Mikalo Oy:n kiertotalouskokeilu: Autokatos uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista

Osasto: 15.1.2025 by Jenina Luotolampi

Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa purku-urakan kiertotalouskriteerein tavoitteenaan kokeilla rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytöstä saadut hiilidioksidipäästösäästöt olisivat olleet huomattavat, sillä ne olisivat vastanneet keskimäärin yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Hankintaan varatun määrärahan ylitys osoittautui esteeksi käytännön toteutukselle, mutta itse kilpailutusprosessin opit tulevat jäämään käyttöön sekä muiden julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi.

Mikkelissä kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 purku-urakan kiertotalouskriteerein kokeillakseen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä autokatoksen rakentamisessa.

Tarkoituksena oli edistää julkisten hankintojen avulla kiertotaloutta sekä testata rakennusmateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia käytännössä.

Kokeilun kohteeksi valikoitui vuonna 1979 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo Vihuritaival 7 C-D Mikkelissä, Kaituenmäen kaupunginosassa. Kohde oli päätetty purkaa, koska se oli alkuperäiskunnossa ja ollut jo pitkään vajaalla käytöllä.

Samalla tontilla sijaitsi kaksi muuta Mikalon omistamaa vuokrakerrostaloa, Vihuritaival 7 A-B sekä Vihuritaival E, jotka oli tarkoitus saneerata. Ideana oli, että C-D-rakennuksen ehjänä purettavista betonielementeistä rakennettaisiin autokatos palvelemaan näiden kahden muun vastasaneeratun rakennuksen asukkaita.

Kuvassa kiertotalouskokeilun kohde Vihuritaival 7 C-D. Kuvalähde: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Uudelleenkäytön suunnitelmat muuttuivat jo projektin alkuvaiheessa

Kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KIELO-hankkeen hankehakemusta ja siinä toteutettavia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökokeiluja ideoitiin, pääteltiin Vihuritaival 7 C-D:n julkisivujen betonisandwich-elementtien perusteella, että rakennus olisi kauttaaltaan betonielementtirakenteinen.

Betonielementtien uudelleenkäyttöä haluttiin kokeilla, koska sen avulla voitaisiin saada vaikuttavat hiilidioksidipäästösäästöt, sillä tutkimusten mukaan uudelleenkäytettyjen betonielementtien hiilijalanjälki on vain noin 5 % verrattuna uuteen neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun betonielementtiin.

Keväällä 2022 kohteessa tehdyissä tarkemmissa selvityksissä kuitenkin havaittiin, että rakennuksen runko olikin paikallavalettua betonia, ainoastaan julkisivu oli elementtirakenteinen. Tämä muutti uudelleenkäytön suunnitelmia: päätettiin hyödyntää katoksen rakentamisessa rakennuksen jo olemassa olevia kellarikerroksen kantavia seinä- ja välipohjarakenteita. Suunnitelmat uudelleenkäytöstä tehtiin yhteistyössä paikallisen Granlund Oy:n suunnittelutoimiston kanssa.

Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy

Markkinavuoropuhelun tavoitteena on varmistaa hankinnan onnistuminen

Kokeiluhankkeen osapuolilla ei ollut aiempaa kokemusta betonielementtien tai olemassa olevien rakenteiden uudelleenkäytöstä tai kohteen esipurusta, joten potentiaalisesti urakkaa tarjoaville yrityksille päätettiin antaa mahdollisuus antaa palautetta uudelleenkäyttösuunnitelmien toteutettavuudesta sekä itse kilpailutuksesta.

Kutsu markkinavuoropuheluun julkaistiin julkisten hankintojen tarjouspalvelu Cloudiassa toukokuussa 2023. Markkinavuoropuhelusta tiedotettiin potentiaalisia tarjoajia puhelimitse, sähköpostitse sekä ilmoittamalla tilaisuudesta MikseiMikkelin somekanavissa ja kaupungin tapahtumasivuilla.

Markkinavuoropuhelutilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2023 Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa käytiin osallistujien kesken läpi urakkaa, sen luonnos- ja uudelleenkäyttösuunnitelmia ja esipurkumahdollisuuksia, itse tarjouskilpailua sekä KIELO-hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tapahtumaan osallistui 4 eri potentiaalista alan toimijaa, Mikalo Oy sekä MikseiMikkeliltä hankinta-asiantuntija, KIELO-hankkeen kiertotalousasiantuntija sekä projektin työntekijöitä Xamkilta.

Tarjouspyynnössä annettiin mahdollisuus kahteen eri toteutusvaihtoehtoon

Kun alueen kaavamuutos, kahden muun rakennuksen saneeraussuunnitelmat ja autokatoksen piirustukset olivat valmiit, tarjouskilpailu avattiin HILMA:ssa marraskuussa 2023, ja tarjouksille annettiin noin seitsemän viikon jättöaika, eli vuoden 2023 loppuun saakka.

Tarjouspyynnössä esitettiin kaksi erilaista toteutusvaihtoehtoa, Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2.

Vaihtoehto 1: Rakennus puretaan niin, että olemassa olevia kellarin seinä- ja välipohjarakenteita hyödynnetään uudelleen tontille rakennettavassa autokatoksessa. Lisäksi kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
Vaihtoehto 2: Rakennus puretaan maan tasalle ilman materiaalien uudelleen- tai uusiokäyttöä, ja kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.

Tarjousten vertailukriteereinä käytettiin ensisijaisesti hintaa (85 pistettä). Lisäksi laadullisilla kriteereillä oli mahdollista saada enintään 10 lisäpistettä esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön tai innovatiivisten ratkaisujen perusteella.

Vihuritaival 7 C-D:n sisäpintoja oli joissakin asunnoissa kunnostettu vuosien varrella uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kellarin seinärakenteiden jako soveltui hyvin autokatoksen toteuttamiseen. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kilpailutukseen saatiin määräaikaan mennessä kaksi tarjousta

Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta, mutta molemmat tarjouksista jouduttiin hylkäämään, koska tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.

Saatujen tarjousten perusteella autokatoksen rakentaminen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita olisi edullisimmillaan ollut hieman yli puolet kalliimpi kuin sen rakentaminen täysin uusista materiaaleista. Toisessa tarjouksessa kiertotalousvaihtoehto oli n. 7 kertaa verrattuna uusista materiaaleista rakennettuun katokseen. Karkean vertailun eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksista voit ladata tästä.

Kumpikin tarjoaja oli siis tarjousten perusteella valmis toteuttamaan autokatoksen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita, toinen kuitenkin oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Toinen tarjoajista oli tehnyt myös muita ehdotuksia, miten purkumateriaaleja voitaisiin tontilla tai muussa tarjoajan kohteessa käyttää uudelleen. Molemmat tarjoajista olivat paikallisia yrityksiä.

Purettavaksi päätetyn rakennuksen purku-urakka kilpailutettiin ilman kiertotalouskriteerejä keväällä 2024, ja rakennus purettiin kesän aikana ”perinteisin menetelmin” ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Kaksi muuta rakennusta tontilla jäivät odottamaan saneerausta.

Uudelleenkäyttöön liittyy haasteita ja mahdollisuuksia

Kokeilussa havaittiin, että kiertotalousratkaisujen korkeat alkuinvestoinnit rajoittavat niiden toteuttamista erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Rakennusmateriaalien hinnannousu, talouden taantuma, kuntien ja kaupunkien säästöpaineet, ehjänä purkamisen kustannukset sekä suunnitelmat uudelleenkäytöstä lisäävät hankkeiden kustannuksia. Lisäksi kaikilla alan toimijoilla ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa uudelleenkäytön hyödyistä, joka voi nostaa hankkeen kustannuksia.

Tarjoajat suosivat vakiintuneita toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti ja ajallisesti riskittömämpiä. Jatkoa ajatellen olisi voinut olla järkevämpää kilpailuttaa kahden muun rakennuksen saneeraus erillisenä urakkana, sillä saneeraus- ja uudisrakentajilla ei välttämättä ole raskasta purkukalustoa ja raskaspurkualan osaamista.

Toisaalta kiertotalouden edut ympäristölle ovat kiistattomat: uudelleenkäyttö pienentää rakennusprojektien hiilijalanjälkeä merkittävästi. Tässä kohteessa olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkorakenteissa olisi vähentänyt karkeasti laskien hiilidioksidipäästöjä n. 8 800 kg CO₂e verrattuna täysin uusista rakennusmateriaaleista rakennettuun katokseen. Betonirakenteiden uudelleenkäytössä on hyvä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.

Lukema 8 800 kg CO₂e vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. Tämä havainnollistaa, kuinka suuresta päästömäärästä on kyse. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) Karkean hiilijalanjälkilaskelman katoksen eri toteutusvaihtoehdoista voit ladata tästä.

Uudelleenkäyttö olisi myös auttanut luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa olisi tarvittu vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.

Kun tilaajat ja työn tarjoajat saavat käytännön kokemuksia ehjänä purkamisesta ja materiaalien uudelleenkäytöstä, voi niihin liittyvät mahdolliset ennakkoluulot hälvetä ja vastaavanlaisia projekteja uskalletaan onnistumisten myötä toteuttaa myös jatkossa.

Alalle voisi syntyä uusia työpaikkoja erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, kuten uudelleenkäyttöön soveltuvien materiaalien kartoittamiseen, ehjänä purkamiseen, suunnitteluun, kunnostukseen ja jälleenmyyntiin.

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Teollisuusyritykset vierailivat LUT-yliopistossa 12.12.2024

Osasto: 12.12.2024 by Kimmo Haapea

Kuva: Älykkäät koneet -laboratorio, professori Heikki Handroos kertoi osallistujille älykkäiden koneiden TKI-toiminnasta LUT:ssa.

VerstasCO2-hankkeen järjestämä Teollisuusasiaa -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna LUT:ssa Lappeenrannassa 12. joulukuuta. Mukana oli tusinan verran yrityksiä, jotka saivat koko päivän kestäneellä vierailulla kuulla LUT:n tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä palveluista yrityksille. Päivän ohjelmaan kuului myös vierailut Älykkäät koneet -laboratoriossa ja J. Hyneman -protopajassa.

Vierailun aikana kuultiin esitykset seuraavilta henkilöiltä:

Rehtori Juha-Matti Saksa (kuva alla)
Älykkäiden koneiden laboratorio: professori Heikki Handroos
Valmistustekniikka: professori Juha Varis
Hitsaus: apulaisprofessori Tuomas Skriko
Laser: laser-laboratorion johtaja Ilkka Poutiainen
Tekoäly: tutkijaopettaja Mika Immonen
Tutkimuspalvelut: tutkimuspalvelujohtaja Tanja Grönlund

Tutkimusyhteistyö valmistusteknologioissa: tutkimusjohtaja Antero Kutvonen
Täydennyskoulutus: asiakkuuspäällikkö Sari Valkeapää
Opiskelijoiden rekrytointi: palvelupäällikkö Elina Hannikainen-Himanen
J. Hyneman Center: kehittämispäällikkö Marko Kasurinen

Päivän esitykset:

Konepajalaboratorio

Hitsauslaboratorio

Koneiden digitalisoituminen

Tekoäly ja suunnittelu

Laserteknologia

Tutkimusyhteistyö älykkäissä valmistusteknologioissa

LUT tutkimuspalvelut

LUT palvelut työnantajalle

Täydennyskoulutus

Kuva: rehtori Juha-Matti Saksa kertoi osallistujille yliopiston historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuuden tavoitteista.

Kuvat: Kimmo Haapea

VerstasCO2-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelissä on tilaa uusille tapahtumille – hae mukaan kumppanuusmalliin!

Osasto: 9.12.2024 by Anna Virrantaus

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kutsuu uusia ja innovatiivisia tapahtumaideoita mukaan Keula kohti Mikkeliä -hankkeen tapahtumakumppanuusmalliin. Malli tarjoaa tapahtumajärjestäjille rahoitusta, asiantuntijatukea ja verkostoja tapahtumien kehittämiseen. Hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta seuraavan haun määräaika on 20.12.2024 klo 15.

Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen rohkaisee myös ideavaiheessa olevia tapahtumakonsepteja mukaan:

”Mikkelissä on hyvin tilaa uusille tapahtumille. Useimmat vakiintuneet toimijat ovat jo mukana, mutta nyt haluamme erityisesti tavoittaa uusia ideoita ja järjestäjiä. Jos mielessäsi on tapahtumaidea, joka voisi rikastuttaa alueen elämää, ota rohkeasti yhteyttä. Tarjoamme asiantuntijatukea, rahoitusta ja verkostoja, jotta hyvä idea voi muuttua toteutuneeksi tapahtumaksi.”

Mikkelin alueella tapahtumat voivat olla merkittävä elinvoimatekijä, jotka rikastuttavat kaupunkilaisten arkea, lisäävät alueen vetovoimaa ja vilkastuttavat matkailua. Kumppanuusmallin tavoitteena on tukea monipuolisten ja uudenlaisten tapahtumien syntyä koko alueella.

Hakeminen on yksinkertaista: riittää, että tapahtumakonsepti täyttää kumppanuusmallin ehdot, ja hakemukset arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan. Tuki on avoinna niin kokeneille tapahtumajärjestäjille kuin uusille toimijoille.

”Haluamme tehdä tapahtumien järjestämisestä mahdollisimman sujuvaa ja tarjota konkreettista apua. Ideavaiheessakin kannattaa olla yhteydessä – joskus juuri se ensimmäinen sparraus vie idean eteenpäin!” Hyyryläinen kannustaa.

Lisätietoja ja hakuohjeet

Ville Hyyryläinen, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
ville.hyyrylainen@mikseimikkeli.fi | 0440 659 741.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö
https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/103984/notice/151291/overview

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.

Eteläsavolaiset yritykset tukemassa Ukrainan jälleenrakennusta ja tulevaisuuden kehittämistä

Osasto: 5.12.2024 by Anna Virrantaus

Ukrainan jälleenrakennus on mittaluokaltaan valtava hanke, jonka arvoa arvioidaan tällä hetkellä noin 500 miljardin dollarin suuruiseksi. Varsovassa järjestetty Rebuild Ukraine -näyttely kokosi yhteen elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajia etsimään ratkaisuja tähän historialliseen haasteeseen.

Näyttelyn keskiössä olivat rakentaminen, energiaratkaisut, terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri. Keskusteluissa korostuivat eurooppalaisten standardien mukaiset ratkaisut, jotka ovat välttämättömiä Ukrainalle matkalla kohti EU-jäsenyyttä.

Pohjoismaiden yritykset olivat vahvasti edustettuina, ja sadat yritykset Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta esittäytyivät messukeskuksen halleissa. Tapahtuma tarjosi erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet: osa yrityksistä löysi potentiaalisia kumppaneita ja jopa eteni tarjousvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima ja EU:n osarahoittama Etelä-Savo Goes Global -vientihanke tarjosi eteläsavolaisille yrityksille mahdollisuuden osallistua tapahtumaan matalalla kynnyksellä.

Tämän mahdollisuuden hyödynsi lopulta kuusi yritystä: Savcor, M-H Rakenne, Riitek, PK-kanavat, CROOM sekä Tecwill, jotka olivat tutustumassa markkinaan, esittelemässä omaa tarjontaansa ja hakemassa yhteistyökumppaneita osana Miksein delegaatiota.

– Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta on oltava liikkeellä nyt, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa projektipäällikkö Outi Suoninen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Miksein delegaatiossa mukana olivat myös Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja Team Finland -koordinaattori Karoliina Tilaeus Etelä-Savon ELY-keskuksesta. He keskittyivät keräämään tietoa Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisuuksista, verkostoista ja avautuvista EU-rahoitusmahdollisuuksista eteläsavolaisten yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden hyödynnettäväksi.

Riitek Oy ja PK Kanavat Oy toimittavat tarvikkeita Ukrainan jälleenrakennukseen

Kaksi eteläsavolaista yritystä on jo mukana Ukrainan jälleenrakennusprojekteissa. Punkaharjulla sijaitseva Riitek Oy on toimittanut 8100 kpl kaminoita osana kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön International Lions Clubin projektia.

Kaminat sopivat lämmityksen lisäksi erinomaisesti ruoanlaittoon ja tarjoavat konkreettista apua Ukrainassa sähkön ja kaasun jakeluhäiriöistä kärsiville kansalaisille. Kaminaprojektin merkityksellisyyttä kuvastaa se, että Riitek palkkasi kahdeksan uutta työntekijää, joista neljä Ukrainasta.

– Messuilla markkinoimme kaminaprojektia ja etsimme mahdollisia kumppaneita kaminoiden jälleenmyyjiksi Ukrainaan”, kertoo Riitekin toimitusjohtaja Topi Palsa.

Samaan kamiinaprojektiin osallistui myös pieksämäkeläinen PK Kanavat Oy, joka toimitti kamiinoihin savunpoistoputket.

– Savunpoistoputkia valmistivat oman henkilöstömme lisäksi kaksi paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijaa. Projektin kautta pystyimme myös tarjoamaan humanitääristä apua. Kartoitamme aktiivisesti Ukrainan ja lähialueen markkinoita sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, vaikka emme tällä kertaa päässeetkään Varsovaan paikan päälle, sanoo PK Kanavat Oy:n toimitusjohtaja Anneli Miettinen.

PK Kanavat valmistaa CE-merkittyjä, eurooppalaisten standardien mukaisia savunhallintakanavia. Alustavat yhteydenotot osoittavat, että alueella on kasvavaa kiinnostusta korkealaatuisille ja standardien mukaisille tuotteille.

MH-Rakenteen Ukraina-tiimi loi kontakteja Rebuild Ukraine -messuilla

Savonlinnalainen MH-Rakenne suunnittelee ja rakentaa laadukkaita liiketiloja, halleja ja asuinrakennuksia sekä kehittää omia rakentamisen tuotteita. Yritys on äskettäin kehittänyt mobiiliapplikaation työmaiden päivittäiseen laadunhallintaan, ja uuden sukupolven jätemoduli on proto-kehitysvaiheessa.

– Mobiiliapplikaatiomme sai hyvän vastaanoton jälleenrakennusmessuilla ja jätimme jo paikan päällä ensimmäiset kaksi tarjousta Norjaan sekä Ukrainaan”, kertoo Kari Haaja, MH-Rakennetta messuilla edustaneesta Cubierta Oy:stä.

Suomalainen osaaminen herätti paljon kiinnostusta messuilla. Cubierta valmistelee jo ensi vuoden osallistumista, sillä pk-yritykset pääsivät hyvin esille suurten yritysten, kuten Wärtsilän ja Valmetin, rinnalla.

Verkostojen merkitys korostuu Ukrainan jälleenrakennusmarkkinoilla

Menestyksekäs vientitoiminta Ukrainaan vaatii aktiivista verkostoitumista ja toimivia kumppanuuksia. Yrityskonsortioihin mukaan pääseminen on usein keskeinen edellytys, sillä kilpailu globaaleilla markkinoilla on kovaa.

Suomalaisyritysten tulee pystyä tarjoamaan aitoa lisäarvoa ja erottautumaan kilpailijoista. Yrityksen tuotteen tulee olla ’kunnossa’, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät ostopäätökset.

– Eteläsavolaisten yritysten kannattaa rohkeasti kokeilla siipiään uusilla vientimarkkinoilla. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa kaikkia alueen yrityksiä, sanoo Outi Suoninen, joka vetää Mikseillä Etelä-Savo Goes Global -hanketta.

Rebuild Ukraine -näyttelyssä kävi selväksi, että potentiaalinen kumppani ei välttämättä sijaitse Ukrainassa, vaan esimerkiksi Puolassa tai Saksassa, jotka ovat erityisen aktiivisia Ukrainan projekteissa. Nämä maat etsivät jatkuvasti alihankkijoita täydentämään konsortioiden tarjoamaa – tässä piilee suomalaisten pk-yritysten mahdollisuus.

Rebuild Ukraine -näyttely järjestettiin 13.-14. marraskuuta 2024 Varsovassa. Business Finlandin Suomi-osastolla esittäytyi kaikkiaan yli 50 suomalaista yritystä. Etelä-Savosta Suomi-paviljongilla esittäytyivät myös Entos ja Moduls.

Sodasta huolimatta ilmapiiri oli rakentava ja positiivinen, uskoa löytyy sodan loppumiseen ja toiveet ovat jälleenrakentamisessa. Osa yrityksistä keskittyi tarjoamaan ratkaisuja välittömiin tarpeisiin, kun taas osalle projektit aukeavat, kunhan jälleenrakennus pääsee kunnolla vauhtiin ja Ukrainan infrastruktuuria ryhdytään toden teolla uudistamaan – ei vain jälleenrakentamaan.

Toiveissa on Ukrainan tuleva EU-jäsenyys, mikä edellyttää EU-standardit täyttäviä ratkaisuja. Suomalaiset yritykset osasivat hienosti hyödyntää verkottumisen mahdollisuudet Ukrainan jälleenrakentamiseen keskittyneessä tapahtumassa. Lisäksi kotimaisten yritysten kesken löytyi yhteistyömahdollisuuksia välillä yllättävistäkin suunnista. Suomalaiset pk-yritykset voivat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia, kuten Finnpartnershipia ja Nefcoa, tukemaan osallistumistaan Ukrainan jälleenrakennusprojekteihin.

Etelä-Savo Goes Global -hankkeen keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Hankkeen tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kasvattaa vientiyritysten määrää ja viennin volyymia sekä edellisten kautta luoda uusia työpaikkoja maakuntaan. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Kalakauppa etsii kehittäjää jatkajaksi

Osasto: 21.11.2024 by Reetta Räsänen

Heinäsen yrittäjäpariskunta on kehittänyt vuosia monipuolista ja hyvin suosittua tuotevalikoimaa Mikkelin kauppahallissa toimivaan kahvilamyymäläänsä. Nyt he haluavat väljentää omaa ajankäyttöään ja etsivät yritystoiminnalleen jatkajaa

Pariskunta aloitti Mikkelin vanhassa kauppahallissa 26 vuotta sitten tarjoamalla täytettyjä patonkeja ja eväsleipiä asiakkaiden toivomin täyttein.

”Se oli aikansa uusi brändi. Meillä kävi 450 ihmistä päivässä, ja jono oli pitkä. Olimme markkinajohtaja.”

Ideana oli rekisteröidä Eväsherkku tuotemerkiksi ja perustaa franchising-ketju.

”Meillä olikin franchising-yrittäjiä Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Suunnitelmissa oli kouluttaa yrittäjiä 15 eri yksikköön yhteistyössä silloisen Ely-keskuksen kanssa”, pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa aikanaan tehnyt Raimo Heinänen kertoo.

Oma jatkojalostus synnytti tuoteperheitä

Yrittäjäpariskunta pyöritti alkuvuosina kahta yritystä. Kommandiittiyhtiö vastasi kahvila-myymälöistä kauppahallissa ja rautatieasemalla. Osakeyhtiölle ostettiin paikallinen leipomo ja kalakauppa, jolla oli toimintaa Etelä-Suomessa.

”Kehitimme jalostusta ja nykyaikaistimme toimintaa.”

Sittemmin yritys keskittyi tekemään itse ns. kypsän puolen kalatuotteet ja alihankkijalta ostettiin kylmäsavutuotteet. Kauppahallin tiloissa sijaitsekin kaksi keittiötä ja ravintolatila.

”Valmistamme paikan päällä tuotteita uunissa ja pannulla. Savustus hoidetaan muissa tiloissa ja jalostamme itse kaikki myymämme tuotteet. Toimitamme tuotteita myös ravintoloille ja aikoinaan toimitimme jalostettuja kalatuotteita myös Viking Linelle. Se tarkoitti käytännössä sitä, että joka päivä käsittelimme laivayhtiötä varten noin 500 kiloa kalaa.”

Lähiruoan puolestapuhuja

Heinäsen kalakauppa tunnetaan vahvana lähiruoan puolustajana. Kala ostetaan paikallisilta kalastajilta, jotka kalastavat lähialueen arvokalavesissä, kuten Saimaassa, Puulavedessä ja Kyyvedessä.

”Hankimme kalaa, joka on kasvanut makeissa, juomakelpoisissa vesissä. Asiakkaiden suosima kirjolohi kasvatetaan Puumalassa pääosin kasviproteiinia sisältävällä ja kotimaassa valmistetulla rehulla. Se pitää kalan rasvakoostumuksen ja maun erityisen hyvänä ja on ympäristöystävällistä.”

Kalatiskin lisäksi kauppahallin kahvilamyymälä vetää paljon ruokailijoita. Heille on tarjolla lounas- ja välipalatuotteita, kuten salaatteja, kalakeittoa sekä lämpimiä ruoka-annoksia. Ykköstuote on edelleen muikku. Sitä tarjoillaan lounasannoksissa ja myydään tiskistä tuoreena, savustettuna sekä erilaisissa mausteliemissä.

”Täksi kesäksi kehittelin tirrimuikkupaistoksen, joka on otettu hyvin vastaan. Meiltä löytyy myös tirriahventa ateriana tai mukaan ostettavaksi.”

Kalakukkojen suosio on siis edelleen vankka ja niitä tilataan pidempäänkin matkaan.

”Kalakukot ovat meille merkittävä artikkeli. Onpa kalakukkojamme tarjottu Kultarannan saunallakin.”

Heinästen kehittämät kalatuotteet tunnetaan hyvin Etelä-Suomessa. Yritys käykin Ruokamessuilla Helsingissä, Turussa ja Kauhajoella samoin kuin Silakkamessuilla.

”Helsingin kaupungille olemme toimittaneet makumuikkuja. Niitä meiltä löytyy 20 eri makua, joista suosituin on tällä hetkellä katajanmarja. Voimme myös toteuttaa asiakkaille toiveiden mukaan uusia makuja. Muikku on Euroopan halvin ruokakala. Sitä on helppo käsitellä ja sen ruodotkin pystyy kypsentämään pehmeiksi.”

Itse kehitettyihin kalatuotteisiin kuuluu myös kylmäsavustettu ilmakuivattu hauki, jolla on voitettu useita palkintojakin kalanjalostuskilpailuissa.

”Toimme ensimmäisenä Suomessa myyntiin kylmäsavustetun hauen. Se ilmakuivataan niin, että siitä tulee maukasta ja maitohappobakteerit pidentävät sen säilyvyysajan jopa kuukausiin. Presidentti Halosen kaudella ilmakuivattua haukeamme tarjottiin monissa tilaisuuksissa, ja se valittiin myös Helsingissä järjestetyn EU-huippukokouksen alkuruoaksi.”

Omaa uutta tuotekehitystä on myös lasipurkkeihin tehty suosittu kalasäilykesarja. Siihen kuuluvia tuotteita valmistetaan kuhasta, hauesta, muikuista ja lohesta eri makuvaihtoehtoina.

”Haluamme tehdä premium-tuotteita, joten emme ole lähteneet tekemään perinteisiä kalapurkkeja. Käytämmekin näissä uusissa säilyketuotteissa lasipurkkeja ja hyvin säilyvää etikkapohjaa tai rypsiöljyä, jotka voi hyödyntää myös ruoanlaitossa.”

Lähikalan käyttö voi kasvaa

Kalaraaka-aineesta ei ole pulaa Etelä-Savossa. Raimo Heinänen arvioi, että esimerkiksi muikun käytön voisi moninkertaistaa, jos kysyntää olisi.

Heinänen arvioi fileoineensa kalakauppiasvuosinaan noin miljoona kiloa kalaa. Muikkuja hän perkaa ja fileoi mielellään käsityönä, koska haluaa kalan maun ja rasvan säilyvän.

Heinäset ovat toimittaneet kalatuotteitaan myös erilaisiin tilaisuuksiin.

”Catering-puolella olisi suuret markkinat, jos sitä puolta haluttaisiin kasvattaa.”

Raimo Heinänen ideoi ja perusti Mikkelin kalamarkkinat yhdessä Lions Club Mikkeli Päämajan kanssa.

Kalayrittäjät etsivät innovatiivista jatkajaa

Heinäsen yrittäjäpariskunta etsii nyt jatkajaa työlleen, jotta saisivat väljennettyä omia aikataulujaan. Etsinnässä on yrittäjä, joka haluaa kehittää toimintaa eteenpäin.

”Olisi hienoa löytää yrittäjäpersoona, joka on elämänmyönteinen ja uskoo tulevaisuuteen. Yrittäjyys on hieno ammatti, jossa vain taivas on rajana. Olemme miettineet myös uudenlaista sukupolvenvaihdosta, joka olisi oppisopimuspohjainen. Mielelläni kouluttaisin jatkajayrittäjän”

Myynnissä on yrityksen liiketoiminta. Sen reseptiikka ja tuotevalikoima ovat laajat.

”Vuokrasopimus suositussa kauppahallissa on jatkuva. Asiakaskunta on vakiintunut ja kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä. Tekemisen raamit uudelle yrittäjälle ovat kunnossa.”

Vuodenkierron selkeät sesongit näkyvät kalakaupan arjessa: kolmen kuukauden kesäkausi sekä joulu ja muut monet juhlapyhät. Yrityksen verkkokaupassa voi tutustua tuotteisiin ja tehdä tilauksia, jotka toimitetaan sitten asiakkaille perille toiveiden mukaan.

Heinäset ovat vakuuttuneita, että kala on tulevaisuuden kasvuala. Heidän omakin liiketoimintansa on kasvussa.

”Tästä vuodesta tulee meille huippuvuosi. Myyntikehitys on ollut 20 prosenttia, mutta tuloskehitys sitäkin suurempi. Tuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti. Voidaan sanoa, että tästä tulee historiamme paras vuosi. Myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä täällä kauppahallissa on ollut selkeästi kasvussa.”

Yritys on vakiinnuttanut asemansa, ja yrityksen kalatuotteilla on hyvä ja edelleen kasvava maine.

”Vaimoni Päivi pitää huolen siitä, että myynnissä on aina hyvälaatuisia tuotteita. Hänestä näkyy, että hän on aina asiakkaan puolella.”

Heinäsillä nykyään käytössä oleviin kauppahallin tiloihin mahtuisi myös kalaravintola.

”Meillä oli aikanaan jo keittiömestarikin, mutta silloin hallissa ei ollut tarjolla riittäviä tiloja. Nyt käytössämme olevat tilat riittävät myös kalaravintolan pyörittämiseen.”

Jatkajalle yrittäjäpari lupaa kaiken tuen. Päivi Heinänen voi olla houkuteltavissa jatkamaan osa-aikaisena, ja Raimo Heinänen lupaa jakaa vuosien kokemuksensa alalta.

”Jos kalayrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tulla käymään ja juttelemaan, niin päästään eteenpäin. Olemme avoimia jatkajan etsinnässä, emmekä peittele mitään. Ymmärrämme 30 vuoden yrittäjäkokemuksella yrittäjyyden kaikki puolet. Näemme, että tälle alalle tarvitaan hyviä yrittäjiä, ja että heillä on kaikki edellytykset menestyä. Toivon, että jatkaja veisi tätä asiaa eteenpäin ja olen valmis auttamaan siinä kaikin tavoin.”

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä tunnetaan hyvin yritysten omistajanvaihdoksessa huomioitavat hyvin luottamuksellisetkin asiat. Kehitysyhtiö tarjoaakin maksuttomia asiantuntijapalveluja niin yritysten ostoa harkitseville kuin myös yritysten myyjille. Vuosittain palveluja käyttävät monet kymmenet yritysten omistajanvaihdosasiakkaat ja yritykset vaihtavat sujuvasti omistusta.

D.O. Saimaa vauhdittaa lähiruoan kehittämistä

Etelä-Savossa on kehitetty maakunnan käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkki, mikä näkyy myös Heinäsen kalakaupassa. Merkki takaa sen, että yritys myy läheltä löytyvistä raaka-aineista valmistamiaan ja kehittämiään tuotteita.

Raimo Heinänen uskoo lähiruokayrittäjien yhteistyöhön ja yhteiseen tuotekehitykseen. Hän on esimerkiksi ideoinut kylmäkonttien käyttöä.

”Kylmäkonttiin saisi kompaktisti rakennettua vaikka kylmäsavustusjärjestelmän, kunhan konttiin saadaan kiinteät vesi- ja sähköliittymät. Hinnaltaan yhden kontin käyttöönotto maksaisi vain pienen murto-osan siitä, mitä kiinteän rakennuksen rakentaminen maksaa. Tällä keinolla voitaisiin helposti lisätä vaikkapa catering-tilaisuuksien hoitamista. Jos käytössä olisi useita kylmäkontteja, niin silloin niissä voisi olla erilaisia toimintoja ja keittiötiloja. Uskon, että uudenlaisilla ajattelumalleilla voidaan kehittää kalan jalostustekniikkaa ja madaltaa kynnystä aloittaa, koska kustannukset jäävät hyvinkin mataliksi.”

Ainutlaatuinen on myös 110-vuotiassa rakennuksessa toimiva Mikkelin kauppahalli. Raimo Heinänen on toiminut myös Kauppahalliliiton puheenjohtajana.

”Täytyy muistaa, ettei meillä ole tässä maassa kuin seitsemän alkuperäistä kauppahallia jäljellä. Helsingissä halleja on kaksi ja sen lisäksi kauppahallit löytyvät vain Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Vaasasta ja täältä Mikkelistä. Sekin tekee kalakaupastamme erityisen. Aitoon kauppahalliin kuuluu monipuolinen kalakauppa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.

Viva Electric Jets rakentaa tuotantolinjan Mikkeliin

Osasto: 18.11.2024 by Reetta Räsänen

Etelä-Savon ELY-keskus myönsi marraskuun puolivälissä sähköisten vesijettien kehittäjäyritykselle rahoituksen suunnitella, rakentaa ja ottaa käyttöön sarjavalmistuslinja Mikkelissä.

Vesijettien kehitystyötä on tehty vauhdikkaasti Mikkelissä vuoden ajan, ja prototyyppiä on esitelty messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Sarjavalmistukseen tulevassa vesijetissä on uusi runko, jota pystytään varustelemaan eri käyttäjäryhmien tarpeisiin.

”Tavoitteenamme on noin 200 vesijetin valmistus vuodessa Mikkelissä. Teemme ensin GT-version eli viimeisen päälle varustellun kilpaversion. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös eri käyttötarkoituksiin, kuten viranomaisille tai huvi- ja kalastuskäyttöön sopivia versioita”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

ELY-keskuksen tekemän noin kolmensadantuhannen euron rahoituspäätöksen turvin käynnistetään sarjavalmistuslinjan rakentaminen. Hankkeen omarahoitusosuus on saatu kokoon jo aiemmin.

Sähköisten vesijettien piensarjavalmistus alkaa Mikkelissä vuoden 2025 aikana, ja seuraavana vuonna tuotantokapasiteetti toimii täysillä.

Vesijettien rungot yritys teettää alihankkijoillaan, jotta se voi keskittyä omaan, sähköiseen liikkumiseen liittyvään erikoisosaamiseensa sekä vesijettien varusteluun, testaukseen ja huoltoon.

”Käynnistämme piensarjavalmistusta rauhallisesti miettien, mitä valmistamme itse ja minkä hankimme alihankkijoilta. Eri käyttötarkoituksiin valmistettaviin laitteisiin hyödynnämme erilaisia sähkömoottoreita ja -akustoja sekä erikoiskomponentteja. Hyödynnämme Mikkelin sähköisen klusterin palveluita tuotannossamme.”

Yrityksellä on meneillään myös erillinen tuotekehityshanke, jossa kehitetään laitteen seuraavaa versiota, ja sille haetaan CE-merkintä, joka kertoo siitä, että tuote täyttää EU:n direktiivien ja asetusten vaatimukset.

Kun jettien valmistus pyörii täysillä, yritys työllistää Mikkelissä puolenkymmentä osaajaa.

Ennakkotilaukset kiinnostavat

Sähköisistä vesijeteistä on tehty jo noin 50 ennakkotilausta.

”Keräämme edelleen ennakkotilauksia kiinnostuneilta. Kevään aikana alamme myydä heille laitteita, kun toimitusajat vahvistuvat”, toimitusjohtaja Kronqvist kuvaa.

Kesällä 2025 yritys osallistuu messuille Monacossa ja seuraavana vuonna Düsseldorfissa Saksassa. Messuja hyödynnetään tilaisuutena esitellä tuotteet suurelle yleisölle.

”Ennakkotilauksen tehneitä kutsumme Mikkeliin tutustumaan laitteisiin. Haemme myös rahoitusta vauhdittamaan markkinointia ja myyntiä ulkomaille, missä päämarkkinamme ovat.”

Nimekkäitä sijoittajia mukana

Entinen Formula 1 -kuljettaja Mika Salo lähti jo alkuvaiheessa mukaan sijoittajaksi ja brändilähettilääksi. Toinen nimekkäistä brändilähettiläistä ja sijoittajista on jääkiekkovaikuttaja ja entinen pelaaja Jarmo Kekäläinen.

”Brändilähettiläillämme on hyvät kansainväliset verkostot, joiden kautta kuulemme vesijeteistä kiinnostuneista kohderyhmistä. Olemme erittäin tyytyväisiä, että meillä on nyt paikallisia tukijoita ja sijoittajia tulossa mukaan. Kerromme mielellämme sijoittamisesta kiinnostuneille tahoille lisää yhteistyömahdollisuuksista.”

Mikkeliin syntyi kevyen sähköisen liikkumisen klusteri

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on koonnut Mikkeliin valtakunnallisen kevyen sähköisen liikkumisen klusterin.

Viva Jets Oy:n lisäksi klusteriin kuuluvat muun muassa sähköisten akustojen tuotantolinjan Mikkeliin tehnyt Aurora Powertrains, sähköveneitä kehittävä Valkama Watercrafts ja liikuteltavan DC-pikalatausaseman kehittänyt AMS Corporation. Mukana ovat myös eLyly-lumiskootterin kehittäjät.

Maan ensimmäisen sähköisen kevyen liikkumisen klusterin kokoajana on toiminut projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, joka on kehittämishankkeen avulla tukenut yrityksiä rahoituksen haussa, markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.

Klusteri ottaa mukaan uusia, sähköiseen kevyeen liikkumiseen tuotteita ja palveluita kehittäviä yrityksiä. Hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

Sähköisen liikkumisen klusteri -hanke edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja:

Viva Jets Oy, toimitusjohtaja Timo Kronqvist, puh. 044 597 0609, sposti: timo.kronqvist(at)vivaelectricjets.com

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, puh. 0440 361 615, sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Lakkautetun Moision alakoulun käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myynti keräsi paljon väkeä

Osasto: 30.10.2024 by Jenina Luotolampi

Kierrätyskeskus Uutta elämää Group järjesti 18.10.2024 yhdessä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein KIELO-hankkeen kanssa tänä vuonna jo toistamiseen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman. Tapahtuma järjestettiin keväällä 2024 lakkautetulla Moision alakoululla Mikkelissä.

Syrjäisempi sijainti ei karkottanut asiakkaita

Tapahtumassa riitti kävijöitä ja kauppa kävi mukavasti. ”Olemme positiivisesti yllättyneitä, että näinkin moni löysi paikalle, koska kohde ei ole yhtä keskeisellä sijainnilla kuin viime kerralla, kun tapahtuma pidettiin entisellä Urheilupuiston koululla. Edes mökkisesongin päättyminen eikä syyslomien alku vähentäneet kävijämääriä.”, kertoi tapahtumassa myyjänä toiminut Teuvo Väisänen Uutta elämää Groupilta.

Tapahtuma kiinnosti kuluttajien lisäksi myös paikallislehden toimittajaa, joka piipahti haastattelemaan kävijöitä. Länsi-Savon artikkelin tapahtumasta voit lukea täältä: https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/7992506 (maksumuurin takana).

Pihakiveys osoittautui tämän pop up-kohteen myyntihitiksi

Kohteesta myytiin sisätilojen materiaaleja sillä periaatteella, että ostaja itse irrottaa ja vie ostoksensa pois kohteesta saman päivän aikana. Kevyt irtain, kuten pulpetit ja pöydät oli jo toimitettu aiemmin paikalliseen jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

Tapahtumassa myytiin mm. käsipaperitelineet, vaatekoukut, väliovet karmeineen, rosteriset käsienpesualtaat, puolapuut, paloletkut, keskusradio, valaisimia sekä pihakiveystä. Kohteessa todetut sisäilmaongelmat eivät hidastaneet myyntiä, ennemminkin myyntiä heikensi, että materiaalit, kuten kaapistot olivat hankalasti ehjänä purettavia tai ettei kyseisille materiaaleille ollut tarvetta. Ostoon kannusti materiaalien hiilineutraalius, kohteen historia, edulliset hinnat ja luotto siihen, että vanhemmat materiaalit kestävät kulutusta.

Osa pihakivetyksestä oli purettu Uutta elämää Groupin työntekijöiden toimesta valmiiksi kuljetuslavoille edesauttamaan myyntiä. Kivet osoittautuivatkin tämän kohteen osalta myydyimmäksi tuotteeksi, sillä niitä myytiin yhteensä n. 150m2 Kierrätyskeskuksen myyjät hinnoittelivat tuotteet. Myyntituotoilla saatiin katettua kierrätyskeskuksen myyjien palkat ja tuottoakin tuli, joten päivä oli myös sen osalta onnistunut.

Rakennuksen julkisivu ja väliseinät oli muurattu tiilistä, joka on kestävä, helposti uudelleenkäyttöön soveltuva materiaali. Tiiliä ei valitettavasti tässä vaiheessa päästy myymään uuteen käyttöön, koska virallista purkupäätöstä tai aikataulua ei ole vielä tehty.

Koulun keittiöön oli jätetty kevyempää irtaimistoa pop up-myyntiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kuvassa vaaleita puuovia lastattuna auton peräkärryn kyytiin. — Koulurakennuksen väliovia karmeineen lastattuna ostajan peräkärryn kyytiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Menestyksekkäistä pop up-tapahtumista huolimatta jatko ei ole varmaa

Tapahtumien menestyksestä huolimatta käytettyjen rakennusmateriaalien jälleenmyynti Mikkelissä voi taantua. Ei ole siis vielä täysin selvää, millä resursseilla ja kenen toimesta tätä olisi mahdollista jatkaa KIELO-hankkeen päättymisen jälkeen.

Yhtenä ratkaisuna tähän haasteeseen voisi olla, että houkutellaan Etelä-Suomessa käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston jälleenmyyntiin erikoistuneita yrityksiä sijoittumaan Mikkeliin. Toinen vaihtoehto olisi uusien toimijoiden tulo alalle, materiaalista ja kohteista ei näillä näkymin Etelä-Savossa tule olemaan pulaa.

Aiheesta lisää

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Lue Urheilupuiston koulun pop upissa myydyistä materiaaleista lisää täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Mikkelissä myydään jälleen purkukohteesta rakennusmateriaaleja uuteen käyttöön

Osasto: 30.9.2024 by Jenina Luotolampi

Mikkelissä kierrätyskeskus Uutta Elämää järjestää jälleen kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuman. Pop up-myynti tarjoaa mahdollisuuden hankkia edullisesti hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja. Tapahtuma pidetään perjantaina 18.10.2024 klo 9.00–13.00 Moision lakkautetulla alakoululla, osoitteessa Kyläkouluntie 2, 50500 Mikkeli.

Myynnissä materiaaleja pihakivistä käsienpesualtaisiin

Pop up -myyntitapahtumassa on tarjolla laaja valikoima rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten sisäpintojen puuverhoilua, hyllyjä, sisäikkunoita, seinäpeilejä, pihakiveystä, koripallotelineitä, puolapuita ja käsienpesualtaita sekä paljon muuta. Huom! Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia.

Kaikki tuotteet myydään suoraan kohteesta yrityksille ja yksityisille kuluttajille edullisin hinnoin. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omilla työkaluilla sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta tapahtumapäivänä. Maksuvälineenä käy pankkikortti.

Tapahtuman järjestäjinä toimivat Mikkelin kaupunki, kierrätyskeskus Uutta Elämää Group ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO-hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Urheilupuiston koululla elokuussa pidetyssä pop upissa hyvin väkeä

Tapahtuman tarkoituksena on kokeilla kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja käytännössä sekä pidentää kohteen hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää ja saattaa niitä uusiin käyttökohteisiin sen sijaan, että ne toimitettaisiin kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

“Elokuussa 2024 Urheilupuiston koululla pidetty käytettyjen rakennusmateriaalien myyntitapahtuma ylitti odotukset, jonka vuoksi Mikkelin kaupunki pyysi meitä järjestämään pop up -myyntitapahtuman myös Moision koululla.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

Etelä-Savoon kaivattaisiin uusia rohkeita toimijoita kiertotalouteen

”Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö vähentää rakentamisesta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta ja hiilijalanjälkeä. Kiertotalous tuo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten materiaalien myyntiä, kunnostuspalveluja ja logistiikkaratkaisuja. Aina nämä toiminnot eivät ole kierrätyskeskuksen toteutettavissa, jonka vuoksi Etelä-Savoon kaivattaisiin uusia rohkeita toimijoita.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Yrittäjillä on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle

Osasto: 23.9.2024 by Anna Virrantaus

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi HELMI-hankkeen myötä. Vuoden aikana HELMI-hankeen henkilöstö on kontaktoinut yhteensä liki 500 yritystä, joista viimeisemmän puolen vuoden aikana noin 160 yritystä, Mikkelin ja Savonlinnan alueilla. Yhteydenottojen tavoitteena on ollut herätellä mikroyrityksiä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

Nyt esille nousevat tulokset ovat kontaktoinnin viimeiseltä puolelta vuodelta:

Suurin osa (41 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. ”Tämä kertoo siitä, että yrittäjien keskuudessa on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle ja prosessin tukemiselle” kertoo projektipäällikkö Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kontaktoiduista yrityksistä noin puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen, joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan. Alle kymmenen prosenttia näistä yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi.

Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo useita vuosia ennen omistajanvaihdosta, näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Tämä voi olla huolestuttavaa omistajanvaihdosten ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä kehittämishaluttomuus voi laskea yrityksen houkuttelevuutta ostajien silmissä ja vaikeuttaa omistajanvaihdoksia.

Kontaktoinnin tulokset viittaat siihen, että monet yrittäjät eivät valmistele yritystään tulevaisuutta varten. Yrityksistä 15 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai tee kehittäviä toimenpiteitä. Nämä seikat voivat vaikeuttaa omistajanvaihdosta ja vähentää yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä.

”Valitettavasti edelleen koemme haasteita yrittäjien tavoittamisessa. Hankkeen kohderyhmän yrityksistä jopa 25 %:lla yritystoiminta on jo loppunut, yrittäjää ei ole tavoitettu tai yrittäjä ei ole kokenut tarvitsevansa hankkeen tarjoamia palveluja.” toteaa Kirsi Mättölä.

Tuloksista on kuitenkin havaittavissa myös positiivisia asioita: 13 % kohderyhmän yrityksistä on selkeästi halukkaita aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Tämä luo mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kasvulle ja elinvoimaisuudelle.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosprosessit on saatu käyntiin viimeisen puolen vuoden aikana noin 70 yrityksessä eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksistä. Tämä on johtanut noin 25 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueiden elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Yritysvalmentaja Pekka Turunen, Itä-Savon Uusyrityskeskus, puh. 041 311 7309, pekka.turunen@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Nina Rasola päätyi 27-vuotiaana opiskelijana osakeyhtiön johtoon isänsä kuoleman jälkeen ja kehottaa yrittäjiä varautumaan pahimpaan: ”Joka yrityksellä pitäisi olla musta laatikko hätätapauksiin”

Osasto: 10.9.2024 by Anna Virrantaus

Harva joutuu työelämässään niin kovaan paikkaan, kun Nina Rasola elokuussa 2000. Rasolan isä, RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Risto Rasola kuoli tapaturmaisesti 60-vuotiaana

Neljä päivää myöhemmin Nina Rasola palasi ulkomailta Mikkeliin ja 27-vuotiaasta opiskelijasta tuli osakeyhtiön toimitusjohtaja.

– Se oli hyppy syvään päätyyn. Olin ollut parina vuotena kesätöissä isän firmassa, mutta muuta en yrityksen toiminnasta tiennyt, Rasola muistelee.

Risto Rasola ei käyttänyt työssään tietokonetta eikä jättänyt jälkeensä muistiinpanoja tai virallisia dokumentteja.
Yrityksessä oli kuitenkin töissä yksi henkilö, joka oli perillä taloudesta ja hallinnosta. Lisäksi asiakkuudet oli kirjattu sähköiseen ohjelmistoon.

– Hallintoihminen ja asiakasrekisteri olivat meidän pelastuksemme, joita ilman emme olisi selvinneet, Rasola myöntää.

Varautuminen helpottaa läheisiä

Nina Rasolalle oli selvää, että yrityksen toiminta jatketaan, vaikka yllätyksiä putkahteli esiin. Oli lupa-asioita, sopimusten epäselvyyksiä ja yrityksen talousvaikeuksia sekä kymmenkunta työntekijää, joista täytyi pitää huolta.

Nuori nainen kohtasi myös ennakkoluuloja ympäristöhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana.

– Nuoruus pelasti, Rasola hymähtää.

Nina omistaa siskonsa Inga Rasolan kanssa osakeyhtiön yhdessä. Elokuu 2000 on jättänyt jälkensä ja nykyisin yrityksellä on varautumissuunnitelma avainhenkilöiden kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyen.

Kaikki mahdollinen dokumentaatio, kuten vakuutukset ja sopimukset, on useamman henkilön saatavilla. Valtuuksia on jaettu virallisessa Suomi.fi -palvelussa laajasti ja asiakasrekisteri pidetään ajan tasalla.

Myös käyttöoikeuksia erilaisiin sähköisiin järjestelmiin, kuten sosiaaliseen mediaan ja yhtiön sähköpostiin, on monilla henkilöillä.

Osakeyhtiön hallituksessa on jaettu vastuita riskien hallinnan näkökulmasta. Hallitus arvioi ja päivittää tilannetta säännöllisesti.

– Haluamme helpottaa läheisten ja lasten taakkaa surun keskellä, Rasola sanoo.

Käytäntö on kuolemantapauksissa raaka

Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joissa yrittäjän kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen ei ole varauduttu. Erityisen paljon on yhden ihmisen toiminimiyrityksiä, joissa tilannetta ei ole ajateltu.

Yrityksen avainhenkilöstä luopuminen on kaikissa tilanteissa menetys, mutta erityisesti kuolemantapauksissa käytäntö on raaka.

Yritystoimintaan liittyy yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta sopimuksia ja velvoitteita, mitkä eivät automaattisesti pääty yrittäjän kuolemaan. Kulut juoksevat yhä.

– Kuolemantapauksessa asiointikanavat menevät poikki heti. Mikäli valtuutuksia asioiden hoitamiseen ei ole kenellekään, voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia, ennen kuin pystyy tekemään yhtään mitään, Nina Rasola huomauttaa.

Yrityksen avainhenkilöllä on lisäksi aina hiljaista tietoa, joka voi olla toiminnan kannalta kaikkein arvokkainta.

Rasola sanoo oman kokemuksensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi olla ”musta laatikko”.

– Kun kaikilla yrittäjillä olisi edes yksi paperi, josta löytyy kaikki tarvittava, jopa sitä hiljaista tietoa eli sellainen musta laatikko, joka avataan vain hätätapauksessa.

Maksuton koulutus kaikille yrittäjille

Itä-Savon Uusyrityskeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus haluavat herätellä yrittäjiä miettimään yrityksensä ja läheistensä tulevaisuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2024 kello 15-16.30 järjestetään maksuton koulutus siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse ei enää kykene hoitamaan yrityksen asioita.

– Kaikille yrittäjille avoimessa koulutuksessa käsitellään sitä, millaisia oikeudellisia toimenpiteitä tarvitaan, mikäli yrittäjä kuolee äkillisesti tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, kertoo Miksein yrityskehittäjä Kirsi Mättölä.

Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät juridiset asiakirjat, jotka jokaisella yrittäjällä kannattaa olla kunnossa.
Lisäksi koulutus tarjoaa myös käytännönläheisiä neuvoja ja työkaluja siihen, miten yrittäjä voi varautua elämän yllättäviin käänteisiin.

Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari, OTM Harri Skopa, Lakiasiaintoimisto Saimaa Oy. Tilaisuus toteutetaan Teams-etäyhteydellä ja linkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu 13.9. mennessä!

Teksti: Tanja Rihu
Kuva: RL-Palvelut Oy

HELMI- hankkeessa edistämme liiketoimintojen jatkuvuutta ja yritysten kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme yrityksille omistajanvaihdokseen luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa. Hankkeen toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, ja rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.