fbpx

Mäntyharjun Kunnantalolla käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston pop up-myynti 14.3.2025 klo 9-15

Tarvetta sisustusesineille, toimistokalusteille tai rakennusmateriaaleille?

Mäntyharjun kunta pitää KIELO-hankkeen toimenpiteistä inspiroituneena  Mäntyharjun entisellä kunnantalolla (Asematie 3, Mäntyharju) kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston pop up-myyntitapahtuman pe 14.3.2025 klo 9-15!

Tuotteet myynnissä edullisin hinnoin. Myynnissä pientä sisustustavaraa (mm. astioita, maljakoita), toimistokalusteita (hyllyjä, pöytiä ja tuoleja) rakennusmateriaaleja (mm. keittiökaappeja tai väliovia). Kohde on valmistunut vuonna 1966 ja sitä on saneerattu viime vuosina.
Maksutapana käy kortti. Ostaja irrottaa ja vie ostamansa tuotteet pois rakennuksesta myyntipäivän aikana.
Huomioithan, että kohteessa on todettu sisäilmaongelmia.
Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Mikkelin kaupunki kilpailuttaa kiertotalousoperaattorin palveluita – Hae mukaan puitesopimustoimittajaksi!

Mikkelin kaupunki on käynnistänyt kilpailutuksen, jonka tavoitteena on muodostaa puitesopimus kiertotalousoperaattoripalveluista kaupungin purku-, saneeraus- ja rakennuskohteisiin. Tämä avaa alan toimijoille mahdollisuuden osallistua kaupungin kestävän kehityksen edistämiseen sekä kiertotalouden integroimiseen rakennus- ja purkuprosesseihin.

Kaupunki hakee asiantuntevia kumppaneita muun muassa:

– Hyväkuntoisten irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytön kartoitukseen
– Em. tuotteiden jälleenmyynnin organisointiin
– Uudelleenkäytöstä saatujen hyötyjen raportointiin ympäristötilinpäätöstä varten, mm. hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskelmat
– Uudelleenkäyttöä palveleviin lisätutkimuksiin mm. rakenteideiden lujuusmittaukset

Kilpailutuksen kautta Mikkelin kaupunki haluaa vahvistaa kiertotalouden roolia rakentamisen ja purkamisen prosesseissa. Hankinnan palveluita voivat tarvittaessa hyödyntää myös Mikkelin kaupunkikonsernin enemmistöomisteiset yhtiöt, kuten Mikalo Oy, Kiinteistökehitys Naistinki Oy ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Puitejärjestelyyn valitaan enintään neljä toimittajaa, ja toimeksiannot jaetaan ensisijaisesti etusijajärjestyksen perusteella. Lisäksi tilaajalla on mahdollisuus järjestää minikilpailutuksia tai erilliskilpailutuksia, mikäli toimeksiannon erityispiirteet sitä edellyttävät.

Lisätiedot ja tarjouspyyntö löytyvät osoitteesta: https://tarjouspalvelu.fi/UX/TP/SiirryTarjouspyyntoon/?tpId=545719&p=21

Tarjoukset on jätettävä 28.2.2025 klo 12.00 mennessä Tarjouspalvelu Cloudian kautta.

 

Kilpailutus on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

Näkymä ilmasta maa-alueeseen, etualalla maantie, taustalla järvimaisema

Mikkelin kaupunki aloittaa markkinavuoropuhelut Puhistamosta

Mikkelin kaupunki kutsuu sidosryhmiä markkinavuoropuheluun keskustelemaan käytöstä poistetun Kenkäveron jätevedenpuhdistamon alueen kehittämisestä matkailun, vapaa-ajan ja liiketoiminnan tarkoituksiin. Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Miksei Oy käyttävät alueesta työnimeä ”Puhistamo”.

Markkinavuoropuhelu koostuu neuvotteluista, jotka käydään kahdenkeskisinä. Neuvottelut kestävät kaksi tuntia, ja ne voidaan järjestää joko Teams-yhteyden kautta tai paikan päällä Mikkelissä. Neuvotteluiden sisältö on luottamuksellista eli yritysten tai konsortioiden esille tuomia asioita käsitellään liikesalaisuuksina.

Ilmoittautuminen neuvotteluihin

Lähetä sähköposti osoitteeseen ilkka.liljander@mikseimikkeli.fi viimeistään 14.3.2025. Sisällytä sähköpostin otsikkoon teksti ”Kenkäveron alueen kehittäminen”. Neuvottelut järjestetään viikoilla 12, 13 ja 14.

Lisätietoja Puhdistamosta PUHISTAMO – Investment Opportunity by Lake Saimaa – Mikkeli

Kiertotalous purku-urakan kilpailutuksissa – hinta voi nousta tai jopa laskea!

Mikkelissä purkupäätöksen saanut opiskelija-asuntola tarjosi oppia kiertotalouden huomioimiseen purku-urakoissa. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy ja KIELO-hankkeen määrittelemät lisäpisteet kilpailutuksessa kannustivat tarjoajia etsimään purkumateriaaleille uusia käyttökohteita. Vaikka tässä kokeilussa ei päästy käytännön uudelleenkäyttökokeiluihin, kokeilusta saatiin hyviä eväitä tuleviin hankintoihin.

Kokeilussa yllätti, että kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa tai laskea purku-urakan hintaa n. 10 %, mikä on vähemmän kuin alunperin oli ajateltu. Positiivista oli, että suurin osa tarjoajista suhtautui myönteisesti laadullisiin kriteereihin ja olisi toivonut niille suurempaa painoarvoa. Opiksi jatkoa ajatellen, että itse tarjouspyynnön huolellinen laatiminen ja kiertotalousasiantuntijan asiantuntemus helpottaa työn tilaajaa uusien hankintakäytäntöjen omaksumisessa. Nappaa tästä artikkelista vinkit omaan projektiisi.

Kokeilukohteena vajaalle käytölle jäänyt opiskelija-asuntola Mikkelissä

Kiertotalouden merkittävimmiksi eteenpäin vieviksi ajureiksi on tunnistettu julkiset hankinnat. Mikkelin opiskelija-asunnot Oy (MOAS) kokeili yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa lisätä purku-urakan kilpailutukseen kiertotaloutta tukevia kilpailutuskriteereitä.

Testauksen kohteeksi valikoitui MOAS Oy:n omistama vajaalle käytölle jäänyt opiskelija-asuntola Mikkelissä. Neljä kolmikerroksista luhtitaloa olivat valmistuneet Kontionkadulle Mikkelin Launialan kaupunginosaan vuosina 1989 sekä 1990.

Työssä lähdettiin liikkeelle kartoittamalla kohteen potentiaaliset uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusmateriaalit ja irtaimisto. KIELO-hankkeen projektipäällikkö teki kohteisiin kartoituksen uudelleenkäyttökelpoisista rakennusmateriaaleista kohteen isännöitsijän kanssa tammikuussa 2024.

Kartoituksessa todettiin, että koska kohde oli alkuperäiskunnossa, ei sisätiloista löytynyt juurikaan uudelleenkäyttökelpoisia materiaaleja tai irtaimistoa. Tunnistettiin, että julkisivun muurauksessa käytetyt tiilet sekä kattotiilet voisivat mahdollisesti soveltua uudelleenkäyttöön, sillä niitä oli useampi tuhat neliötä ja suurin osa näytti visuaalisesti tarkasteltuna hyväkuntoisilta.

Punatiilinen talo jolla valkoinen ylin kerros ja katto
Kontionkadun tiiliverhoilluille julkisivulle ja kattotiilille tunnistettiin suurin uudelleenkäyttöpotentiaali. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Markkinavuoropuhelutilaisuudessa kartoitettiin potentiaalisten tarjoajien ajatuksia kilpailutuksesta

Ennen kilpailutusta päätettiin järjestää kaikille avoin markkinavuoropuhelutilaisuus, jonka avulla kartoitettaisiin potentiaalisten tarjoajien näkemyksiä urakasta ja sen sisällöstä.

Kutsu markkinavuoropuhelutilaisuuteen lähetettiin julkisissa hankinnoissa käytettävän Tarjouspalvelu Cloudian kautta ja itse tilaisuus pidettiin tammikuussa 2024 hybriditoteutuksena Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa keskusteltiin tilaajan sekä tarjoajien kesken selvityksessä esille tulleiden rakennusmateriaalien uusista käyttömahdollisuuksista.

Käytyjen keskustelujen perusteella laadittiin tarjouspyyntö, jonka MOAS Oy julkaisi Tarjouspalvelu Cloudiassa maaliskuussa 2024. Tarjouksille varattiin jättöaikaa reilut viisi viikkoa. Kohteen purku määriteltiin toteutettavaksi välillä kesäkuu-syyskuu 2024.

 

Kilpailutuksessa päädyttiin kahteen eri tarjousvaihtoehtoon

Purku-urakan kilpailutuksessa päädyttiin kahteen eri tarjousvaihtoehtoon: Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 1:n mukaan rakennukset puretaan ns. perinteisesti ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Vaihtoehto 2 vastasi vaihtoehto 1:n sisältöä sillä erotuksella, että purku-urakoitsijan tuli löytää kohteen purkumateriaaleille uusia todennettavissa olevia käyttökohteita ja saisi sitä kautta kilpailutuksessa laadullisia lisäpisteitä. Tarjoajien tuli jättää kaksi tarjousta, yksi kummastakin vaihtoehdosta, muuten tarjous hylättäisiin.

Vaihtoehto 1:n arviointikriteerinä oli hinta (90 p), sekä laadullisina kriteereinä referenssit (5 p) ja purkusuunnitelma (5 p). Vaihtoehto 2:n kriteerit olivat hinta (90 p), sekä laadullisina kriteereinä aiemmat referenssit kiertotalousratkaisuista määrä kpl/tn (5 p), purkuosien ja materiaalien hyödyntämisratkaisut tarjoajan muissa kohteissa määrä kpl/tn (3 p) sekä hyödyntämisratkaisujen innovatiivisuus/uutuusarvo (2 p).

Tilaaja arvioi yhdessä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankinta- ja kiertotalousasiantuntijan kanssa tarjousten sekä palvelun tuottajan aikaisempien ratkaisujen kiertotaloutta sekä kestävää kehitystä edistäviä vaikutuksia, ja tarjoukset pisteytettiin paremmuusjärjestykseen kriteerien perusteella.

 

Kilpailutuksessa ratkaisevana tekijänä oli lopulta hinta

Tarjouskilpailun lopputuloksena päädyttiin tarjousvaihtoehtoon 1, sillä tarjousvaihtoehto 2:n arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.

Mikäli kilpailutuksessa olisi pisteytyksessä ollut suurin painoarvo laadullisilla kriteereillä, olisi arvioinnin perusteella voittajaksi valikoitunut sama yritys, joka voitti nyt edullisella hinnalla, sillä heidän tarjouksessaan oli muihin tarjouksiin verrattuna tuotu selkeimmin esiin, miten materiaalit olisivat heidän toimestaan päätyä uuteen käyttöön. Kyseinen urakoitsija tarjosi, että voi laittaa uudelleenkäyttökelpoiset materiaalit myyntiin omaan käytettyjen materiaalien verkkokauppaansa ja uusiokäyttöön soveltuvat materiaalit matkaisivat yhteistyökumppaneiden jatkojalostettavaksi toiselle paikkakunnalle.

 

Tarjoajilla erityisesti jätejakeiden lajittelu hallinnassa, osalla löytyi kokemusta rakennusmateriaalien jälleenmyynnistä

Vaikka kohteessa ei päästy käyttämään materiaaleja uudelleen, voitiin kilpailutuksesta silti ottaa oppeja tuleviin kilpailutuksiin.

Tarjouksia saatiin hyvin, yhteensä 8 kappaletta ja mukana oli isoja sekä pienempiä purkualan toimijoita. Eli kriteerien käyttö ei karkottanut alan isompia tai pienempiä ammattilaisia. MOAS sekä kaupungin kehitysyhtiö olisivat toivoneet, että kilpailuun olisi osallistunut enemmän kuin yksi paikallinen yritys.

Saaduista tarjouksista voitiin päätellä, että jokainen tarjoaja oli pysähtynyt miettimään kiertotaloutta kohteessa, osa enemmän, osa vähemmän. Jokaisella tarjonneella yrityksellä on kokemusta materiaalien lajittelusta eri jätejakeisiin, eli tilaaja voi hyvin velvoittaa urakoitsijoita lajittelemaan eri jätejakeet erilleen toisistaan, koska osaamista siihen löytyy.

Muutamilla tarjouksen jättäneillä on omaa liiketoimintaa purkujätteiden materiaalina hyödyntämiseen. Kilpailutuksen jälkeen yrityksille tehdyissä haastatteluissa nousi esiin, että esimerkiksi purkukohteessa paikan päällä tehtävään betonin murskaukseen tulisi saada ripeästi ympäristölupa, jotta betoni voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää tontilla tai sen lähialueella toteutettavissa maanrakennustöissä.

Suurimmalla osalla tarjoajista ei ollut tarjousten perusteella kokemusta rakennusmateriaalien ehjänä purkamisesta tai jälleenmyynnistä, koska konkreettisia ehdotuksia uudelleenkäyttömahdollisuuksista saatiin vähän. Joillain yrityksillä oli oma tai yhteistyökumppanin alusta käytettävissä tuotteiden jälleenmyyntiin.

Referenssien perusteella myös purkukohteiden kevyttä irtaimistoa on myyty uudelleenkäyttöön, joka on positiivista, sillä se vähentää kohteesta syntyvän jätteen määrää ja edistää resurssien tehokasta käyttöä.

 

Kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa tai laskea urakan hintaa n. 10 %

Tarjoajat eivät tuoneet suoraan esille ehdotuksia, miten kohteen materiaaleja voitaisiin hyödyntää ja missä. Tämä voi johtua siitä, ettei tarjouspyynnössä ole avattu asiaa tarkemmin tai painotettu riittävästi, että uuden käyttökohteen tulee olla todennettavissa. Tämän kohteen osalta tarjouspyynnön liitedokumenteista oli jäänyt puuttumaan selvitys kohteen uudelleenkäyttökelpoisista materiaaleista, joka osaltaan heikensi urakoitsijoiden innovointimahdollisuuksia. Uudelleenkäyttökelpoisia materiaaleja käytiin läpi kohteen markkinavuoropuhelutilaisuudessa sekä kohteeseen paikan päälle tehdyllä tutustumiskäynnillä, mutta kaikki tarjoajat eivät silloin olleet paikalla. Jatkoa ajatellen olisi syytä pohtia, voisiko markkinavuoropuhelutilaisuudet järjestää suoraan paikan päällä purkukohteessa?

Uudelleenkäyttöä olisi voinut edistää, jos tiilien ehjänä purettavuudesta ja kelpoisuudesta olisi teetetty tarkempia tutkimuksia ennen kilpailutusta. Erillishinta ehjänä purkamiselle olisi voinut tilaajaa kannustaa etsimään tiilille uusia käyttökohteita.

Kiertotaloustoimenpiteet voivat nostaa urakan hintaa, mutta tämän kilpailutuksen perusteella hinta ei nouse merkittävästi korkeammaksi, nousu n. 10 %. Toisaalta eräässä tarjouksessa kiertotaloustoimenpiteet olivat laskeneet urakan hintaa n. 10 %. Kustannusten nousu voi johtua esimerkiksi uudelleenkäyttöön toimitettavien osien kuljetuskustannuksista. Tämä kustannusten nousu voitaisiin ratkaista esimerkiksi niin, että myydään tuotteet suoraan kohteesta ja siirretään kuljetuskustannukset suoraan ostajan maksettavaksi.

Tässä kilpailutuksessa kalleimman ja edullisimman tarjouksen välillä oli merkittävä ero, n. 75 %. Tämä johtui siitä, että yritys ei ollut halunnut osallistua millään tapaa kiertotalouden edistämiseen ja hinnoitteli tarjouksensa roimasti yli verrattuna muihin tarjouksiin. Joskus urakan korkea hinta voi siis myös olla kannanotto tai yritysten halua pelata varman päälle kiertotaloustoimissa, jotta ne eivät jäisi urakasta tappiolle.

 

Tarjoajat suhtautuvat myötämielisesti kiertotalouskriteerien käyttöön tulevissa urakoissa

Kilpailutuksen jälkeen tarjoajille soitettiin ja pyydettiin kertomaan heidän näkemyksiään kilpailutusprosessin onnistumisesta.

Tarjoajat suhtautuivat kiertotalouskriteerein tehtyyn kilpailutukseen pääosin myönteisesti. Osa esitti jopa toiveita, että laadullisilla kriteereillä olisi ollut kilpailutuksessa hintaa suurempi painoarvo. Tarjousten tekemisessä olisi helpottanut tiedot kohteen uudelleenkäyttökelpoisista materiaaleista.

Useassa vastauksessa korostui, että vastuun siirtäminen purku-urakoitsijalle uusien käyttökohteiden etsimiseksi on kohtuuton vaatimus, sillä usea purkuliike ei tee uudis- tai korjausrakentamista eikä purku-urakoissa ole varattuna riittävästi aikaa uusien käyttökohteiden etsimiseen. Tarjoajat toivoivat kilpailutuksiin läpinäkyvyyttä ja reiluja sekä yhteisiä pelisääntöjä kaikille.

 

Kilpailutuksissa on hyvä käyttää kiertotalousasiantuntijaa apuna

Kilpailutuksesta saadun kokemuksen perusteella voidaan todeta, että uudelleenkäyttökelpoiset materiaalit ja irtaimisto kannattaa kartoittaa kohteesta hyvissä ajoin ennen kilpailutusta. Markkinavuoropuhelutilaisuuden pitäminen on hyödyllistä, koska sen avulla saadaan kilpailutuksen osapuolten toiveita, ideoita ja tarpeita kuulluksi.

Tarjousaineiston laajuuden ja sisällön määrittämisessä tulee olla tarkkana, että kaikki kilpailutuksen kannalta olennaiset liitetiedostot tulevat ilmoituksen liitteeksi. Myös aineistoon tutustumiseen on varattava tarjoajille riittävästi aikaa.

Havaitsimme, että uudelleenkäyttökartoituksen lisäksi myös tarjousten arvioinnissa olisi hyvä käyttää apuna kiertotalousasiantuntijan palveluita, koska tilaajalle voi olla haastavaa määritellä esimerkiksi ratkaisujen uutuusarvoa.

Jatkoa ajatellen urakoitsijoille sekä työn tilaajille tulee jakaa tietoa erityisesti rakennusosien ehjänä purkamisen eduista siihen liittyvien ennakkoluulojen ja epävarmuuden hälventämiseksi. Käytännön kokemukset todennäköisesti ovat aina kirjallista ohjeistusta parempia, sillä se tuo itsevarmuutta ja arvokasta kokemusta kiertotalousprojektien läpiviennistä.

Itse kriteerit ovat hyvin sovellettavissa tuleviin hankintoihin, kuitenkin niin, että niitä muokataan kohdekohtaisesti soveltuvaksi, sillä ainakin tällä hetkellä purkukohteet aina jollakin tasolla poikkeavat toisistaan eikä täysin yhtenäistä ohjeistusta voida laatia.

 

Uudelleenkäytön merkitys ja tulevaisuuden näkymät

Kiinteistön omistajat sekä purkualan toimijat ovat tunnistaneet kiertotalouden merkityksen, mutta erityisesti materiaalien korkea-arvoisemman jatkokäytön yleistyminen edellyttää purkutyön tilaajilta suunnittelua ja selkeitä ohjeita tarjouspyynnöissä.

On tiedostettu, että käytetyille materiaaleille Suomen markkinoilla ei vielä ole suurta kysyntää, jonka vuoksi on iso etu, jos purkutyön tilaajalla on osoittaa materiaaleille uusi käyttökohde. Kiinteistönomistajien ja urakoitsijoiden yhteistyö sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat avainasemassa asetettujen kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa. Olisi tärkeää tehostaa yhteistyötä purku- ja rakennusliikkeiden välillä materiaalien kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.

Tietoisuuden lisääminen ja käytännön kokemukset rakennusosien ehjänä purkamisen ja jälleenmyynnin eduista hälventävät niihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja epävarmuutta.

Tässä vaiheessa, kun kiertotalous ei ole vielä syrjäyttänyt lineaaritalouden malleja, on tilaajien syytä varautua myös taloudellisesti siihen, että purku-urakan kustannukset voivat hieman nousta nykyisestä tasosta.

Jatkossa taloudellinen panostus kiertotalouteen kannattaa, sillä 1.1.2026 voimaan astuvan päivitetyn rakentamislainsäädännön myötä uusille rakennuksille on laskettava hiilijalanjälki. Hiilijalanjälki voi pienentyä merkittävästi, sillä ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa.

Uudelleenkäyttöön voi kannustaa myös jo useamman yrityksen teettämät luontojalanjälkivaikutuslaskelmat osana yritysvastuuraportointiaan. Luontojalanjälki huomioi ilmastonmuutoksen lisäksi myös rakentamisesta aiheutuvan maankäytön muutokset, saasteet, luonnonvarojen hyödyntämisen sekä vieraslajien leviämisen. Uudelleenkäytettävät rakennusmateriaalit pienentävät luontoon kohdistuvia vaikutuksia, sillä niiden valmistamiseen ei tarvita neitseellisiä raaka-aineita.

”Vaikka tässä kokeilussa materiaalit eivät päätyneet uusiin rakennusprojekteihin, Kiertotalous Pirkanmaa onnistui omassa vastaavanlaisessa hankinnassaan hyödyntämällä oppeja tämän kohteen kilpailutuksesta. Toivon, että moni muukin toimija hyödyntää kokeilumme tuloksia ja kehittää toimintaansa kiertotalouden mukaiseksi.”, toteaa KIELO-hankkeen projektipäällikkö.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

laiturilla

Laiturilla – Energiainfo mökkeilijöille: webinaarisarja jatkuu 13.2.2025, 6.3.2025, 3.4.2025 ja 24.4.2025

Suositut energiawebinaarit mökkeilijöille jatkuvat! Syksyllä järjestämämme webinaarisarja saa jatkoa keväällä 2025 ajankohtaisista aiheista: rakenteet ja puulämmitys, uudistunut rakentamislaki, ilmanvaihto ja lämmitystavat sekä aurinkosähkö ja sähköttömät mökit.

Neljä tunnin pituista webinaaria järjestetään Teams-yhteydellä helmi-huhtikuussa. Joka kerralla saamme kuulla asiantuntijaesiintyjiä, joilla on tietoa, kokemusta ja näkemystä illan aiheista. Tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella.

Ilmoittaudu mukaan:

to 13.2.2025 klo 16.30–17.30 Rakenteet ja puulämmitys

Mökin rakenteilla on keskeinen merkitys energiatehokkuuden kannalta. Mitä on hyvä ottaa huomioon ja miten rakenteiden energiatehokkuutta voi parantaa? Tarjoamme tietoa myös rakenteiden kunnon kevyistä mittausvälineistä. Toisena aiheena on puun poltto ja tulisijat sekä asiaa polttopuumarkkinoista.

to 6.3.2025 klo 16.30–17.30 Uudistunut rakentamislaki

Uudistunut rakentamislaki tuo monia mahdollisuuksia vapaa-ajanasukkaillekin, kun pienten piharakennusten lupamenettely kevenee ja niiden rakentaminen on jatkossa mahdollista omalla ilmoituksella ilman rakentamislupaa. Mitä on syytä ottaa huomioon ja mikä on rakentajan vastuu?

to 3.4.2025 klo 16.30–17.30 Ilmanvaihto ja lämmitystavat

Tarjolla tietoa mökin ilmanvaihdon perusteista ja toimintaperiaatteista. Millä ratkaisuilla mahdollistetaan hyvä sisäilma mökillä paitsi energiatehokkuuden myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

to 24.4.2025 klo 16.30–17.30 Aurinkosähkö ja sähkötön mökki

Myös sähköttömällä mökillä on tärkeää huomioida energiatehokkuus. Tietoa aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta off grid -mökille sekä kokemuspuheenvuoro mökkeilystä ja työnteosta sähköttömällä mökillä. Esittelyssä kotimainen aurinkoilmalämmitin.

 

Tilaisuuksien tarkemmat tiedot täältä. Ohjelma tarkentuu helmikuun aikana.

Energiawebinaarit ovat avoimia kaikille mökkeilyä harrastaville ja mökkeilystä kiinnostuneille.

 

Energiainfo mökkeilijöille

 

Webinaarit järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoima Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke. Hanke tarjoaa Etelä-Savon vapaa-ajanasukkaille maksutonta energianeuvontaa myös puhelimitse ja sähköpostitse, katso tarkemmat tiedot ja energianeuvonnan yhteystiedot täältä.

Syksyn 2024 webinaarisarjan tallenteet voit katsoa täältä. Aiheina olivat aurinkosähköä mökille, mökin talvilämmitys sekä energiatehokkuus ja sähkösopimukset mökille.

Tervetuloa mukaan!

 

Lisätiedot:

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

Laiturilla-hankkeen logot

Mikalo Oy:n kiertotalouskokeilu: Autokatos uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista

Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 yhteistyössä KIELO-hankkeen kanssa purku-urakan kiertotalouskriteerein tavoitteenaan kokeilla rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Uudelleenkäytöstä saadut hiilidioksidipäästösäästöt olisivat olleet huomattavat, sillä ne olisivat vastanneet keskimäärin yhden suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Hankintaan varatun määrärahan ylitys osoittautui esteeksi käytännön toteutukselle, mutta itse kilpailutusprosessin opit tulevat jäämään käyttöön sekä muiden julkisten toimijoiden hyödynnettäväksi.

 

Mikkelissä kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy kilpailutti vuosina 2023–2024 purku-urakan kiertotalouskriteerein kokeillakseen rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä autokatoksen rakentamisessa.

Tarkoituksena oli edistää julkisten hankintojen avulla kiertotaloutta sekä testata rakennusmateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia käytännössä.

Kokeilun kohteeksi valikoitui vuonna 1979 rakennettu kolmikerroksinen asuinkerrostalo Vihuritaival 7 C-D Mikkelissä, Kaituenmäen kaupunginosassa. Kohde oli päätetty purkaa, koska se oli alkuperäiskunnossa ja ollut jo pitkään vajaalla käytöllä.

Samalla tontilla sijaitsi kaksi muuta Mikalon omistamaa vuokrakerrostaloa, Vihuritaival 7 A-B sekä Vihuritaival E, jotka oli tarkoitus saneerata. Ideana oli, että C-D-rakennuksen ehjänä purettavista betonielementeistä rakennettaisiin autokatos palvelemaan näiden kahden muun vastasaneeratun rakennuksen asukkaita.

Kuvassa kiertotalouskokeilun kohde Vihuritaival 7 C-D. Kuvalähde: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

Uudelleenkäytön suunnitelmat muuttuivat jo projektin alkuvaiheessa

Kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun KIELO-hankkeen hankehakemusta ja siinä toteutettavia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökokeiluja ideoitiin, pääteltiin Vihuritaival 7 C-D:n julkisivujen betonisandwich-elementtien perusteella, että rakennus olisi kauttaaltaan betonielementtirakenteinen.

Betonielementtien uudelleenkäyttöä haluttiin kokeilla, koska sen avulla voitaisiin saada vaikuttavat hiilidioksidipäästösäästöt, sillä tutkimusten mukaan uudelleenkäytettyjen betonielementtien hiilijalanjälki on vain noin 5 % verrattuna uuteen neitseellisistä raaka-aineista valmistettuun betonielementtiin.

Keväällä 2022 kohteessa tehdyissä tarkemmissa selvityksissä kuitenkin havaittiin, että rakennuksen runko olikin paikallavalettua betonia, ainoastaan julkisivu oli elementtirakenteinen. Tämä muutti uudelleenkäytön suunnitelmia: päätettiin hyödyntää katoksen rakentamisessa rakennuksen jo olemassa olevia kellarikerroksen kantavia seinä- ja välipohjarakenteita. Suunnitelmat uudelleenkäytöstä tehtiin yhteistyössä paikallisen Granlund Oy:n suunnittelutoimiston kanssa.

Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy

Kuvakaappaus arkkitehdin pääpiirustuksesta. Kuva: Granlund Mikkeli Oy

 

Markkinavuoropuhelun tavoitteena on varmistaa hankinnan onnistuminen


Kokeiluhankkeen osapuolilla ei ollut aiempaa kokemusta betonielementtien tai olemassa olevien rakenteiden uudelleenkäytöstä tai kohteen esipurusta, joten potentiaalisesti urakkaa tarjoaville yrityksille päätettiin antaa mahdollisuus antaa palautetta uudelleenkäyttösuunnitelmien toteutettavuudesta sekä itse kilpailutuksesta.

Kutsu markkinavuoropuheluun julkaistiin julkisten hankintojen tarjouspalvelu Cloudiassa toukokuussa 2023. Markkinavuoropuhelusta tiedotettiin potentiaalisia tarjoajia puhelimitse, sähköpostitse sekä ilmoittamalla tilaisuudesta MikseiMikkelin somekanavissa ja kaupungin tapahtumasivuilla.

Markkinavuoropuhelutilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2023 Mikkelin kaupungintalolla. Tilaisuudessa käytiin osallistujien kesken läpi urakkaa, sen luonnos- ja uudelleenkäyttösuunnitelmia ja esipurkumahdollisuuksia, itse tarjouskilpailua sekä KIELO-hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tapahtumaan osallistui 4 eri potentiaalista alan toimijaa, Mikalo Oy sekä MikseiMikkeliltä hankinta-asiantuntija, KIELO-hankkeen kiertotalousasiantuntija sekä projektin työntekijöitä Xamkilta.

Tarjouspyynnössä annettiin mahdollisuus kahteen eri toteutusvaihtoehtoon


Kun alueen kaavamuutos, kahden muun rakennuksen saneeraussuunnitelmat ja autokatoksen piirustukset olivat valmiit, tarjouskilpailu avattiin HILMA:ssa marraskuussa 2023, ja tarjouksille annettiin noin seitsemän viikon jättöaika, eli vuoden 2023 loppuun saakka.

Tarjouspyynnössä esitettiin kaksi erilaista toteutusvaihtoehtoa, Vaihtoehto 1 ja Vaihtoehto 2.

  • Vaihtoehto 1: Rakennus puretaan niin, että olemassa olevia kellarin seinä- ja välipohjarakenteita hyödynnetään uudelleen tontille rakennettavassa autokatoksessa. Lisäksi kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.
  • Vaihtoehto 2: Rakennus puretaan maan tasalle ilman materiaalien uudelleen- tai uusiokäyttöä, ja kaksi muuta asuinrakennusta tontilla saneerataan.

Tarjousten vertailukriteereinä käytettiin ensisijaisesti hintaa (85 pistettä). Lisäksi laadullisilla kriteereillä oli mahdollista saada enintään 10 lisäpistettä esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäytön tai innovatiivisten ratkaisujen perusteella.

Vihuritaival 7 C-D:n sisäpintoja oli joissakin asunnoissa kunnostettu vuosien varrella uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kellarin seinärakenteiden jako soveltui hyvin autokatoksen toteuttamiseen. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Kilpailutukseen saatiin määräaikaan mennessä kaksi tarjousta

Määräaikaan mennessä saatiin kaksi tarjousta, mutta molemmat tarjouksista jouduttiin hylkäämään, koska tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan.

Saatujen tarjousten perusteella autokatoksen rakentaminen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita olisi edullisimmillaan ollut hieman yli puolet kalliimpi kuin sen rakentaminen täysin uusista materiaaleista. Toisessa tarjouksessa kiertotalousvaihtoehto oli n. 7 kertaa verrattuna uusista materiaaleista rakennettuun katokseen. Karkean vertailun eri toteutusvaihtoehtojen kustannuksista voit ladata tästä.

Kumpikin tarjoaja oli siis tarjousten perusteella valmis toteuttamaan autokatoksen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita, toinen kuitenkin oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Toinen tarjoajista oli tehnyt myös muita ehdotuksia, miten purkumateriaaleja voitaisiin tontilla tai muussa tarjoajan kohteessa käyttää uudelleen. Molemmat tarjoajista olivat paikallisia yrityksiä.

Purettavaksi päätetyn rakennuksen purku-urakka kilpailutettiin ilman kiertotalouskriteerejä keväällä 2024, ja rakennus purettiin kesän aikana ”perinteisin menetelmin” ilman materiaalien uudelleen tai uusiokäyttöä. Kaksi muuta rakennusta tontilla jäivät odottamaan saneerausta.

 

Uudelleenkäyttöön liittyy haasteita ja mahdollisuuksia


Kokeilussa havaittiin, että kiertotalousratkaisujen korkeat alkuinvestoinnit rajoittavat niiden toteuttamista erityisesti taloudellisesti haastavina aikoina. Rakennusmateriaalien hinnannousu, talouden taantuma, kuntien ja kaupunkien säästöpaineet, ehjänä purkamisen kustannukset sekä suunnitelmat uudelleenkäytöstä lisäävät hankkeiden kustannuksia. Lisäksi kaikilla alan toimijoilla ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa uudelleenkäytön hyödyistä, joka voi nostaa hankkeen kustannuksia.

Tarjoajat suosivat vakiintuneita toimintatapoja, jotka ovat taloudellisesti ja ajallisesti riskittömämpiä. Jatkoa ajatellen olisi voinut olla järkevämpää kilpailuttaa kahden muun rakennuksen saneeraus erillisenä urakkana, sillä saneeraus- ja uudisrakentajilla ei välttämättä ole raskasta purkukalustoa ja raskaspurkualan osaamista.

Toisaalta kiertotalouden edut ympäristölle ovat kiistattomat: uudelleenkäyttö pienentää rakennusprojektien hiilijalanjälkeä merkittävästi. Tässä kohteessa olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkorakenteissa olisi vähentänyt karkeasti laskien hiilidioksidipäästöjä n. 8 800 kg CO₂e verrattuna täysin uusista rakennusmateriaaleista rakennettuun katokseen. Betonirakenteiden uudelleenkäytössä on hyvä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.

Lukema 8 800 kg CO₂e vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. Tämä havainnollistaa, kuinka suuresta päästömäärästä on kyse. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) Karkean hiilijalanjälkilaskelman katoksen eri toteutusvaihtoehdoista voit ladata tästä.

Uudelleenkäyttö olisi myös auttanut luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa olisi tarvittu vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.

Kun tilaajat ja työn tarjoajat saavat käytännön kokemuksia ehjänä purkamisesta ja materiaalien uudelleenkäytöstä, voi niihin liittyvät mahdolliset ennakkoluulot hälvetä ja vastaavanlaisia projekteja uskalletaan onnistumisten myötä toteuttaa myös jatkossa.

Alalle voisi syntyä uusia työpaikkoja erikoisosaamista vaativiin tehtäviin, kuten uudelleenkäyttöön soveltuvien materiaalien kartoittamiseen, ehjänä purkamiseen, suunnitteluun, kunnostukseen ja jälleenmyyntiin.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Vierailu älykkäiden koneiden laboratoriossa

Teollisuusyritykset vierailivat LUT-yliopistossa 12.12.2024

Kuva: Älykkäät koneet -laboratorio, professori Heikki Handroos kertoi osallistujille älykkäiden koneiden TKI-toiminnasta LUT:ssa.

VerstasCO2-hankkeen järjestämä Teollisuusasiaa -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna LUT:ssa Lappeenrannassa 12. joulukuuta. Mukana oli tusinan verran yrityksiä, jotka saivat koko päivän kestäneellä vierailulla kuulla LUT:n tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä palveluista yrityksille. Päivän ohjelmaan kuului myös vierailut Älykkäät koneet -laboratoriossa ja J. Hyneman -protopajassa.

Vierailun aikana kuultiin esitykset seuraavilta henkilöiltä:

  • Rehtori Juha-Matti Saksa (kuva alla)
  • Älykkäiden koneiden laboratorio: professori Heikki Handroos
  • Valmistustekniikka: professori Juha Varis
  • Hitsaus: apulaisprofessori Tuomas Skriko
  • Laser: laser-laboratorion johtaja Ilkka Poutiainen
  • Tekoäly: tutkijaopettaja Mika Immonen
  • Tutkimuspalvelut: tutkimuspalvelujohtaja Tanja Grönlund
  • Tutkimusyhteistyö valmistusteknologioissa: tutkimusjohtaja Antero Kutvonen
  • Täydennyskoulutus: asiakkuuspäällikkö Sari Valkeapää
  • Opiskelijoiden rekrytointi: palvelupäällikkö Elina Hannikainen-Himanen
  • J. Hyneman Center: kehittämispäällikkö Marko Kasurinen

 

Päivän esitykset:

Konepajalaboratorio

Hitsauslaboratorio

Koneiden digitalisoituminen

Tekoäly ja suunnittelu

Laserteknologia

Tutkimusyhteistyö älykkäissä  valmistusteknologioissa

LUT tutkimuspalvelut

LUT palvelut työnantajalle

Täydennyskoulutus

 

Kuva: rehtori Juha-Matti Saksa kertoi osallistujille yliopiston historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuuden tavoitteista.

Kuvat: Kimmo Haapea

 


VerstasCO2-hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

EU-logo

 

kirkkaiden värivalojen edessä ihmisten ylösnostettuja käsiä

Mikkelissä on tilaa uusille tapahtumille – hae mukaan kumppanuusmalliin!

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy kutsuu uusia ja innovatiivisia tapahtumaideoita mukaan Keula kohti Mikkeliä -hankkeen tapahtumakumppanuusmalliin. Malli tarjoaa tapahtumajärjestäjille rahoitusta, asiantuntijatukea ja verkostoja tapahtumien kehittämiseen. Hakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta seuraavan haun määräaika on 20.12.2024 klo 15.

Projektipäällikkö Ville Hyyryläinen rohkaisee myös ideavaiheessa olevia tapahtumakonsepteja mukaan:

”Mikkelissä on hyvin tilaa uusille tapahtumille. Useimmat vakiintuneet toimijat ovat jo mukana, mutta nyt haluamme erityisesti tavoittaa uusia ideoita ja järjestäjiä. Jos mielessäsi on tapahtumaidea, joka voisi rikastuttaa alueen elämää, ota rohkeasti yhteyttä. Tarjoamme asiantuntijatukea, rahoitusta ja verkostoja, jotta hyvä idea voi muuttua toteutuneeksi tapahtumaksi.”

Mikkelin alueella tapahtumat voivat olla merkittävä elinvoimatekijä, jotka rikastuttavat kaupunkilaisten arkea, lisäävät alueen vetovoimaa ja vilkastuttavat matkailua. Kumppanuusmallin tavoitteena on tukea monipuolisten ja uudenlaisten tapahtumien syntyä koko alueella.

Hakeminen on yksinkertaista: riittää, että tapahtumakonsepti täyttää kumppanuusmallin ehdot, ja hakemukset arvioidaan ennalta määriteltyjen kriteerien mukaan. Tuki on avoinna niin kokeneille tapahtumajärjestäjille kuin uusille toimijoille.

”Haluamme tehdä tapahtumien järjestämisestä mahdollisimman sujuvaa ja tarjota konkreettista apua. Ideavaiheessakin kannattaa olla yhteydessä – joskus juuri se ensimmäinen sparraus vie idean eteenpäin!” Hyyryläinen kannustaa.

Lisätietoja ja hakuohjeet

Ville Hyyryläinen, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
ville.hyyrylainen@mikseimikkeli.fi | 0440 659 741.

Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö
https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/103984/notice/151291/overview

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE.

Monivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

Eteläsavolaiset yritykset tukemassa Ukrainan jälleenrakennusta ja tulevaisuuden kehittämistä

Ukrainan jälleenrakennus on mittaluokaltaan valtava hanke, jonka arvoa arvioidaan tällä hetkellä noin 500 miljardin dollarin suuruiseksi. Varsovassa järjestetty Rebuild Ukraine -näyttely kokosi yhteen elinkeinoelämän, valtioiden, alueiden ja kaupunkien edustajia etsimään ratkaisuja tähän historialliseen haasteeseen.

Näyttelyn keskiössä olivat rakentaminen, energiaratkaisut, terveydenhuolto ja muu yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri. Keskusteluissa korostuivat eurooppalaisten standardien mukaiset ratkaisut, jotka ovat välttämättömiä Ukrainalle matkalla kohti EU-jäsenyyttä.

Pohjoismaiden yritykset olivat vahvasti edustettuina, ja sadat yritykset Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta esittäytyivät messukeskuksen halleissa. Tapahtuma tarjosi erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet: osa yrityksistä löysi potentiaalisia kumppaneita ja jopa eteni tarjousvaiheeseen.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima ja EU:n osarahoittama Etelä-Savo Goes Global -vientihanke tarjosi eteläsavolaisille yrityksille mahdollisuuden osallistua tapahtumaan matalalla kynnyksellä.

Tämän mahdollisuuden hyödynsi lopulta kuusi yritystä: Savcor, M-H Rakenne, Riitek, PK-kanavat, CROOM sekä Tecwill, jotka olivat tutustumassa markkinaan, esittelemässä omaa tarjontaansa ja hakemassa yhteistyökumppaneita osana Miksein delegaatiota.

– Viennin edistäminen sotaa käyvään maahan on haasteellista, mutta on oltava liikkeellä nyt, jotta kauppasuhteet on luotu valmiiksi, kun jälleenrakentaminen lähtee toden teolla vauhtiin, toteaa projektipäällikkö Outi Suoninen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kolme naista ja yksi mies talvitakit päällään seisovat vierekkäin taustalla iso rakennus

Miksein delegaatiossa mukana olivat myös Tuula Kokkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja Team Finland -koordinaattori Karoliina Tilaeus Etelä-Savon ELY-keskuksesta. He keskittyivät keräämään tietoa Ukrainan jälleenrakentamisen mahdollisuuksista, verkostoista ja avautuvista EU-rahoitusmahdollisuuksista eteläsavolaisten yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden hyödynnettäväksi.

Riitek Oy ja PK Kanavat Oy toimittavat tarvikkeita Ukrainan jälleenrakennukseen

Kaksi eteläsavolaista yritystä on jo mukana Ukrainan jälleenrakennusprojekteissa. Punkaharjulla sijaitseva Riitek Oy on toimittanut 8100 kpl kaminoita osana kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön International Lions Clubin projektia.

Kaminat sopivat lämmityksen lisäksi erinomaisesti ruoanlaittoon ja tarjoavat konkreettista apua Ukrainassa sähkön ja kaasun jakeluhäiriöistä kärsiville kansalaisille. Kaminaprojektin merkityksellisyyttä kuvastaa se, että Riitek palkkasi kahdeksan uutta työntekijää, joista neljä Ukrainasta.

– Messuilla markkinoimme kaminaprojektia ja etsimme mahdollisia kumppaneita kaminoiden jälleenmyyjiksi Ukrainaan”, kertoo Riitekin toimitusjohtaja Topi Palsa.

Samaan kamiinaprojektiin osallistui myös pieksämäkeläinen PK Kanavat Oy, joka toimitti kamiinoihin savunpoistoputket.

– Savunpoistoputkia valmistivat oman henkilöstömme lisäksi kaksi paikallisen ammattioppilaitoksen opiskelijaa. Projektin kautta pystyimme myös tarjoamaan humanitääristä apua. Kartoitamme aktiivisesti Ukrainan ja lähialueen markkinoita sekä mahdollisia yhteistyökumppaneita, vaikka emme tällä kertaa päässeetkään Varsovaan paikan päälle, sanoo PK Kanavat Oy:n toimitusjohtaja Anneli Miettinen.

PK Kanavat valmistaa CE-merkittyjä, eurooppalaisten standardien mukaisia savunhallintakanavia. Alustavat yhteydenotot osoittavat, että alueella on kasvavaa kiinnostusta korkealaatuisille ja standardien mukaisille tuotteille.

MH-Rakenteen Ukraina-tiimi loi kontakteja Rebuild Ukraine -messuilla

Savonlinnalainen MH-Rakenne suunnittelee ja rakentaa laadukkaita liiketiloja, halleja ja asuinrakennuksia sekä kehittää omia rakentamisen tuotteita. Yritys on äskettäin kehittänyt mobiiliapplikaation työmaiden päivittäiseen laadunhallintaan, ja uuden sukupolven jätemoduli on proto-kehitysvaiheessa.

– Mobiiliapplikaatiomme sai hyvän vastaanoton jälleenrakennusmessuilla ja jätimme jo paikan päällä ensimmäiset kaksi tarjousta Norjaan sekä Ukrainaan”, kertoo Kari Haaja, MH-Rakennetta messuilla edustaneesta Cubierta Oy:stä.

Suomalainen osaaminen herätti paljon kiinnostusta messuilla. Cubierta valmistelee jo ensi vuoden osallistumista, sillä pk-yritykset pääsivät hyvin esille suurten yritysten, kuten Wärtsilän ja Valmetin, rinnalla.

Verkostojen merkitys korostuu Ukrainan jälleenrakennusmarkkinoilla

Menestyksekäs vientitoiminta Ukrainaan vaatii aktiivista verkostoitumista ja toimivia kumppanuuksia. Yrityskonsortioihin mukaan pääseminen on usein keskeinen edellytys, sillä kilpailu globaaleilla markkinoilla on kovaa.

Suomalaisyritysten tulee pystyä tarjoamaan aitoa lisäarvoa ja erottautumaan kilpailijoista. Yrityksen tuotteen tulee olla ’kunnossa’, mutta ihmiset valitsevat kauppakumppanit ja tekevät ostopäätökset.

– Eteläsavolaisten yritysten kannattaa rohkeasti kokeilla siipiään uusilla vientimarkkinoilla. Tässä työssä MikseiMikkeli auttaa kaikkia alueen yrityksiä, sanoo Outi Suoninen, joka vetää Mikseillä Etelä-Savo Goes Global -hanketta.

Rebuild Ukraine -näyttelyssä kävi selväksi, että potentiaalinen kumppani ei välttämättä sijaitse Ukrainassa, vaan esimerkiksi Puolassa tai Saksassa, jotka ovat erityisen aktiivisia Ukrainan projekteissa.  Nämä maat etsivät jatkuvasti alihankkijoita täydentämään konsortioiden tarjoamaa – tässä piilee suomalaisten pk-yritysten mahdollisuus.

Ihmisiä seisomassa messuseinien edessä

Rebuild Ukraine -näyttely järjestettiin 13.-14. marraskuuta 2024 Varsovassa. Business Finlandin Suomi-osastolla esittäytyi kaikkiaan yli 50 suomalaista yritystä. Etelä-Savosta Suomi-paviljongilla esittäytyivät myös Entos ja Moduls.

Sodasta huolimatta ilmapiiri oli rakentava ja positiivinen, uskoa löytyy sodan loppumiseen ja toiveet ovat jälleenrakentamisessa. Osa yrityksistä keskittyi tarjoamaan ratkaisuja välittömiin tarpeisiin, kun taas osalle projektit aukeavat, kunhan jälleenrakennus pääsee kunnolla vauhtiin ja Ukrainan infrastruktuuria ryhdytään toden teolla uudistamaan – ei vain jälleenrakentamaan.

Toiveissa on Ukrainan tuleva EU-jäsenyys, mikä edellyttää EU-standardit täyttäviä ratkaisuja. Suomalaiset yritykset osasivat hienosti hyödyntää verkottumisen mahdollisuudet Ukrainan jälleenrakentamiseen keskittyneessä tapahtumassa. Lisäksi kotimaisten yritysten kesken löytyi yhteistyömahdollisuuksia välillä yllättävistäkin suunnista. Suomalaiset pk-yritykset voivat hyödyntää EU-rahoitusohjelmia, kuten Finnpartnershipia ja Nefcoa, tukemaan osallistumistaan Ukrainan jälleenrakennusprojekteihin.

Etelä-Savo Goes Global -hankkeen keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Hankkeen tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kasvattaa vientiyritysten määrää ja viennin volyymia sekä edellisten kautta luoda uusia työpaikkoja maakuntaan. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Kalakauppa etsii kehittäjää jatkajaksi

Heinäsen yrittäjäpariskunta on kehittänyt vuosia monipuolista ja hyvin suosittua tuotevalikoimaa Mikkelin kauppahallissa toimivaan kahvilamyymäläänsä. Nyt he haluavat väljentää omaa ajankäyttöään ja etsivät yritystoiminnalleen jatkajaa

Pariskunta aloitti Mikkelin vanhassa kauppahallissa 26 vuotta sitten tarjoamalla täytettyjä patonkeja ja eväsleipiä asiakkaiden toivomin täyttein.

”Se oli aikansa uusi brändi. Meillä kävi 450 ihmistä päivässä, ja jono oli pitkä. Olimme markkinajohtaja.”

Ideana oli rekisteröidä Eväsherkku tuotemerkiksi ja perustaa franchising-ketju.

”Meillä olikin franchising-yrittäjiä Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa. Suunnitelmissa oli kouluttaa yrittäjiä 15 eri yksikköön yhteistyössä silloisen Ely-keskuksen kanssa”, pitkän uran valtakunnallisen päivittäistavaraketjun johtotehtävissä ja Venäjän-kaupassa aikanaan tehnyt Raimo Heinänen kertoo.

Oma jatkojalostus synnytti tuoteperheitä

Yrittäjäpariskunta pyöritti alkuvuosina kahta yritystä. Kommandiittiyhtiö vastasi kahvila-myymälöistä kauppahallissa ja rautatieasemalla. Osakeyhtiölle ostettiin paikallinen leipomo ja kalakauppa, jolla oli toimintaa Etelä-Suomessa.

”Kehitimme jalostusta ja nykyaikaistimme toimintaa.”

Sittemmin yritys keskittyi tekemään itse ns. kypsän puolen kalatuotteet ja alihankkijalta ostettiin kylmäsavutuotteet. Kauppahallin tiloissa sijaitsekin kaksi keittiötä ja ravintolatila.

”Valmistamme paikan päällä tuotteita uunissa ja pannulla. Savustus hoidetaan muissa tiloissa ja jalostamme itse kaikki myymämme tuotteet. Toimitamme tuotteita myös ravintoloille ja aikoinaan toimitimme jalostettuja kalatuotteita myös Viking Linelle. Se tarkoitti käytännössä sitä, että joka päivä käsittelimme laivayhtiötä varten noin 500 kiloa kalaa.”

Kalatiski

Lähiruoan puolestapuhuja

Heinäsen kalakauppa tunnetaan vahvana lähiruoan puolustajana. Kala ostetaan paikallisilta kalastajilta, jotka kalastavat lähialueen arvokalavesissä, kuten Saimaassa, Puulavedessä ja Kyyvedessä.

”Hankimme kalaa, joka on kasvanut makeissa, juomakelpoisissa vesissä. Asiakkaiden suosima kirjolohi kasvatetaan Puumalassa pääosin kasviproteiinia sisältävällä ja kotimaassa valmistetulla rehulla. Se pitää kalan rasvakoostumuksen ja maun erityisen hyvänä ja on ympäristöystävällistä.”

Kalatiskin lisäksi kauppahallin kahvilamyymälä vetää paljon ruokailijoita. Heille on tarjolla lounas- ja välipalatuotteita, kuten salaatteja, kalakeittoa sekä lämpimiä ruoka-annoksia. Ykköstuote on edelleen muikku. Sitä tarjoillaan lounasannoksissa ja myydään tiskistä tuoreena, savustettuna sekä erilaisissa mausteliemissä.

”Täksi kesäksi kehittelin tirrimuikkupaistoksen, joka on otettu hyvin vastaan. Meiltä löytyy myös tirriahventa ateriana tai mukaan ostettavaksi.”

Kalakukkojen suosio on siis edelleen vankka ja niitä tilataan pidempäänkin matkaan.

”Kalakukot ovat meille merkittävä artikkeli. Onpa kalakukkojamme tarjottu Kultarannan saunallakin.”

Heinästen kehittämät kalatuotteet tunnetaan hyvin Etelä-Suomessa. Yritys käykin Ruokamessuilla Helsingissä, Turussa ja Kauhajoella samoin kuin Silakkamessuilla.

”Helsingin kaupungille olemme toimittaneet makumuikkuja. Niitä meiltä löytyy 20 eri makua, joista suosituin on tällä hetkellä katajanmarja. Voimme myös toteuttaa asiakkaille toiveiden mukaan uusia makuja. Muikku on Euroopan halvin ruokakala. Sitä on helppo käsitellä ja sen ruodotkin pystyy kypsentämään pehmeiksi.”

Itse kehitettyihin kalatuotteisiin kuuluu myös kylmäsavustettu ilmakuivattu hauki, jolla on voitettu useita palkintojakin kalanjalostuskilpailuissa.

”Toimme ensimmäisenä Suomessa myyntiin kylmäsavustetun hauen. Se ilmakuivataan niin, että siitä tulee maukasta ja maitohappobakteerit pidentävät sen säilyvyysajan jopa kuukausiin. Presidentti Halosen kaudella ilmakuivattua haukeamme tarjottiin monissa tilaisuuksissa, ja se valittiin myös Helsingissä järjestetyn EU-huippukokouksen alkuruoaksi.”

Omaa uutta tuotekehitystä on myös lasipurkkeihin tehty suosittu kalasäilykesarja. Siihen kuuluvia tuotteita valmistetaan kuhasta, hauesta, muikuista ja lohesta eri makuvaihtoehtoina.

”Haluamme tehdä premium-tuotteita, joten emme ole lähteneet tekemään perinteisiä kalapurkkeja. Käytämmekin näissä uusissa säilyketuotteissa lasipurkkeja ja hyvin säilyvää etikkapohjaa tai rypsiöljyä, jotka voi hyödyntää myös ruoanlaitossa.”

Lähikalan käyttö voi kasvaa

Kalaraaka-aineesta ei ole pulaa Etelä-Savossa. Raimo Heinänen arvioi, että esimerkiksi muikun käytön voisi moninkertaistaa, jos kysyntää olisi.

Heinänen arvioi fileoineensa kalakauppiasvuosinaan noin miljoona kiloa kalaa. Muikkuja hän perkaa ja fileoi mielellään käsityönä, koska haluaa kalan maun ja rasvan säilyvän.

Heinäset ovat toimittaneet kalatuotteitaan myös erilaisiin tilaisuuksiin.

”Catering-puolella olisi suuret markkinat, jos sitä puolta haluttaisiin kasvattaa.”

Raimo Heinänen ideoi ja perusti Mikkelin kalamarkkinat yhdessä Lions Club Mikkeli Päämajan kanssa.

Kalayrittäjät etsivät innovatiivista jatkajaa

Heinäsen yrittäjäpariskunta etsii nyt jatkajaa työlleen, jotta saisivat väljennettyä omia aikataulujaan. Etsinnässä on yrittäjä, joka haluaa kehittää toimintaa eteenpäin.

”Olisi hienoa löytää yrittäjäpersoona, joka on elämänmyönteinen ja uskoo tulevaisuuteen. Yrittäjyys on hieno ammatti, jossa vain taivas on rajana. Olemme miettineet myös uudenlaista sukupolvenvaihdosta, joka olisi oppisopimuspohjainen. Mielelläni kouluttaisin jatkajayrittäjän”

Myynnissä on yrityksen liiketoiminta. Sen reseptiikka ja tuotevalikoima ovat laajat.

”Vuokrasopimus suositussa kauppahallissa on jatkuva. Asiakaskunta on vakiintunut ja kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä. Tekemisen raamit uudelle yrittäjälle ovat kunnossa.”

Vuodenkierron selkeät sesongit näkyvät kalakaupan arjessa: kolmen kuukauden kesäkausi sekä joulu ja muut monet juhlapyhät. Yrityksen verkkokaupassa voi tutustua tuotteisiin ja tehdä tilauksia, jotka toimitetaan sitten asiakkaille perille toiveiden mukaan.

Heinäset

Heinäset ovat vakuuttuneita, että kala on tulevaisuuden kasvuala. Heidän omakin liiketoimintansa on kasvussa.

”Tästä vuodesta tulee meille huippuvuosi. Myyntikehitys on ollut 20 prosenttia, mutta tuloskehitys sitäkin suurempi. Tuotteiden kysyntä kasvaa tasaisesti. Voidaan sanoa, että tästä tulee historiamme paras vuosi. Myös ulkomaalaisten asiakkaiden määrä täällä kauppahallissa on ollut selkeästi kasvussa.”

Yritys on vakiinnuttanut asemansa, ja yrityksen kalatuotteilla on hyvä ja edelleen kasvava maine.

”Vaimoni Päivi pitää huolen siitä, että myynnissä on aina hyvälaatuisia tuotteita. Hänestä näkyy, että hän on aina asiakkaan puolella.”

Heinäsillä nykyään käytössä oleviin kauppahallin tiloihin mahtuisi myös kalaravintola.

”Meillä oli aikanaan jo keittiömestarikin, mutta silloin hallissa ei ollut tarjolla riittäviä tiloja. Nyt käytössämme olevat tilat riittävät myös kalaravintolan pyörittämiseen.”

Jatkajalle yrittäjäpari lupaa kaiken tuen. Päivi Heinänen voi olla houkuteltavissa jatkamaan osa-aikaisena, ja Raimo Heinänen lupaa jakaa vuosien kokemuksensa alalta.

”Jos kalayrittäjyys kiinnostaa, kannattaa tulla käymään ja juttelemaan, niin päästään eteenpäin. Olemme avoimia jatkajan etsinnässä, emmekä peittele mitään. Ymmärrämme 30 vuoden yrittäjäkokemuksella yrittäjyyden kaikki puolet. Näemme, että tälle alalle tarvitaan hyviä yrittäjiä, ja että heillä on kaikki edellytykset menestyä. Toivon, että jatkaja veisi tätä asiaa eteenpäin ja olen valmis auttamaan siinä kaikin tavoin.”

Myös Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä tunnetaan hyvin yritysten omistajanvaihdoksessa huomioitavat hyvin luottamuksellisetkin asiat.  Kehitysyhtiö tarjoaakin maksuttomia asiantuntijapalveluja niin yritysten ostoa harkitseville kuin myös yritysten myyjille. Vuosittain palveluja käyttävät monet kymmenet yritysten omistajanvaihdosasiakkaat ja yritykset vaihtavat sujuvasti omistusta.

D.O. Saimaa vauhdittaa lähiruoan kehittämistä

Etelä-Savossa on kehitetty maakunnan käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkki, mikä näkyy myös Heinäsen kalakaupassa. Merkki takaa sen, että yritys myy läheltä löytyvistä raaka-aineista valmistamiaan ja kehittämiään tuotteita.

Raimo Heinänen uskoo lähiruokayrittäjien yhteistyöhön ja yhteiseen tuotekehitykseen. Hän on esimerkiksi ideoinut kylmäkonttien käyttöä.

”Kylmäkonttiin saisi kompaktisti rakennettua vaikka kylmäsavustusjärjestelmän, kunhan konttiin saadaan kiinteät vesi- ja sähköliittymät. Hinnaltaan yhden kontin käyttöönotto maksaisi vain pienen murto-osan siitä, mitä kiinteän rakennuksen rakentaminen maksaa. Tällä keinolla voitaisiin helposti lisätä vaikkapa catering-tilaisuuksien hoitamista. Jos käytössä olisi useita kylmäkontteja, niin silloin niissä voisi olla erilaisia toimintoja ja keittiötiloja. Uskon, että uudenlaisilla ajattelumalleilla voidaan kehittää kalan jalostustekniikkaa ja madaltaa kynnystä aloittaa, koska kustannukset jäävät hyvinkin mataliksi.”

Ainutlaatuinen on myös 110-vuotiassa rakennuksessa toimiva Mikkelin kauppahalli. Raimo Heinänen on toiminut myös Kauppahalliliiton puheenjohtajana.

”Täytyy muistaa, ettei meillä ole tässä maassa kuin seitsemän alkuperäistä kauppahallia jäljellä. Helsingissä halleja on kaksi ja sen lisäksi kauppahallit löytyvät vain Turusta, Tampereelta, Kuopiosta, Vaasasta ja täältä Mikkelistä. Sekin tekee kalakaupastamme erityisen. Aitoon kauppahalliin kuuluu monipuolinen kalakauppa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen.