Tässä artikkelissa käydään läpi perustietoa Mikkelistä.
- Mikkelistä yleisesti
- Työpaikat ja väestön koulutus
- Sijainti ja liikenneyhteydet
- Markkinat ja ostovoima
- Tontit ja toimitilat
- Yritystoimintaa tukevat palvelut
- Alueelliset vetovoimatekijät
- Pehmeät vetovoimatekijät
- Tulevaisuuden näkymät
1. Mikkelistä yleisesti
Mikkeli (ruotsiksi St. Michel) on 53 843 asukkaan kaupunki Itä-Suomessa. Kaupunki on väestömääränsä ja ostovoimansa perusteella Etelä-Savon maakunnan maakuntakeskus. Mikkeli on Suomen 18. suurin kaupunki. Kaupungin itäosat sijaitsevat Euroopan 4. suurimman makean veden alueen Saimaan rannalla. Lännessä Otavan taajama rajautuu maakuntajärvi Puulan rantaan.
Mikkelin kaupungin pinta-ala on 3 230 m2, josta 681 m2 on vesistöä. Kaupungin keskustan lisäksi merkittäviä taajamia ovat Otavan, Haukivuoren, Anttolan, Ristiinan ja Suomenniemen taajamat. Väestöstä 80 % asuu taajama-alueella.
Vuonna 1838 perustettu Mikkeli kuuluu Suomen suurimpiin vapaa-ajan keskittymiin. Kaupungissa on 27 721 kotitaloutta sekä 10 349 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asuntojen omistajista 70 % asuu talousalueen ulkopuolella, joten vapaa-ajan asutus on kaupungin palvelurakennetta ja ostovoimaa tarkastellessa merkittävä tekijä. Keskimäärin yhtä vapaa-ajan asuntoa käytetään 85 päivänä vuodessa.
Vuonna 2022 Mikkelin kaupunginjohtajana toimii Timo Halonen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Pirjo Siiskonen.
2. Työpaikat ja väestön koulutus
Mikkelin kaupungin väestöstä 73,6 % on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja 29,8 % on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kaupungin alueella oli vuoden 2016 lopussa 22 500 työpaikkaa, kun työllistä väestöä oli saatavilla 21 700 henkilöä. 90 % kaupungin työvoimasta työskenteli Mikkelissä. Maakuntakeskuksena Mikkeli vetää puoleensa työvoimaa myös seudun lähikunnista, joissa asui joulukuussa 2018 yhteensä 24 600 ihmistä. Yrittäjien osuus työvoimasta on yksi maan korkeimpia, lähes 15 prosenttia.
Työttömien osuus työvoimasta joulukuussa 2018 oli 8 %. Työllisyystilanne heikkeni vuoden 2007 finanssikriisin jälkeen ja pitkäaikainen työllisyyden laskusuhdanne saatiin pysähtymään vasta 2014. Tästä lähtien työllisyys alueella on tasaisesti parantunut. Erityisen positiivinen muutos nähtiin vuoden 2018 aikana.
Mikkeli on perinteisesti ollut vahva opiskelijakaupunki. Kaupungissa toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu), jossa opiskelee vuosittain noin 3000 nuorta opiskelijaa ja 5000 aikuisopiskelijaa. Tarjolla on 47 eri perustutkintoa, 24 ammattitutkintoa ja 8 erikoisammattitutkintoa. Noin 80 % valmistuneista jää maakuntaan töihin.
Mikkelissä toimii myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka on opiskelijamäärältään Suomen 5. suurin korkeakoulu. Vuonna 2018 Xamk tarjosi korkea-asteen opintoja 89 koulutusohjelmassa yhteensä 7900 tutkinto-opiskelijalle. Noin puolet opiskelijoista opiskelee Mikkelin kampuksella. Korkeakoulu tarjoaa myös 7 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa.
Mikkelin yliopistokeskus on kolmas kaupungissa toimivista koulutusyksiköistä ja Yliopistokeskuksen kampusalueella sijaitsee useiden eri yliopistojen yksiköitä, mm. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan koulutusyksikkö, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus, LUT-yliopiston yrittäjyyden tutkimusyksikkö sekä kansainvälinen jatko-opiskelijoita kouluttava Vihreän kemian laboratorio. Kampuksella englanninkielisessä kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa opiskelee vuosittain noin 250 tutkinto-opiskelijaa sekä Co-op network studies ohjelmassa 320. Lisäksi kampus toteuttaa Helsingin Yliopiston täydennyskoulutusta noin 1150 opiskelijalle vuodessa. Kampuksella työskentelee 130 vakituista työntekijää. Lisäksi Luonnonvarakeskuksessa, kesäyliopistossa ja kampuksen tutkijahotellissa on tilat noin 150 erityisasiantuntijalle ja tutkijalle.
Tutkimusten mukaan Mikkelissä on Kuopion ohella Suomen toimivin yritysten ja oppilaitosten yhteistyö.
3. Sijainti ja liikenneyhteydet
Logistinen sijainti on Mikkelin vahvuus.
Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa valtateiden 5, 13 ja 15 risteyskohdassa. Kaupungin sijainti on Itä-Suomen syöttöliikennettä ajatellen logistisesti erinomainen: lähes kaikki Itä-Suomen syöttöliikenne kulkee valtatie 5:n kautta. Matka Helsingin keskustaan on 230 km ja tyypillinen matka-aika henkilöautolla on noin 2h 45 minuuttia. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 13 linja-autoyhteyttä. Automäärä valtatie 5 Mikkelin kohdalla on noin 15300 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Mikkeliin on myös rautatieyhteys. Savon rata kulkee Helsingistä Kouvolan kautta Mikkeliin ja edelleen Suomen halki Kuopioon, Iisalmeen ja Ouluun. Helsingistä Mikkeliin kulkee päivittäin 7 junayhteyttä. Matka-aika rautateitse on hieman yli 2,5 tuntia. Rautateitä pitkin on myös junayhteys Venäjälle Pietariin ja Moskovaan.
Vientiyrityksiä palveleva, uusi 2018 avattu Railgate Finland –ratayhteys Kouvolan kautta Pietariin, Moskovaan, Khorgokseen ja edelleen Venäjän halki Kiinaan Xi’aniin tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle laiva- ja lentoyhteydelle. Reitin kuljetusaika Kiinaan on vain 14 päivää.
Lähimmät vientisatamat Mikkelistä ovat Kotkan satama ja Helsingin Satama. Etäisyys Mikkelin kaupungista Kotkan satamaan on 162 kilometriä valtatietä 15 pitkin. Kotka toimiikin useimpien alueella toimivien yritysten ensisijaisena vientisatamana. Pienempää alusliikennettä sekä esimerkiksi puutavaran uittokuljetusta varten Mikkelin Ristiina sijaitsee lisäksi Saimaan syväväylällä. Syväväylällä alusten suurin sallittu syväys on 4,2 metriä.
Mikkelissä toimii myös EU/AFIS -periaatteella toimiva kansainvälinen lentoasema (IATA: MIK, ICAO: EFMI). Lentoaseman 1702 metriä pitkä ja 44 metriä leveä kiitorata sekä ILS Cat 1 -laitteisto mahdollistavat liikennöinnin esimerkiksi Embraer 170/190, Airbus A318/319/320 ja Boeing 737-konetyypeillä. Low cost -statuksesta johtuen lentoaseman käyttö- ja operointikustannukset ovat erittäin kilpailukykyiset. Tällä hetkellä lentoasemalla ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä.
Alueen läpi kulkee kaksi Fingrid Oyj:n kantaverkkoa: Mäntyharjusta Otavan kautta Mikkelin Rämälään saapuva 110 kilovoltin voimajohtolinja sekä Lappeenrannasta Ristiinan kautta Mikkeliin ja edelleen Pohjois-Suomeen jatkava 400 kilovoltin voimajohtolinja. Linjojen läheisyydessä on kaavoitettuna vapaata aluetta teollisuuskäyttöön. Saatavilla on myös datakeskussijainteja valmiine esiselvitysmateriaaleineen.
4. Markkinat ja ostovoima
Mikkelin kaupungissa asuu yhteensä 55 843 ihmistä. Lähikunnat mukaan lukien talousalueen koko on noin 75 000 ihmistä. Kaupungissa oli vuoden 2018 lopussa 27 721 kotitaloutta. Keskitulo Mikkelissä oli vuonna 2015 yhteensä 26 261 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 28 750 euroa. Keskitulo oli täten 9 % maan keskiarvoa alhaisempi. Yksi keskituloon madaltavasti vaikuttava tekijä on alueen eläkeläisväestön määrä: yli 64-vuotiaita on Mikkelissä 25 % väestöstä, kun koko maassa vastaava luku on 21,4 % väestöstä. Keskimääräinen eläke Mikkelissä vuonna 2017 oli 1 567 € kuukaudessa. Eläkeläisväestön osuus Mikkelissä on 14 % maan keskiarvoa suurempi.
Mikkelissä on pääkaupunkiseutuun verrattuna pienemmät palkat. Palkkaero kasvaa koulutuksen ja aseman myötä; johtajien ja ylimpien virkamiesten palkkatasoero voi olla jopa 23 %, kun työntekijöiden keskimääräinen palkkatasoero on alle 5 %. Pienin palkkatasoero, noin 1,5 %, on sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä.
Kotitalouden käytettävissä olevat tulot Mikkelissä olivat vuonna 2016 keskimäärin 35 000 euroa, kun vastaava luku koko maassa oli 38 000 euroa. Keskitulo oli täten noin 8 % maan keskiarvoa alhaisempi. Alueen metsävarallisuus ja vapaa-ajan asutuksen määrä ovat eräitä alueellista tuloeroa kaventavia tekijöitä. Esimerkiksi kaupungin 10 349 vapaa-ajan asunnossa kulutus mökkikuntaa kohden on 3 673 euroa vuodessa.
Mikkelin ja lähikuntien yhteenlaskettu ostovoima vuonna 2012 oli 688,9 miljoonaa euroa. Summa on noin 52 % koko Etelä-Savon maakunnan ostovoimasta. Lisäksi alue saa vuosittain välitöntä matkailutuloa vapaa-ajan asutuksesta ja matkailusta noin 51,5 miljoonaa euroa. Mikkelin seutualueella päivittäistavarakaupan ostovoima on 18 % luonnollista kokoaan suurempi johtuen pääosin vapaa-ajan asutuksen positiivisesta vaikutuksesta. Erikoistavarakaupassa vaikutus on tätäkin voimakkaampi: jopa 33% ostovoimasta tulee alueen ulkopuolelta.
Väestömäärään suhteutettuna Etelä-Savossa oli vuonna 2012 yhtä päivittäistavaramyymälää kohden 1300 asukasta, kun koko maassa vastaava luku oli keskimäärin 1700 asukasta. Väkilukuun suhteutettuna maakunnan päivittäistavarakaupan myymäläverkko on täten keskimääräistä kattavampi. Sen sijaan erikoistavarakaupan osalta liikkeitä on lähes saman verran kun maassa keskimäärin, eli yksi liike 277 asukasta kohden.
5. Tontit ja toimitilat
Mikkelin kaupungin rekistereissä oli maaliskuussa 2019 yhteensä 57 vapaata liike- ja teollisuustilaa. Samaan aikaan Kauppalehden toimitilarekisterissä oli näkyvillä 56 kohdetta. Keskimääräinen liike- ja toimistotilan vuokrahinta alkuvuonna 2019 oli 11,50 euroa neliöltä mediaanin ollessa 11,00 euroa. Tuotanto- ja varastotilan osalta alkuvuonna 2019 keskimääräinen vuokrahinta oli 5,54 euroa mediaanin ollessa 6,50 euroa.
Liiketonttien saatavuus oli Mikkelissä vuoteen 2019 saakka rajallinen, mutta tilanne on paranemassa. Mikkelin Visulahteen avautuu vuonna 2020 uusi tilaa vievän kaupan ja logistiikan alue, johon on jo nyt tontteja saatavilla. Alue on valtatie 5:n välittömässä läheisyydessä.
Myös Mikkelin Tuskussa on heti saatavilla olevia liiketontteja. Tontit soveltuvat pienteollisuuden käyttöön, varastotilaksi tai muuhun tuotanto– ja toimitilakäyttöön.
Metsähallitus asetti hiljattain myyntiin viisi tonttia hyvällä sijainnilla Mikkelin Kalevankankaalla. Alueen asemakaava mahdollistaa liike- ja toimitilarakentamisen.
Lisäksi Mikkelin kaupunki on kaavoittanut EcoSairilan uuden teollisuusalueen. Alueelle rakennetaan uusi tieyhteys ja kunnallistekniikka vuoden 2019 aikana. Alueelle on kaavoitettu teollisuustilaa yhteensä lähes 100 hehtaaria.
Energiaintensiiviselle toiminnalle Visulahti ja EcoSairila mahdollistavat rakentamisvalmiutensa ja hyvien sähkönsiirtoyhteyksiensä puolesta nopean sijoittumisen. Edellä mainituille alueille on saatavilla valmiita esiselvityksiä. Muiden kohteiden, kuten Pursialan ja Ristiinan, saatavuudesta kannattaa lisäksi kysyä.
Mikkelin kaavoituspolitiikka poikkeaa monista muista Suomen kunnista. Sen sijaan että kaupunki asettaisi saataville valmiita teollisuustontteja, kaupunki kaavoittaa valmiiksi alueita, joilta lohkotaan tontit asiakkaan tarpeiden mukaan. Hyvänä puolena menettelyssä on se, että yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivan alan. Toisaalta tontin varaus aiheuttaa tällä mallilla aina neuvottelumenettelyn yrityksen ja kaupungin välillä.
6. Yritystoimintaa tukevat palvelut
Mikkelin seutu on Suomen eteläisin korkeimman EU-tukitason (tukitaso I) alue. Statuksesta johtuen alueen yrityksille suunnattujen investointiavustusten maksimitukitaso on Mikkeliä eteläisempiä tukialueita korkeampi.
Mikkeli on kokonsa puolesta kompakti, mutta silti kaupungista löytyvät kaikki keskeiset viranomaistahot, joiden kanssa yrityksen tarvitsee asioida sijoittuessa tai laajentaessa toimintaa.
Perinteisenä hallintokaupunkina kaupungissa toimii mm. Itä-Suomen Maistraatti, Etelä-Savon Käräjäoikeus, alueellinen Poliisin toimipiste sekä Etelä-Savon Maakuntaliitto, joka on yksi alueen merkittävimmistä edunvalvojista.
Valtion virastoista Mikkelissä toimii Itä-Suomen Aluehallintovirasto sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Yritysten kasvu- ja vientirahoitusta käsittelee ja myöntää ELY-keskuksen lisäksi Finnvera. Mikkelin ELY-keskuksessa työskentelee myös BusinessFinlandin ja Team Finlandin yhteyshenkilöitä.
Maakuntakeskuksen asemansa johdosta Mikkelin kaupunki tarjoaa sijoittuvalle yritykselle monipuoliset palvelut. Mikkelin kaupungin elinkeinopalvelut tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Yhtiö tarjoaa neuvontaa ja konkreettista apua yritystä perustaville, toimintaansa laajentaville ja kehittäville, sijoittuville sekä kansainvälistyville yrityksille.
Kaupungissa toimii lisäksi Etelä-Savon Kauppakamari ja Etelä-Savon Yrittäjät.
7. Alueelliset vetovoimatekijät
Mikkelin seudun merkittävä vahvuus ovat alueen metsävarat sekä Suomen pitkä teollisuushistoria metsäteollisuudessa. Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta ja Itä-Suomessa on Euroopan nopein metsänkasvu. Alueella merkittävä metsäteollisuuden klusteri, joka vetää puoleensa myös metsäteknologiayrityksiä.
Metsäteollisuus työllistää suoraan Etelä-Savossa 2300 ihmistä, mikä vastaa 4,1 % maakunnan työllisistä. Metsätalouden suorat tulot ovat kuitenkin 9 % maakunnan taloudesta ja kerrannaisvaikukset huomioiden 17 % koko maakunnan taloudesta. Perinteisen metsäteollisuuden lisäksi tulevaisuuden aloja Mikkelissä ovat biotuotteiden valmistus, bioenergiaosaaminen ja ympäristöteknologia.
Hieman yllättäenkin Mikkelissä on myös vahvaa turvallisuusalan osaamista. Mikkelissä sijaitsee mm. Suomen maavoimien esikunta ja tietohallintoyksikkö. Myös Etelä-Savon Pelastuslaitos on edelläkävijä kansallisen pelastustyön kehittämisessä. Mipro Oy kehittää raideliikenteen turvallisuusjärjestelmiä, kun taas Environics Oy:n päätuotteina ovat CBRNe valvontajärjestelmät. Platom puolestaan keskittyy ydinlaitosten prosessimallinnukseen, analyysiin ja elinkaaripalveluihin, kun taas Profium keskittyy tiedon valvontaan, kokoamiseen ja löydettävyyteen. Alueella on myös muita turvallisuusalan yrityksiä.
Kolmas Mikkelin vahvuus on maantieteellinen sijainti. Itä-Suomen runkoliikenne sekä valtateitse että rataa pitkin kulkee Mikkelin kautta.
Neljäs vahvuus on alueen asema yhtenä Suomen johtavana vapaa-ajanviettoalueena. Mikkeli on Suomen toiseksi suurin mökkikunta 10 349 vapaa-ajan asunnon varannollaan. Runsas vapaa-ajanasuntojen määrä näkyykin katukuvassa ja ostovoimassa erityisesti kesäaikana.
8. Pehmeät vetovoimatekijät
Mikkelin kaupungin vetovoimatekijöitä ovat alueen vesistö- ja metsävaltaisuus, monipuolisuus, kaupunkialueen kompakti koko sekä laadukas asuminen.
Kaupungin pinta-alasta 21 % on vesistöä ja alue on yksi Euroopan metsävaltaisimmista. Alueella asuminen on mahdollista joko kaupungissa, jossain kaupungin viidestä maaseututaajamasta tai omassa rauhassa rannalla tai metsän keskellä. Omakotiasuminen on Mikkelissä muuta Suomea selvästi yleisempää: 55,9 % Mikkelin väestöstä asuu rivi- ja pientaloissa kun Suomessa keskimäärin vastaava luku on 39,4 % väestöstä.
Myös asunnon hankkiminen on Mikkelissä halvempaa. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta vuoden 2019 alussa oli Mikkelissä 1 705€, kun koko maassa vastaava luku oli 2 692 €.
Pääkaupunkiseutuun verrattuna mikkeliläiset arvostavat enemmän vapaa-aikaa. Tämä on nähtävillä mm. kulutustutkimuksissa. Alueella on myös vahva ruokakulttuuri, joka näkyy kuluttajien odotuksina paikallisia ruokapalveluita kohtaan.
9. Tulevaisuuden näkymät
Mikkelin kaupunki rakentaa nyt poikkeuksellisen paljon. Kaupunki on investoinut voimakkaasti Visulahden uuteen kaupan ja teollisuuden keskittymään. Lähivuosina julkisten ja yksityisten investointien määrän alueelle arvioidaan ylittävän 150 miljoonaa euroa. Avautumassa onkin uusia kaupan ja logistiikan mahdollisuuksia.
Myös EcoSairilan vihreän teollisuuden aluetta kehitetään voimakkaasti. Vuonna 2019 saadaan valmiiksi alueen julkinen infrastruktuuri ja osa alueesta on jo yritysten varattavissa. EcoSairilassa on kaavoitettua yritystilaa lähes 100 hehtaaria. Kaupunki käy jo neuvotteluja kiinnostuneiden yritysten kanssa.
Kolmantena merkittävänä Mikkelin tulevaisuuden rakentajana ovat uudenlaiset tutkimus- ja kehitysympäristöt. Kaupunki pyrkii oman rakentamisensa avulla mahdollistamaan myös uudenlaisten yritysten tutkimusympäristöjen syntymisen. Näistä esimerkkeinä ovat 2019 valmistunut hulevesien puhdistuksen tutkimusympäristö Pitkäjärvellä sekä EcoSairilaan valmistuvan uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunnitteilla oleva vedenpuhdistuksen tutkimusympäristö. Jätevedenpuhdistamo toimii kalvobioreaktori– eli MBR-tekniikalla. Puhdistamossa on myös jäteveden tehopuhdistuksen mahdollistava maailmanlaajuisestikin uniikki vihreä linja. Valmistuessaan puhdistamo kuuluu Euroopan moderneimpiin jätevedenkäsittelylaitoksiin. Alueelle on rakenteilla myös biokaasulaitos.
Vuosina 2019-2021 tullaan kouluihin ja päiväkoteihin investoimaan voimakkaasti. Tulevien vuosien tavoitteena on rakentaa neljä uutta koulua ja kolme päiväkotia.
Asumisen osalta kaupungin tulevaisuuden vetovoimatekijä on Satamalahti, uusi asuinalue keskustassa veden äärellä. Satamalahden suunnittelu aloitettiin vuonna 2012 ja kaupungin kerrostalorakentaminen pyritään keskittämään alueelle seuraaviksi 20-30 vuodeksi. Alueella on tilaa 3000 – 5000 asukkaalle. Modernia pientalorakentamista edustaa myös vuonna 2018 valmistunut Kirkonvarkauden asuntoalue.
