fbpx

Hyvä myyntikunto takaa onnistuneen yrityskaupan

Kuva: Projektipäällikkö Katja Remes on toteuttanut jo kuusi vuotta omistajanvaihdoshankkeita Itä-Savon Uusyrityskeskuksessa.

Kokeneet savonlinnalaiset ja mikkeliläiset yritysneuvojat kulkevat nyt yritystään myyvien ja ostettavaa yritystä etsivien yrittäjien rinnalla hyödyntäen digitaalisia kanavia ja auttaen varautumaan tuleviin poikkeustilanteisiin.

Maaliskuussa alkanut Rebuild Business-hanke toivottaa mukaan yrittäjiä, jotka kokevat jääneensä jotenkin jumiin poikkeustilanteessa ja etsivät uutta alkua kannattavalle liiketoiminnalle tai joita kiinnostaa yrityksen omistajanvaihdos joko myyjänä tai ostajana. Kun yrityksen liiketoiminta säilyy kannattavana, yritys pysyy myyntikunnossa. Hankkeessa työskentelee kuusi asiantuntijaa, jotka neuvovat yrittäjiä muun muassa uusasiakashankinnan ja markkinoinnin merkityksessä ja ohjaa sopiviin koulutuksiin.

– Haluamme auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa, kasvattamaan taloudellista puskuria ja varautumaan tuleviin poikkeustilanteisiin, jo kuusi vuotta omistajanvaihdoshankkeita toteuttanut hankkeen projektipäällikkö Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta sanoo.
Rebuild Business -hankkeen neuvonta ja koulutukset voivat liittyä vaikkapa yrityksen arvonmääritykseen, yritys- ja omistusjärjestelyihin, verosuunnitteluun, kannattavuuslaskelmien tekoon, uusasiakashankintaan, markkinointiin ja yrittäjän henkiseen valmistautumiseen muuttuvassa tilanteessa.

– Meillä on verkostossamme paljon erityisasiantuntijoita, joten kannattaa tulla mukaan hyödyntämään meidän kaikkien osaamista ja samalla verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Kun jakaa asioita muiden kanssa, se auttaa usein monin tavoin eteenpäin.
Hankkeen tavoitteena on saada mukaan 300 yritystä maakunnan alueelta ja olla mukana edesauttamassa 60 omistajanvaihdoksen toteutumista.

Rebuild Business eli yritysten toimintaympäristön häiriötilanteisiin varautuminen ja omistajanvaihdoksien toteuttaminen Etelä-Savon alueen elinvoiman säilyttämiseksi -hanketta koordinoi Itä-Savon Uusyrityskeskus ry., ja sen osatoteuttajia ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry. Hanke kestää elokuun loppuun 2023.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisäksi hankkeeseen saadaan rahoitusta Savonlinnan, Sulkavan ja Mikkelin seudun kunnilta.

Sata-hankkeen vuosi 2020: rahaston kokoaminen, työpajoja, kokeiluja ja innostamista

Uutiskirje

Nyt vuoden vaihtuessa kaksnollasta kaksykköseen on paikallaan katsoa taaksepäin ja arvioida kulunutta vuotta Sata-hankkeen (oikealta nimeltään Kiertotalous ja kehittyvien yritysten liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa) vinkkelistä.

Moni hankkeen tapahtuma siirtyi kevään jälkeen nettiin tai jouduttiin perumaan ärhäkän covid-19 -viruksen takia kokonaan, mutta paljon hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä saatiin toteutettuakin. Vuoden 2020 aikana perustetuista eteläsavolaisista startup-yrityksistä peräti 10 tuli mukaan Sata-hankkeeseen, ja tällä hetkellä hankkeessa on mukana yli 60 yritystä, jotka haluavat kehittyä, kasvaa ja tutustua muihin yrityksiin ja yrittäjiin.

Kartoituksilla, kyselyillä ja 3D-tulostuksella aloitettiin, ja muutaman kerran kokoonnuttiinkin ennen koronaa

Vuosi 2020 alkoi vauhdilla. Tammikuussa selvitimme hankkeeseen osallistuvien yritysten tarpeita yleisellä tasolla ja täsmällisemminkin, erityisesti toiminnanohjaus- ja laatuasioiden osalta. Kyselyt kerättiin webropol-lomakkeella, ja tulosten perusteella järjestimme aamukahvi- ja infotilaisuuksia TUMAlla. Alustajana laatuasioista oli Juha Routaharju, ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista kertoi Jarkko Rautio. Selvitysten tulosten perusteella toteutimme myös prototyyppien 3D-tulostusta Norolan Artisanluresille, Environicsille ja Joros Oy:lle. Hankkeen 3D-tulostinta myös lainattiin Environicsille tuotekehitykseen liittyviä kokeiluja varten, ja tulostinta voi edelleen lainata kokeiluja varten tai pyytää prototulostusta. Lisää tietoja 3D-tulostuksesta saat projektiasiantuntija Kimmo Haapealta.

 

Formlabs
Sata-hankkeen 3D-tulostuskalustoa

 

3D
Keväällä 2020 3D-tulostettu protokappale

Työpajoja

Järjestimme tammikuussa ”Ruuvi-työpajan” Kuortissa Plastep Oy:ssä. Työpajassa esiteltiin sensori-/anturipohjaisen IoT-datan keräämistä ja sovellusmahdollisuuksia eteläsavolaisissa yrityksissä. Asiantuntijoina toimivat Ruuvi.io:n asiantuntijat, ja tilaisuuteen osallistui 6 yritystä. Työpajan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä anturiteknologian mahdollisuuksista ja tuottaa lisää toimintamahdollisuuksia alueen IT-yrityksille. Työpajan seurauksena käynnistyikin 2 kokeilua, joiden tuloksia odotellaan mielenkiinnolla.

Heti perään helmikuussa järjestimme Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden Veisto Oy:ssä Mäntyharjussa. Tilaisuudessa puhuttiin AMK-koulutuksesta ja toiminnanohjausjärjestelmistä, ja tietenkin kuultiin Veiston sekä yli 20 osallistujayrityksen ajankohtaisia kuulumisia. Alustajina olivat Markku Rautio (Veisto Oy), Kimmo Haapea ja Marjo Niittuaho-Nastolin (MikseiMikkeli Oy) ja Petri Kämäräinen (Puuni Oy).

Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden osallistujia Veiston tehdaskierroksella 19.2.2020.

Tammikuussa tehdyn selvityksen perusteella Etelä-Savon pk-teknologiayrityksissä avautuu vuoteen 2025 mennessä reilusti yli 70 toimihenkilötyöpaikkaa ja yli tuplasti enemmän työntekijäpuolen työpaikkoja, ja yritykset haluavat oppilaitoksilta (lähinnä Xamk ja Esedu) vastauksia siihen, kuinka oppilaitokset ottavat tämän huomioon koulutuksia suunnitellessaan. Keskustelu avattiin Teollisuusasiaa -foorumissa, ja sitä on jatkettu yrityskohtaisesti mm. Casemetin ja oppilaitosten välisissä keskusteluissa. Keskustelu koulutuksesta ja työvoimatarpeesta jatkuu edelleen myös vuoden 2021 aikana, sillä yritykset odottavat kysynnän palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle ja ylikin, ja myös työvoimapulan odotetaan palaavan koronaa edeltävälle tasolle. Tuolloinhan osaavan työvoiman saaminen oli iso kasvun este eteläsavolaisissa teknologiayrityksissä.

Korona-avustuksia pahimpaan hätään

Teollisuusasiaa olikin viimeinen Sata-hankkeessa fyysisesti toteutettu joukkotapaaminen v. 2020, sillä maaliskuulle suunnitellut Lean-työpaja ja Business Blender jouduttiin siirtämään koronan tieltä nettiin tai myöhempään ajankohtaan. Hankkeen työntekijät joutuivat väliaikaisesti koronan aiheuttamiin tehtäviin, kuten puhelinpäivystys- ja neuvontatyöhön, kun pandemia hiljensi yrityksiä, kassat tyhjenivät, huoli selviämisestä kasvoi, ja tarvittiin äkkiä paljon kiireellistä tukea jotta tilanteesta selvitään. Tähän saumaan osuivat myös Business Finlandin ja ELY-keskuksen liiketoiminnan häiriörahoitukset, ja huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin saakka Marjo ja Kimmo auttoivat useita kymmeniä yrityksiä hakemaan ja saamaan rahoitusta, mukana joukossa oli myös paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole mukana Sata-hankkeessa. Nopean toiminnan kautta alueen yritykset saivat 2 kuukaudessa käyttöönsä yli 3,5 miljoonaa euroa ELY-tukea ja yli 4 milj0onaa euroa Business Finlandin häiriötukea toiminnan kehittämiseen häiriötilanteiden varalta. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti Sata-hankkeen työtä, vaan se tehtiin hankkeen työajan ulkopuolella.

Työpajat netissä

Työpajoja kuitenkin pidettiin, ne vain siirrettiin Teamsiin tai Google Meetiin. Aiheina olivat keväällä ja kesällä liiketoimintamallien ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, Vainu-ohjelman hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa, sopimusjuridiikka sekä sosiaalinen media. Syksyn aikana netin ääressä tarjoutui tilaisuus osallistua Cluetail Oy:n Jos Schuurmansin Bisneksen teon sosiaalinen media -työpajaan.  Metatavu Oy:n Mikko Lampi alusti  Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.. Jälkimmäinen järjestettiin hybridityöpajana Casemetillä ja Teamsin kautta, eli pajaan oli mahdollista osallistua paikan päällä tai digitaalisesti. Tuotannon simulointia ja visualisointia kehitettiin Xamkin Mikko Hokkasen johdolla pidetyssä työpajassa lokakuun puolivälissä, ja Mainostoimisto Groteskin Janne Tallqvist isännöi hakukoneoptimointityöpajaa marraskuun alussa. Työpajoihin ja kokoontumisiin osallistui vuoden aikana pääasiassa hankkeeseen kuuluvia yrityksiä. Ideana on ollut järjestää työpajoihin erilaista tarjontaa eri alojen yritysten tarpeisiin, ja työpajojen sisältöä on muokattu sopivaksi niin  ohjelmisto- ja muita digitaalisia työkaluja käyttäville yrityksille, palveluyrityksille kuin valmistavan teollisuuden yrityksille. Yhdistäviä teemoja ovat olleet ainakin IoT, sosiaalinen media, sopimusjuridiikka, Lean-johtaminen ja digitaaliset trendit.

Jos olet kiinnostunut esim. Vainusta tai hakukonemarkkinoinnista, ole yhteydessä Kimmo Haapeaan (0440 361613).

 

Casemetillä työpajassa
Osallistujia paikan päällä Casemetillä Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.2020

Pääomarahaston syntyminen varmistui

Vuoden aikana saatiin varmistus sille, että Etelä-Savoon on syntynyt uusi pääomarahasto tukemaan yritysten kasvua. Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin teki vuoden aikana todella merkittävän työn rahaston 3,5 miljoonan euron pääoman keräämiseksi määräaikaan mennessä: – Tiukoille meni mutta onnistuttiinhan siinä rahoituksen keräämisessä, ja nyt on hyvä mieli yli 2 vuoden pitkäjänteisen työn jälkeen. Rahasto ja siihen sijoittaminen kiinnosti kovasti alueella toimivia organisaatioita ja yksityishenkilöitä, Marjo toteaa iloisena.

Rahaston hallinnossa auttaa kilpailutuksella hallintoyhtiöksi valittu espoolainen Redstone Nordics Oy, joka hallinnoi pääomarahastoja 7 maassa. Etelä-Savon pääomarahaston avulla suunnitellaan rahoitettavan 15–20 yritystä, jotka hakevat voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ja ELY-keskus sijoittavat yhteensä hastoon 1,4 miljoona euroa, ja 2,1 miljoonaa euroa on kerätty yksityiseltä sektorilta.

Oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla yhteydessä Marjoon.

 

x
Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin

 

 

Business Blender

Jouduimme siirtämään maaliskuulle Ravintola Iloon suunnitellun Business Blenderin alunperin kesäkuulle ja lopulta joulukuulle, ja  hybridiksi aiottu tapahtuma järjestettiin  kokonaan netissä. Onneksi saimme Metatavu Oy:n fasilitoimaan 50 henkilöä koonneen odotetun spektaakkelin, jossa puhuttiin kasvusta, kannattavuudesta ja ennen kaikkea tuottavuudesta. Monipuolisen paneelikeskustelun lisäksi saimme kuulla alustuksia, joita tarjosivat MPY:n Juha Häkämies, 3K Savon Pekko Häkli ja Sunprofilen Jyrki Koukkari. Lisäksi Business Blenderissä testattiin pyöreiden pöytien törmäytyskierrosta digitaalisena, ja – no, sanotaanko että seuraavalla kerralla toteutus onnistuu paremmin. Tilaisuuden videotallenteisiin ja muihin materiaaleihin voi tutustua edelleen MikseiMikkelin kotisivuilla.

Anneli
Avomielinen Anneli innosti osallistujia Business Blenderissä 4.12.

Pilotteja ja kokeiluja

Hankesuunnitelman mukaisesti v. 2020 saatiin toteutettua 2 pilottia, joiden avulla testataan uusia teknologioita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Pilotteja on tarkoitus esitellä Sata-hankkeessa järjestettävissä tilaisuuksissa vuoden 2021 aikana, jolloin avautuu tilaisuus myös keskustella niistä tarkemmin. Lyhyt esittely kuitenkin seuraavassa:

3dBase:n toteuttamassa visualisointipilotissa testattiin 3D-mallien luomista GoSleepin nettimarkkinointitarkoituksia varten. Toteutus tarjoaa myös mahdollisuuden 3D-animaatioiden tekemiseen jatkossa.

GS
3dBase loi GoSleepin tuotteista 3-ulotteisia visuaalisia malleja

 

 

Mindhive Oy ja Suomi Connect Oy kehittivät yhteistyössä Saimaa Solutions Oy:lle autonomisen drone-laitteen peruskomponentit
-konseptin, jota voidaan hyödyntää useissa sovelluksissa. Pilotissa kehitettiin laitteisto ja ohjelmisto, jolla drone toimii automaattisesti ja lentää ennalta määrätyillä yksinkertaisilla reiteillä, valokuvaa määrätyt kohteet automaattisesti ja palaa turvallisesti lähtöpaikkaan.

e
LIDAR-pistepilvi -estimaatti, jolla arvioidaan puiden kasvua sähkölinjan alla.

drone
Testissä käytetty drone varusteltuna

Metatavun devaajat ovat kehittämässä pilottia Casemet Oy:lle, ja sen odotetaan valmistuvan alkuvuoden 2021 aikana. Todennäköisesti voimme kertoa siitä lisää seuraavassa uutiskirjeessä.

Ohjausryhmän kokoukset

Sata-hankkeessa on pidetty 2 ohjausryhmän kokousta  v. 2020 aikana, huhtikuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmään kuuluvat Jyrki Suvimaa (Mainostoimisto Groteski Oy, ohjausryhmän pj), Tiina Nurmi (Business Finland), Aki Kauranen (Mikkelin kaupunki), Harri Haavikko (Harri Haavikko Oy), Mikko Laukkanen (Visla Solutions Oy), Tomi Pasanen (Tehomet Oy), Marko Tuhkalainen (Mecatroplan Oy/Siimet Oy), Teijo Puolakka (Compitec Oy) ja Kirsi Kosunen (Etelä-Savon ELY-keskus). Rahoittajan edustaja ohjausryhmässä on Tomi Heimonen (Etelä-Savon maakuntaliitto). Hankkeen työntekijät Marjo Niittuaho-Nastolin (projektipäällikkö) ja Kimmo Haapea (Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy) sekä Mikko Hokkanen (Xamk Oy) ovat luonnollisesti mukana kokouksissa.

Ohjausryhmä käsittelee kokouksissaan hankkeen toimintaraportin ja kustannukset sekä ottaa kantaa hankkeen toimintasuunnitelmaan.

Mitenkäs se kiertotalous?

Sata-hankkeessa on ylläpidetty MikseiMikkelin perustamaa teollisuuden kiertotalouden markkinapaikkaa Manufacturing Synergies , jonne yritykset voivat laittaa ilmoituksia myytävänä olevista ylimääräisistä varastoon jääneistä materiaaleista, osista ja komponenteista, tarpeettomiksi käyneistä koneista ja laitteista, logistiikka- ja muista palveluista tai työvoimasta. Sivusto on avattu jo v. 2018, ja v. 2020 sitä on Sata-hankkeessa paranneltu käyttöliittymän ja toiminnallisuuden osalta. Myös rajapintaa Motiva Oy:n ylläpitämään Materiaalitoriin on paranneltu. Käy katsomassa ilmoituksia ja katso löytyykö ”mansynsistä” teräsputkea, rakennuskoneita, ohutlevyä, siivouspalvelua tai kuljetuspalvelua, ja laita oma ilmoitus. Lisätietoja ja apua ilmoituksen lisäämiseen saa kehityspäällikkö Kimmo Haapealta tai Xamkin projektipäällikkö Mikko Hokkaselta (p. 040 673 8528).

Vuosi 2021

Uusi vuosi alkaa suunnittelulla. Lähestymme jälleen hankkeeseen osallistuvia yrityksiä kysymällä tarpeita, joten pyydämme teitä tarkkailemaan sähköpostia ja vastaamaan kyselyyn kun se julkaistaan. Järjestämme vastausten perusteella työpajoja ja infotilaisuuksia sekä kokoontumisia mielenkiintoisten aiheiden ympärillä. Seuraavaa Business Blenderiä suunnittelemme jo helmikuulle, teemana rahoitus ja erityisesti Etelä-Savon pääomarahasto, joka tuo lisää rahoitusmahdollisuuksia alueen kasvavien yritysten ulottuville.

 

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, toivotaan kovasti että vuodesta 2021 tulee edellisvuotta parempi!

t. Sata-hankkeen tiimi

 

Vipu

 

 

 

 

Sata-hanke saa rahoitusta Mikkelin seudulta, Xamkilta, hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

 

 

 

 

Väliaikaisia muutoksia yrityksen kehittämisavustukseen

Valtioneuvosto on 15.10. antamallaan asetuksella mahdollistanut yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ns. väliaikaisena valtiontukena, jonka yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 19.10.–31.12.2020.

Asetusmuutoksen taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista sekä Suomen puitetukiohjelma. Muutoksilla on tarkoitus parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Yrityksen kehittämisavustusta myöntävät ELY-keskukset.

Kehittämisavustusta on mahdollista myöntää väliaikaisena valtiontukena

Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla avustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena on mahdollista vain markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetusmuutoksella mahdollistetaan yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin.

Näin ollen ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020

Asetusmuutoksella mahdollistetaan myös kehittämisavustuksen myöntäminen Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttäisi lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Asetusmuutokset ovat voimassa 19.10.–31.12.2020.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Emmi Äijälä, TEM, p. 029 504 7216

ESR_yhdistelmalogo
Digiportaat-hanke, MikseiMikkeli

PK-yritysten digiosaamistarve on entistä suurempi

Vuoden 2020 poikkeusolot nostivat esille digiosaamisen tärkeyden ja Digiportaat-hankkeen palveluiden kysyntä on entistä korkeampaa. Vuoden 2019 alusta saakka tarjottu maksuton osaamiskartoitus- ja neuvonta sekä edulliset digikoulutukset ovat olleet hyvin suosittuja paikallisten yritysten keskuudessa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa syksylle 2021.

Digissä pitää olla jatkuvasti ajan hermolla – muutos on nopeaa

PK-yrittäjät hakeutuvat koulutuksiin ennen kaikkea saadakseen lisää verkkonäkyvyyttä ja myyntiä verkon kautta. Lisäksi tavoitteena on omaksua uusia työkaluja, jotka tehostavat työntekoa. Lyhyiden täsmäkoulutusten ja työpajojen lisäksi Digiportaat on tarjonnut syvällisempiä valmennuspolkuja asiakkaille. Kouluttajat ovat alansa huippuja ja suurin osa kouluttajista kilpailutetaan ja ostetaan ostopalveluina.

Astu digiportaille ja kehity kanssamme!

Digiportaat sai jatkoaikaa 30.9.2021 saakka. Jos yrittäjä haluaa esimerkiksi lisää asiakkaita maksetulla verkkomainonnalla, tuottaa parempaa sisältöä verkkoon, tehostaa työtä ja parantaa yrityksen löydettävyyttä tai vaikka myydä osaamista verkossa on nyt hyvä mahdollisuus saada asiantuntevaa digineuvontaa ja kehittää yrityksen osaamista. Ensi askel on ilmoittautua mukaan maksuttomaan osaamiskartoitukseen www.digiportaat.fi/yhteystiedot. Koulutuksia tarjotaan kalenteriin sitä mukaan kuin yritysten osaamista kartoitetaan, jonka vuoksi koulutuskalenteri elää jatkuvasti. Tänä vuonna suurin osa koulutuksista on toteutettu verkossa, mutta Digiportaat tarjoaa myös lähikoulutusta Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Tutustu myös kattavaan verkkosisältöömme www.digiportaat.fi

Digiportaat-hanke toimii koko Etelä-Savon alueella. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR-rahastosta.

Anna-Maija Hunter
Etelä-Savon Yrittäjät ry
Digiportaat – digitaalisuudella kasvua liiketoiminaan 2018-2021

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Saavutettavuusseloste

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Saavutettavuusseloste

Tämä saavutettavuusseloste on laadittu/päivitetty 21.09.2020 ja koskee palvelua https://mikseimikkeli.fi.

Palvelua koskee laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jossa edellytetään, että julkisten verkkopalvelujen on oltava saavutettavia.

Olemme arvioineet palvelun saavutettavuuden itse.

1. Digipalvelun saavutettavuuden tila

Sivusto täyttää saavutettavuusvaatimukset osittain.

Ei saavutettava sisältö

3. Verkkosivusto ei ole vielä kaikilta osin vaatimusten mukainen

  • Havaittava: Ulkoisen lomakepalvelun värien kontrasti

    Saavuttamaton sisältö ja sen puutteet

    Yhtiön sivustolla käyttämän ulkoisen lomakekomponentin elementtien kontrasti ei täytä lain edellyttämää 1:3 vähimmäistasoa. Puute korjataan loppuvuoden 2020 aikana.

    Saavutettavuusvaatimukset jotka eivät täyty

    • 1.4.3 Kontrasti (minimi)
  • Hallittava: Otsikoiden keskinäisessä järjestyksessä on puutteita

    Saavuttamaton sisältö ja sen puutteet

    Sivuston otsikot eivät etene hierarkiajärjestyksessä. Puutos johtuu sivuston komponenttien välisten suhteiden suunnitteluhaasteesta ja pyritään korjaamaan vuoden 2020 aikana.

    Saavutettavuusvaatimukset jotka eivät täyty

    • 2.4.2 Sivuotsikot
  • Toimintavarma: Sivustolla olevien joidenkin linkkien nimikäytännöt

    Saavuttamaton sisältö ja sen puutteet

    Käytetyistä komponenteista johtuen osaan sivuston linkeistä ei voida antaa nimiattribuuttia. Puute pyritään korvaamaan vaihtamalla komponentti vuoden 2020 aikana.

    Saavutettavuusvaatimukset jotka eivät täyty

    • 4.1.2 Nimi, rooli, arvo

2. Kohtuuton rasite

Kaikki sivustolla olevat PDF-muotoiset asiakirjat eivät ole vielä saatavilla saavutettavassa muodossa. PDF-tiedostoja muutetaan saavutettaviksi vuosien 2020-2021 aikana.

Huomasitko saavutettavuuspuutteen digipalvelussamme? Kerro se meille ja teemme parhaamme puutteen korjaamiseksi

Verkkolomakkeella

Huomasitko saavutettavuuspuutteen digipalvelussamme? Kerro se meille ja teemme parhaamme puutteen korjaamiseksi.

Sähköpostilla

jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi

Muilla tavoin

Puhelimitse 015 361 600

3. Teemme jatkuvasti työtä saavutettavuuden parantamiseksi

Olemme sitoutuneet digipalveluiden saavutettavuuden parantamiseen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimalle http://mikseimikkeli.fi -sivustolle on tehty tuorein saavutettavuusarviointi 21.9.2020. Automaattisilla työkaluilla arviotu saavutettavuuden taso on 95%.

Täysin saavutettavan sivuston luominen ja ylläpitäminen vaatii paitsi teknistä työtä, myös henkilöstön työtapojen uudelleenarviointia ja muuttamista. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sitoutuu saavuttamaan 100% tason vuoden 2020 aikana. Automaattisen arvioinnin lisäksi tehdään säännönmukaista manuaalista arviointia.

Tarjoamme tukea käyttäjille joille digipalvelut eivät ole saavutettavissa

Voit asioida kanssamme myös puhelimitse puh. 015 361 600 tai sähköpostitse info@mikseimikkeli.fi.

Voit myös asioida kanssamme fyysisesti osoitteissa

Matkailuneuvonta, Maaherrankatu 22, 50100 Mikkeli, tai

Yrityspalvelut, TUMA-talo, Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli

Tämä verkkosivusto/sovellus on julkaistu
01.06.2018

Tämä verkkosivusto/sovellus on päivitetty merkittävien muutosten jälkeen
01.06.2020

4. Valvontaviranomainen

Jos huomaat sivustolla saavutettavuusongelmia, anna ensin palautetta meille eli sivuston ylläpitäjälle. Vastauksessa voi mennä 14 päivää. Jos et ole tyytyväinen saamaasi vastaukseen tai et saa vastausta lainkaan kahden viikon aikana, voit tehdä ilmoituksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Etelä-Suomen aluehallintoviraston sivulla kerrotaan tarkasti, miten ilmoituksen voi tehdä ja miten asia käsitellään.

Valvontaviranomaisen yhteystiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Saavutettavuuden valvonnan yksikkö
www.saavutettavuusvaatimukset.fi
saavutettavuus(at)avi.fi
puhelinnumero vaihde 0295 016 000

Mikkelin tori ilmasta

C21-kaupunginjohtajat: Kaupunkien tarve koronatuelle myös vuonna 2021 on ilmeinen

Valtion talousarviota vuodelle 2021 valmistellaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Koronaviruspandemia ei ole ohi, ja se tulee kuormittamaan kuntia, niiden taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa vielä pitkään.

C21-kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen. On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan koronan heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla – lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti. Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä.

Onkin välttämätöntä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain. Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan. Tuki tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen.

Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset tulee jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen. Pitkäkestoinen kriisi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia ja siksi valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022 – 23 osalta.

Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuntatalouden tilanne on jo ennen koronaa ollut haasteellinen ja myös ensi vuonna kuntataloutta rasittavat useat muutkin tekijät, kuten muun muassa kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.

C21-kaupunginjohtajat pitävät tämän vuoksi oleellisena, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä. Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.

Huomio tulee entistä vahvemmin suunnata myös kriisistä palautumiseen. C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että tätä tukevat erityisesti sellaiset peruspalveluihin liittyvät palveluverkko- ja infrainvestoinnit, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina. Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Memory Campuksessa kehitteillä oleva uusi Memoriaali-verkkopalvelu tuo arkistot lähellesi

Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.

Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. 

Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.

Lisätiedot:

Kati Saltiola 
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi 
p. 044 036 1612 

Memoriaali – Aineistojen digitaalisen vastaanoton, käytettävyyden ja verkkopalvelun kehittäminen Memory Campuksessa” -hanke toteutetaan yhteistyössä MikseiMikkelin, ELKAn, Muistin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta

Tunnin maksuton kadunvarsipysäköinti jatkuu Mikkelissä syyskuun loppuun asti

Mikkelin kaupunki jatkaa tunnin ilmaista pysäköintiä kaupunkialueen pysäköintipaikoilla syyskuun loppuun asti. Tuttuun tapaan ajoneuvoon on kuitenkin jätettävä näkyville pysäköintikiekko tai ilmoitettava pysäköinnin alkamisaika muulla selkeästi havaittavalla tavalla. Lippuautomaatit ovat käytettävissä, jos aikaa tarvitsee enemmän kuin yhden tunnin.

– Yhteiskunta palaa asteittain arkeen koronakevään ja kesän jälkeen, näin tekee myös kaupunki, toteaa Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Riihelän mukaan kokemuksia ”ensimmäisen tunnin maksuttomuudesta” aiotaan selvittää. Hän uskoo, että asia on vaikuttanut myönteisesti kaupungilla ja kivijalkaliikkeissä asiointiin.

– Kaupungin koronatukitoimet ja tämäkin ratkaisu on lähtökohtaisesti ajateltu määräaikaisiksi. Nyt kesäkauden päättyessä asiaa on tarkasteltu uudelleen. Uskon, että vaikka syyskuun jälkeen palataan pysäköinnissäkin normaaliaikaan, kivijalkakaupoissa asioiminen sujuu ongelmitta, Riihelä sanoo.

Metatavu Oy toteuttaa verkkokaupan rakennus- ja purkujätteelle

Metatavu Oy Mikkelistä on valittu suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalista markkinapaikkaa Mikkelin seudulla syntyvälle rakennus- ja purkujätteelle, sekä purettavista rakennuksista tarpeettomaksi jäävälle irtaimistolle.

Rakennus- ja purkujätettä syntyy Mikkelissä kymmeniä tonneja vuosittain, ja tällä hetkellä jätteellä ei ole markkinapaikkaa olemassa. Toteutettavan kauppapaikan avulla kehitetään kiertotaloutta sekä rakennusten osien uudelleenkäyttöä nykyisten kierrätysratkaisujen lisäksi. Mikkelissä syntyvän rakennus- ja purkujätteen kierrätyksestä huolehtii Metsäsairila Oy.

Kauppapaikan tilaajana on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka toimii yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa Suomen edustajana kansainvälisessä CityLoops-hankkeessa. Hankkeessa demonstroidaan kiertotaloutta seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa. Miksein ja Xamkin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat Mikkelin kaupunki, Metsäsairila Oy ja Toimintakeskus Uutta Elämää Ry, jotka myös osallistuvat digitaalisen kauppapaikan suunnitteluun ja toimivat sen käyttäjinä.

Nyt tehtävää verkkokauppaa testataan ensi keväänä kahden purettavan kiinteistön irtaimiston ja purkujätteen kierrätyksessä. Kiinteistöt omistaa Mikkelin kaupunki. Toinen kiinteistöistä on Pankalammen terveyskeskus, jonka purkamisesta uutisoitiin kesäkuussa Mikkelin Kaupunkilehdessä: https://mikkelinkaupunkilehti.fi/2020/06/pankalampi-kiertoon/

Testausvaiheessa kauppapaikassa myyjinä toimivat lähinnä Uutta Elämää ja Metsäsairila Oy ja ostajina yritykset ja muut organisaatiot. Tavoitteena on, että pian testivaiheen jälkeen myös kotitaloudet voivat ostaa ja myydä materiaaleja ja irtaimistoa kauppapaikasta.

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu ohjelmistoyritys, joka tuottaa avoimen lähdekoodin ratkaisuja, rajapintoja ja modernia ohjelmistokehitystä.

Lisätietoa:

Kimmo Haapea, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, p. 0440 361613

Jere Lauha, Metatavu Oy, jere.lauha@metatavu.fi, p. 044 290 9201

Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hanne.soininen@xamk.fi, p. 0400 869 952