fbpx
Mikkelin Musiikkijuhlat, festivaalijohtaja Teemu Laasanen

Mikkelin Musiikkijuhlat kasvaa kunnianhimoisesti

Kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettu Mikkelin Musiikkijuhlat uudisti tänä kesänä toimintamallinsa ja varautuu kasvamaan lähivuodet vauhdikkaasti. Samalla yrityksille avautuu yhteistyömahdollisuuksia.

Ensi kesän ohjelmisto on entistä muhkeampi. Pääosa ensi vuoden ohjelmistosta julkistetaan marraskuun lopulla, ja samalla alkaa lipunmyynti.

Juhlien ehdoton tähtivieras on Lontoon Philharmonia, jonka kanssa solmittu nelivuotinen yhteistyösopimus ulottuu vuoteen 2026 saakka. Huippuorkesteria kuullaan neljässä konsertissa ja sen lisäksi soittajat ovat mukana lukuisissa kamarimusiikkikonserteissa.

”Kun aiemmin musiikkijuhlat on kestänyt seitsemän päivää, nyt pidennämme sitä kahdella päivällä. Käytännössä jokaisena festivaalipäivänä on vähintään kaksi, mutta usein myös kolme pääsymaksullista konserttia”, vuodesta 2018 festivaalia festivaalijohtajana luotsannut Teemu Laasanen kuvaa tulevaa festivaalikesää.

Lipputulot lisääntyvät

Alkuvuosikymmenet pietarilaisen Mariinski-teatterin orkesterin ylikapellimestari Valeri Gergijevin vanavedessä kehittynyt festivaali uudistui koronan ja Venäjän hyökkäyssodan myötä täydellisesti.

”Mariinskin-vuosiin verrattuna budjettimme kaksinkertaistuu ensi vuonna. Jo tänä vuonna kasvua oli 35 prosenttia. Meille tulee nyt huomattavasti entistä enemmän konsertteja ja sitä kautta saamme laajempaa vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.”

Mikkelin Musiikkijuhlien kunnianhimoiset kasvutavoitteet olivat myös yksi peruste, jonka Lontoon Philharmonia nosti esille tiedottaessaan nelivuotisen yhteistyösopimuksen taustoista.

Kun perinteisesti musiikkijuhlat on myynyt noin 3000-4000 pääsylippua, ensi kesänä tavoitteena on myydä noin 5000 lippua. Lisäksi oheistapahtumiin, joista suuri osa on maksuttomia, odotetaan noin 13 500 ihmistä. Myös seuraavien kahden vuoden aikana odotetaan myytyjen pääsylippujen määrän kasvavan vuosittain noin viidellä sadalla. Kokonaiskävijämäärän tavoitellaan rikkovan 20 000 kävijän rajan jo vuonna 2024.

”Kun perinteisesti lipputulojen osuus on ollut 30-35 prosenttia juhlien budjetista, ensi vuonna osuus kasvatetaan noin 45 prosenttiin.”

Realiteetti Suomen kokoisessa maassa on, että nimekkäidenkin, paikkansa vakiinnuttaneiden, kulttuuritapahtumien järjestäminen edellyttää julkista rahoitusta. Mikkelin Musiikkijuhlien kannatusyhdistys sai tänä vuonna merkittävän, 100 000 euron, avustuksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

”Jos julkista tukea ei olisi, tämäntyyppisten korkeatasoisten tapahtumien lipun hinta saattaisi kohota jopa 200-300 euroon.”

Mikkelin Musiikkijuhlat, festivaalijohtaja Teemu Laasanen
Musiikkijuhlat tavoittelee 20 000 kävijän rajan rikkomista vuonna 2024.

Yli 50 oheistapahtumaa

Myös maksuttomien oheistapahtumien määrä laajenee merkittävästi. Oheistapahtumia on ensi kesänä tarjolla yli 50 eri puolilla seutukuntaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

”Musiikkijuhlat järjestää oheistapahtumia 1,5 kuukauden ajan juhannukselta juhlien päättäjäisiin asti. Tänä kesänä meillä oli erilaisia kaikille avoimia tapahtumia Anttolan torin konsertista Kuortin ABC:lle saakka. Kehitämme juhlia niin, että järjestämme jatkossa monenlaisia oheistapahtumia, kuten perhetapahtumia, ympäri vuoden.”

Erilaisia musiikkifestivaaleja noin 20 vuotta järjestänyt Teemu Laasanen on taustaltaan ammattimuusikko ja musiikkipedagogi, joten hänellä kiinnostaa järjestää festivaalin osana myös mestarikursseja.

”Mestarikurssit lisäisivät festivaalin taiteellista vetovoimaa ja korkeatasoisuutta. Mestarikursseja tarjottaisiin suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille, jotka tähtäävät orkesterimuusikoiksi.”

Kansainvälisyys korostuu

Ensi kesän teemana juhlilla on Licence to Love. Ohjelmisto tarjoaa laajan kattauksen eri musiikkityylejä klassisen musiikin helmistä James Bond -elokuvien musiikkiin, arameankieliseen kirkkomusiikkiin, balkanilaisiin säveliin, keskiaikaiseen musiikkiin ja kuoroesityksiin. Myös ilmasto ja kestävä kehitys kuuluvat ohjelmiston teemoihin.

Lontoolaistähtien lisäksi Mikkelin tulee paljon kansainvälisiä huippuja, kuten georgialainen luostarikuoro ja latvialainen Liepajan sinfoniaorkesteri ja Latvian kansalliskuoro. Liechtensteinilainen säätiö tuo puolestaan juhlille uusia eurooppalaisia oopperalaulajakykyjä.

Laaja tapahtuma vaatii ison joukon talkoolaisia tapahtumien järjestämiseen ja vieraiden vastaanottoon

”Meillä on toki vakioporukka talkoolaisia mukana. Heidän lisäkseen etsimme ensi kesäksi ainakin 10-20 uutta ihmistä mukaan talkoisiin. Riittää kun on innokas tarttumaan mihin tahansa työhön ja ikää on vähintään noin 15 vuotta. Tarvitsemme myös ehdottomasti nykyisten kuljettajiemme lisäksi kaksi uutta talkoolaista, sillä kuljetukset Mikkelin seudulla ja noudot Helsinki-Vantaan lentokentältä lisääntyvät.

Ympäri vuoden juhlille työskentelee ostopalvelusopimuksella omaa tehtäväänsä hoitavan Laasasen lisäksi projektipäällikkö sekä erilaisia osa- ja määräaikaisia ihmisiä. Juhlia pyörittää kannatusyhdistys, joten mitään mittavan voitollista tulosta ei tavoitella.

”Riittää, kun saisimme kerrytettyä vähän puskuria tulevia vuosia varten. Ensi kesänä toiveina on, että saisimme kokopäiväisen ihmisen avuksi pyörittämään tätä kokonaisuutta. Olemme alviton yhdistystoimija, ja juhlien sujumisen mahdollistavat pitkälti tätä rakkaudesta lajiin tekevät ihmiset. Ammattimaisesta tekemisestä emme tingi piiruakaan. Haluamme, että meidät tunnetaan kansainvälisesti kiinnostavana, korkeatasoisena festivaalina.”

Paljon yhteistyömahdollisuuksia

Mikkelin Musiikkijuhlilla on vakiintunut yhteistyökumppaniverkosto. Lähivuosien kasvupyrähdys toteutuu, kun saadaan solmittua lisää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia.

”Meitä kiinnostaa tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa, eikä meillä ole mitään toimialarajauksia. Yhteisenä visiona pidämme sitä, että haluamme järjestää yhteistyökumppaneidemme kanssa huippuluokan elämyksiä ihmisille. Olisi hienoa, jos yhteistyö kiinnostaisi vaikkapa Englantiin vienti- ja tuontikauppaa harjoittavia suomalaisyrityksiä.”

Suuret kulttuuritapahtumat rakentavat alueiden brändiä ja markkinoivat seudun mahdollisuuksia myös kansainväliselle yleisölle.

”Haluamme kehitystyöhön koko alueen mukaan. Olemme siirtäneet juhlien ajankohdan elokuun alkuun, jotta vierailijoille riittää majoituspaikkoja. Elokuinen ajankohta osuu nyt myös keskieurooppalaisten kesäloman aikaan. Meitä kiinnostaa olla mukana myös erilaisissa ruokaan ja luontoon liittyvässä tapahtumatuotannossa.”

Teemu Laasanen muistuttaa, että tänä vuonna juhlat sai ennätysmäistä mediahuomiota maailmanlaajuisesti muun muassa Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Venäjällä. Kotimaisista laatulehdistä Helsingin Sanomat teki peräti 18 juttua juhlilta, jopa aukeaman laajuisena.

”Voidaan sanoa, että pystymme tarjoamaan yrityksille ainutlaatuisia mahdollisuuksia näkyä, kunhan yrityksellä on jotain yhteistä brändimme kanssa ja halu olla tukemassa maailmanluokan taidetta.”

Perinteisesti yrityksiä on kiinnostanut tuoda musiikkijuhlien konsertteihin omia yhteistyökumppaneitaan, asiakkaitaan ja työntekijöitään.

”Yhteistyösopimuksia voidaan räätälöidä palvelemaan yritysten omia toivomuksia ja tavoitteita. Yritysyhteistyö voi olla vaikkapa sitä, että yritys järjestää oman näköisiään oheistapahtumia omille sidosryhmilleen tai jopa omissa tiloissaan. Olemme järjestäneet yrityksissä esimerkiksi päivänavauksia, musiikillisia illallisia, tuoneet mukaan yrityksen toivomia esiintyjiä, räätälöineet vip-lippuja ja järjestäneet taiteilijatapahtumia.”

Ensi kesänä festivaalilla Philharmonia esiintyy ns. kolmen konsertin päivinä kahdelta iltapäivällä pienemmällä kamarimusiikkikokoonpanolla. Kello viideltä on tarjolla konsertti teetarjoiluineen, jonka aikana yritykset voivat järjestää omia tapaamisiaan ja tutustua taiteilijoihin. Illan päätöskonsertit koko 90-henkisen sinfoniaorkesterin voimin alkavat kahdeksalta. Poikkeuksena ovat päätöspäivän kahden konserttia, joiden alkamisajankohdat ovat seitsemältä ja yhdeksältä.

Yritysyhteistyömahdollisuuksista kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteyksissä festivaalijohtaja Teemu Laasaseen.

Katso lisää:
https://mikkelinmusiikkijuhlat.fi 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ukraina, kuvituskuva

Ukraina pyytänyt apua EU:n kautta: energia-alan materiaaleista kova pula

Avoin pyyntö, käännetty EU-komission tiedotteesta.

Euroopan Komissio on tukenut vahvasti Ukrainaa siitä saakka, kun Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainan alueella. Komissio on vuoden 2022 aikana toteuttanut useita tukitoimia (EU solidarity with Ukraine).

Valitettavasti viimeaikaiset droonien avulla tehdyt hyökkäykset, jotka on kohdistettu Ukrainan infrastruktuuriin, ovat tuhonneet yli puolet maan energiainfrastruktuurista. Ukrainan kotitalouksien ja yritysten olisi tärkeää saada turvattua sähkön saatavuus, sillä talviaikana lämpötila maassa voi laskea jopa -20 celsiusasteeseen.

Voisiko yrityksesi auttaa ukrainalaisia pk-yrityksiä ja kotitalouksia? Alla listaus tarvittavista laitteistoista.

MITÄ TARVITAAN?

  • Muuntajia ja generaattoreita; Lämmittimiä; Polttoainetta ja öljyä; Ajoneuvoja energiaverkkojen korjaustiimeille; Työkaluja.
  • Sähköverkot: Eristeet, kaapelit, johdot, kaapelien liittimet ja päät, erottimet, eristysventtiilit, traverssit, hitsauskoneet, mikrokontrollerit,  painekytkimet (vacuum & air)
  • Nesteet: polttoaineet ja öljy, muuntaja/moottoriöljyt, kemikaalit
  • Kaasu: paineensäätimet, putket kaasun ja veden siirtoon, plasmaleikkurit
  • Muu: painejärjestelmien korjaukseen käytettävät tarvikkeet, kumituotteet, korjaukseen käytettävät ajoneuvot, kaukolämpöverkon tarvikkeet

MITEN?

Lahjoituksia koordinoi Wienissä sijaitseva Energy Community Secretariat, jonka kautta yritykset voivat lahjoittaa laitteistoa Ukrainaan.

Euroopan Unioni huolehtii ovelta ovelle -lähetysten kustannuksista sellaisille yrityksille, joilla on edellä mainitun listauksen mukaisia tarvikkeita varastoissaan.

Lisäksi on perustettu Energy Community Secretariat Ukraine Energy Support Fund, hankkimaan laitteistoja sellaisilta yrityksiltä, joilla on mahdollisuus myydä listalla olevia tarvikkeita ja osallistua kansainväliseen tarjouskilpailuun.

MILLOIN?

Tarve on välitön!

OTA YHTEYTTÄ!

Mikäli olet toimija, jolla on edellä mainittuja tarvikkeita varastoissaan, otathan yhteyttä osoitteeseen UkraineEmergencySupport@energy-community.org

Lisätietoja: Energy Community Secretariat, about Ukraine support activities

Katso myös uutinen ja lisätietoja alkuperäisessä muodossaan englannin kielellä esimerkiksi Enterprise Europe Networkin sivuilta: https://www.een.fi/eu-solidarity-with-ukraine-donation-of-energy-equipment/

 

Valtiokonttori on noin 350 asiantuntijan virasto valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Valtiokonttori sijaitsee osoitteessa Sörnäisten rantatie 13.

Polttoainetuki ja kuljetustuki kiinnostavat: 2000 hakemusta ensimmäisinä päivinä

Kuljetusalan polttoainetuen haku on lähtenyt vilkkaasti käyntiin. Tuki avautui haettavaksi marraskuun alussa.

Kolmen ensimmäisen päivän aikana tukihakemuksen jätti noin 2000 hakijaa ja ensimmäisen viikon aikana hakeneiden määrä on tasaisesti kasvanut.

”Ensimmäisten päivien aikana tukea hakeneet kiittävät hakuprosessin nopeutta ja helppoutta”, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:tä kerrotaan.

Parhaimmillaan tukipäätöksen sai päivässä. SKALin mukaan kuljetusyritykset ovat kiitelleet erityisesti tukimenettelyn asiakaslähtöisyyttä. Yhdistyksen mukaan pahimmillaan ajoneuvoyhdistelmien kustannukset ovat nousseet yli 20 prosenttia vuositasolla.

Tilastokeskuksen mukaan dieselöljyn hinta nousi keväällä pahimmillaan 28 senttiä litralta yhden viikon aikana. Kuljetusyritykset eivät ole kohtuudella voineet varautua näin suureen kustannusnousuun.

Polttoainetuki lyhyesti

Kuljetusyritysten polttoainetuki korvaa 5 % tukikauden 1.2.–30.4.2022 aikana ostetun ja kuljetustoimintaan käytetyn polttoaineen tai sähköenergian kustannuksista ilman arvonlisäveroa. Tuella ei korvata sähkön siirtohintaa ja sähköveroa, eikä myöskään AdBlue -urealiuokseen liittyviä kuluja.

Työkoneyritysten polttoöljytuki korvaa 5 % tukikauden 1.2.–30.4.2022 aikana ostetun ja työkoneissa käytetyn polttoöljyn kustannuksista ilman arvonlisäveroa. Korvaus ei koske työkoneiden siirrossa syntynyttä kustannusta muulla kuin traktorilla, polttoöljyn lämmityskäyttöä eikä työkoneiden käyttöä maatalouden alkutuotannossa, kalataloudessa tai vesiviljelyalan yritystoiminnassa.

Tuen konsernikohtainen enimmäismäärä on 400 000 euroa. Pienin maksettava tuki on 250 euroa. Tuesta vähennetään muut EU:n Ukraina-puitetukiohjelman mukaiset tuet sekä muut aiemmin myönnetyt julkiset tuet, jos ne kohdistuvat tukikauden aikana ostettuun polttoaineeseen.

Tuki on haettava 30.11. klo 16.15 mennessä.

Lisätiedot

Valtiokonttori:
https://www.valtiokonttori.fi/uutinen/polttoainetuki-kuljetus-ja-tyokonealan-yrityksille-haettavissa-valtiokonttorista-1-11-klo-9-00/ 

SKAL ry:
https://www.skal.fi/fi/julkaisut/skal-kuljetusyritysten-polttoainetuen-hakeminen-alkanut-vilkkaana

Kansikuva: Valtiokonttori / STT

Vitrulan Composites Oy:n tehtaanjohtaja Markku IIvonen

Vitrulan Composites sai uuden vetäjän

Mikkelissä reilut 15 vuotta asunut DI Markku Iivonen ryhtyi syyskuussa vetämään Vitrulan Groupin Mikkelin-yksikköä, jolle koronavuodet ovat olleet haasteellisia.

Itseään muutosjohtajaksi kuvaava Iivonen on tehnyt monipuolisen uran johto- ja kehittämistehtävissä eri toimialoilla, kuten elintarvike-, metsä- ja sairaalatarviketeollisuudessa.

Vuosien varrella hänestä on kehittynyt myös hallitusammattilainen, joka on toiminut muun muassa Pro Luomu ry:n, Maitolaituri Oy:n, Kuusamon Juuston, Boreal Plant Breeding Oy:n, Pyhäjärvi-instituutin, eurooppalaisen PROFEL-järjestön ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksissa.

Mikkeliläisille Iivonen tuli tutuksi johtaessaan Mönlycke Health Care -tuotantolaitosta Mikkelissä 9,5 vuotta. Vitrulan rekrytoi hänet vauhdittamaan yksikön kasvua.

”Koronavuosien aikana tuotannon volyymi aleni. Nyt haasteena on saada kapasiteetti nostettua ennalleen vuoden 2018 tasolle ja selättää toimitukselliset haasteet.”

Mikkelin-tehtaan omistajalla, saksalaisella perheomisteisella Vitrulan Groupilla on myös kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa. Noin 97 prosenttia Mikkelin-yksikön tuotannosta menee vientiin.

Tuulienergia tuo kasvua

Mikkelin-tehdas valmistaa asiakkailleen tehokkaita, lujia ja kestäviä lasikuitupohjaisia lujitekankaita. Niille löytyy paljon erilaisia käyttötarkoituksia tuulivoimaloista meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksiin. Mikkelissä valmistetaan hyvin laajaa tuotevalikoimaa.

Lähivuosina kasvua odotetaan etenkin tuulivoimalainvestoinneista. Mittavia investointipäätöksiä syntyy eri puolilla maailmaa niin maalle kuin merellekin rakennettavista tuulivoimaloista.  Etenkin merelle rakennettavat offshore-tuulivoimalat ovat nykyään valtavan kokoisia, ja niitä varten Mikkelissä valmistetaan erikoisvirtaustuotteita.

”Sijaitsemme pohjoisessa ja olemme alalla pieni toimija, joten meillä on oltavat toimituskykyä valmistaa huippulaatuisia tuotteita. On tärkeää, että asiakkaat tietävät saavansa meiltä myös tuotekehitysapua. Haluan, että pystymme reagoimaan nopeasti, jopa etukäteen ennakoiden, asiakkaiden toiveisiin.”

Viime vuodet yritys on valmistanut myös hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla. Näiden tuotteiden avulla saadaan kehitettyä vaikkapa rekkojen koreista keveämpiä. Uusia käyttötarkoituksia löytyy esimerkiksi rakennusteollisuudesta, kun komposiiteilla korvataan terästä. Mikkelissä valmistuvat tuotteet auttavat osaltaan vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Osaavia tekijöitä tarvitaan

Yksikkö työllistää Mikkelissä noin 120 osaajaa. Yritys etsii kehitystyöhön uusia, korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka tuntevat teollisuuden prosesseja, omaavat teknisten laitteistojen tuotekehitysosaamista sekä tuntevat investointiprosesseja.

”Tarvitsemme kokeneita tuotekehitysosaajia kehittämään uusia tuotteita asiakkaiden tarpeisiin.”

Tuotannossakin työntekijämäärä kasvaa. Iivonen laskee, että tänä vuonna työntekijöiden nettolisäys on noin kahdeksan osaajaa.

”Pitkällä aikavälillä koko maassa on haasteena löytää tuotannolliseen työhön osaajia. Meitä kiinnostavat erityisesti oman työnsä hallitsevat, itsenäistä työskentelyä arvostavat huippuammattilaiset, jotka ottavat vastuuta ja valtaa siitä, mitä tekevät. Niin syntyvät parhaat tulokset.”

Hän muistuttaa myös siitä, miten organisaation pitää pystyä toimimaan läpinäkyvästi, jotta tuloksia syntyy.

”Informaatiovirran on oltava hyvä, jotta ihmiset tietävät minkä puolesta töitä tehdään.”

Jotta alueen yrityksille riittäisi osaavaa työvoimaa jatkossakin, päättäjien pitäisi kuunnella yritysten tarpeita. Iivonen kantaa huolta siitä, että oppisopimusuudistus ei ole onnistunut, eikä ammatillisista oppilaitoksista valmistu ihmisiä, joita tarvittaisiin nykyaikaiseen tuotannolliseen työhön.

”Mikkelin seudulla on tälläkin hetkellä avoinna 400 työpaikkaa eri tuotannollisissa yrityksissä. Täällä pitäisi kouluttaa ihmisiä aloille, joilta työpaikkoja löytyy. Yritysten kaipaamaa koulutusta on pystyttävä tarjoamaan, jos halutaan, että alueella työskentelee ammattitaitoisia ihmisiä.”

Iivosen aiemmissa työpaikoissa on työskennellyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Hän toivoo, että Mikkelissä herättäisiin luomaan olosuhteita monikulttuurisemmille työpaikoille.

”Monikulttuurisuus pitää pystyä hyödyntämään. Tiedetään, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten kiinnostus alueeseen lisääntyisi, jos siellä on heille yhteisöjä. Myös perhe sitoo ihmistä paikkakuntaan.”

Elinvoimaisuus näkyviin

Alueen vetovoimasta Iivonen puhuu myös omasta kokemuksestaan. Iivosten tiheään tahtiin paikkakuntaa töiden perässä muuttanut kaksilapsinen perhe päätti aikanaan muuttaa pysyvästi Mikkeliin, jotta lapsille saatiin kasvatettua juuret.

Markku Iivonen sukkuloi sitten vuosia Mikkelistä töiden perässä eri puolilla maata. Alkujaan Kotkasta kotoisin olevat Iivoset ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Markku Iivosen Sari-vaimo vetää nykyään valtakunnallisena verkostona toimivaa Luomuinstituuttia.

Aluekehittäjille ja poliittisille päättäjille Markku Iivoselle on selkeä viesti.

”Elinvoimaa tavoiteltaessa positiivisen viestin on kannettava kauas, jotta uusia yrityksiä saadaan kiinnostumaan alueesta. Ihan sama, onko yritys siinä vaiheessa pieni, pk-yritys tai iso yritys. Viestin on pystyttävä tavoittamaan potentiaalit yritykset ja yrittäjät ketterästi.”

Mikkeli on profiloitunut viime vuosina logistiikkaosaamisen keskittymänä. Markku Iivonen tunnistaa alueen vahvuudet, sillä hän toimi pitkään elintarviketeollisuuden palveluksessa Pohjois-Savossa.

”Tilanne saattoi olla, että Pohjois-Savossa valmistuneet tuotteet päätyivät Sipooseen ja sieltä sitten takaisin kuluttajille Suonenjoelle. Nyt tuotteet eivät enää käy niin kaukana, kun voidaan hyödyntää Mikkeliä alueellisena jakelukeskuksena. Suomi on pitkä maa, joten elintarvikepuolella tämäntyyppistä hommaa riittää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin joulun avaus järjestetään 26.11. ja Joulutori palvelee 14.–23.12.

Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry ja Tapahtumatuotanto Hillitön ovat tehneet yhteistyösopimuksen joulun ajan tapahtumien järjestämisestä vuonna 2022.

Mikkelin joulun avausta vietetään lauantaina 26.11. kello 10–13 Mikkelin Hallitustorilla. Joulutori on torilla 14.–23.12. Joulutori on päivittäin avoinna kello 10–18.

Mikkelin keskustan kehittämisyhdistys ry:n ja Mikkelin kaupungin kumppanuussopimuksessa on määritelty yhdistyksen tehtäväksi vuodelle 2022 joulun avauksen ja joulutorin järjestäminen. Nämä molemmat tapahtumat tullaan toteuttamaan ostopalveluna. Toteuttajana tulee toimimaan Tapahtumatuotanto Hillittömän yrittäjä Henna Huuhka.

Joulutorin sijoittelu tehdään yhdessä Mikkelin Torikauppiasyhdistyksen kanssa, jotta tuleva kokonaisuus palvelisi kaikkia torilla asioivia. Joulun avauksen ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.

AWA Paper logo

Suomalainen vesiosaaminen kiinnostaa maailmalla: Japanilaisyritys alkaa testata MBR-kalvoteknologiaa Mikkelissä

Viime vuoden toukokuussa käyttöön otettu Mikkelin uusi vedenpuhdistamo Metsä-Sairilassa saa ensimmäisen kansainvälisen asiakkaan japanilaisesta paperi- ja kalvovalmistaja AWA Paperista, joka alkaa testata vedenpuhdistukseen sopivia uusia tuotteitaan Mikkelissä.

Vuonna 1915 Japanin Tokushiman kaupunkiin perustettu AWA Paper kehittää ja valmistaa suodatukseen sopivia tuotteita teollisuudelle. Kun polttomoottoriteknologia on alkanut väistyä autoteollisuudessa, viimeisen kymmenen vuoden aikana yritys on kehittänyt vedenkäsittelyyn liittyviä uusia tuotteita. Pitkään Kaakkois-Aasian markkinoilla toiminutta yritystä kiinnostaa nyt laajentaa toimintaansa Lähi-itään, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Eurooppaan. Työntekijöitä yrityksellä on noin 660, ja yrityksen liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa. AWA Paperin toimitusjohtaja Yasuhiro Miki odottaa käynnistyvältä yhteistyöltä paljon.

”Mikkelin tarjoama testauskonsepti sopii täydellisesti tavoitteisiimme”, kertoo Miki.

Mikkelin vedenpuhdistamon uuden teknologian mahdollisuudet yritykselle esitteli Digital MBR Oy:n toimitusjohtaja Timo Halonen. Japanissa jo neljännesvuosisadan ajan yrityksille digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä ratkaisuja tarjonnut Halonen perusti Digital MBR Oy:n Mikkeliin.

”Yhteistyö AWA Paperin kanssa on erittäin merkittävä avaus. Mikkelissä yritys haluaa testata uusia MBR-kalvosuodatustuotteita globaaleja markkinoita varten. Mikkelistä löytyy osaamista, resursseja sekä yhteistyökumppaneita. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein avulla yrityksen perustaminen Tokiosta käsin oli sujuvaa”, Timo Halonen kuvaa.

Hän muistuttaa YK:n selvityksestä, jonka mukaan maailman puhtain vesi löytyy Suomesta ja Japani on listalla kolmantena.

”Kun testataan vedenpuhdistukseen liittyvää teknologiaa, puhdistuksen kyvykkyys tulee parhaiten todennettua siellä, missä vesi on jo lähtökohtaisesti puhdasta.”

Mikkelissä on koulutettu ympäristöalan osaajia jo 50 vuotta. Halonen toivoo, että nyt käynnistyvään pilottihankkeeseen japanilaisyrityksen kanssa saataisiin mukaan paikallisten oppilaitosten osaajia ja opiskelijoita. Ihanne olisi myös löytää paikallisia softakehittäjiä mukaan.

”Softan kehitystyö tapahtuu lähellä kalvoteknologian pilotointia, joten kaikki hyötyvät, jos softakehittäjät toimivat paikan päällä.”

Ensimmäinen yritysvetoinen testilinja

AWAn yhteistyön vauhdittamana Mikkelin vedenpuhdistamon yhteyteen rakennetussa Test Lines -ympäristössä otetaan käyttöön ensimmäinen yritysvetoinen testilinja.

”Mikkelin vesilaitoksen mittava puhdistamoinvestointi tarjoaa valmiit puitteet ja niihin liittyvät resurssit yrityksen globaalille strategialle. Se, että tällainen iso, vakaa ja kansainvälinen japanilaisyritys saadaan tänne Mikkeliin pilotoimaan tuotteitaan, on iso sulka hattuun kaikille prosessissa mukana olleille.”

Jo allekirjoitetun aiesopimuksen mukaan AWA Paper aloittaa yhteistyön Halosen Digital MBR Oy:n, vesilaitoksen operatiivisesta toiminnasta vastaavan Operon Finland Oy:n emoyhtiö Operon Group Oy:n ja Mikkelin kaupungin kanssa. Lopullinen yhteistyösopimus on määrä allekirjoittaa heti marraskuun alussa.

Yhteistyö alkaa pilottihankkeella, jossa jätevedenpuhdistamon luolaan rakennettuun Test Lines -koeympäristötilaan tehdään pilottitestilinja, jossa AWA Paper testaa MBR-kalvoja yhdessä mikkeliläisten kanssa. Testien yhteydessä kehitetään kalvoprosessien optimointiin ja tiedonkeruuseen liittyviä tuotteita.

”Käytännössä AWAlta saadaan tänne Mikkeliin tarvittavat kalvot sekä sensorit ja niihin liittyvä mittauspaketti, jolla pilottitestejä voidaan tehdä ja tuotekehitystä toteuttaa. Yhteistyöhankkeessa hyödynnetään mikkeliläistä osaamista ja ainutlaatuista testiympäristöä,” Operon Groupin liikennetoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola arvioi.

Pilottivaiheessa eri osapuolten yhteenlaskettu investointien määrä on noin puoli miljoonaa euroa, mistä yritysten osuus on 300 000 – 400 000 euroa. Mukana on myös kehittämisrahaa.

Juha Kauppinen BEM, AWA Paper
Juha Kauppinen edistää vesialan liiketoimintaa Mikkelissä

Puhdistamo vetää uusia yrityksiä puoleensa

Ainutlaatuiseksi vedenpuhdistamon luolaan rakennetun koeympäristötilan tekee se, että sen virtaama on peräti 50-100 kuutiota vuorokaudessa, mikä on muihin vastaaviin testiympäristöihin verrattuna varsin suuri ja vastaa noin 300-700 asukkaan yhdyskuntajätevesikuormaa vuorokaudessa.

”Tämän kokoluokan testiympäristö on varsin ainutlaatuinen, eikä tällaisia yleensä ole rakennettu suoraan puhdistamojen yhteyteen. AWAn ja Digital MBR:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on juuri sitä, mitä BEM-osaamiskeskuksella tavoittelemme. Testausyhteistyöllä saamme tavallaan yrityksiä pikkusormesta kiinni. Jatkossa pyrimme yhteistyön laajentamiseen, mikä tuo tänne lisää tekemistä ja myös herättää uusien asiakkaiden kiinnostusta”, Mikkelin kaupungilla Blue Economy Mikkeli eli BEM-osaamiskeskuksen koordinaattorina toimiva Juha Kauppinen muistuttaa. BEM tavoittelee Mikkeliin uutta vesialan liiketoimintaa ja tuotekehitystä.

Mikkelin jätevedenpuhdistamo voi toimia täkynä myös tänne sijoittuville uusille teollisuuslaitoksille.

”EcoSairilan alueella on tarkoitus tarjota yrityksille puhdistamolla tuotettua niin sanottua uusiovettä, eli puhdistettua jätevettä voidaan jatkokäsitellä teollisuuskäyttöön sopivaksi. Näin yritys voi minimoida talousveden käytön toiminnassaan. Putkilinjasto uusioveden jakelua varten on jo olemassa.”

Digitalouden tuotteita kansainvälisille markkinoille

Mikkelin kaupunki kilpailutti keväällä 2021 jätevedenpuhdistamon operoinnin ja valitsi osaamiskeskuksen kehittämiseen kumppaniksi mikkeliläiseen Operon Groupiin kuuluvan Operon Finland Oy:n. Operon Group perustettiin vuonna 2019 yhdistämällä Aquazone Oy:n, Kemira Operon Oy:n ja Suomen Ekolannoite Oy:n 30-vuotinen osaaminen. Yrityksellä on tällä hetkellä Mikkelissä viisi työntekijää.

Heinäkuussa käynnistyi Operon Group Oy:n ja Digital MBR Oy:n yhteinen kehityshanke, jonka tavoitteena on edistää Mikkelin seudun viiden jätevedenpuhdistamon digitalisaatiota. Käytännössä tämä tarkoittaa eri tietolähteissä olevan tiedon yhdistämistä, mikä helpottaa päätöksentekoa ja edistää laitoksen toimintavarmuutta.

Tavoitteena on myös pilotoida kaksi tekoälysovellusta. Hanke vauhdittaa kansainvälisille markkinoille sopivien sovellusten ja tuotteiden kehitystyötä.

Operon on kartuttanut viimeisten 20 vuoden aikana omaa operointiosaamistaan. Viimeiset viisi vuotta yritys on kerryttänyt kokemuksia ja osaamista MBR-prosessien rakentamisesta ja operoinnista. Yritys pyrkii nyt vauhdilla kansainvälisille markkinoille, ja sillä on jo kehityshanke muun muassa Vietnamissa.

Norjan Sarpsborgista saapunut delegaatio vierailulla Mikkelin jätevedenpuhdistamossa
Norjan Sarpsborgista saapunut delegaatio vierailulla Mikkelin jätevedenpuhdistamossa

Syyskuun lopussa uutisoitiin yrityksen mukanaolo norjalaisen Sarpsborgin kaupungin MBR-kalvosuodatusteknologiaan perustuvassa vedenpuhdistamoinvestoinnissa. Mikkelissä kävi tuolloin tutustumassa puhdistamoon kymmenhenkinen norjalaisdelegaatio.

”Tavoitteemme on kerryttää MBR-teknologiaan liittyvää kokemusta, ratkaisuja ja tuotteita siihen muotoon, että niitä voidaan viedä kansainvälisille markkinoille täältä Mikkelistä. Oppien ja tiedon hyödyntäminen digitalisaation avulla tulee olemaan tässä aivan keskeisessä roolissa”, Jussi Mikkola visioi.

Lisätiedot:

Juha Kauppinen, Mikkelin kaupunki
juha.kauppinen@mikkeli.fi
Puh. 040 162 6894

Jussi Mikkola, Operon Group
jussi.mikkola@operongroup.fi
Puh. 040 559 1526

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Katso myös aiempi uutinen norjalaisdelegaatiosta:
https://mikseimikkeli.fi/mikkelin-jatevedenpuhdistamo-kiinnostaa-maailmalla/

Tuskun teollisuusalue

Kesair laajentaa tuotantoaan Mikkeliin – toiminta alkaa tänä vuonna, rekrytointi käynnissä

Ilmastointilaitteita valmistava Kesair laajentaa Mikkeliin ja perustaa uuden yksikön Lentokentän-Tuskun teollisuusalueelle.

Kesairin päätoimipaikka sijaitsee Kesälahdella Pohjois-Karjalassa. 

Yhtiö valmistautuu kasvuun ja työllistää ensivaiheessa muutaman henkilön Mikkelin kokoonpano- ja tuotantotiloissa. 

-Kiinnostuneiden työnhakijoiden kannattaa olla meihin suoraan yhteydessä mahdollisimman pian, sillä rekrytointi on juuri nyt käynnissä, toteaa Kesairin toimitusjohtaja Olavi Laine. 

Yhtiö valmistaa ammattitaidollaan ja vankalla kokemuksellaan kestäviä ja tehokkaita ilmanvaihtolaitteita teollisuuteen, liike-, hoiva- ja toimistotiloihin sekä erikoiskohteisiin räätälöityinä. Mikkelin yksikössä valmistettavat laitteet menevät pääasiassa vientimarkkinoille. 

Yhtiö on tyytyväinen Mikkelistä löytyneeseen sijoittumisen ratkaisuun. 

-Paikalliset yritykset halusivat meidät nimenomaan Mikkeliin. MikseiMikkeli auttoi paljon käytännön järjestelyissä tehden sijoittumisen helpoksi, Laine kertoo. 

Kuusi syytä yritystoiminnan laajentamiselle Mikkeliin

Kesairin Olavi Laine listaa kuusi syytä yritystoiminnan laajentumiselle Mikkeliin:

1) Paikalliset yritykset yhdessä MikseiMikkelin kanssa tekivät saumatonta yhteistyötä näyttääkseen Mikkeliin sijoittumisen hyödyt ja saadakseen meidät Mikkeliin.

2) Mikkeli on eteläisin kaupunki, jossa saa korkeammat yritystuet (tai tukia ylipäätään) yritystoiminnan kehittämiseen ja viennin edistämiseen.

3) Mikkelissä sijaitsee Kesairin näkökulmasta hyviä oppilaitoksia, mm. Esedu ja Xamk.

4) Mikkelissä toimii hyviä suunnittelutoimistoja, jotka tukevat Kesairin toimintaa.

5) Mikkelissä on paljon LVI-toimialan yrityksiä, jotka antavat synergiaa Kesairin toiminnalle.

6) Mikkelin sijainti on keskeinen liikenneyhteyksien kannalta.

Lisätiedot

Olavi Laine, toimitusjohtaja
Kesair Oy
Puh. 040 500 3552 tai olavi.laine(at)kesair.fi

Timo Paakki, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Puh. 040 809 1627 tai timo.paakki(at)mikseimikkeli.fi

Artikkelikuva: Tuskun teollisuusaluetta

MikseiMikkeli TUMA kahvihuone

Miksei otti käyttöön sähköisen ajanvarauksen

Sähköinen ajanvaraus tekee tapaamisten sopimisen helpommaksi.

-Tavoitteena on helpottaa tapaamisten sopimista erityisesti aukioloaikojen ulkopuolella, sillä monet asiakkaamme tekevät työtään iltaisin ja viikonloppuisin, palvelujohtaja Mari Meriläinen kertoo.

Jo aiemmin korona-aikana kehitysyhtiö otti käyttöön keskitetyn yrityspalvelunumeron, joka ohjaa tulevat soitot automaattisesti vapaille yritysneuvojille.

-Ei silti hätää, henkilöstömme tiedot ja suorat numerot löytyvät jatkossakin verkkosivuilta. Haluamme kuitenkin tehdä yhteyden saamisen helpommaksi erityisesti uusille, palveluja ennestään vähemmän tunteville asiakkaille, Meriläinen jatkaa.

Siirry uuteen ajanvaraukseen tästä.

Mikkelin YritysAppro 2022

Työelämä ja opiskelijat kohtasivat ensimmäistä kertaa järjestetyssä Mikkelin YritysApprossa

Korkeakouluopiskelijoille suunnattu kaupunkisuunnistustapahtuma Mikkelin YritysAppro järjestettiin keskiviikkona 5.10. Opiskelijat kiersivät eri yritysten ja organisaatioiden rasteja, jonka jälkeen luvassa oli yhteinen illanvietto DOM Mikkelissä.

Tapahtumaan osallistui 26 alueen yritystä ja 140 opiskelijaa. Järjestäjien mukaan tapahtumasta on tarkoitus luoda jatkumo tuleville vuosille.

-Tapahtumalla halutaan edesauttaa opiskelijoiden ja työelämän kohtaamista sekä tehdä tunnetuksi Mikkelin alueen yrityksiä. Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa, ja muun muassa opinnäytetöillä on mahdollista ratkoa tutkimustiedon haasteita yrityksen kehittämisessä. Kun opiskelijat ja yrittäjät sekä yritykset tulevat tutuiksi jo opintojen aikana, on helpompi hahmottaa yhteistyön paikkoja, ja edistää työsuhteiden syntymistä valmistumisen jälkeen, tuottajana toiminut Saara Liukkonen kertoo.

Tapahtumaan osallistui korkeakouluopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, LUT-yliopistosta ja Mikkelin yliopistokeskukselta.

Rastit sijaitsivat Mikkelin keskustassa ja sen läheisyydessä.

Tapahtuman takana ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Yrittäjät, Etelä-Savon Yrittäjät, Etelä-Savon kauppakamari, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Mikkelin yliopistokeskus.

Vesihana ja allas

Vedensaanti keskeytyy Suomenniemellä tiistaina 4.10. kello 9–14

Vedensaanti keskeytyy Mikkelin Suomenniemellä tiistaina 4.10. kello 9–14 vedenottamon huoltotyön vuoksi.

Vesihanojen tulee olla kiinni keskeytykesn aikana. Vesilaitos pyytää varaamaan talousvettä katkon ajaksi. Vedenlaatu kannattaa tarkistaa katkoksen jälkeen, varsinkin ennen pyykinpesua. Veden juoksutus auttaa värivaihtelujen ja ilman poistamisessa.

Katkos saattaa olla ilmoitettua lyhyempi. Pahoittelemme häiriötä.