Toimitila- ja tonttipalvelu uudistuu kokonaisuudessaan vastaamaan mm. nykypäivän vaatimuksia niin mobiilikäytön kuin saavutettavuuden suhteen. Lisäksi palvelu sisältää uusia pienempiä ominaisuuksia helpottamaan vapaiden toimitilojen ja tonttien hallintaa ja ilmoittamista.
Käyttökatkon ajan (13.-14.7.) sivustoa voi selata ja kohteita katsella, mutta kirjautuminen ja uuden kohteen lisääminen on estetty.
Teksti: Elina Jäntti
Pätevien työnhakijoiden houkuttelu on tänä päivänä vaikeampaa kuin koskaan.
Nykypäivän rekrytoinneissa on osattava hallita monta asiaa: Työpaikkailmoitusten on oltava monimuotoisia. Ilmoitukset on kohdistettava oikeille osaajille. Hakijaviestinnän pitää olla toimivaa ja oikea-aikaista. Työnhakuprosessin on tapahduttava helposti ja sujuvasti.
Tässä kaksiosaisessa juttusarjassa avataan onnistuneen rekrytoinnin osa-alueita Pemamek Oy:n henkilöstöjohtajan ja vuoden 2020 rekrytoijana palkitun Niina Nurmen sekä henkilöstöpalveluyritys Baronan rekrytointikonsultti Mervi Leinosen kanssa.
Molemmilla asiantuntijoilla on hyvät meriitit rekrytoinnista: Niina Nurmen johdolla Pemamek on rekrytoinut viime vuosien aikana satoja ammattilaisia niin tuotannon työtehtäviin kuin asiantuntija- ja johtopaikkoihin. Mervi Leinonen puolestaan rekrytoi ammatikseen työntekijöitä eri toimialoille ja erityisesti niin sanotuille koville aloille, kuten teollisuus-, rakennus-, logistiikka- ja tekniikka-aloille, Joensuun alueen isoista kansanvälisistä yrityksistä pieniin yrityksiin.
Onnistuneen rekrytointiprosessin lähtökohta on hyvä suunnittelu.
– Vaikka rekrytoinnin alkutyö vie aikaa, on tosi tärkeä, että se tehdään huolella, henkilöstöpäällikkö Niina Nurmi sanoo.
Nurmella tiimeineen on tapana listata ennen varsinaisen rekrytoinnin aloitusta esimerkiksi näitä asioita: Mikä on rekrytoinnin tavoite? Mikä on se työrooli, mihin yritys työntekijää tarvitsee? Millaista työntekijää etsimme?
– Työnkuvaus haettavaan roolin pitää olla hyvin valmisteltu ennen kuin tehdään työpaikkailmoitusta, muuten oikeaa osaajaa tai osaajia on vaikea löytää. Itse tykkään myös ajatella alkuvaiheessa pidemmälle: Sen lisäksi, että pohditaan, mitä työtehtävissä pitäisi saada aikaan tällä hetkellä, pohdin, mitä niissä pitää saada aikaan tulevaisuudessa, Nurmi sanoo.
Rekrytoinnin tavoitteet käydään yleensä läpi rekrytoivassa tiimissä, johon kuuluvat myös rekrytoitavan esihenkilö ja usein hänenkin esihenkilönsä.
– Kannattaa kysyä myös tiimiltä, johon ollaan rekrytoimassa, mitä mieltä he ovat tulevasta työkaveristaan: millaista osaamista ja kaveria tiimiin tarvittaisiin.
Myös henkilöstökonsultti Mervi Leinonen suosittelee, että työnantajan kannattaa aluksi määritellä omat tarpeensa hyvin tarkkaan.
– Määrittele työtehtävän vaatimuksia, sitä, millainen tehtävä on kyseessä, ja millaista osaamistasoa tulevalta tekijältä vaaditaan. Jos rekrytointi on ulkoistettu, tarpeiden ja toiveiden tarkka määrittely on tärkeässä osassa, jotta rekrytoija ymmärtää, millaiseen tehtävään työntekijä on menossa ja millainen persoona parhaiten sopisi työtehtävään.
Alkutyöt kannattaa aloittaa useampi kuukausi ennen työsuhteen alkua, erityisesti jos rekrytoinnin tarve on sesonkiluontoinen.
– Tällöin ehditään käymään hakijat läpi ja kartoittamaan parhaat hakijat hyvin. Toki joskus työvoiman tarve voi tulla tosi nopeasti, ja silloin on vain edettävä nopeammalla aikataululla, Mervi Leinonen sanoo.
Aikataulun osalta kannattaa pohtia myös, tehdäänkö työhaastatteluita jo hakuajan rullatessa vai siirrytäänkö haastatteluihin vasta kun hakuaika on kokonaan päättynyt. Usein työvoiman tarve määrittelee, missä vaiheessa haastattelut kannattaa tehdä.
Rekrytoinnin aikataulu on syytä ilmoittaa myös työpaikkailmoituksessa.
– Se, että työnhakijat ovat tietoisia haun kulusta, on osa hyvää hakijakokemusta. Hakijan on hyvä tietää, minkä verran on aikaa hakea ja lyhentyykö hakuaika, jos sopiva tekijä löytyy jo aikaisemmin. Joskus haku venyy, ja sillloinkin on tärkeää pitää hakijoita ajan tasalla, Leinonen toteaa.
Hyvässä työpaikkailmoituksessa työnkuva on määritelty tarkasti, jotta hakijat tietävät, mihin ovat hakemassa.
– Keskity huolella työnkuvauksen määrittelyyn. Asetu lukijan eli työnhakijan asemaan: työnhakija haluaa tietää, voiko hän täyttää työn vaatimukset. Ilmoituksen perusteella hän päättää, hakeeko työtä vai ei, Niina Nurmi muistuttaa.
Työpaikkailmoitus kannattaa personoida samalla tavalla kuin työnhakijan täytyy personoida oma hakemuksensa. Teksti kannattaa räätälöidä hakijakunnan näköiseksi.
– Onnistunut ilmoitus on hyvällä tavalla työnantajan ja toivotun hakijan näköinen, jolloin se herättää toivottujen hakijoiden kiinnostuksen, Mervi Leinonen sanoo.
Aitous on tärkeää. Kun kerrot rekrytointi-ilmoituksessa aidosti, millaista ehdokasta haetaan ja millaiseen tehtävään, hakijalle ei synny harhaanjohtavia käsityksiä työtehtävästä.
– Jos työssä ei lähtökohtaisesti ole etenemismahdollisuuksia, sitä ei kannata ilmoitukseen laittaa, Niina Nurmi sanoo.
Myös eduista kannattaa kertoa rehellisesti.
– Miten työssä on huomioitu etätyömahdollisuus, työturvallisuus, ekologisuus ja työhyvinvointi? Kaikki nämä ovat tämän päivän trendejä, joista hakijat ovat kiinnostuneita, Mervi Leinonen muistuttaa.
– Varsinkin jos edustaa alaa, jossa on työntekijän markkinat, voi olla hyvä keskittyä tuomaan esille työpaikan tarjoamia mahdollisuuksia, hakijaan kohdistuvien odotusten sijaan. Tällöin voi saada parhaat tekijät ohjautumaan työpaikkaan, Leinonen sanoo.
Millainen sitten on huono hakuilmoitus?
– Huonosti kirjoitettu ilmoitus ei selitä työnkuvaa riittävän selkeästi. Hyvä ilmoitus ei ole sellainen, joka tehdään aina samaan pohjaan eikä mietitä yhtään millaiselle kohderyhmälle sitä tehdään, Mervi Leinonen sanoo.
– Joskus syy voi olla siinä, että työnkuvaa ei ole määritelty riittävän tarkasti ja asian eteen ei ole nähty vaivaa. Tällöin myöskään työnhakijan odotukset tehtävää kohtaan eivät ole oikeanlaiset, ja silloin rekrytointi ei ole niin onnistunut.
Niina Nurmen mukaan joskus näkee ilmoituksia, jotka on vedetty liian överiksi tai joissa on matkittu muita huonolla menestyksellä.
– Esimerkiksi ihan tavallisiin tehtäviin haetaan supersankareita ratkomaan maailmankaikkeuden ongelmia. Tämäntyyppiset ilmoitukset toimivat ehkä luovilla aloilla, mutta ei välttämättä kovin monilla muilla. Jos työhön haetaan esimerkiksi teknistä asiantuntijaa, ilmoituksessa täytyy olla faktaa ja tärkeimmät pointit selkeästi ilmaistuna, Niina Nurmi pohtii.
Hakuilmoitus kannattaa laittaa sellaisiin kanaviin, joista ilmoituksen kohderyhmät tavoittaa.
– Ilmoitusta ei kannata laittaa automaattisesti vain johonkin, missä on ilmoiteltu ennenkin, vaan mieti, missä kohderyhmää liikkuu, Niina Nurmi neuvoo.
– Vakiopaikat ovat tietysti yrityksen nettisivut ja sosiaalisen median kanavat. Se, missä muualla kannattaa ilmoittaa, riippuu siitä, mistä tavoittaa potentiaalista porukkaa.
Nuoremmat työnhakijat lukevat ilmoituksia enemmän somessa. Eri alojen ammattilaiset löytää LinkedInistä tai eri ammattipohjaisista hakukanavista. Pitkän linjan osaajia voi tavoitella lehti-ilmoituksen kautta.
– Lehti-ilmoittelu on suppeamman lukijakunnan näkyvissä, mutta voi tavoittaa alueellisesti hyvin, Niina Nurmi sanoo.
Myös ilmoituksen hakualusta on nykyisin erittäin tärkeä. Hakemisen on oltava mahdollisimman helppoa.
– Esimerkiksi nuoremmat hakijat innostuvat nykyisin videohakemusten tekemisestä. Mieti, löytyisikö jokin alusta, johon hakija voi tehdä videohakemuksen. Valmiita, edullisia, yrityksille sopivia hakualustoja on olemassa.
Ota huomioon, että kaikki hakualustat eivät aina toimi kovin sujuvasti mobiiliversioina, vaikka iso osa hakijoista kuitenkin etsii töitä mobiililaitteilla. Tarkista, miltä ilmoituksen mobiiliversio näyttää.
Jos rekrytointi on mahdollista ulkoistaa, hakijamarkkinointia voidaan tehdä laajemminkin, tai tehdä headhuntingia eli suorahakua, jolla voidaan tavoittaa asiantuntijoita, jotka eivät ole vapailla työmarkkinoilla ilmoituksia selaamassa.
Viime vuosina kilpailu hyvistä työntekijöistä on kiihtynyt. Miten paikalliset yritykset voisivat vastata kilpailuun?
– Ilmoitukseen voi hyvin lisätä maakuntanäkemystä tai kaupunki-infoa: miksi esimerkiksi Etelä-Savoon kannattaisi tulla kauempaakin. Ilmoituksessa voi kertoa, mitä hyviä puolia maakunnasta löytyy, jolloin myös paluumuuttajat voivat kiinnostua. Yrityksen lisäksi pitää myydä myös paikkakuntaa, Mervi Leinonen muistuttaa.
Tämä juttu on ensimmäinen osa kahden jutun sarjasta. Juttusarjan toisessa osassa pohditaan onnistunutta työntekijän valintaa ja rekrytoinnin jälkihoitoa.
Artikkelikuvassa: Vuoden 2020 rekrytoijana palkittu Niina Nurmi (kuvaaja Jarkko Relander)
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille ja elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Asiantuntijamme auttavat yrityksen perustamisessa, yrityksien sijoittumisessa, työvoiman löytämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisessa. Viime vuonna palvelimme 1550 yritysasiakasta. Palveluksessamme on noin 35 eri alojen asiantuntijaa kahdessa toimipisteessä.
Arjen kiertotalous (ARKI) -hanke edistää kiertotalouden konkreettista toteuttamista Mikkelin seudulla. Hankkeessa vahvistetaan kiertotalous-yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla mikro- ja yksinyrittäjien palveluja, osaamista ja verkostoitumista. Painopistealueena ovat huolto- ja korjauspalvelut, joiden tunnettuutta ja helppokäyttöisyyttä kotitalouksille lisätään.
Osana tiimiämme teet yrityksille tunnetuksi kiertotalouden käsitettä ja ympäristöhyötyjä. Mukana olevia yrityksiä sparrataan sekä palvelujen muotoilussa, kehittämisessä että viestinnässä.
Tulevana työparinasi toimii Etelä-Savon Koulutus Oy:n projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen koulutukseen liittyvistä aihealueista ja koulutuksen kehittämisestä.
Toivomme Sinulta liiketalouden ymmärrystä ja tähän liittyvää korkeakoulututkintoa tai vastaavaa kokemusta yrityselämästä. Laskemme eduksi myös kokemuksen julkisesta hankehallinnosta.
Tarjoamme Sinulle uudenlaisen haasteen, mukavan työyhteisön ja henkilöstöedut, joihin kuuluu mm. virike- ja lounasetu, puhelinetu ja kattava vakuutusturva työssä ja vapaa-aikana. Kehitämme henkilöstömme työtyytyväisyyttä määrätietoisesti ja hyvinvoiva henkilöstö on meille tärkeä arvo ja voimavara.
Työ on määräaikainen ja osa-aikainen käsittäen 50 % työajasta. Työ alkaa 1.8.2021 tai sopimuksen mukaan ja päättyy 31.8.2023. Työtehtävän täyttämisessä noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa.
Työn menestyksekäs hoitaminen edellyttää läsnäoloa Mikkelissä. Tukena työssäsi toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimintaympäristötiimi, jonka jäsenenä myös itse toimit.
Lähetä meille hakemuksesi 27.7. klo 15 mennessä osoitteella juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi. Lisätietoja paikasta antaa 14.7. saakka Raimo Lilja, puh. 050 409 7832 tai raimo.lilja@mikseimikkeli.fi.
Mikkelissä viidettä vuotta Satama Cafe & Bistroa pyörittävä Paavo Koistinen laajensi palveluvalikoimaa tänä kesänä sähköpyörien vuokraukseen. Vuokrauspalvelu synnytti uuden mikkeliläisen tuotemerkin, E-bikerentin.
Asiakkaille on tarjolla laaja valikoima kotimaisia ja itävaltalaisia sähköpyöriä. Pyörän voi vuokrata ja noutaa Mikkelin satamasta, ja sillä voi huristella haluamansa tuntimäärän, puolipäivää, koko päivän tai vaikka viikonlopunkin.
”Vuokraan pyöriä rakkaudesta lajiin. Sähköpyörämme sopivat kaikille nuorista ikäihmisiin. Pyöriä voi myös tulla testaamaan tänne ilmaiseksi. Valikoimiin kuuluu myös ns. fatbike ja myös sähkö-Jopo on monelle hauska uusi tuttavuus.”
Jo viime vuonna Mikkelin torilla täysjousitettuja sähkömaastopyöriä vuokrannut eKitka Oy toi kesäkuun alussa valikoimiinsa myös sähköpotkulaudat ja matalarunkoiset sähköpyörät eli ”esterit”. Mikkeliläisyritys tarjoaa sähköpyöriä ja -potkulautoja myös Anttolanhovissa ja sähköpyöriä myös Anttolan kone ja urheilun kautta.
Vuorattavat pyörät voi noutaa tai ne toimitetaan asiakkaan haluamaan paikkaan pestynä, huollettuna, säädettynä ja täydessä latauksessa asianmukaisine varusteineen. eKitka palvelee niin yksityisiä asiakkaita kuin yrityksiäkin.
”Mikkelin torilla tänä vuonna uutuutena ja vuokrattavana ovat sähköpotkulaudat. Torilta on vuokrattavissa myös sähköpyöriä. Toimipaikkamme sijaitsee kahvila Toripulun vieressä. Vuokrauksia voi kysyä ja maksaa myös kahvilaan”, yrittäjä Ari Ojala sanoo.
Edelliskesänä eKitkalla oli vastaavantyyppistä toimintaa myös Kempeleessä, ja sitä on tarkoitus jatkaa sielläkin tulevina kesinä. Alkaneesta kesästä Ojala odottaa vilkasta pyöräilykesää.
”Viime kesä oli meille Mikkelin seudulla todella hyvä, ja alkaneesta kesästä odotamme vastaavanlaista.”
Mikkelin keskustan alueella on tarjolla myös ekologisia elämyskyytejä. Biketaxilla on käytössään kuusi riksaa, pyörätaksia, joiden kyydistä asiakas maksaa joko taitetun matka-ajan mukaan tai valmiiksi räätälöidyn kiertoajelun perusteella.
Mikkelin Biketaxin yrittäjä Anne Muukkonen kertoo, että asuntomessukesän jälkeen nyt on palattu taas Mikkeliin. Hän toimii Jyväskylästä käsin, mutta on ollut ajamassa itsekin jo Mikkelissä. Riksat palasivat Mikkelin katukuvaan toukokuussa.
”Nyt teemme töitä tunnettuuden eteen eli riksaahan voi käyttää monenlaiseen. Ikäihmisille olemme tehneet kauppareissuja, jolloin hän ja kauppakassit on ajettu kotiin saakka. Tarjoamme myös kiertoajeluita.”
Palvelun voi tilata puhelimitse soittamalla haluamaansa paikkaan. Kesän mittaan riksakuljettajat päivystävät myös Hallituskadulla Kultajousen edessä ja Mikkelipuistossa. Tilaustiedot kertovia kylttejä on yhteistyöyritysten edustoilla ja satamassakin.
”Teemme mielellämme yhteistyötä muiden matkailuyrittäjien kanssa. Etsimme myös lisää kuljettajia kesäsesongin ajaksi, joten kannattaa ottaa yhteyttä, jos tällainen kesätyö kiinnostaisi.”
Kotkalais-kouvolalainen Kaakau toi kaupunkipyörät Mikkeliin tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämyspainotteisesti. Mikkelissä yhteistyökumppaneita ovat kaupunki ja Osuuskauppa Suur-Savo eli niiden käytössä on pyöriin liittyviä mainospaikkoja.
Kaupunkipyörän saa käyttöönsä edullisella kausipassilla tai kuukausijäsenyydellä, mutta myös kertavuokralla pääsee liikenteeseen. Vuokraus toimii niin, että asiakas lataa Donkey republic -sovelluksen, joka paikallistaa lähimmän vapaan pyörän ja asiakas voi palauttaa pyörän haluamansa pysäkin telineeseen.
”Mikkelissä toiminta lähti todella vauhdikkaasti liikkeelle toukokuussa, kun saimme oikeat kumppanit samaan pöytään. Testaamme täällä, miten matkailupainotus toimii kaupunkipyörien käytössä. Mikkelistä kaupunkipyöriä löytyy eri puolilta keskustaa sekä Kenkäverosta ja Mikkelipuistosta”, Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo sanoo. Kymenlaaksolaisyritys on laajentanut toimintamalliaan moniin Itä- ja Etelä-Suomen kaupunkeihin.
Mikkelin Lehmuskylän puutaloalueella toimiva perinteikäs Polkupyörä Etappi Oy on vuokrannut pyöriä jo yli kymmenen vuotta myös isommille ryhmille.
”Vuokraamme uusimpia laadukkaita esittelymalleja, joita voi koeajaa ja vuokrata pidemmäksikin ajaksi. Vuokrapyörien mallit ja vuokrat löytyvät verkkosivuiltamme”, yrittäjä Janne Pokkinen kertoo.
Yrityksen kivijalkamyymälässä on myytävänä ja vuokrattavana laaja valikoima pyöriä varusteineen eri käyttötarkoituksiin ja saman katon alta saa myös huoltopalvelut.
Yritys on vuokrannut ja myynyt työsuhdepyöriä vuosia, mutta tänä vuonna kysyntä lisääntyi huimasti, kun verotuskäytäntö muuttui. Nyt työsuhdepyörä on verovapaa työntekijälle aina 1200 euroon asti vuodessa.
”Työsuhdepyöriä liikkuu nyt hyvin. Trendinä ovat sähköpyörät. Kappalemäärinä niitä myydään jo ns. luomupyöriä enemmän.”
Janne Pokkinen on itsekin intohimoinen pyöräilijä, joten hänestä on ilahduttavaa, että alan tarjonta on lisääntynyt tänä kesänä kotikaupungissa.
”On hyvä, että erilaista tarjontaa on paljon, koska se tuo lisää harrastajia hienolle lajille.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Janne Pokkinen kertoo sähköpyörien kysynnän olevan jo ns. luomupyörien tasolla.
Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Hop On Hop Off Anttola – Neitvuori kello 10-17, ennakkoliput
Hop On Hop Off Ristiina – Astuvansalmen kalliomaalaukset kello 10-17, ennakkoliput
Kenkäveron Rantapaviljongin kesäkahvila aukeaa, Kenkävero avoinna kaikkina juhannuksen ajan päivinä
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)
Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
Juhannustanssit Ruokotaipaleen lavalla Puumalassa kello 20:30 alkaen: Tommi Seppänen & Amorada
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-21, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)
Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Juhannustanssit Pistohiekan lavalla: Kalle Kaaja & Kulkukoirat
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
Anttolan juhannustapahtuma Anttolan torilla kello 10-14
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)
Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-18
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)
Huomioithan, että listaus ei ole täydellinen ja tapahtumat on kerätty alueen tapahtumakalentereista. Mikkelin seudun kesäajan tapahtumia on listattuna esimerkiksi VisitMikkelin tapahtumakalenterissa.
Vallitsevan metsäpalovaroituksen vuoksi juhannuskokkojen polttaminen tai muu avotulen tekeminen ei ole tällä hetkellä sallittua. Ajantasaista tietoa asiasta löydät esimerkiksi Etelä-Savon Pelastuslaitoksen sivuilta.
Kuva: Kuvituskuva, kuvaaja Pihla Liukkonen / Kontrastia
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut koronapandemian vuoksi ja joilla on sen vuoksi vaikeuksia selvitä joustamattomista kustannuksista ja palkkakuluista. Kolmannella hakukaudella tarkastellaan erityisesti tukikauteen (1.11.2020–28.2.2021) kohdistuvia palkka- ja muita kuluja.
Vaatimuksena on, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2 000 euroa.
Nyt voimassa oleva kustannustuki soveltuu entistä paremmin myös yksinyrittäjille. Kun aiemmin alle 2000€ maksatukseen johtaneet hakemukset hylättiin, on tuen maksettava minimisumma nyt vähintään 2000€ – kunhan muut ehdot täyttyvät.
Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset voivat saada kustannustukea. Kustannustukea myönnetään vain yhdistyksen/säätiön taloudelliseen toimintaan.
Tähän mennessä 103 mikkeliläistä yritystä on hakenut tukea ja hakemuksista 80 on hyväksytty. Tukea Mikkeliin on kolmannella hakukierroksella maksettu yhteensä 702 000 euroa. Hakemusten käsittelyaika on Valtiokonttorin mukaan tällä hetkellä 21-45 vuorokautta.
Kustannustukea haetaan sähköisesti Valtiokonttorista: https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/yritysten-kustannustuki/
MikseiMikkelin yrityspalvelut auttaa myös kustannustukeen liittyvissä asioissa numerossa 010 340 3080.
Tapahtumatakuu on ennakollinen maksusitoumus, joka myönnetään tapahtumajärjestäjälle. Tapahtumatakuun tavoitteena on pienentää tapahtumien järjestämisen taloudellista riskiä. Kun tapahtumajärjestäjä on ilmoittanut tapahtuman ja siihen liittyvät alihankkijat tapahtumatakuun piiriin, voivat nämä kaikki saada korvauksia toteutuneista kustannuksista silloin, jos tapahtuma peruuntuu tai toteutuu oleellisesti pienempänä laista tai viranomaismääräyksistä johtuen.
Alihankkijat voivat saada korvauksia omista kustannuksistaan vain, mikäli tapahtumajärjestäjä on tehnyt ilmoituksen ja saanut Valtiokonttorilta ennakollisen maksusitoumuksen tapahtumaa koskien.
Tapahtumatakuun toivotaan vauhdittavan tapahtumateollisuuden yritysten liiketoiminnan käynnistymistä.
Tapahtumatakuu koskee vähintään 200 hengen tapahtumaa, joka järjestetään 1.6.–7.12.2021 välisenä aikana. Takuuta voi hakea vakiintunut, ammattimainen tapahtumajärjestäjä, jolla tulee olla Y-tunnus, pysyvä organisaatio ja vuoden 2019 arvonlisäverollinen liikevaihto yli 150 000 euroa.
Tapahtumia voi ilmoittaa takuutuen piiriin 31.8.2021 kello 16.15 saakka ja korvauksia mahdollisista peruuntuneista tapahtumista voi hakea 15.9. alkaen.
Tukea haetaan Valtiokonttorista.
Lisätiedot ja haku:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/tapahtumatakuu/
Kansikuva: Valtiokonttori, tapahtumatakuun esitys
Mikkeli Eventsin työn avulla lisätään mahdollisuuksia tapahtumille sekä uudelle liiketoiminnalle tapahtuma-alalla. Tavoitteena on tuoda esille Mikkelin parhaat puolet tapahtumakaupunkina.
Kartoitamme nyt mikkeliläisten tapahtumatuotantoyritysten valmiuksia toteuttaa erilaisia tapahtumia. Mahdollisuuksia on myös uudelle liiketoiminnalle niin sisällön kuin teknisen toteutuksenkin osalta. Palvelumuotoilutyöpajojen avulla yhteiskehitämme paikallista osaamista ja ideoita.
Erilaisten tapahtumapilottien avulla voimme kokeilla uusien tapahtumien toimivuutta Mikkelissä. Uusi tapahtumaidea kannattaakin olla mietittynä hyvin kokonaisvaltaisesti, jotta voimme kehittää sitä parhaalla mahdollisella tavalla.
Tapahtumatoimija – ilmianna itsesi! Keräämme kesän aikana rekisteriä tapahtumatoimijoista, vastaa lyhyeen kyselyyn, kerro ideasi ja jätä yhteystietosi: https://link.webropol.com/s/mikkelievents
Lisätiedot:
Marle Kirvesniemi
tapahtumakoordinaattori
marle.kirvesniemi@mikseimikkeli.fi
puh. 050 517 7126
Kansikuva: Saara Suomäki
Mikkeliläinen ohjelmistoyhtiö Metatavu on saanut sijoituksen kansainvälisen Redstonen hallinnoiman South Savo Growth Fundin eli Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston kautta. Sijoitus mahdollistaa Metatavulle entistä voimakkaamman kasvun, yrityksen kehittämisen ja panostamisen rekrytointeihin.
– Sijoitus on Metatavun kasvulle todella tärkeä. Sijoitetun pääoman lisäksi pääsemme hyödyntämään sekä pääomarahaston että Redstonen laajoja verkostoja, iloitsee Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauha. Redstonen partneri Oskari Lehtonen kertoo, että rahaston tarkoitus on kehittää yhtiötä pitkällä tähtäimellä ja tukea omistajayrittäjiä vahvan kasvun mahdollistamiseksi. “Rahaston on mahdollista tehdä myös lisäsijoituksia jatkossa jos yhtiö tarvitsee lisää pääomaa”, Lehtonen vielä jatkaa.
Metatavu panostaa kasvuun myös laajentamalla hallitusta. Redstonen Oskari Lehtonen sekä TietoEVRYn Tero Saksman tuovat mukanaan strategista osaamista ja toimialan tuntemusta. Lehtonen on pääomasijoittaja, sarjayrittäjä sekä hallitusammattilainen. Saksmannilla on yli 15 vuoden kokemus IT-alan johtotehtävistä ja lisäksi hän on mukana usean yhtiön hallituksessa.
Pääomarahaston käynnistämisessä vahvasti mukana ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on tyytyväinen rahaston ensimmäiseen sijoitukseen.
– On hienoa, että Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoituskohde on nimenomaan Metatavu. Yrityksen viisivuotinen taival on ollut kaikilla mittareilla mitattuna nousujohteinen alusta alkaen ja kasvu on tapahtunut täysin omarahoitteisesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Nyt tehty sijoitus antaa varmasti lisävirtaa vielä isompaan kasvuun. Miksein puolesta on ollut mahtavaa olla matkassa mukana, sanoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin.
Lisätietoja antavat:
Jere Lauha
toimitusjohtaja
+358 44 290 9201
jere.lauha@metatavu.fi
Heikki Kurhinen
hallituksen puheenjohtaja
+358 50 3263 840
heikki.kurhinen@metatavu.fi
Oskari Lehtonen
partner
+358 400 7944 58
oskari.lehtonen@redstone.vc
Linkit:
www.metatavu.fi
www.redstone.vc
www.southsavofund.com
Metatavu on vuonna 2016 perustettu avoimeen lähdekoodiin ja räätälöityihin ohjelmistoihin keskittyvä ohjelmistoyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan softan, datan ja palvelumuotoilun avulla. Yhtiössä uskotaan, että softabisneksen pitää olla reilua ja avointa. Metatavu tarjoaa palveluita ketterään ohjelmistokehitykseen, devopsiin, digitaalisten palveluiden muotoiluun, ketteriin kokeiluihin sekä skaalautuvia ja resilienttejä pilvipalveluita. Metatavun vuoden 2020 liikevaihto oli 907 000 euroa. Yritys työllistää 15 henkilöä.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi
Kansikuva: Metatavu Oy:n toimitusjohtaja Jere Lauha vasemmalla ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Kurhinen oikealla.
Heimarin aluetta kehittää nyt St Michel Resort Oy, jonka toimitusjohtajana oman päivätyönsä ohessa toimiva mikkeliläinen myynnin asiantuntija Harri Sjögrén on kevään mittaan pistänyt alueella tuulemaan yhteistyökumppaneidensa kanssa.
”Remontti valmistuu juhannusviikolle. Silloin valmiina on noin 450-metrinen hiekkaranta, kaikkiin huoneisiin on lisätty ilmastointi ja Saimaa-siiven huoneet on saneerattu täydellisesti. Ravintola saatiin jo auki, kun alakerran yleisövessojen remontti valmistui. Remontit jatkuvat kesäkauden jälkeen, jolloin uusitaan muun muassa sisääntuloaula ja muita julkisia tiloja. Asiakkailla ja päiväkävijöillä on käytössään myös tilausrantasaunat ja frisbeegolf.”
Uudistunut Heimari järjestää jo ensimmäisenä kesänään paljon erilaisia tapahtumia. Myös paikan edellinen omistaja Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU jatkaa asiakkaana.
”Uskomme, että hiekkaranta ja ravintola houkuttelevat myös päiväkävijöitä ja veneilijöitä. Veneilijöiden käyttöön asennettiin uusi vierasvenelaituri.”
Heimarin kautta kulkee kesällä kolme kertaa viikossa Hop On Hop Off Ristiina -elämysreitti, eli matkailijat pääsevät Heimarin kautta bussilla ja veneellä Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Kallioniemeen tai voivat viettää koko päivän Heimarissa.
”Elämysreitit on ideoinut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hanke, jonka ohjausryhmässä olen mukana. MikseiMikkelin kautta saamme kaivattua näkyvyyttä. VisitMikkeli on meille tärkeä markkinointikanava. Haluamme jatkossa myydä palveluita myös kansainvälisille asiakkaille”
Harri Sjögrén kuvaa Heimarin kehittämistä pitkäksi projektiksi, jossa edetään vaihe kerrallaan. MikseiMikkeliltä hän kokee saaneensa jo tähän mennessä korvaamatonta tukea.
”Heti kun kauppakirja oli allekirjoitettu, soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja kysyin, missä MikseiMikkeli voisi auttaa meitä. Löytyi matkailualan kehittämiskonsultti tekemään liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmat, joita tarvitaan rahoitusta haettaessa.”
Myös MikseiMikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen on ollut mukana ideoimassa kehittämistä ja palveluja alusta asti.
”Ellei Mikseitä olisi, olisin ollut monen asian kanssa jo tähän mennessä pulassa. Nyt tiedän, että kun soitan Mikseihin, asiat selviävät nopeasti ja aina löytyy oikeita ihmisiä avuksi ilman, että minulta menisi aikaa heidän etsimiseensä. Jollei Miksein kaltaista toimijaa olisi tällä alueella, uskon, että investoinnit hidastuisivat ja osa jäisi tekemättäkin. ”
Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen koulutusohjelman aikanaan suorittanut ja viime kesänä sen ylemmäksi tutkinnoksi päivittänyt Sjögrén on tehnyt koko työuransa myynnin ja myynnin johtamisen parissa. Hän odottaa jatkossakin MikseiMikkeliltä vinkkejä kehittämistyöhön.
”Miksein kautta saa näkyvyyttä, kun rekrytoidaan avainhenkilöitä. Miksein kautta pääsemme mukaan myös kiinnostaviin verkostoihin, kuten lähiruokapalveluja kehittävään D.O. Saimaa -ryhmään tai luontomatkailua kehittävään Saimaa Geopark -verkostoon.”
MikseiMikkelin asiantuntijat ovat olleet mukana myös Sjögrénin kehittäessä turvallisuusalaan liittyvää vientituotetta kansainvälisille markkinoille.
”Omaa tuotekehitystä olevan tuotteen patenttihakemus on nyt jätetty. Myös patenttitoimisto löytyi muuten MikseiMikkelin kautta.”
Parhaillaan kahden arkkitehdin työpari suunnittelee yhtenäistä ilmettä ja palveluita Heimarin 47 hehtaarin alueelle. Myös rakennus- ja investointihankkeisiin liittyvä luvitus on hoitunut jouhevasti, kun valmistelutyö on ulkoistettu.
”Tarvittavien lupien haku on hoitunut näin asiantuntevasti ja sujuvasti.”
St Michel Resort Oy:n pääomistaja Fixcel Group Oy on erikoistunut rakentamaan teräskennoteknologialla sisäilmaterveellisiä julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja. Teknologialla pystytään rakentamaan pysyvään käyttöön nopeasti sisäilmaterveellisiä rakennuksia, jotka ovat kuitenkin siirrettäviä.
”Tavoitteenamme on rakentaa lähivuosina Heimarin hotellin takana olevaan rinteeseen ja rinteen päälle maisemahuviloita, joihin tulee 30 ja 60 neliön kokoisia sviittejä esteettömin näköaloin Saimaalle. Tämä on avaus, joka kiinnostaa varmasti valtakunnallisestikin.”
Jatkossa Heimari tarjoaa elämyspalveluita ja tapahtumia myös ympäri vuoden yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.
”Tästä tulee luontomatkailuun liittyvä elämyskohde, jossa on hieno hiekkaranta, upeat nurmikot vaikka piknik-hetkiin, vaihtelevia metsämaastoja, polkuja ja 2,5 kilometrin kuntopolku Saimaan rantamilla. Uskon, että ihmiset löytävät tämän ajanviettopaikakseen.”
Yksi uusista yhteistyösuunnista on myös Miss Suomi -kilpailu kiertueineen, joita hänen vaimonsa Sunneva Sjögrén koordinoi oman yrityksensä kautta.
”Tänäkin vuonna Matkalla Miss Suomeksi -televisiosarjaa on kuvattu muun muassa matkailukohteissa eri puolilla maata ja samalla on tarjottu mahdollisuuksia brändiyhteistyöhön. Heimarille ja muillekin alueen kohteille tässä piilee mahdollisuuksia uudentyyppiseen yhteistyöhön ja valtakunnalliseen näkyvyyteen.”
Sjögrén uskoo Mikkelin alueen vetovoiman kasvavan jatkossa entisestään. Saimaa saaristoineen hullaannutti aikanaan myös hänen tanskalaisystävänsä niin, että Suomeen pitää päästä 2-3 kertaa vuodessa.
”Heräsin itsekin alueen ainutlaatuisuuteen, kun hän osasi kertoa omista tunteistaan niin vahvasti. Nykyään hänen pitää päästä Saimaalle pilkille talvellakin. Tänne on vain 2,5 tunnin ajomatka Helsingistä eli vaikka olisi aikaa vain viikonloppu, ehtii ajoissa perille perjantaina eikä sunnuntaina tarvitse lähteä heti aamusta liikkeelle.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: St Michel Resort Oy:n Harri Sjögren
