Ensi vuonna purettavan Pankalammen terveysaseman rakennusten materiaaleille pyritään löytämään uusia käyttötarkoituksia.

Kesäkuun alussa Pankalammen terveysaseman sokkeloisiin tiloihin tutustui Miksei Mikkelin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin, Mikkelin Toimintakeskuksen ja kaupungin väkeä. Vaikkapa paloportaille on jo tiedossa uusi koti.

”Kun meillä on ollut tapana murskata betoni ja tiilet, maailmalla niitä käytetään uudelleen sellaisenaan. Testaamme Pankalammella, löytyisikö vaikka puhdistetuille tiilille uutta käyttöä. Sama pätee oviin, ikkunoihin ja arvokkaisiin puuosiin”, jätehuollon lainsäädännön asiantuntija Raimo Lilja tuumii.

”Tutkimme, onko materiaaleissa haitta-aineita ja aiheutuuko niistä purkajille tai ympäristölle haittaa purkuvaiheessa”, tutkimuspäällikkö Hanne Soininen Xamkista kertoo.

Rakennusmassan materiaalien määrä aiotaan selvittää ennen purkua paikan päällä muun muassa hyödyntäen 3D-mallinnusta ja droonikuvausta.

”Kun paikan päällä saadaan tehtyä arvio materiaalimääristä, säästetään varastointi- ja kuljetuskustannuksissa”, Xamkissa asiantuntijana työskentelevä Esa Hannus selventää.

Uusia ratkaisuja kaivataan, sillä maailmasta alkavat loppua myös rakentamisen raaka-aineet.

”Esimerkiksi Tanskassa on jo pulaa rakennushiekasta. Muualla maailmassa kokonaisia rakennusten seiniä puretaan jo uusien rakennusten fasadeiksi”, rakentamiseen liittyvien uusien kiertotalousratkaisujen liiketoimintamahdollisuuksia selvittävä Kimmo Haapea Miksei Mikkelistä muistuttaa.

Yksin Belgiassa ja Hollannissa arvioidaan toimivan 1600 yritystä, jotka myyvät ja varastoivat uudelleen kierrätettävää purkujätettä. Hinnaltaan kierrätettävä materiaali saattaa olla jopa uutta kalliimpaa.

Mikkeliläiset ovat mukana lokakuussa alkaneessa EU-rahoitteisessa CityLoops-hankkeessa. Englanniksi on jo käännetty ympäristöministeriön viime vuoden lopussa käyttöön ottama purkukartoituslomake suosituksineen.

”Suomen ohjeet ja suositukset kiinnostavat nyt muitakin Euroopan maita”, ympäristöasiantuntija Vuokko Malk Xamkista sanoo.

Viime vuoden lokakuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen CityLoops -hanke tuo oman lisänsä mikkeliläisten kiertotalouden EcoSairila-kokonaisuuteen. Aikanaan MetsäSairilaan valmistuu erillinen halli purkujätteen vastaanottoa ja myyntiä varten. Pankalammen purkujätteen käytännön hyödyntämisestä vastaa Mikkelin Toimintakeskus.

Pankalammen materiaaleista koostetaan tietokantapohjainen verkkosivusto, jolla voi tehdä kauppaa. Mikä kiinnostavaa hankeväki itse näki?

Esa Hannus yllättyi siitä, miten paljon asemalla on kiinteitä kaappeja, lavuaareja, vessanpönttöjä ja vesihanoja.

Kimmo Haapea huomasi rosterialtaat, kiviportaat, porraskaiteet, katokset ja teräsrakennelmat.

Vuokko Malkia kiinnostivat etenkin lasiset liukuovet, lasitiilet ja varastohyllyt.

Raimo Liljalle jäivät mieleen myös sisä- ja pihavalaisimet. Hän toivoo, että Toimintakeskus järjestäisi myös tilaisuuden tehdä ostoksia paikan päällä.

Pankalammen terveysaseman materiaalien kiertoa vauhdittavat Vuokko Malk, Esa Hannus, Hanne Soininen, Ilkka Liljander, Kimmo Haapea ja Raimo Lilja

CityLoops:

• lisää rakennusjätteen kierrätystä ja vähentää sekajätteen joukossa olevaa biojätteen määrää
• mukana demonstraatiokaupunkeina ovat Apeldoorn Hollannista, Bodø Ruotsista, Høje-Taastrup ja Roskilde Tanskasta, Mikkeli, Porto Portugalista ja Sevilla Espanjasta.
• testaa yli 30 uutta työkalua kymmenessä eri kohteessa
• alkoi lokakuussa 2019 ja päättyy syyskuussa 2023.
• lisätietoja kaupunkien kiertotalouden ratkaisuista: www.circularcities.eu

Juttu ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Lisätietoja:
Kimmo Haapea, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi tai 0440 361 613

Sekatavarakaupan uudet kauppiaat ja kylän kesäasukas ideoivat yhteistyömahdollisuuden paikallisille toimijoille Haukivuorella.

 

Wanha Osula nimellä tunnettu sekatavarakauppa sai uudet kauppiaat viime jouluna, kun Sanna Saloviin ja Jukka Niilo-Rämä ottivat Sirpa ja Kimmo Nykäsen paikat kauppiaina. Nykäset pääsivät ansaituille eläkepäiville ja uudet kauppiaat kehittämään liiketoimintaa ja jatkamaan kylälle tärkeiden palveluiden jatkamista.

Haukivuoren Sekatavarakauppa Oy pyörittää Wanhaa Osulaa ja juuri avattua Kahvila ja maalaispuoti Rustiikkaa. Saman katon alta löytyy rakennustarvikkeita, maaleja, koneita, vapaa-ajan laitteita ja -tarvikkeita sekä kahvila ja maalaispuoti, josta löytyy noin 30 lähialueen tuottajan tuotteita, aina sesongin mukaan. Kaupasta löytyy myös Postin ja Matkahuollon toimipisteet sekä Alkon noutopiste. 

Haukivuoren kesäasukas Jarmo Kaivo-oja joutui lomautetuksi koronan takia. Odottamaton vapaa-aika toi miehen kylälle jo ennen kesää ja se reissu poiki uusia ideoita, aina toteutukseen asti. Ravintola-alalla työskentelevä Kaivo-oja löysi Saloviinin ja Niilo-Rämän kanssa nopeasti yhteisen sävelen ja näin Rustiikka syntyi. Ideana on monipuolisen kahvilan lisäksi tarjota paikallisten ja lähialueiden tuottajien tuotteita ja niistä valmistettuja herkkuja.

 

Haukivuorella riitti vilskettä, kun juhannusviikko oli käsillä ja ilmat suosivat sekä Kahvila ja maalaispuoti Rustiikan avajaisia vietettiin pitkin viikkoa. Avajaisviikon jokaisena päivänä oli erilaisia tuotemaistatuksia ja -esittelyjä. Paikalla oli tuottajien edustajia sekä huippukokkeja, kokkaamassa asiakkaille makupaloja. Keittiömestari Mika Pesonen on voittanut muun muassa kokkien olympiakultaa 2016 Suomen Fazer Culinary Teamin kapteenina. Pesonen valmisti toinen toistaan makoisampia suupaloja avajaisviikon keskiviikkona ja vastaili ihmisten kysymyksiin tuotteisiin, kokkailuun ja ruoanlaittoon liittyen. Paikalla oli myös Koivurannan tilan emäntä Virpi Häkkinen, joka tarjoili tilansa omaa jäätelöä sekä juustoja.

 

Kannustettuaan Kaivo-ojaa keväällä yhteistyöhön alueen yrittäjien kanssa, MikseiMikkelin Vakka -hankkeen projektipäällikkö Aki Hakala on iloinen uutisesta.

– Tällaiset uutiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vaikea kevät on poikinut myös paljon uusia toimivia ratkaisuja, Hakala toteaa.

 

Teksti ja kuva: Saku Niilo-Rämä

Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot sekä Mikkelin, Lappeenrannan, Savonlinnan, Imatran ja Varkauden kaupungit allekirjoittivat loppuvuodesta 2019 Saimaa-sopimuksen. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosien 2020 – 2025 aikana. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Yhteistyön toimeenpanotahoksi perustettiin Lake Saimaa -yhdistys, joka vastaa Saimaa-sopimuksen toteuttamisen strategisista linjauksista, toiminnan kehittämisestä sekä tuloksien seuraamisesta. Lake Saimaa -yhdistyksen puheenjohtajana toimii vuoden 2020 ajan Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö Anu Talka ja varapuheenjohtajana Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Talkan mukaan Lake Saimaan yhteistyö tulee näkymään muun muassa alueen yhteisinä digitaalisina palveluina, kuten digialustana, jolla korvataan aikanaan Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon nykyiset verkkoalustat, eli VisitSaimaa.fi ja GoSaimaa.fi -verkkosivut.

– Koronapandemiasta huolimatta katsomme tulevaisuuteen ja näemme matkailun potentiaalin olevan edelleen suuren. Uskomme, että ensimmäisenä vilkastuu kotimaan matkailu ja tilanteen normalisoiduttua myös ulkomaan matkailu. Tuolloin sekä palvelutarjonnan että digitalisaatiota hyödyntävän markkinoinnin ja myynnin on oltava iskussa.

Alueen yhteisten digitaalisten palvelualustojen lisäksi Lake Saimaa jatkaa vuonna 2017 alkanutta Lake Saimaa Purest Finland -brändiin perustuvaa aluemarkkinointia. Tavoitteena on vahvistaa kehittämistyötä esimerkiksi palveluiden tuotteistamisen ja paketoimisien suhteen, kertoo Lake Saimaa ry:n hallituksen jäsen ja Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahman.

– Yhteistyö näkyy jo nyt esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa, valtakunnallisessa 100 syytä matkailla kotimaassa -kampanjassa, molempien alueiden elämyksiä yhdistävässä Lakeland Experiences -myyntikanavassa sekä Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeessa.

Saimaan alueen yhteisenä vahvuutena ovat muun muassa ainutlaatuinen järviluonto sekä lyhyet etäisyydet pääkaupunkiseudulle ja Pietariin. Maakuntarajat ylittävät ominaispiirteet korostuvat sekä Lake Saimaa -tekemisessä että alueen muussa yhteistyössä. Rahman uskoo, että Saimaan aluetta yhdistävä puhdas ja aito luontokokemus kiinnostaa matkailijoita niin kotimaassa kuin ulkomailla tänä päivänä.

– Saimaan alueen toimijoiden yhteistyöllä on vahvat juuret, mutta nyt on yhteistyön syventämisen aika. Yhdessä voimme tehdä enemmän ja näkyvämmin.

Saimaan alueen yhteiset tavoitteet, yhteistyöhalu sekä vahvuudet on nostettu keskeisiksi tekijöiksi esimerkiksi myös Saimaa-ilmiö 2026 -hakukirjassa, jolla tavoitellaan Itä-Suomen yhteistä Euroopan kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026. Saimaa-ilmiö 2026 -hankkeessa ovat mukana Saimaata ympäröivät maakunnat ja niiden keskuskaupungit – Joensuu, Kuopio, Lappeenranta sekä Mikkeli.