fbpx

Uudistuva Viitostie lisää Etelä-Savon vetovoimaa

Suuret infrahankkeet, kuten Vt 5 Mikkeli–Juva, luovat uusia mahdollisuuksia maankäytölle, kohentavat elinkeinoelämän kasvuedellytyksiä ja sujuvoittavat työ-, asiointi- ja matkailuliikennettä.

Etelä-Savon työpaikoista 65 prosenttia sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Viitostiestä. Mikkelin seudulle on sijoittunut uuden tien välittömään läheisyyteen jo useita teollisuuden ja kaupan palveluita. Mikkelissä kehitetään Visulahden aluetta ja Juvan Vehmaalle on suunnitteilla yritysalue.

– Mikkelissä valtatie 5:n pääkohde on Visulahti. Sinne on jo sijoittunut Ponsse, ja Biltema on päättänyt rakentaa myymälän. Lisäksi on tehty tonttivarauksia, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kauppisen mukaan kiinnostus uuden tielinjan varrella oleviin tontteihin on lisääntynyt. Logistiikka-alan toimijoille erityisesti Visulahti ja Juvan Vehmaa ovat erinomainen sijoittumiskohde.

– Ponssen myötä odotuksia liittyy muun muassa puunkorjuuketjun yrityksiin. Varauksia on Visulahdessa jo mukavasti, mutta alue on iso ja vapaata tilaa löytyy. Liikennemäärä viitostiellä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Se tuo samalla uutta asiakaspotentiaalia yrityksille, Kauppinen jatkaa.

Vaikka kiinnostus uuden tien varrella oleville tonteille on lisääntynyt, joitakin vanhan tien lähellä sijainneita yrityksiä jää myös syrjään. Kauppisen mukaan on tärkeää saada opastus kuntoon, jotta asiakkaat löytävät yritykset jatkossakin.

Itä-Suomen saavutettavuus paranee

Valtatie 5 on itäisen Suomen pääväylä, joka palvelee henkilöliikenteen lisäksi alueen talouselämää ja teollisuutta. Viitostien parantaminen on käynnissä Mikkelistä kohti Juvaa, ja tietä otetaan liikenteelle vaiheittain tämän ja ensi vuoden aikana. Kun yhteydet paranevat, tien suurin sallittu nopeus nousee sataan kilometriin tunnissa, se tarkoittaa entistä nopeampia yhteyksiä myös alueen yrityksille.

– Mikkeli–Juva-välin parantuminen on kaiken kaikkiaan merkittävä muutos. Yrityksiä kiinnostaa keskeinen sijainti Itä-Suomessa ja hyvä saavutettavuus etenkin pääkaupunkiseudulta katsoen, Juha Kauppinen sanoo.

Kuva: Väylävirasto

I love Mikkeli -kampanjassa tunnustetaan rakkautta Mikkelille sekä tuetaan paikallista ostamista

I love Mikkeli -kampanjalla hyvinvointia ja elinvoimaa Mikkeliin.

Mikkelin kaupunki ja aluetoimijat lanseerasivat yhdessä keskiviikkona 13.5.2020 uuden I love Mikkeli -kampanjan, jossa julkaistaan rakkaudentunnustuksia Mikkelille mm. kampanjan uudella Facebook-sivuilla. Rakkaudentunnustuksia julkaistaan säännöllisesti useamman viikon ajan. Rakkautensa Mikkelille tunnustaa mikkeliläisten lisäksi muun muassa Mikkelistä lähtöisin olevia henkilöitä sekä alueen vapaa-ajan asukkaita. Tulossa on tunnustuksia niin yrittäjiltä, kulttuuripersoonilta kuin aktiiviliikkujiltakin.

Leimapassikampanjan tavoitteena on kannustaa paikalliseen ostamiseen

Osana I love Mikkeliä toteutetaan leimapassikampanja mikkeliläisissä yrityksissä. Keräämällä leimoja yrityksistä saataviin leimapasseihin, osallistuu lahjakorttien arvontaan. Yhden leiman passiin saa 20 euron arvoisesta ostoksesta ja passin täyttämiseksi tarvitaan yhteensä 10 leimaa. Mukana olevat yritykset on merkitty I love Mikkeli -tunnuksella.

Lista mukaan lähteneistä yrityksistä on luettavissa myös ilovemikkeli.fi -verkkosivuilta. Yritysten mukaan liittyminen on edelleen mahdollista ottamalla yhteyttä Mikke ry:n toiminnanjohtajaan Kati Häkkiseen. Tiistaihin mennessä leimapassikampanjaan on ilmoittautunut jo 33 Mikkelissä toimivaa yritystä.

Toimintaa yhdessä Mikkelin hyväksi

I love Mikkeliä halutaan rakentaa verkostona, johon kaikki ovat tervetulleita.

– Tulossa on ainakin yksi kulttuuritoimijoiden tempaus. Suunnitelmia on myös yhteistyöstä liikuntatoimijoiden kanssa, kaupungin viestintäpäällikkö Heidi Hänninen sanoo.

Verkostomainen toiminta oman kotikaupungin hyväksi on saanut tähän asti hyvän vastaanoton.  Mikkelin Nuorkauppakamarin hallituksen jäsen Mikko Oksanen kertoo, että Nuorkauppakamari kiinnostui heti ideasta.

– Haluamme ehdottomasti olla osa näin elinvoimalle ja tunnettuudelle tärkeää hanketta ja tarjota panoksemme käytettäväksi.

Ideaa ovat olleet luomassa Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikke ry, Mikkelin Nuorkauppakamari, Mikkelin yrittäjät, Etelä-Savon Yrittäjät sekä Etelä-Savon kauppakamarin Mikkelin osasto. Vaikka tekijäjoukko tässä vaiheessa koostuu yrittäjien ystävistä, on kampanjan tarkoitus laajeta myös muille elämänaloille kuten kulttuuriin, liikuntaan ja vapaaehtoistyöhön.

www.ilovemikkeli.fi
Facebook: I love Mikkeli (rakkaudentunnustuksia keskiviikosta 13.5.2020 alkaen)

ESR_yhdistelmalogo

Yrittäjille maksuttomat hyvinvointiwebinaarit käynnistyvät Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa

Hyvinvointiwebinaarisarja ”Vahvempana tulevaisuuteen” käynnistyy Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yrittäjille 29.4.2020 klo 11.00. 12-osaisessa webinaarisarjassa kokeneet valmentajat ja yrittäjät haluavat tukea alueen yrittäjien selviytymistä koronakriisin aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa.

Kaikille Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yrityksille tarkoitetussa, maksuttomassa webinaarisarjassa saa tärkeää tietoa muun muassa siitä, miten yrittäjä voi parantaa toimintakykyä ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla tässä tilanteessa. Aiheina käsitellään myös omaa terveyttä ja jaksamista, epävarmuuden sietämistä sekä sitä, miten voi myydä, markkinoida ja kehittää liiketoimintaa tässä hetkessä.

Tavoitteena on myös saada yhteistyötä ja uusia verkostoja Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yrittäjien kesken.

Aloituswebinaarin pitää henkisen suorituskyvyn valmentaja ja palkittu yrityspuhuja Harri Gustafsberg. Mukana luennoimassa on myös useiden paikallisten yritysten edustajia.

Webinaarien lisäksi osallistujat saavat apua ja tukea Facebook-ryhmässä

Webinaareihin osallistuvat ilmoittautuvat mukaan kerran, jonka jälkeen kaikille ilmoittautuneille lähtee ennen uutta webinaaria osallistumislinkki sähköpostitse. Ilmoittautuminen on auki jatkuvana, eli osallistua voi myöhemminkin. Ilmoittautuminen tapahtuu Wirma Lappeenrannan sivujen kautta www.wirma.fi tai suoraan tästä linkistä: https://www.suknestor.fi/ilmoittaudu/VahvempanaTulevaisuuteenHyvinvointiwebinaarisarja/

Valmennusten lisäksi perustetaan oma suljettu Facebook-ryhmä, jossa osallistujat voivat kysellä asiantuntijoilta ja keskustella yhdessä. Webinaarit tulevat jälkikäteen osallistujille tallenteina.

Valmennuksen järjestävät yhteistyössä Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun kunnat, Business Mill, Wirma, Kehy, Saimaan kriisikeskus, Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä-Karjalan yrittäjät, Etelä-Karjalan yrittäjänaiset, Etelä-Savon yrittäjät, SyNet Saimaan yrittäjä-ja vaikuttajanaiset, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Savonlinnan elinkeinopalvelut, OP Suur-Savo ja OP Etelä-Karjala ja IT-Saimaa.

Lisätietoja:
Katja Tyrisevä, asiantuntija, Wirma yrityspalvelut
p. 040 661 9975, katja.tyriseva(at)lappeenranta.fi

Mari Ravattinen, hyvinvointivalmentaja TreeniX ja Mielen Melodiat
p. 040 731 1098, mari(at)mielenmelodiat.fi

ESR_yhdistelmalogo

Heinäkuun musiikkijuhlat perutaan – Festivaali pidetään kahdessa osassa syksyllä ja talvella

Suomen hallitus tiedotti keskiviikkona 22.4. koronavirusstrategiastaan. Rajoitustoimia puretaan asteittain ja hallitusti.

Suomi jatkaa yli 500 hengen yleisötilaisuuksien kieltoa ainakin 31.7. saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tämän kokoluokan yleisötapahtumat joudutaan perumaan. Päätöksen myötä myös Mikkelin musiikkijuhlat peruu kaikki heinäkuulle suunnitellut konsertit, luennot, seminaarit ja oheistapahtumat. Musiikkijuhlat oli tarkoitus pitää 4.–12.7.

Musiikkijuhlat järjestetään myöhemmin jaettuna kahteen osaan, joista ensimmäinen järjestetään lokakuussa ja toinen maaliskuussa 2021. Tarkemmista päivämääristä tiedotetaan niiden varmistuttua. Lisäksi ohjelmisto kaksiosaiselle tapahtumalle julkistetaan myöhemmin. Osa heinäkuulle suunnitelluista konserteista toteutuu sellaisenaan.

Musiikkijuhlille jo ostetut liput käyvät tuleviin konsertteihin. Musiikkijuhlat ottaa mahdollisimman pian yhteyttä kaikkiin lipun ostaneisiin, ja kertoo eri vaihtoehdoista. Luonnollisesti myös lipun hinnan palauttaminen on mahdollista, jos sopivaa korvaavaa konserttipäivää ei löydy.

ELY-keskus hakee jälleen asiantuntijoita kehittämispalvelujen palveluntuottajiksi 

Yritysten kehittämispalvelut auttavat pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu Analyysi-, Konsultointi- ja Koulutus- palvelut, jotka ELY-keskus hankkii pääasiassa yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Asiakasyritys voi hakea palveluun maksusitoumusta ELY-keskukselta. Palvelun tuottaa valittu asiantuntija. Palvelun lasku jakautuu siten, että asiakasyritys maksaa analyysivaiheen palvelusta 20% ja konsultointivaiheen palvelusta 25%. Lopun maksaa ELY-keskus. Asiantuntijalle maksettava korvaus palvelun tuottamisesta on kiinteä 1300 euroa + alv kultakin konsultointipäivältä.  

Analyysi-palvelu on tarkoitettu asiakasyrityksen nykytilanteen kartoittamiseen ja kehittämissuunnitelman laatimiseen.  

Konsultointi-palvelussa puolestaan keskitytään yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Konsultoinnissa on viisi teemaa, joihin nyt haetaan palveluntuottajia: Kasvu, kansainvälistyminen ja uudistaminen, Tuottavuus ja digitalisointi, Markkinointi ja asiakkuudet, Johtaminen ja henkilöstö sekä Innovaatioiden kaupallistaminen. 

Toimi ajoissa ja tee tarjous huolella   

Analyysi- ja Konsultointi-palvelujen tarjouspyyntö on julkaistu 8.4. ja avoinna 18.5.2020 klo 16 saakka. Lisätietokysymykset on esitettävä 21.4.2020 mennessä. Tarjouspalvelu-toimittajaportaalissa. Tarjouspyyntöön on siis hyvä tutustua heti ja tarjouksen tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa.  

Tarjouspyyntö sisältää asiantuntijapalveluhankinnan viidelle osa-alueelle: 

1 a) Analyysi, 1b) Kasvu, Kansainvälistyminen ja Uudistaminen 

2) Tuottavuus ja digitalisointi 

3) Markkinointi ja asiakkuudet 

4) Johtaminen ja henkilöstö 

5) Innovaatioiden kaupallistaminen 

Tarjoaja voi jättää osatarjouksen yhteen tai useampaan osa-alueeseen. Jokaiseen tarjottavaan osa-alueeseen on tehtävä erillinen tarjous (rinnakkaistarjous). 

Jättämällä tarjouksen osaan 1, Tarjoaja voi tulla hyväksytyksi sekä Analyysin että Kasvun, Kansainvälistymisen ja Uudistamisen Konsultoinnin palveluntuottajaksi. 

Kehittämispalveluja on tarjottu pk-yrityksille vuodesta 2014 alkaen, ja tuleva sopimuskausi kattaa vuodet 2021-2022 sekä sisältää lisäksi kaksi optiovuotta. Vuonna 2019 ELY-keskukset käyttivät palvelujen hankintaan noin 13 miljoonaa euroa ja palveluita käytti noin 2 700 pk-yritystä. Tavoitteena on, että palvelut soveltuvat erikokoisille ja eri toimialojen yrityksille ja palvelevat niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla toimivia yrityksiä.

Hankintailmoitus Hilma -palvelussa.

Lisätietoja:

ELY -keskuksen tiedote
www.yritystenkehittamispalvelut.fi

Katariina Säisä,
Yrityskehitysasiantuntija, Koulutus-palvelun tuotepäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus
katariina.saisa@ely-keskus.fi

physioterapia

Yksinyrittäjien toimintatuen haku käyntiin Mikkelissä – hakemuksia ensimmäisenä päivänä lähes 200

Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy käynnistivät yksinyrittäjien toimintatuen haun eilen klo 12.00. Hakemuksia vastaanotettiin ensimmäisen päivän aikana 190 kappaletta. Niistä 184 jätettiin sähköisen kanavan kautta. 

-Ensimmäinen erä hakemuksista on jo meillä Mikseissä käsitelty. Yrittäjäkohtaisia päätöksiä voi odottaa jopa tänään, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen. 

Sähköisessä järjestelmässä oli käyttäjämäärästä johtuvia viiveitä ja hakemus saattoi klo 12-14 välillä jäädä “Lähetetään” -tilaan. Tällaiset tapaukset on järjestelmän toimittajan ja kaupungin toimesta illalla tarkastettu ja hakemukset ovat saapuneet käsiteltäväksi. 

MikseiMikkeli on julkaissut verkkosivuillaan videon yksinyrittäjien toimintatuen hakemisesta. Videolla ohjeistetaan hakemuslomakkeen täyttäminen perusteellisesti. 

Kaikki toimintatukeen liittyvä olennainen tieto, linkki sähköiseen hakemuslomakkeeseen ja tulostettavaan versioon sekä edellä mainittu video löytyvät osoitteesta www.mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki. 

Lisätiedot: 

toimitusjohtaja Juha Kauppinen, p. 0440 361616, juha.kauppinen(at)mikseimikkeli.fi  

ESR_yhdistelmalogo

Puuilo avaa tavaratalon Mikkelin Karikkoon

Erityisesti tee-se-itse asiakkaita palveleva Puuilo avaa uuden tavaratalonsa Mikkelin Karikkoon loppuvuonna 2020.

Puuilo kertoo tiedotteessaan saaneensa paljon asiakaspalautetta, jossa myymälää Mikkeliin on toivottu. Kun sopiva kauppapaikka löytyi samasta kiinteistöstä Karikon LIDL -myymälän kanssa, toimitusjohtaja Juha Saarelan mukaan ratkaisu oli helppo.

– Näinä poikkeuksellisina aikoina on mukava kertoa myös kasvusuunnitelmista. Käsillämme oleva kriisi on ennennäkemätön mutta ohimenevä ja suuntaamme katseemme jo tulevaisuuteen. Mikkelin markkina-alue ympäristöineen on kaikilta osin meille sopiva, eikä meillä ole ennestään yhtään yksikköä Etelä-Savon maakunnassa, Saarela sanoo.

Koronaviruskriisistä huolimatta Puuilon alkuvuoden myynti on tiedotteen mukaan ollut vahvassa kasvussa kaikissa ketjun 29 tavaratalossa sekä verkkokaupassa. Alkuvuodesta on avattu uudet myymälät jo Kotkaan ja Seinäjoelle. Mikkelin lisäksi Puuilo etsii aktiivisesti myös muita laajentumiskohteita ympäri Suomea.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on iloinen kuullessaan että Puuilo julkisti päätöksen tavaratalon avaamisesta Mikkeliin.

– Yritystä on toivottu Mikkeliin jo 2 vuoden ajan ja matkan varrella olemme käyneet läpi monia tontti- ja tilavaihtoehtoja. Karikossa on tällä hetkellä erittäin hyvä liikekeskittymä ja uskon että paikka on Puuilolle mainio, iloitsee kehittämispäällikkö Hannele Hynninen.

Kuva: Puuilo Oy, toimitusjohtaja Juha Saarela

Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee voimaan 8.4.2020

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki on voimassa 30.6.2020 asti.

Hallitus antoi 2.4.2020 eduskunnalle esityksen laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 6.4.2020. Tasavallan presidentti vahvisti lain 7.4.2020.

– Poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät poikkeuksellisia ja ripeitä toimia. On hienoa, että lakimuutos saadaan näin nopeasti voimaan. Tavoitteenamme on turvata yrittäjien toimeentulo tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

– Yrittäjiin kohdistuvien paineiden helpottamiseksi tukea on mahdollista hakea ja saada takautuvasti, jos edellytykset vain täyttyvät, ministeri Haatainen kertoo.

Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3.2020 alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa. Tukea voi kuitenkin saada vasta siitä alkaen, kun edellytykset täyttyvät.

Millä edellytyksillä yrittäjä saa työmarkkinatukea?

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

  • yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai
  • yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea?

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi menee näin:

  1. Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
  2. TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
  3. Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.
  4. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Nopein ja vaivattomin tapa ilmoittautua työnhakijaksi on käyttää siihen TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelua. Oma asiointi -palveluun pääsee te-palvelut.fiTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle-sivustolta tai menemällä suoraan osoitteeseen: https://asiointi.mol.fi/omaasiointiTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle. Työmarkkinatuen hakeminen hoituu Kelan verkkopalvelussa kela.fiTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Eeva Vartio, TEM, p. 0295 047 082 (median kysymykset)

TE-palvelujen valtakunnallinen henkilöasiakaspalveluTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle, p. 0295 025 500 (yrittäjien kysymykset, huom. palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ruuhkaa, käytäthän ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan sähköisiä palveluita)

Alkuperäinen uutinen TEM:n sivuilla.

ESR_yhdistelmalogo

Koronaryhmä tukee ja auttaa kriisin yli

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei kokosi jo reilut kaksi viikkoa sitten 11 asiantuntijan koronaryhmän, joka auttaa yrityksiä hakemaan poikkeustilanteeseen räätälöityä kehittämisrahoitusta ja ideoimaan uutta liiketoimintaa. Koronaryhmässä päivystää yhdeksän MikseiMikkelin yrityskehittäjää sekä neuvojat ProAgriasta ja Uusyrityskeskus Dynamosta. Tässä jutussa neljä mikseiläistä kertoo koronakevään tunnelmista.

Ainutlaatuinen sauma hakea kehittämisrahoitusta

Normaalioloissa Mari Meriläinen opastaa yrityksiä sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Koronakevään valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Omistajanvaihdosinfo pidetään 14.-15.4.verkossa ja sen aikana käsitellään myös ajankohtaisia yritystalouden teemoja. Verkon välityksellä mukaan mahtuu 250 osallistujaa.

”Parhaillaankin vireillä on useita omistajanvaihdoksia etenkin palvelualoilla toimivissa osakeyhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä.”

Puula Golf Oy:n toimitusjohtajana reilut neljä vuotta ja valtakunnallisessa myyntiyrityksessä yli 60 työntekijän esimiehenä toiminut Meriläinen on hankkinut vahvan työnantajaosaamisen. Hän muistuttaakin, että häneen kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä pohditaan työehtosopimusten kiemuroita tai mahdollisia lomautuksia.

Yritysten koronarahoitusmuotoja on julkistettu viime viikkoina ja niiden myöntöehdot ovat ehtineet muuttua. Koronaryhmäläiset sanovatkin yrityksille, että näin asiat ovat ”tämänhetkisen tiedon mukaan”.

Ensimmäisenä rahoitusinstrumenteista julkistettiin Business Finlandin kaksiportainen kehittämisrahoitus. Jos yritys ehti hakea sitä ennen kuin hakukriteerit täyttävien yritysten työntekijämäärät muuttuivat, hakemukset käsitellään joka tapauksessa.

”Turhautua ei nyt kannata, eikä hävetä sitä, että hakee tukea. Kannattaa pikemminkin muistaa, että nyt kehittäminen on tehty niin helpoksi kuin mitä se julkisella tuella ylipäätään voi olla. Meillä on käytettävissämme ajantasaisin tieto, joten kannattaa olla yhteyksissä.”

Aiemmin toiminimet eivät ole voineet hakea kehittämisrahoitusta. Nyt sekin on mahdollista, jos niillä on palkkalistoillaan työntekijöitä. Yritykset saavat käyttöönsä nyt kehittämiskonsultin 30 euron päivähinnalla, kun tavallisesti se on maksanut 200-300 euroa.


Kuvassa Mari Meriläinen

Savonia-ammattikorkeakoulusta aikoinaan tradenomiksi valmistuneen ja Xamkissa talousosaajan täydennyskoulutuksen käyneen Meriläisen motto sopii hyvin poikkeustilanteeseen: luovuttaja ei koskaan voita, eikä voittaja koskaan luovuta.

”Tämä motto auttaa aina, kun hartiat alkavat mennä kasaan. Nyt ei saa luovuttaa, vaan etsitään yhdessä uusia mahdollisuuksia positiivisen kautta. Nyt on saatavilla yhteiskunnalta rahaa kehittämiseen ennätyksellisen helposti ja edullisesti.”

Tuotekehitys luo uutta liiketoimintaa

Tuotekehitys, tuotteistus ja yritysten kehittäminen kuuluvat Aki Hakalan erityisosaamiseen. Konetekniikan insinööri on työurallaan nähnyt, miten yrityksissä tehdään ihmeitä tuotekehityksen avulla.

”Koronakriisin alussa näytti siltä, että yrityksissä saattoi olla aluksi vähän epätoivoisiakin ajatuksia, mutta uskomattoman nopeasti alkoi löytyä uusia ideoita. Hyvin nopealla tahdilla seudun yritykset ovat anoneet kehittämisrahoitusta kymmenille uusille hankkeilleen.”

Kymmenisen vuotta Mikseissä työskennelleen Hakalan on yllättänyt positiivisesti sekin, että verkon välityksellä työskentely on räjäyttänyt ajattelua yrityksissä ja on saatu nopeasti luotua uudenlaisia liiketoimintamalleja.

”Vaikkapa omakotitalo-, mökki- tai salaojaremontteja toteutetaan nyt niin, ettei tilaus- tai toimitusvaiheessa tarvita ihmiskontaktia. Lääkäripalveluissa kohdataan asiakkaita ruudun välityksellä. Monilla yrityksillä on aivan huikeita uusia liiketoimintaideoita.”

Haastattelupäivänä Hakala on käynyt tapaamassa yrittäjää, joka paineen keskellä hakee rauhassa uusia avauksia, joiden odottaa tuottavan kassavirtaa 1-2 vuoden kuluessa.

”Tällaisten yrittäjien kanssa asioita pohdiskellessa voimaantuu itsekin. Taloushuolia on nyt kaikilla, eikä niiden alle kannata uupua, vaan haetaan yhdessä systemaattisesti ratkaisuja.”

Hakala veti aikoinaan vuosia Tekesissä teknologia-ohjelmia, syventyi yritysrahoitukseen ja edisti puurakentamista.

”Minulla on varmaan vieläkin modernin teollisen puurakentamisen kehittäjän leima otsassani. Sillä lohkolla riittää tekemistä edelleen tässä maassa.”

Nyt kehittämisrahoituksen haun kanssa painiville yrityksille hänellä on selkeä viesti.

”Ensin tehdään kunnon suunnitelma, koska sen pohjalta on helppo hakea rahoitusta isollekin hankkeelle, joka tukee kauaskantoista kehittämistä. Nyt kun yrityksissä saattaa olla hiljaisempi aika, tällaisten suunnitelmien tekemiselle voi jäädä paremmin aikaa.”


Kuvassa Aki Hakala

Yksinyrittäjä löytää nyt tukea

MikseiMikkelissä reilut neljä vuotta yrityskehittäjänä työskennellyt tuotantotalouden DI Kirsi Mättölä tuntee yrittäjän arjen. Hän on työskennellyt miehensä yrityksessä Hauhalan Puutuotteessa ja perheyrityksessä Rakennusliike V. Mättölässä. Hänellä on myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.

”Matkailualan yritysten liiketoimintaa kehitin ProAgriassa yli seitsemän vuotta. Nyt MikseiMikkelissä tuen yritysten perustamista. Lisäksi olen mukana kahdessa hankkeessa, joista toinen edistää elintarvikevientiä Saksaan ja toisessa kehitetään terveysteknologian tuotteita palvelumuotoilun keinoin.”

Tällä hetkellä Mättölä neuvoo myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä yrityksen perustamisessa. Neuvontatilanteissa voi olla puhelimen välityksellä mukana tulkki.

”Jos on kotoisin vaikka miljoonakaupungista, siellä toiminut liikeidea ei välttämättä toimi täällä. Lisäksi meikäläinen byrokratia rekisteröinteineen ja byrokratioineen on heille uutta.”

Koronakevään rahoitushaut ovat pidentäneet Mättölänkin etätyöpäiviä. Ensin neuvontaa hakivat Business Finlandille hakemuksia laatineet osake- ja kommandiittiyhtiöt sekä avoimet yhtiöt.

”Nyt rahoitusneuvoja kysyvät yksinyrittäjät, kuten kampaamot ja kivijalkakaupat. Niillä on suuri asiakaskato, mutta ei välttämättä resursseja pystyttää verkkokauppaa tai järjestää tuotteiden kotiinkuljetusta.”


Kuvassa Kirsi Mättölä ja Kata-koira

Yksinyrittäjille suunnattu 2000 euron tukiraha tulee huhtikuun alkupuolella haettavaksi, mutta vielä sitä varten ei ole tarkkoja tietoja..

”Yksinyrittäjien kanssa pohditaan nyt, mitä kuluja voisi karsia.”

Tiukin tilanne on vuoden alussa aloittaneilla, jos heillä ei ole asiakasvirtaa, mutta kulut juoksevat. Mättöläkin on törmännyt siihen, että yksinyrittäjät voivat kokea häpeällisenä neuvojen kysymisen.

”Pohdiskellaan, että mitä naapuritkin ajattelevat, jos lopetan. Tai joku soittaa neuvoja useamman yksinyrittäjän puolesta ja jakaa heille tietoa. Terveiseni heille on, että älä lopeta yritystä ellei sinulla ole ollut jo aiemmin sen kanssa ongelmia”

Hyvä hetki päivittää digitaidot

Digivalmennuksia koordinoiva Heidi Lampinen on viime viikot keskustellut eri alojen yrittäjien kanssa siitä, miten koronakriisin tuomiin ongelmiin löytyisi ratkaisuja.

”Yhdellä soitolla saadaan vasta ideointi käyntiin, joten pyydän soittamaan uudelleen. Ratkaisuja alkaa yleensä syntyä nopeasti, kun yrittäjä ehtii miettiä, ketä yrityksen asiakkaat ovat ja miten heidät saisi pysymään. Esimerkiksi huoltamoyrittäjä voi alkaa tarjota lounaita mukaan ja pistää siitä kyltin tien varteen.”

Oman verkkokaupan perustaminen keskusteluttaa nyt paljon. Lampinen muistuttaa, että pelkkää koronakriisiä varten sitä ei kulujen ja vaivan takia yleensä kannata pystyttää. Jos verkkokauppa auttaa laajentamaan asiakaskuntaa pysyvästi, sitä kannattaa harkita.

”Joskus olen pyytänyt yrittäjiä jopa miettimään, että kannattaako tyhjässä tilassa nyt päivystää vai kannattaisiko pistää ovi kiinni ja pitää loma, että jaksaa painaa kesällä.”


Kuvassa Heidi Lampinen

Tradenomi (ylempi amk) opintojen jälkeen Lampinen opiskeli digiajan asiakkuuspäälliköksi ja digitaalisen liiketoiminnan kehittäjäksi. Hän koordinoi parhaillaan Mikkelissä Digiportaat-hanketta, jonka valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Hän on hivenen ihmetellyt, ettei viimeisten kolmen viikon aikana ole ilmoittautunut uusia asiakkaita.

”Mukaan mahtuu uusia pk-yrityksiä. Teemme ensin maksuttoman kartoituksen ja tarjoamme asiakkaalle räätälöityjä koulutuksia. Nyt olisi hyvä aika pistää omat digitaidot pelikuntoon vaikkapa matkailu- ja palvelualan pk-yrityksissä.”

Hankkeella on oma yhteyshenkilönsä Savonlinnassa ja ProAgrian asiantuntija auttaa maaseutukuntien yrittäjiä. Yksi hankkeen teemoista on digimarkkinointi eli millä keinoilla yritys tavoittaa parhaiten asiakkaita.

”Yrittäjät pääsevät käytännössä opettelemaan eri työkaluja ja eri tapoja markkinoida. Näytämme myös, miten mainonnan tuloksia voi seurata. Tämä on tosi mielenkiintoinen aihealue. Pienikin yritys voi erottua verkossa, kun se tunnistaa oman asiakaskuntansa ja tuottaa asiakasta hyödyttävää sisältöä.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: MikseiMikkeli ja kuvattavien omat arkistot

Yksinyrittäjän toimintatuki, kuvituskuva

Yksinyrittäjille 2000 euron toimintatuki koronavirustilanteessa – haku avautuu mahdollisimman pian

Hallituksen kaavaileman yksinyrittäjätuen tiedot ovat tarkentuneet. Tuen määräksi vahvistui 2000 euroa.

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen.

Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta. Kunnille laaditaan tuen myöntämiseen käytännönläheiset ohjeet sekä valmis hakulomakepohja.

Avustuksen ehtona heikentynyt taloudellinen tilanne

Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista tukea voivat hakea osakeyhtiöt sekä kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuuskunnat, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä,eikä yritykselle, jolla on verovelkoja.

Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yksinyrittäjä voi hakea myös työttömyysturvaa

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Jos yksinyrittäjä on hakenut tukea kunnista, se otetaan myöhemmin huomioon haettaessa työttömyysturvaa.

Valtio ja kunnat tekevät tuen myöntämisestä toimeksiantosopimuksen, joka perustuu Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä valmistelemaan sopimuspohjaan. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan. Yksinyrittäjille myönnettävissä oleva tukisumma määritellään kuntakohtaisesti sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on yksinyrittäjiä. Kunnan käytettävissä oleva rahoitus on laskennallinen osuus valtion myöntämästä 100 miljoonaa eurosta.


Yksinyrittäjätuen ehdot

  • Olet päätoiminen yksinyrittäjä, yhtiömuodolla ei ole väliä
  • Yrityksessä ei ole muita yrittäjästatuksella toimivia (jaetun omistuksen tapauksessa hakemus osoitetaan Business Finlandille)
  • Yritykselläsi on merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanne ja likevaihdon alenema koronaviruksen vuoksi 31.12.2019 jälkeen.
  • Yrityksesi ei ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä
  • Yrityksellä ei ole verovelkaa

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 029 504 7213
osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman, TEM, p. 029 504 9208
osastopäällikkö Ilona Lundström, TEM, puh. 029 504 7186
neuvotteleva virkamies Jaana Lappi, TEM, puh. 029 506 2658
hallitusneuvos Jan Hjelt, TEM, puh. 029 504 8940
varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto, p. 09 771 2700
alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2550
lakiasian johtaja Juha Myllymäki, Kuntaliitto, p. 09 771 2193

Alkuperäinen uutinen:
TEM 31.3.2020