fbpx
kaksi miestä seisoo hymyillen mustat t-paidat päällään

Norolan palkittiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Edelläkävijä-palkinnolla – kalastusvälineiden valmistaja on kasvanut keskimäärin 80 prosenttia vuodessa

Norolan Artisanlures Oy on saanut Vuoden 2024 Edelläkävijä -yrityspalkinnon. Palkinnon myöntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy perustelee valintaa yrityksen kasvulla, joka ei ole tapahtunut sattumalta, vaan on tulosta kovasta työstä ja jatkuvasta kehityksestä niin teknologiaan kuin myös hallitustyöskentelyyn panostaen. Norolanin edustajat vastaanottivat palkinnon Etelä-Savon yrittäjägaalassa 18.1.2024 Pieksämäellä.

Mikkeliläinen Norolan on kasvanut paikallisesta yrityksestä merkittäväksi toimijaksi kalastustarvikkeiden alalla. Menestyksen taustalla ovat asiakkaiden kuuntelu, innovatiivisuus ja tuotantoprosessien kehittäminen sekä hallitustyöskentelyyn panostaminen.

Yrityksen kansainvälistymispolku on ollut vaikuttava. Norolanin tuotteet ovat löytäneet tiensä kalastajien käsiin ympäri maailmaa. Yrityksen vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 80 prosenttia. Norolan toimii jo Pohjoismaissa ja laajentaa Euroopan markkinoille.

Kansainvälisillä markkinoilla suurimpia haasteita ovat paikallisten kalastuskulttuurien ja kalalajien erot. Norolan vastaa näihin haasteisiin kehittämällä tuotteitaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Prototyypit testataan todellisessa käytössä eri markkinoilla, ja palautteen perusteella päätetään, siirretäänkö tuote sarjatuotantoon.

”Käymme jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Tämä varmistaa, että tarjoamamme tuotteet vastaavat eri markkina-alueiden tarpeisiin,” kertoo Norolanin toimitusjohtaja Jyrki Kasanen.

Norolan haluaa palvella kaikkia kalastajia, olipa kyseessä juniori, mökkikalastaja tai ammattilainen. Yritys valmistaa kestäviä ja ympäristöystävällisiä välineitä, jotka tekevät kalastamisesta helppoa.

Norolanin menestyksen taustalla on yrityksen joustava toimintatapa. Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin asiakastarpeisiin. Tuotekehityksessä panostetaan myös tuotteen sieluun ja yksityiskohtiin: muotit veistetään käsityönä, jotta jokainen tuote heijastaa perinteikkään käsityön arvoja.

”Ylpeydellä voin sanoa, että Norolan toteuttaa käytännössä arvojamme perinteikkäästä käsityöstä ja puhtaasta kotimaisuudesta,” Kasanen lisää.

Vaikuttajamarkkinointi on keskeinen osa Norolanin strategiaa. Alan asiantuntijat Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat tärkeä kanava tuotteiden tunnettuuden lisäämiseksi kalastusyhteisöissä.

Edelläkävijä-palkinto on Norolanille erityinen tunnustus. ”Lämmittää mieltä saada tällainen tunnustus. Meillä on aina tiedetty, että teemme uutta omalla alallamme ja uskallamme kokeilla rohkeita toimintamalleja,” Kasanen toteaa.

Palkinnon myöntäneen kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Timo Paakki sanoo: ”Norolan ei vain seuraa trendejä, vaan luo niitä. Yrityksen kyky hyödyntää teknologiaa ja ketteriä liiketoimintamalleja viennin ja kasvun edistämiseksi tekee siitä alan suunnannäyttäjän, mikä on juuri sitä, mitä Edelläkävijä-palkinnolla halutaan tunnustaa.”

Lisätietoja

Jyrki Kasanen, toimitusjohtaja, Norolan Artisanlures Oy, puh. 050 9100 501

Timo Paakki, toimitusjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 040 809 1627

Norolan Artisanlures Oy on kalastustarvikkeiden valmistaja, joka yhdistää perinteisen käsityötaidon ja modernin teknologian. Yrityksen tuotteet suunnitellaan käyttäjien tarpeita kuunnellen. Norolan panostaa kotimaiseen tuotantoon, kestävyyteen ja innovaatioihin, jotka tekevät kalastuksesta helppoa ja elämyksellistä. Vuonna 2019 perustettu Norolan on kasvanut nopeasti alan toiseksi suurimmaksi toimijaksi Suomessa liikevaihdolla mitattuna. Yritys työllistää tällä hetkellä 10 työntekijää ja on sitoutunut jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen. Lue lisää norolan.com.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Edelläkävijä-palkinto myönnetään vuosittain Mikkelissä toimivalle yritykselle, joka on kehittänyt toimintaansa aktiivisesti ja osoittanut uudistumiskykyä sekä vastuullisuutta. Palkinnon saajalta edellytetään kykyä hyödyntää markkinamuutoksia ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Lisäksi yrityksen toiminnan tulee olla kannattavaa, ja sen on tavoiteltava kasvua ja kansainvälistymistä. Palkinto on tunnustus yritykselle, joka toimii suunnannäyttäjänä ja vastaa menestyksekkäästi nykypäivän liiketoiminnan haasteisiin. Palkinnon saajalla on oltava toimipaikka Mikkelissä.

Nainen silmälaseissa katsoo kameraan ja hänen kuvansa heijastuu peilistä.

Lähiöbaarista kasvoi monipuolinen kotiruokayritys

Kun Outi Aronen toteutti seitsemän vuotta sitten unelmansa ja osti lähibaarin, vähänpä hän arvasi, että koronavuosien haasteet kasvattaisivat yrityksen liikevaihdon moninkertaiseksi.

Aronen kuului itsekin Mikkelin Rantakylässä sijaitsevan ”Kyliksen” asiakkaisiin, joten kun omistajavaihdoksen aika koitti, hän otti lainan ja osti kaksikerroksisen rakennuksen alakerrasta baarin ja nimesi sen Cafe Bar Sokkalaksi.

”Pyöritin baaria alkuun liki yksin. Puoli vuotta ennen korona-aikaa aloin leipoa asiakkaille tyyliin pulla eurolla. Siitä se sitten lähti ja repesi käsistä. Kun korona-aika koitti, tein alussa esimerkiksi yhtenä päivänä vaan yhden jauhelihapastavuoan asiakkaalle ja siitä se lähti. Noutoruokaa alkoi mennä ja palkkasin lisää tekijöitä avuksi.”

Kotileivonnaisille löytyi markkinarako

Aronen pitää leipomisesta, mutta nyt muuttui leipomisen mittakaava. Keskiviikosta vakiintui makeiden ja suolaisten leivonnaisten myyntipäivä.

”Yksi asiakas neuvoi, miten tehdään riisikuoripiirakoita ja youtube-videolta opettelin tekemään kalakukkoa. Siihen asti olin mennyt kuudelta keskiviikkoaamuna leipomaan. Sitten aloitin leivontapäivän valmistelut jo tiistaiaamuna ja paistoin leivonnaisia baarin pienellä sähköuunilla koko yön.”

Riisikuoripiirakoista tuli myyntimenestys. Tänä vuonna jouluviikolla niitä rypytettiin jo yli 2000 kappaletta. Piirakkamyynti laajeni vuosi sitten Mikkelin torille, kun torikauppaa tekevä ja kehittävä Kaija Ahonen toivoi niitä valikoimiinsa. Leivonnaisia menee muutamalle paikalliselle ruokaravintolallekin.

”Koronavuosina opettelin myös leipomaan gluteenittomia tuotteita, joita leivotaan nyt tilauksesta tiistaisin.”

Kasvava kysyntä sai laajentamaan

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Aronen osti kiinteistön yläkerran ja remontoi siitä seuraavaksi vuodeksi lounas- ja tilausravintolatilan. Samalla tiimi sai käyttöönsä ammattikeittiön ja pystyi laajentamaan ateriapalvelujen tuottajaksi, kun Essotelta tiedusteltiin kiinnostusta siihen.

”Nyt kun baareissa ei enää käy ihmisiä entiseen tapaan, meidän mummot ja palvelukotiasiakkaat ovat todella tärkeitä. Keittiöstä tulee pääosa yrityksen tuloksesta. Elämme tekemällä käsityönä ruokaa ja leivonnaisia. Meillä on myös paljon pitopalvelutilauksia ja ravintolassamme vietetään erilaisia perhejuhlia. Vuokraamme ravintolaa joko pitopalvelulla tai ilman ja arkisin on tarjolla kotiruokalounasta.”

Kokit työskentelevät teollisuuskeittiössä.
Nykyään yrittäjä ei enää tee ruokaa keittiön puolella, vaan siitä vastaa keittiöpäällikkö tiimeineen. Kuvassa ovat työn touhussa ateriapalvelujen kuljettaja ja Jonna Hytönen ja lomatuuraaja Eija Karjalainen.

Vuosien varrella Outi Aronen on investoinut rohkeasti tiloihin ja palkannut lisää osaajia tiimiin.

”Olen laajentanut asteittain. Käytännössä olen ottanut henkilökohtaista lainaa ja maksanut sen pois ja sitten siirtynyt seuraavaan vaiheeseen. Kaikki koneet olen ostanut käytettynä eri puolilta maata. Kiinteistö on nyt oma. Siihen on tehty LVI-, sähkö-, ilmastointi- ja muut remontit. Hankintoja tehdessä alussa laskin, montako piirakkaa kuussa takaisinmaksu edellyttäisi. Seuraaviin investointeihin kuuluvat muun muassa aurinkopaneelit. Jos investointien yhteissummaa laskisi, niin kyllä se on yli 100 000 euroa tähän mennessä ollut.”

Vaikkei baari olekaan enää tekemisen keskiössä, siitä ei ole tarkoitus luopua.

”Unelmani on pienestä pitäen ollut omistaa oma baari. Nykyään baari on ns. etko-paikka, jossa käydään alkuillasta ja sieltä jatketaan sitten muualle. Baarissamme käy myös tunnettuja tähtiesiintyjiä, äskettäin hankittiin biljardipöytä, on karaoke- ja bingo-iltoja. Jos tekemistä olisi vähän vähemmän, voisimme tarjota kesäterassilla taas lapsille vohveleita ja järjestää erilaisia tapahtumia, mutta viime vuosina siihen ei ole enää ollut mahdollisuuksia.”

Hyvä tiimi auttaa jaksamaan

Yksinyrittäjänä aloittaneen Arosen tiimiin kuuluu tällä hetkellä kaksi täysiaikaista työntekijää, kolme osa-aikaista ja lisäksi ekstraajia. Uusi liiketoiminta luo uudenlaisia tehtävänkuvia. Esimerkiksi ateriapalvelu työllistää kahta osa-aikaista kuljettajaa.

”Kun on hyvät ihmiset ympärillä, voi heitellä ajatuksia ilmaan ja kehittää yhdessä uutta. Minulla on myös tärkeitä ystäviä, jotka toimivat koeyleisönä ja ovat mukana talkoissa. Täytyy olla kiitollinen, sillä omat tukijoukkoni ovat valtavan hyvät. Jos henkilökunta näkee, että olen väsymässä, he pistävät minut vapaalle.”

Vahvat osaajat ympärillä auttoivat myös keittiöinvestoinnin toteutuksessa.

”Metsään olisi menty ilman ravintolan keittiön tuntevia osaajia, jotka kertoivat, mitkä koneet pitää hankkia ja rakensivat keittiöstä toimivan. Kerran yksi iäkkäämpi asiakas kysyi, että mikä koulutus minulla on ruoanlaittoon. Vastasin, että olen äiti. Hän sanoi, että se riittää. Nykyään en enää ole keittiön puolella itse töissä, vaan siellä hommista vastaa keittiöpäällikkömme tiimeineen.”

Ravintolatila, jossa on pitkiä pöytiä ja tuoleja.
Cafe Bar Sokkalan yläkerta toimii arkisin lounasravintolana ja on vuokrattavissa erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

Ravitsemusalalla viime vuodet ovat olleet haastavia. Helpolla ei Aronenkaan arvioi päässeensä.

”Hirveän vaikeaa on ollut kolmisen vuotta, kun olen sammutellut tulipaloja. Tällä hetkellä meillä ei ole resursseja kasvaa enempää. Voimme ottaa korkeintaan yksittäisiä asiakkaita ateriapalveluihin ja pitopalvelukeikkoja.”

Kasvuun löytyy asiantuntijoita avuksi

Kasvuvaiheissa Aronen on hyödyntänyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksein asiantuntijoita.

”Laajennusta suunniteltaessa mietittiin yhdessä asioita, vaikkei julkisia tukia ollutkaan saatavilla. Nyt olen Digiportaat-hankkeessa mukana, kun yrityksen nettisivut pitää uudistaa, tehdä nettikauppa ja varausjärjestelmä tiloille ja vuokrattavaksi tulevalle asunnolle. Toiminta on nyt ihan erilaista kuin 7,5 vuotta sitten ja sen pitää myös näkyä nettimarkkinoinnissa ja -myynnissä.”

Aronen tuumii, että ehkäpä koronaa voisi jopa pitää eräänlaisena onnenpotkuna yritykselle.

”Toisaalta luulen, että leipominen olisi kyllä voinut muutenkin lähteä käsistä, kun niin on käynyt aiemminkin. Uskon, että oma vahvuuteni yrittäjänä on mielikuvitus. Se, että on hulluutta sopivassa määrin ja vähän uhkarohkeuttakin välillä.”

Keskellä seisoo iso joukko ihmisiä, yläpuolella on mainostekstiä

Hyvää Yrittäjän päivää 5.9.

Hyvää Yrittäjän päivää sinulle, mikkeliläinen yrittäjä!

Yrittäjänä toimiminen ja työn tekeminen vaatii rutkasti rohkeutta, sinnikkyyttä ja rakkautta lajiin. Ilman yrittäjiä ei olisi tuotteita, palveluita tai työpaikkoja, ja teidän ansiostanne yhteiskuntamme pyörii.

Me täällä kehitysyhtiössä teemme kaikkemme, jotta sinulla olisi tukea, neuvoja ja resursseja, joiden avulla voit kehittää yritystäsi pitkälle tulevaisuuteen. Olitpa sitten vasta alkutaipaleella tai kokenut konkari, olemme täällä auttamassa sinua saavuttamaan tavoitteesi. Löydät meidät kaupungin virastotalosta.

Kiitos, että olet rohkeasti yhteiskunnan kivijalka ja luot hyvinvointia ympärillesi!

Timo Paakki
Toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Jopa puolet kontaktoiduista eteläsavolaisista mikroyrityksistä lopettamassa tai myymässä liiketoiminnan ja liki neljännes yrityksistä ei näe kehittämistarpeita

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi. Hankerahoituksen turvin on ollut mahdollista kontaktoida pitkään toimineita yrityksiä ja herätellä heitä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoiminnan tulevaisuutta.

HELMI-hankkeen tavoitteena on edistää liiketoimintojen jatkuvuutta Etelä-Savossa onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta sekä samalla tukea yritysten kasvua, uudistumista ja kannattavuuden sekä muutoskyvykkyyden vahvistamista. Ensimmäisten kuuden hankekuukauden aikana on kontaktoitu yhteensä liki 300 yritystä Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Yhteydenotoissa on keskitytty yrityksiin, jotka ovat toimineet alueella noin 20 vuotta ja joiden liikevaihto on alle 200 000 euroa. Yhteydenottojen tavoitteena on herättää yrittäjien kiinnostusta ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

”Hankkeen myötä paikallisille yrityksille tarjotaan maksutonta palvelua omistajanvaihdoksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, mikä on kerännyt kiitosta yrittäjiltä. Kohtaamisissa on saatu positiivista palautetta yrittäjiltä, he ovat kiitelleet proaktiivista yhteydenottoa. Yrittäjät ovat kokeneet, että heidän liiketoimintaansa arvostetaan ja heidän tarpeitaan kuunnellaan, vaikka aihe ei olisikaan heille juuri sillä hetkellä ajankohtainen”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Kirsi Mättölä.

Haasteitakin yrittäjien tavoittamisessa on ollut.  Osalla yrittäjistä on jäänyt yrityksen tietojen päivitykset tekemättä Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), ja osa yrityksistä on jo lopettanut toimintansa, vaikka rekistereissä tiedot vielä löytyvät. Lisäksi on ollut tapauksia, joissa yritykset eivät ole vastanneet yhteydenottoihin tai päättäneet puhelun kesken. Tämä heijastaa yrittäjien erilaisia asenteita puhelimitse tehtäviin yhteydenottoihin.

Kontaktoinnin tuloksena hyvä pienten yritysten tilannekuva

Suurin osa (43 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. Tämä korostaa, että omistajanvaihdosten tukeminen on alueella tärkeää ja että yrityksillä on huomattava tarve tukeen näissä prosesseissa.  Lähes kymmenen prosenttia yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi. Kohderyhmän yrityksistä puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan.

Yrityksistä 23 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai kehitystä. Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo vuosia ennen omistajanvaihdosta. Näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Erityisesti tämä ilmiö huolestuttaa hankkeen toimijoita.

Mitä tulee tapahtumaan näissä yrityksissä jatkossa? Ovatko ne elinkelpoisia tai myyntikuntoisia tulevaisuudessa? Mitä jos kaikki edellä mainitut eli yli 70 % yrityksistä eivät syystä tai toisesta onnistu omistajanvaihdoksessa? Millaiset vaikutukset sillä on Etelä-Savon elinvoimaisuuteen?

Yrityksistä 17 % ei ole halunnut hankkeen tarjoamia palveluja tai yritystoiminta on jo lopetettu, tai yritystä ei ole tavoitettu. Tämä osoittaa, että vaikka hankkeen palvelut ovat laajasti saatavilla, kaikki yritykset eivät näe niitä tarpeellisina tai ne ovat jo päättäneet toimintansa.

Valoisampana tulevaisuus näyttäytyy vain kymmenellä prosentilla kohderyhmän yrityksistä; heillä on tarve kehitystoimenpiteille joko liiketoiminnan laajentamiseen, prosessien parantamiseen tai uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosneuvonta on aloitettu 137 tapauksessa eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksiä. Tämä on johtanut 23 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy: projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi
Itä-Savon Uusyrityskeskus ry: Projektivastaava (Savonlinna) Katja Remes, Puh. 044 417 4960, katja.remes@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

henkilö työpöydän ääressä käsi laskukoneella

Talousneuvojan 10 vinkkiä: mitä voin tehdä kun kohtaan kassakriisin?

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan.

Lue talousneuvojan 10 vinkkiä kassakriisin taklaamiseen:

1. Varmista rahoitus 

  • Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin yhteydessä omiin rahoittajiin.  
  • Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. 
  • Mikäli oma rahoittaja ei heti kykene auttamaan, ole yhteydessä suoraan Finnveraan.  
  • Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua.  

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä 

  • Perinnän estämiseksi kannattaa olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho joustaa avoimien laskujen maksuajoissa. Sovia asiasta kirjallisesti. 
  • Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät myös lykkäystä maksuaikoihin. 
  • Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä – voiko toimitilan vaihtaa edullisempaan tai riittääkö vähempi/edelleenvuokraus? 

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä 

  • Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa. 
  • Oma-aloitteisten verojen kuten alv-ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.
  • Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta. 

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi 

  • Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä?
  • Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten ylimääräisiä puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat 

  • Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä riidattomia saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. 
  • Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi. 

6. Pienennä YEL-työtuloa

  • Tarkista YEL-työtulon määrä, mikäli yritystoimintasi on supistunut.
  • Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin (sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella). Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta ja YEL-tarkistamisesta. 

7. Puhu henkilöstösi kanssa 

  • Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? 
  • Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi. 

8. Tervehdytä yritystoiminta velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta 

9. Älä jää yksin 

  • Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminnan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi.
  • Ota yhteyttä omaan tilitoimistoosi ja pyydä heiltä neuvoa tilanteen ratkaisemiseksi.
  • ELY-keskuksen Yrittäjän Talousapu auttaa
  • Myös Suomen Yrittäjien jäsenneuvonta auttaa numerossa (09) 229 222 ark. klo 8–18 (laki- ja talousasiat) ja lisätietoa löydät verkosta https://www.yrittajat.fi/tietopankki/verot-ja-talous/yrityksen-talousvaikeudet/  
  • Kauppakamarin jäsenneuvonta palvelee numerosa (09) 2286 0250 ark. klo 9–15 (laki- ja talousasiat). 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.

10. Lopeta yritystoiminta vapaaehtoisesti 

  • Kun haluat vapaaehtoisesti lopettaa yrityksesi, sinun tulee yleensä purkaa se. Yritysmuoto vaikuttaa siihen, miten tulee toimia. Lue tästä yritystoiminnan loppumisesta.
  • Myös oma tilitoimisto tai Yrittäjän Talousapu osaavat neuvoa tarkemmista askeleista. 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos linja on varattu, kehotamme soittamaan hetken kuluttua uudelleen. Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.
tummahiuksinen mieshenkilö seisoo kädet puuskassa ristissä, taustalla näkyy pään varjo

Kupiter Oy perustettiin tarjoamaan kunnossapitopalveluja teollisuusyrityksille

Mikkeliin on syntynyt uusi yritys, alueen teollisuusyrityksille kunnossapitopalveluja tarjoava Kupiter Oy, johon Harri Haavikko Oy keskittää jatkossa kaikki teollisten asiakasyritystensä sähköön ja mekaniikkaan liittyvät toimeksiannot.

Maaliskuun alussa uuden yrityksen toimitusjohtajana aloittava Tero Kohvakka työskenteli aikanaan Harri Haavikko Oy:ssä asennus- ja valvontatehtävissä. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt sähkösuunnittelua sekä vastannut erilaisista teollisuuden projekteista.

”On kiva palata tekemään sitä, mitä olen pienen ikäni tehnyt. Olen työskennellyt eri teollisuuden aloilla vuosia muun muassa sähköasentajana, kunnossapitopäällikkönä ja projekti-insinöörinä, joten kenttätyö ja seudun teollisuusyritykset ovat tuttuja”, hän sanoo.

Harri Haavikko Oy on tarjonnut 5-6 vuotta omille asiakkailleen teollisuuden kunnossapitoon liittyviä palveluita. Viime vuosina laitesuojien suunnittelu ja valmistus sekä viennin aloitus ovat nousseet kasvun ja kehittämisen keskiöön.

”Keskitämme jatkossa kaikki kunnossapitopalvelut uuteen yritykseen. Haluamme näin varmistaa, että asiakkaamme saavat jatkossakin tarvitsemansa räätälöidyt palvelut. Uuden yrityksen vetäjänä ja keulakuvana toimii alan huippuosaaja, Tero Kohvakka, joka organisoi, kehittää ja johtaa tätä pakettia. Hänellä on laaja, vuosien varrella kertynyt näkemys teollisuusyritysten kunnossapitotarpeista ja niihin liittyvistä ongelmista”, Harri Haavikko kuvaa.

Kupiter Oy toteuttaa toimeksiantoja arviolta noin 50-100 kilometrin säteellä Mikkelistä. Aloitusvaiheessa yrityksellä on palkkalistoillaan toimitusjohtajan lisäksi kolme osaajaa. Kupiter Oy:n toimintaa halutaan kasvattaa määrätietoisesti, ja yrityksen resursseja lisätään kasvun myötä.

”Haluamme, että yrityksessä on ammattitaitoista väkeä, joka pystyy työskentelemään yli toimialarajojen, osaa korjata teollisuusyrityksissä ilmenevät sähköön ja mekaniikkaan liittyvät ongelmat ja pystyy paikantamaan, mikä ongelmia aiheuttaa. On tärkeää kertoa asiakkaille, miten asioita kannattaa tehdä, ettei ongelmia synny. Emme usko kokonaisulkoistukseen, vaan ymmärrämme, että asiakasyrityksissä on oltava myös omaa henkilöstöä, joka ymmärtää tehtaan prosessit. Me tuomme paikan päälle tarvittaessa erityisosaamista ja ongelmanratkaisua.”

Uudella yrityksellä on tukenaan Harri Haavikko Oy:n laaja yhteistyöyritysverkosto.

”Verkostostamme löytyy konepajapuolen osaajia, kuljetus- ja nostopalveluun erikoistuneita alihankkijoita ja paljon muita erikoisosaajia, joten pystymme reagoimaan nopeasti erilaisiin tarpeisiin.”

Tavoitteena on kasvattaa uudesta yrityksestä 3-5 vuodessa noin 10-20 osaajan työpaikka.

”Silloin olisimme Suomen sisäinen viejä, jolla olisi Mikkelissä vahva kotipesä ja riittävästi osaajia myös matkatöihin, jotta voisimme viedä kunnossapitopalveluja laajemmalle alueelle uusille paikkakunnille.”

Uuden yrityksen omistajia ovat toimitusjohtaja Tero Kohvakka sekä Harri Haavikon ja Tero Tuhkalaisen omistama Interface Compability Oy. Tuhkalainen jatkaa nykyisissä tehtävissään Harri Haavikko Oy:ssä, mutta vastaa myös Kupiter Oy:n käytönjohtajuudesta ja sähkötyönjohtajuudesta.

”Haluamme, että Kupiter Oy profiloituu alusta saakka toimitusjohtaja Tero Kohvakkaan ja yrityksessä työskenteleviin osaajiin. Uudelle yritykselle etsitään parhaillaan myös omia toimitiloja Mikkelistä.”

Lisätiedot

Tero Kohvakka
toimitusjohtaja, Kupiter Oy
tero.m.kohvakka(at)teollisuudentekija.fi
puh. 044 416 255

Marjo Niittuaho-Nastolin,
projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy / Verstas VB -hanke
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 050 350 2055

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

MikseiMikkelin vinkkilista: Näin taklaat kassakriisin

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan. Kokosimme vinkkilistan kassakriisin taklaamiseen.

1. Varmista rahoitus

Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin olla yhteydessä omiin rahoittajiin. Rahoittajat ovat varautuneet pandemian ja hyökkäyssodan myötä lisääntyneeseen rahoituksen kysyntään ja lainsäädännön sallimaan joustavuuteen.

Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta.

Mikäli oma rahoittaja ei kykene auttamaan heti, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä Finnveraan. Finnvera on valmiudessa reagoida, jos rahoitusmarkkina ei muutoin toimi.

Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua. Normaalin pankkirahoituksen ehdot ovat nyt erittäin joustavat.

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä

Perinnän estämiseksi kannattaa nyt olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho ilmoittaa tällä hetkellä joustavansa avoimien laskujen maksuajoissa. Asiasta kannattaa sopia kirjallisesti.

Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät nyt myös lykkäystä maksuaikoihin.

Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä.

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä

Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen (mm. alv) ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä. Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi

Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä? Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat

Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi.

6. YEL-työtulon pienentäminen

Voit pienentää YEL-työtuloa, mikäli yritystoimintasi on supistunut. Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin ja tartuntatautipäivärahaan. Sairauspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta.

7. Puhu henkilöstösi kanssa

Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi.

8. Yritystoiminnan tervehdyttäminen velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta

Viimeisenä vaihtoehtona käytössäsi on myös yrittäjän velkajärjestely elinkeinonharjoittajalle (yksityinen elinkeinoharjoittaja) tai yrityssaneeraus (ay, ky, osakeyhtiö).

9. Älä jää yksin

Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi. Ota yhteyttä valtakunnalliseen talousapuneuvontaan tai vaikkapa meihin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseillä. Autamme sinua tilanteessasi eteenpäin.

 

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 09/2020 ja uudestaan 11/2023.