Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.
Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.
Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.
– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.
Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.
Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.
Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.
– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.
Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.
Asiakkaina kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori
Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.
Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.
– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.
Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.
Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.
Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.
– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.
Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.
– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.
Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.
– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.
Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.
Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.
Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.
– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.
Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.
Teksti ja kuva: Elina Jäntti
