fbpx

Viitostien osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle valmistuu

Valtatie 5:n osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle valmistuu viikon 28 aikana ja osuudella päästään ajamaan normaalilla nopeudella.

Viitostien Mikkeli–Nuutilanmäen osuuden päällystyöt on saatu valmiiksi. Osuus sai lopullisen päällysteen viime viikolla ja tällä viikolla on viimeistelty loput työvaiheet: ajoratamaalaukset ja piennartäytöt. Kulkureitit on palautettu normaaleiksi ja nopeusrajoitukset nostetaan lopullisiin nopeuksiin.

– Tämän kesän työt rakentamisprojektimme osalta etenivät suunnitellun mukaisesti ja asettamassamme aikataulussa. Nyt turvallinen tie voi palvella täydellä kapasiteetilla tienkäyttäjiä, toteaa Destian työmaavastaava Juho Kolehmainen.

Nuutilanmäki–Juva valmistuu syksyllä

Nuutilanmäki–Juva-välillä työt jatkuvat täydessä laajuudessaan. Vehmaan eritasoliittymässä toukokuun puolivälissä alkaneet työt vaikuttavat edelleen liikenteeseen. Työt Vehmaan eritasoliittymässä kestävät arviolta elokuun alkuun. Lisäksi Kettulan Nesteen liittymä säilyy liikenteen käytössä vähintään 2.8.2021 asti.

Tavoitteena on, että Nuutilanmäen ja Juvan välinen osuus valmistuu liikenteelle lokakuun lopussa.

Valtatie 5 Mikkelin ja Juvan välillä rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät toteutetaan eritasoisina. Tie rakennetaan pääosin uuteen maastokäytävään ja vanha valtatie jää rinnakkaistieksi.

Kuva: Väylävirasto

Juhannuksen menovinkkejä Mikkelin seudulla

Tähän juttuun on kerätty juhannuksen ajan menovinkkejä Mikkelin seudulla.

Torstai 24.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Hop On Hop Off Anttola – Neitvuori kello 10-17, ennakkoliput
Hop On Hop Off Ristiina – Astuvansalmen kalliomaalaukset kello 10-17, ennakkoliput
Kenkäveron Rantapaviljongin kesäkahvila aukeaa, Kenkävero avoinna kaikkina juhannuksen ajan päivinä
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Perjantai 25.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
Juhannustanssit Ruokotaipaleen lavalla Puumalassa kello 20:30 alkaen: Tommi Seppänen & Amorada
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-21, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Lauantai 26.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Juhannustanssit Pistohiekan lavalla: Kalle Kaaja & Kulkukoirat
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
Anttolan juhannustapahtuma Anttolan torilla kello 10-14
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Sunnuntai 27.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-18
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Huomioithan, että listaus ei ole täydellinen ja tapahtumat on kerätty alueen tapahtumakalentereista. Mikkelin seudun kesäajan tapahtumia on listattuna esimerkiksi VisitMikkelin tapahtumakalenterissa.

Vallitsevan metsäpalovaroituksen vuoksi juhannuskokkojen polttaminen tai muu avotulen tekeminen ei ole tällä hetkellä sallittua. Ajantasaista tietoa asiasta löydät esimerkiksi Etelä-Savon Pelastuslaitoksen sivuilta.

Kuva: Kuvituskuva, kuvaaja Pihla Liukkonen / Kontrastia

Kaupunki suunnittelee pyörätietä välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu

Kaupungin yleissuunnitelma pyörätien rakentamisesta välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu on ollut nähtävissä 27.5.2021 alkaen. Nähtävillä oloaikaa on jatkettu 22.6.2021 asti.

Pyörätiehankkeen suunnittelualue alkaa Jääkärinkadulla Sammonkadun liittymästä, jatkuen Kasarminkatua Nuijamiestenkadulle ja edelleen Vihonkatua Maaherrantien liittymään saakka.

Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on vuorossa rakennuttamissuunnitelma, joka on yleissuunnitelmaa tarkempi asiakirja. Hankkeelle haetaan rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta, josta jaetaan valtionavustusta kunnille hankkeisiin, joilla kehitetään ja parannetaan kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita katuverkolla. Rakentamisvaiheeseen hanke etenee aikaisintaan kesällä 2022.

Alla kuvattu katukohtaisesti yleissuunnitelman toimenpiteet:

Jääkärinkatu
Jääkärinkadulla on nykytilanteessa välillä Sammonkatu – Annikinkatu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie eteläpuolella, jalkakäytävä pohjoispuolella katua. Edellä mainitulla osuudella nykyistä jalankulku- ja pyörätie parannetaan vaihtamalla jalankulku- ja pyörätien reunassa oleva kiveys nupukiveksi sekä väylän leveys on 4 metriksi Linnamäenkadun liittymään saakka. Linnamäenkadun liittymän kohdalta keskustan suuntaan jalankulku- ja pyöräily erotellaan omille rinnakkaisille väylille korotettuna ajoradasta. Pyöräväylän leveys on 3 metriä ja jalkakäytävän 2 metriä. Jääkärinkadun ylittävien suojateiden kohdille rakennetaan ajoradan kavennukset, samaan tapaan kuin Olavinkadun liittymässä oleva ajoradan kavennus. Jääkärinkadulle liittyvien sivuteiden liittymät kivetään pyörätien jatkeiden kohdalla. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi. Jääkärinkadun valaistus uusitaan ja kaikkien suojateiden kohdille rakennetaan erillinen suojatievalaistus. Kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan.

Kasarminkatu
Kasarminkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Molemmilla puolilla katua on myös asemassakaavan määräyksissä säilytettäviksi määrätyt puurivit, jotka kuitenkin voidaan uusia tarvittaessa. Kasarminkadun pyöräväylä jatkuu kadun itäpuolella Jääkärinkadun tapaan 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä, pyörätie rakentuu nykyisen puurivin kohdalle. Kadun itäpuolen puurivi siirtyy ajoradan ja pyörätien väliin, jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Kasarminkadun huonokuntoiset puurivistöt uusitaan kaavamääräysten mukaisesti riittävän suurilla, samanlajisilla puilla. Kasarminkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kasarminkadun länsipuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy puitten väliin, itäpuolella pysäköinti on nykyiseen tapaan kielletty. Kasarminkadun pyörätien jatkeille, Annikinkadun ja Kyllikinkadun liittymiin, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Kasarmikadun suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkatu
Nuijamiestenkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Rakennettava pyöräväylä jatkuu kadun eteläpuolella (Hänninkentän puolella) 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä Päiviönkadun liittymään. Jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Nuijamiestenkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kadun eteläpuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy pysäköintitaskuun välillä Kasarminkatu-Brahenkatu. Hänninkentän kohdalla kadun varsipysäköinti poistuu kadun eteläpuolella, pohjoispuolen pysäköinti säilyy ennallaan koko suunnitteluosuudella. Brahentien liittymä muotoillaan uudelleen siten, että se liittyy Kasarminkatuun kohtisuoraan. Nuijamiestenkadulle Brahenkadun liittymään pyörätien jatkeelle, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkadun, Mikonkadun, Vilhonkadun ja Päiviönkadun liittymä
Niin sanottu Suomen pankin liittymä on Mikkelin hankalimmaksi koettu liittymä. Liittymää selkeytetään porrastamalla nelihaaraliittymä kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Päiviönkadun liittymä muotoillaan uudelleen ja liittymästä poistuu liittymäsaareke. Lisäksi Päiviönkadun liittymä merkitään kärkikolmiolla väistämisvelvolliseksi, väistämisvelvollisuutta korostetaan kiveyksillä. Terveystalon eteen on suunniteltu taideteos, joka rakennetaan niin matalaksi, että se ei peitä näkemiä pyörätielle ja Vilhonkadulle.

Vilhonkatu
Vilhonkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Vihonkadulla pyöräily siirtyy Päiviönkadun liittymän jälkeen kadun pohjoispuolelle, Musiikkiopiston puolelle. Nykyinen noin 2,5 metriä leveä jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi, jonka leveydeksi on suunniteltu 4,35 metriä. Vilhonkadun liikennevaloliittymässä länsipuolen suunnalta liittymään saapuville jää yksi kaista. Liittymään jätetään kuitenkin väistötila, joka mahdollistaa liittymästä suoraan ja oikealla kääntyville samanaikaisen kulun vasemmalle kääntyvien kanssa, mikäli kaistalle ei ole samaan aikaan leveä kulkuneuvo. Vilhonkadun kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan, Terveystalon puolella pysäköinti on sallittu samalla osuudella kuin nykyisinkin. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Mikkelin Musiikkijuhlat tulevat tänä kesänä jo 30. kertaa – juhlavuoden liput myynnissä

Mikkelin Musiikkijuhlien 30-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä kesänä monipuolisen ohjelman parissa. Musiikkijuhlilla kuullaan esimerkiksi suomalaisen säveltäjälegendan Kalevi Ahon haastattelu sekä uuden teoksen kantaesitys. Musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna 4.-11. heinäkuuta.

Maestro Valeri Gergijev johtaa Musiikkijuhlien kolme ensimmäistä konserttia, ja neljännen johtajana debytoi Tampere Filharmonian nuori ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Mikkelin kaupunginorkesteria johtaa Erkki Lasonpalo.

Musiikkijuhlat huipentuu sunnuntaina 11.7. Suomalaiseen Fantasiaan, joka on perinteinen sinfoniakonsertti yhdistettynä moderniin digitaalitekniikkaan, suomalaiseen luontoon ja taiteellisiin visualisointeihin. Konsertissa esiintyvät Sinfoniaorkesteri Vivo ja Festivaalikuoro, ja heitä johtaa Erkki Lasonpalo. Visualisoinneista vastaavat OiOi, sekä XAMKin järjestämän musiikin visualisoimiskilpailu Synestesian voittajatyöt. Suomalaisen Fantasian yhteistyökumppaneina toimivat XAMK, OiOi, MusicFairyTales ja Lumme Energia.

Musiikkijuhlien aikaan Mikkelissä järjestetään myös runsaasti kaikille ilmaista oheisohjelmaa, kuten lyhytkonsertteja, päivänavauksia ja improvisaatioita. Lyhytkonsertteja kuullaan kauppakeskuksissa, ravintoloissa ja eri kohteissa ympäri kaupunkia, ja niissä esiintyy ammattimuusikkoja ja nuoria soittajia muun muassa Etelä-Savon alueelta. Päivänavauksissa Mikkelin torilla ja kauppakeskuksissa kuullaan musiikkiesityksiä ja keskusteluita joka päivä kello 12. Teosesittelyitä ja improvisaatioita tarjoilee pianisti ja kapellimestari Tarmo Peltokoski. Kirjastossa puolestaan on lapsille tarkoitettu Satuseinä ja kulttuuritalo Tempossa pidetään kansanmusiikin työpaja nuorille. Oheisohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan 23.6. mennessä.

Musiikkijuhlille on laadittu terveysturvallisuussuunnitelma, jota päivitetään tilanteen mukaan. Nimitetyt vastuuhenkilöt valvovat viranomaisten antamien ohjeiden toteutumista. Tällä hetkellä sisätilakonserttien lipunmyynnin kapasiteetti on rajoitettu puoleen tavallisesta, joten vähintään metrin turvavälit toteutuvat yleisössä.

Musiikkijuhlien tarkempi ohjelma sekä ohjeet lippujen ostamiseen löytyvät Mikkelin Musiikkijuhlien nettisivuilta.

Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia

Mikkelin satamaan on rakentunut matkaparkki

Mikkelin satamaan, satamasillan ja makasiinien viereen, on rakentunut matkailuautoille ja -vaunuille tarkoitettu matkaparkki, jossa matkailuajoneuvo voi olla pysäköitynä 12 tunnin ajan.

Parkki on käytössä kokeiluna kesän 2021 ajan lukuun ottamatta tapahtumia, jolloin koko alue on pois käytöstä.

Matkailuajoneuvoille tarkoitettu alue on rajattu liikennemerkein.

Kuva: Sataman matkaparkki, kuvaaja Ismo Funke

Uusi merkittävä osaamiskeskittymä ja tutkimusympäristö Memory Lab nousee Mikkeliin

Mikkeliin syntyy uusi, kansallisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja tutkimusympäristö Memory Lab. Se on osa Kalevankankaan Memory Campusta ja palvelee Mikkelissä jo toimivia muistiorganisaatioita ja yrityksiä, mutta luo myös uutta. 

Memory Lab on laaja, vuosina 2021–23 toteutettava kokonaisuus, joka vahvistaa Mikkeliin pitkäjänteisesti rakennettua, valtakunnallisesti ainutlaatuista arkistoinnin, digitoinnin ja tiedonhallinnan osaamiskeskittymää. 

Memory Labin myötä rakennetaan uusia toimitiloja ja hankitaan laitekantaa ja teknologiaa eli varustetaan dataperustaisen tiedon jalostamiseen erikoistunut tutkimusympäristö. Kyseessä on yli seitsemän miljoonan euron investointi, jolle haetaan EU-rahoitusta.

Valtakunnallisesti merkittävä ja kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskittymä

Käytännössä Memory Lab tukee myös työpaikkojen ja Kansallisarkiston massadigitoinnin volyymin kasvattamista Mikkelissä.

– Huippuluokan tutkimusympäristöt ovat omiaan vetämään puoleensa huippuosaamista, niin tutkijoita kuin yrityksiä. Tavoitteena on myös tukea uutta opiskelijayrittäjyyttä ja vauhdittaa startup-yritysten kasvua, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko kertoo.  

Xamkissa on tarjolla kaksi alan koulusta: tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sekä digitoinnin asiantuntijoille suunnattua täydennyskoulutusta. Memory Labin myötä myös uudet koulutusavaukset ovat mahdollisia. 

– Nyt tehty avaus on erittäin tervetullut ja kaupunki kiittää ammattikorkeakoulua Memory Campus -kehittämisalustan kirittämisestä uudelle tasolle. Toteutuessaan Memory Lab edesauttaa merkittävästi alan toimijoita digitointiin ja datan hyödyntämiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa alueellemme, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen summaa.

– Memory Labissa Kansallisarkiston konkreettiset tarpeet kohdistuvat digitointiprosessien kehittämiseen, automatisointiin, laadunvarmistukseen ja datan edelleen käytön parantamiseen. Massadigitointi tuottaa yhteiskunnalle välttämätöntä datapääomaa, jota Memory Lab jalostaa asiakastarpeiden pohjalta. Eli digitoinnissa syntyvän datan ympärille syntyy uutta liiketoimintaa, painottavat tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen ja tutkimuspäällikkö Tomi Ahoranta Suomen Kansallisarkistosta.

Yhteiskehittämistä tekoälyn avulla

Memory Lab tarjoaa innovatiivisen ympäristön, jossa voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia pitkäkestoisesti säilytettävän datan jalostamiseen ja kaupallisten palvelujen tuottamiseen uusille toimialoille. Toimitilaan on valmis muuttamaan esimerkiksi yritysten muistinhallintaan sähköisiä palveluita tuottava kasvuhakuinen Disec Oy. 

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen

Kaupunki avasi asukas- ja sidosryhmäkyselyn

Mikkelin kaupunki käynnistää uuden valtuustokauden strategiatyön avaamalla asukas- ja sidosryhmäkyselyn. Kysely on avoinna 6.6.2021 asti. Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyön tausta-aineistona. Kysely on avoinna kaikille kaupunkilaisille.  Kaupunki haastaa erityisesti valtuustoon pyrkivät ehdokkaat vastaamaan kyselyyn sekä jakamaan kyselylinkkiä omissa verkostoissaan.

Kyselyn markkinointia vauhditetaan lyhyillä videoklipeillä, jotka julkaistaan kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. 

Linkki kyselyyn

Ensimmäinen video:

Mikkelin kaupungin uusi tietohallintopäällikkö katsoo pintaa syvemmälle

Mikkelin kaupungin uutena tietohallintopäällikkönä aloittanut Mika Helenius heittää ilmoille visionäärisiä ajatuksia ja katsoo mielellään suuria kokonaisuuksia myös elinkeinoelämän ja aluetalouden näkökulmasta.

Tätäkään juttua ei olisi kirjoitettu, eikä mitään muitakaan juttuja tai kaupungin tiedotteita, ilman tietohallintoa. Vaihtoehtoisesti kirjoituskoneella näpytelty tekstimassa voisi ilmestyä kaupungin virastotalon ilmoitustaululle, mutta sen rooli viestintävälineenä on enää marginaalinen. Digitaalinen maailma on läsnä arjessamme, sekä työssä että vapaa-ajalla, kaikkialla.

– Tietohallinto luo tulevaisuutta. Yhteiskunnan kaikkein arvokkain resurssi on bitti, Mika Helenius sanoo.

Espoolaistaustainen pitkän linjan tietotekniikka-ammattilainen ei ole aivan uusi kasvo Mikkelissä, sillä hän on ollut mukana MPY:n hallituksessa, työskennellyt MikseiMikkelissä ja opettanut kansainvälistä kauppaa BBA-ohjelmassa.

Töihin Mikkelin kaupungille ajoi halu tehdä innovatiivista työtä ennen kaikkea julkiselle organisaatiolle, joka omalta osaltaan voisi mahdollistaa kokonaisen aluekehityksen.

– Tulevaisuuden tietotekniikan maailma on aluesuunnittelua, tarkkaa rakenteiden, suhteiden ja kehityksen miettimistä. Kyseessä on monitahoinen kokonaisuus, Helenius tuumii.

– Emme enää elä siinä vanhassa maailmassa, jossa yksinkertaisin elementti oli tietoverkkokaapeli tai päätelaite. Sen taakse kun piiloutuu tänä päivänä monimutkainen toimintojen kokonaisuus, jota ilman organisaatiot eivät toimi.

Helenius korostaa hyvää tietoteknistä suunnittelua ja ennakointia sekä ohjelmistosuunnittelun koulutusta. Pohjan pitää olla kunnossa kuin sairaalan päivystyksessä konsanaan. Vaikean paikan iskiessä täytyy olla valmiudet ja osaaminen toimia kestävällä tavalla.

– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että organisaatiot hyppäävät sopimuksiin ja hankintoihin ymmärtämättä kokonaisuuksia. Silloin voi edessä olla ongelmia tietoturvankin kanssa, Helenius korostaa.

Kehittämistyöllä eteenpäin

Mika Heleniuksella on laaja tausta organisaatioiden, toiminnan ja ihmisten kehittämisen parista. Yrittäjyydestäkin on omakohtaista kokemusta.

– Pidän itseäni kokonaisuuksien kehittäjänä ja uuden näkijänä, välillä olen ehkä liiankin edistyksellinen, Helenius avaa määrätietoisuuttaan.

– Mikkelissä voidaan saavuttaa ymmärrysloikka, jossa haluan auttaa ja jota haluan edistää. Meillä kaupungin tietohallinnossa on hyvä tiimi, hyvät arkkitehdit ja asiantuntijat. Kokonaisuus täytyy tehdä ymmärrettäväksi: Miten tietohallinto voi mahdollistaa tulevaisuutta osana elinkeinotoimintaa ja talouden kasvun toimintaa.

Uusi tietohallintopäällikkö saapui tehtävään parahiksi uuden kehittämissuunnitelman laadintaan ja valmisteluun.

– Tehtävää riittää, perusta pitää ensin saada kuntoon. Sitä työtä olen tullut tekemään, yksi keskeinen dokumentti siihen liittyen nimenomaan on tietohallinnon kehittämissuunnitelma, jossa käydään laajasti tietohallinnon kenttä läpi.

Mika Helenius on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, kehittäjä ja verkottuja eri foorumeissa ja yhteisöissä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Vapaa-aikaansa hän viettää muun muassa tietotekniikan strategista kehitystä ja vaikutuksia tutkimalla väitöskirjaopintojen parissa, ulkoillen luonnossa ja mailapelien merkeissä vuoden ajan mukaan.

Vesiosaamisen kehittämistyö etenee Mikkelissä

Mikkeli luo kansainvälisesti kiinnostavan vesiosaamisen kehitysalustan. Metsä-Sairilan uuden jätevedenpuhdistamon ympärille uutta liiketoimintaa ja vetovoimaa synnyttävän Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen (BEM) kehittämiskumppaniksi on valittu Operon Finland Oy.

Vesiosaaminen on yksi maakunnan strategisista osaamisalueista ja Mikkelissä yli kymmenen vuotta sitten aloitettu vesiosaamisen kehittämistyö etenee nyt uuteen vaiheeseen. Kaupungin uusi, yhdeksi Euroopan moderneimmista puhdistamoista luonnehdittu laitos mahdollistaa monipuolisen vesiteknologian tuotekehitys- ja testausympäristön. Tutkimus- ja kehitystoiminnalle antavat vankan pohjan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT laboratorioineen sekä muut yliopistokeskuksen yksiköt.

Mikkelin kaupunkikonserni, Xamk ja LUT-yliopisto käynnistävät yhdessä Operonin kanssa osaamiskeskuksen toimintamallin rakentamisen osaamisen kehittämiseksi vesialan yritysten tarpeisiin. Osaamiskeskuksen varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2022 alussa.

Operon Finland Oy on osa Operon Group-konsernia, joka perustettiin 2019 vastaamaan koko vedenkäsittelyprosessin tarpeisiin, projektitoimituksista veden- ja lietteenkäsittelyn palveluihin. Operon Finlandilla on 20 vuoden kokemus jätevesilaitosten operoinnista ja uusien vedenkäsittelyratkaisujen pilotoinnista laitosmittakaavassa.

– Toimintatapamme on pitkäaikaisiin ja vahvoihin kumppanuuksiin pohjautuva ja haluamme yhteistyössä kehittää sekä Mikkelin aluetta että laajemmin suomalaista vesiosaamista, kertoo Operonin toimitusjohtaja Mikko Laitinen.

Vahvoja kansainvälisiä verkostoja

Mikkelin BEM-osaamiskeskus toimii jo yhteistyössä useiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea yrityksiä uusien vesihuoltoalan ratkaisujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. BEM:n toiminta on keskeinen osa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman ekosysteemisopimuksen tavoittelemaa kiertotalouteen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä.

Osaamiskeskus tuo yhteen laajan joukon yrityksiä ja mukaan toivotaan lisää erityisesti pk- ja startup-yrityksiä eri puolilta maata mahdollistamaan Suomen vesiviennin kärjen leventäminen yhteistyössä.

– BEM tekee tunnetuksi mukana olevia yrityksiä, edistää niiden tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä palveluiden ja teknologian vientiä maailmalle. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata laitteitaan todellisessa puhdistamoympäristössä ja osoittaa asiakkailleen niiden toimivuuden, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen sanoo.

Tieteen päivillä tarjotaan ohjelmaa kaikenikäisille 13.–16. huhtikuuta

Mitä eroa on tiedolla ja valetiedolla? Miten ympäristö- ja puutarhatiede taipuu lastensaduksi? Miten metsänhoito muuttuu ilmastonmuutoksen myötä? Onko Saimaassakin mikromuoveja? Muun muassa nämä kysymykset ovat esillä Mikkelin Tieteen päivillä 13.–16. huhtikuuta.

– Toivomme, että tämän vuoden Tieteen päivien virtuaalitapahtuma tavoittaa paljon kuulijoita, sillä ohjelma sopii kaikille ja se tarjoaa paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Tämän vuoden ohjelmassa on esimerkiksi mökkiläisiä, kulinaristeja ja myös lapsia ja nuoria kiinnostavia teemoja, sanoo tapahtuman järjestämisestä vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tieteen päivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa niin mikkeliläiset kuin koko valtakunnankin huippuasiantuntijat avaavat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kokonaan verkossa. Ohjelma rakentuu hyvä ja paha tieto -teeman ympärille  ja eri päivinä painottuvat eri aihepiirit. Ulla Jurvanen nostaa ohjelmasta esiin muutaman tärpin.

– Tiistaina käydään varmasti mielenkiintoista keskustelua totuudesta ja valetiedosta. Kestävästä ruokajärjestelmästä puhuvat Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen sekä ohjelmajohtaja Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskukselta. Keskiviikkona järjestämme useita sessioita ja paikallisia toimijoita kiinnostanee erityisesti yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa järjestettävä sessio Sodan muisti, kenen muisti. Iltasessiossa kuulemme, mikä planeetalla sairastuttaa ja tervehdyttää sekä paljastamme muun muassa vuoden Tieteenkesyttäjän, Ulla Jurvanen kertoo.

Mikromuoveista on viime aikoina puhuttu paljon ja Tieteen päivilläkin ne nostetaan esiin.

– Torstain aiheena ovat Saimaan mikromuovit. Saimaan tilanne kiinnostaa varmasti paikallisten lisäksi alueemme vapaa-ajan asukkaita. Iltapäivällä käsitellään metsäsektoria kattavasti eri näkökulmista. Puhujina ovat asiantuntijat Luonnonvarakeskukselta, MTK:sta ja Metsäkeskukselta, ja luvassa on keskusteleva, interaktiivinen sessio.

Tieteen päivillä on ohjelmaa myös lapsille, kun yliagronomi Bertalan Galambosi pitää tiistaina ympäristöaiheisen tiedesatutuokion. Ulla Jurvanen kuvailee Galambosia hurmaavaksi satusedäksi, jonka satutuokio sopii sekä päiväkoti-ikäisille että muille lapsenmielisille.

Tieteen päivien keskusteluita voi seurata verkossa ja niitä voi kommentoida. Puhujille voi myös esittää kysymyksiä. Keskustelujen tallenteet ovat nähtävillä Mikkelin yliopistokeskuksen Youtube-kanavalla tapahtuman jälkeen kahden viikon ajan.

Muista myös kirjavinkit Mikkelin Tieteen päiviin Lumme-kirjastosta.

Tieteen päivien ohjelma ja webinaarilinkit yliopistokeskuksen nettisivuilla.