fbpx
Puuni Oy lahjoitti Slush-tapahtuman pokeriturnauksen pääpalkinnoksi 30 tonnia päästökompensaatiokiintiötä kompensoituna Suonsaaren hiilinieluun Mikkeliin. Yhtiön perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti palkinnon voittaja Jan Amerille

Mikkeliläinen Puuni poistaa hiilidioksidia ilmakehästä – “Pitkäkestoinen ja konkreettinen toimenpide, jota liike-elämä ja koko planeetta tarvitsee“

Puuni Oy luo kotimaisia hiilinieluja istuttamalla metsää kuntien joutomaille. Asiakkaita ovat yritykset, joille päästöjen kompensointi tuo merkittävää kilpailuetua. Mikkelin kaupunki on ensimmäinen kunta, joka lähti mukaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Mikkeliläinen start-up-yritys Puuni on kehittänyt päästökompensointiin menetelmän, jossa yritykset voivat vähentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisia hiilinieluja.

Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia, esimerkiksi muutetaan teollista prosessia vähempipäästoiseksi tai rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.

Puuni tarttuu päästökompensointiin konkreettisemmin toimin: se metsittää Suomessa kuntien omistamia joutomaita, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita pakettipeltoja.

– Maailmalta ostetun hiilidioksidikompensaation vaikuttavuus voi jäädä yrityksille usein epäselväksi. Puuni tekee todellista kompensaatiota, jota voi myös seurata. Poistamme hiilidioksidia ilmakehästä uudelleenmetsittämällä kuntien joutomaita yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, kertoo Puuni Oy:n toimitusjohtaja Joona Puhakka.

Vapaaehtoisia hyvitysmaksuja tarjoavien yritysten määrä ja markkinan koko kasvaa paitsi maailmalla, myös Suomessa. Useampi kotimainen yritys myy myös uudelleenmetsitystä. Puuni on kuitenkin alalla ensimmäinen toimija, joka metsittää nimenomaan kuntien maita.

Joona Puhakan mukaan Puunin menetelmä on poikkeuksellisen kestävä.

– Puuni istuttaa metsää kuntien maille, mikä on pitkäaikaista toimintaa, sillä metsitämme maan sadan vuoden ajaksi, Puhakka sanoo.

– Teemme uudelleenmetsitystä esimerkiksi pakettipelloille, maanläjityspaikoille ja jätemaille, joilla metsä ei kasva luontaisesti. Syntyy konkreettisesti uutta metsää eli uusia hiilinieluja. Istutuksessa työllistämme kotimaisia metsähoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Puunin päästökompensaatiojärjestelmä on läpinäkyvä: asiakas saa satelliittikuvineen ja koordinaatteineen tarkat tiedot siitä, missä hiilinielu sijaitsee.

Puuni Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka haluavat hallita hiilijalanjälkeään. Päästöjen kompensointi on monelle yritykselle merkittävä kilpailuetu.

– Nykyään asiakkaat, henkilökunta ja sijoittajat vaativat yrityksiltä hiilineutraaliutta, Joona Puhakka toteaa.

Puuni määrittää asiakkaan hiilijalanjäljen standardoitujen laskelmien perusteella, ja tarjoaa asiakkaalle päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelua. Mikäli asiakas tavoittelee hiilineutraalisuutta, Puuni tarjoaa mahdollisuutta kompensaatioon.

Puunin ensimmäinen kunta-yhteistyökumppani Suomessa on Mikkelin kaupunki. Puunilla on Mikkelin kaupungin kanssa sopimus 3,8 hehtaarin maa-alasta, joka siirretään päästökompensaation käyttöön.

– Neuvotteluissa on huomattavia määriä lisää maa-alueita Suomessa. Myös kansainväliset kasvutavoitteemme ovat kovat. Olemme avanneet keskustelua esimerkiksi Ruotsin ja Intian suuntaan, ja tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti. Markkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, Puhakka sanoo.

Puuni Oy on vuonna 2019 Mikkeliin perustettu kasvava yritys, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Yrityksen kehittämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Yritysten hiilijalanjälkien laskennasta ja hiilinielujen kehittämisestä vastaa biokemisti Juha Siitonen, Puuni Oy:n teknologiasta ja sen kehittämisestä ohjelmistokehityksen ammattilainen Petri Kämäräinen ja liiketoiminnan kehittämisestä metsänhoitaja Teemu Saramäki.

Kuva: Puuni Oy:n perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti Slush-tapahtuman yhteydessä pidetyn pokeriturnauksen voittajalle 30 tonnin päästökompensaatiokiintiön. Turnauksen voitti ArcticStartupin toimitusjohtaja Jan Ameri. Riskirahoitusyhtiö OpenOcean osti kompensaation Puunilta.

Teksti: Elina Jäntti

Metsäsairilankadun tiestöä rakennetaan tänä vuonna noin 1,2 miljoonalla eurolla, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen kertoo.

EcoSairila saa muotonsa, kun uusi Metsäsairilankatu avautuu

Metsäsairilan jätekeskukselle vievä uusi katu, Metsäsairilankatu, avautuu liikenteelle vajaan kuukauden kuluttua.

Uusi katu alkaa Anttolantieltä ja jatkuu jätekeskukselle saakka katuna ja sen jälkeen yksityistienä. Tähän saakka käytössä ollut tie kavennetaan aikanaan kevyen liikenteen väyläksi.

-Kaupunki on rakentanut alueelle 1750 metriä katuja ja myöhemmin niitä tehdään vielä noin 2,5 kilometriä, yhdyskuntatekniikan insinööri Pekka Kammonen sanoo.

Metsäsairilan jätekeskuksen ympäristö rakentuu vaiheittain resurssitehtaaksi, EcoSairilaksi, joka hyödyntää jätteet raaka-aineiksi ja kohentaa siten aluetaloutta.

Vaaka-aseman punnitustiedot toimitetaan sähköisesti nykyiseen jätekeskuksen vastaanottoon. Nykyisen jätekeskuksen kohdalle tehdään valaistu kiertoliittymä.

-Tieinfra valmistuu pääosin lokakuun loppuun mennessä samoin kuin vaaka-aseman pohja. Ensi kesänä jatketaan päällystämistä, kiveämistä ja putkilinjojen tekoa.

Mikkelin kaupunki käyttää tänä vuonna noin 1,2 miljoonaa euroa alueen tiestön rakentamiseen. Hankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avustusta noin 460 000 euroa.

Metsäsairilankadulla on jo toteutettu EcoSairilan kiertotalousideaa uusiomateriaalin käytöstä. Katu on rakennettu alueelta louhitusta kalliomurskeesta ja jäteasemalle tulleista uusiokäyttöön sopivista materiaaleista.

-Olemme käyttäneet kadun pohjaan Metsä-Sairilaan tullutta betonia ja tiiltä ja saaneet uutta jätevedenpuhdistamoa varten louhituista kallioista raaka-ainetta.

EcoSairilasta rakentuu lähivuosina kiertotalouden edelläkävijäalue. Alueella on tarjolla tällä hetkellä noin 70 hehtaaria tonttialueita. Kooltaan asemakaavan mukaiset tonttialueet ovat noin 35, 2, 14 ja 20 hehtaaria. Näiltä alueilta voidaan lohkoa pienempiä tontteja käyttötarpeen mukaan. Katujen rakentaminen jatkuu vaiheittain, kun alueen teollisuustonttien käyttötarkoitus täsmentyy.

Tonttien markkinoinnista vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei.

-Tarjolla on tosi isoja pinta-aloja eli aluetta täällä kyllä piisaa. Infraa valmistellaan etukenossa, että tänne pääsee sijoittumaan joustavasti. Metsäsairilankadun ajokaistojen väliin lähelle jätekeskuksen porttia tehdään parhaillaan uuden vaaka-aseman pohjatöitä.

Katu avautuu kuukauden kuluttua.

Etelä-Savon Pääomarahaston julkistamistilaisuus

Etelä-Savoon syntyy uusi pääomarahasto

Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta Mikkelin kaupungin hallinnoimaan hankkeeseen, jonka myötä perustetaan pääomasijoitusrahasto South Savo Fund Etelä-Savon alueelle. Perustettava rahasto on 3,5 miljoonan euron rahasto ja se rahoittaa eteläsavolaisia nuoria kasvuyrityksiä.

Rahasto on toimialariippumaton ja sen tavoitteena on yritysten kasvun tukeminen Etelä-Savossa.

– Hankkeen valmistelu on aloitettu jo lähes kaksi vuotta sitten Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Näen, että alueellinen rahasto on yksi oleellinen työkalu maakunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi sekä uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaamiseksi, kertoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkelistä.

Uusi pääomasijoitusrahasto tuo yrityksille uusia rahoitusmahdollisuuksia.

– Rahaston tarkoituksena on täydentää rahoitusmarkkinoilta. Rahasto tarjoaa maakunnan kasvuyrityksille oman pääoman ehtoista rahoitusta, kommentoi ELY-keskuksen yritysasiantuntija Kristiina Laatikainen.

– Kasvua ja kansainvälistymistä hakevien nuorten yritysten liikkeellelähtöä on hidastanut riskipääoman puute. Vierasta pääomaa on ollut saatavilla, mikäli vakuusasiat ovat olleet kunnossa. Näin ei aina kuitenkaan ole. Tämä seikka on voinut omalta osaltaan hidastaa tai jopa estää mm. tutkimuspohjaisen liiketoiminnan käynnistymistä, sanoo Laatikainen

Seuraavaksi pääomasijoitusrahastoon on tarkoitus hakea lisää sijoittajia yksityiseltä ja julkiselta puolelta. Pääomarahastoon haetaan lisäksi hallinnoijaa julkisella kilpailutuksella.

Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien rahoitusosuus pääomasijoitus-rahastossa on 0,4 miljoonaa euroa. Savonlinnan osalta puuttuu vielä kaupunginvaltuuston päätös asiasta. ELY-keskuksen osuus on 1 miljoona euroa ja yksityisten sijoittajien osuus 2,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoja

Kaupunginjohtaja Timo Halonen, Mikkelin kaupunki, p. 040 557 8077,  timo.halonen@mikkeli.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Yksikön päällikkö Kalevi Pölönen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 044 246 4670, kalevi.polonen@ely-keskus.fi  

Yritysasiantuntija Kristiina Laatikainen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 050 350 8702, kristiina.laatikainen@ely-keskus.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi.

Etelä-Savon ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia Etelä-Savossa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Lisätietoja www.ely-keskus.fi

St Petersburg - Pietari

Mikkeli vahvistaa Venäjä-yhteistyötä: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Technopark of Saint-Petersburg solmivat yhteistyösopimuksen

Mikkelin Venäjä-yhteistyö vahvistuu. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Pietarin kaupungin Technopark of Saint-Petersburg ovat solmineet 16.5.2019 yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on edesauttaa suomalaisten ja venäläisten alkuvaiheen teknologiayritysten rajat ylittävää yhteistyötä. Mikkelin kannalta sopimus vahvistaa mahdollisuuksia saada EU-markkinoille tähtäävien venäläisyritysten toimintoja sijoittumaan Mikkeliin.

Etelä-Savossa ja Mikkelissä on tehty pitkäjänteistä työtä Venäjän tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Viime vuosien haasteellisen poliittisen tilanteen jälkeen raja-alueyhteistyömahdollisuudet ovat lähteneet jälleen kehittymään positiivisesti. Konkreettinen esimerkki tästä on vuoden 2018 lopulla käynnistynyt Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei on mukana ohjelman kolmessa eri hankkeessa, joista yksi on uusiutuvan energian ratkaisujen käyttöönottoa edistävä GreenReMark-hanke.

Technopark of Saint-Petersburg on Pietarin kaupungin omistama teknologiayhtiö, joka edistää innovatiivisten teknologiayritysten toimintaa ja kasvua. Technoparkissa toimii mm. yrityskiihdyttämö Ingria. Yhtiö vastaa myös paikallisesta teknologiaklusteritoiminnasta.

MikseiMikkelin ja Technoparkin yhteistyö käynnistyy konkreettisesti kesäkuussa, kun uusiutuvaan energian liittyvä venäläisyrityksistä koostuva delegaatio vierailee Mikkelissä tapaamassa potentiaalisia suomalaisia yhteistyökumppaneita ja käy tutustumassa seudulla toteutettuihin uusiutuvan energian ratkaisuihin. Technopark osallistuu tapahtuman markkinointiin venäläisille yhteistyöyrityksilleen sekä osallistuu itsekin tapahtumaan.

-Pystymme tarjoamaan Mikkelissä kilpailukykyisen toimintaympäristön ja tarvittavat kumppanuudet teknologiaa kehittäville venäläisyrityksille. Käymme konkreettisia keskusteluja useampien potentiaalisten Mikkeliin sijoittuvien venäläisten yritysten kanssa, kertoo MikseiMikkelin Venäjä-asiantuntija Karoliina Tanskanen.

Mikkelissä toimii jo mm. pietarilaislähtöinen lääketieteen diagnostiikka-alan yritys AMA-Med Oy.

Lisätiedot

Juha Kauppinen, Toimitusjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361616, juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi

Jussi Heinimö, Ohjelmajohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi

GreenReMark hankkeen tavoitteena on edistää vihreä energian markkinoiden kehitysmahdollisuuksia KaakkoisSuomen ja Pietarin alueella. Green Energy Regional Markets Development (Green ReMark) hanke alkoi 1.12.2018 ja sen toteutus jatkuu 30.11.2020 saakka. Hanketta rahoittavat Euroopan Unioni, Venäjän Federaatio ja Suomen Tasavalta. Lisätietoa hankkeesta ja vierailuohjelmasta Mikkeliin www.greenremark.com.

Arto Sormunen ja Hanne Seppänen XAMK:n Ympäristöteknologian laboratoriossa

Xamkin ympäristöteknologian osaaminen kiinnostaa yrityksiä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet ympäristöteknologian osaajana. Xamkissa tehdään laajaa soveltavaa tutkimusta koti- ja ulkomaisella hankerahalla. Tällä hetkellä Xamk löytyy ykköspaikalta arvioitaessa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusmääriä. Osaamisen kärkiä ovat ympäristöturvallisuudessa bio-, kierto- ja vesitalous.

”Opetuksen ja modernin laboratoriokannan symbioosi on luonut tänne ainutlaatuisen oppimis- ja tutkimusympäristön”, yliopettaja Arto Sormunen metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä ja ympäristöturvallisuuden TKI-toiminnasta vastaava tutkimuspäällikkö Hanne Soininen kuvaavat.

Tutkimustietoa yrityksille

Ympäristöalan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä Xamkissa on tehty reilut 20 vuotta. Xamkin metsään, ympäristöön ja energiaan liittyvissä hankkeissa on mukana 400 yritystä.

”Esimerkiksi puun modifioinnissa ja metsätalouden aloilla metsäteollisuuden yritykset ovat laajasti mukana soveltavassa tutkimuksessa ja tuotetestauksessa.”

Ympäristöalalla yhteistyökumppaneihin kuuluu kansainvälisiä suuryrityksiä, kuntien omistamia isoja yrityksiä ja pk-yrityksiä.

”Meitä kiinnostavat myös uudet kumppanit, kuten ympäristön mittaus- ja laitealan yritykset, biojalostamot ja kuntien vesilaitoksen ja jätehuoltoyritykset”, Soininen sanoo.

Xamkin ympäristöteknologian laboratorioista löytyy monipuolinen analytiikka orgaanisten aineiden tutkimiseen ja ympäristönäytteiden ottoon. Uraauurtavaa tutkimusta on tehty muun muassa selvitettäessä, miten bioöljyt käyttäytyvät makeassa vedessä.

”Haluamme jatkaa uusien bioöljytuotteiden ympäristövaikutusten tutkimista”, Soininen sanoo.

Tärkeitä paikallisia kumppaneita ovat Mikkelin kaupungin vesi-, energia- ja jätehuoltoyhtiöt. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa kehitetään uusia menetelmiä jätteiden hyötykäyttöön, kierto- ja biotalouteen sekä ympäristön monitorointiin.

Oppilaitoksen laaja yhteistyö yritysten kanssa poikii niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille työtilaisuuksia ja aiheita opinnäytetöihin.

”Opinnäytetöissä päästään paneutumaan ajankohtaisiin aiheisiin. Esimerkiksi yksi opiskelija selvitti mikkeliläisen Pitkäjärven valumavesien laatua. Tutkimustietoa voi hyödyntää suoraan kaupunkisuunnittelun tueksi”, Sormunen kertoo.

Kansainvälistä tutkimustoimintaa

Xamk on onnistunut kotiuttamaan rahoitusta myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horizon-ohjelmasta. Xamk on TKI-toimijana maan suurin ammattikorkeakoulu.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys työllistävät täysipäiväisesti kymmenisen henkilöä. Lisäksi hankkeissa on mukana opettajia, millä varmistetaan korkeatasoinen osaaminen hankkeisiin ja se, että uusi tieto jalkautuu opetukseen.

”Vahvuutemme on, että voimme hyödyntää omaa mittaukseen, analytiikkaan ja IT-paikkatietoon liittyvää osaamista hankkeisiimme. Testaamme esimerkiksi droneja monitoroinnissa. Teemme myös passiivista näytteenottoa, kun tutkitaan pieniä pitoisuuksia, jotka eivät näkyisi yksittäisissä näytteissä”, Sormunen kuvaa.

Yhteistyökumppaneita kiinnostaa myös ympäristön reaaliaikainen mittaaminen.

”Meillä on kansallisen tason kärkiosaamista jatkuvatoimisesta veden laadun seuraamisesta. Esimerkiksi Mikkelin pohjaveden laatua on monitoroitu online-menetelmin Uumo-hankkeessa”, Soininen kertoo.

Kansainvälisten hankkeiden valmistelussa merkittävä kumppani on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Uusien hankkeidemme sisällön on oltava aina yhteistyöyrityksiämme kiinnostavaa. Parhaillaan tutkimme muun muassa uusia käyttökohteita biohiilelle,” Soininen sanoo.

Koulutuksen pioneeri

Xamkin ympäristöteknologian opetuksen juuret löytyvät vuodesta 1970. Pohjoismaiden ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat vuonna 1973 Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta ja työllistyivät terveystarkastajiksi.

Nykyään Xamk tunnetaan ympäri maailman kansainvälisten vaihto-ohjelmien ja hankkeiden partnerina. Xamk aloitti ensimmäisen englanninkielisen ympäristöteknologian amk-insinöörikoulutuksen 1990-luvun puolivälissä.

Ympäristöteknologian opiskelijat voivat suorittaa nykyään kaksoistutkintoja muun muassa hollantilaisessa, venäläisessä ja pian myös vietnamilaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Kehittelyn alla on yhteistyö myös Baltian maissa.

”Baltiassa toteutimme ensimmäiset opettajavaihdotkin jo 1990-luvulla. Parhaillaan syvennetään yhteistyötä myös kahden puolalaiskorkeakoulun kanssa”, Sormunen sanoo.

Xamkissa voi erikoistua yhteiskunnallisen keskustelunkin aiheena olevaan sisäilman laatuun. Asiantuntijat voivat räätälöidä tarjonnasta itselleen sopivia erikoistumisopintoja.

Xamk aloitti ensimmäisenä myös Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat ympäristönäytteenottoon oikeuttavat koulutukset reilut viisi vuotta sitten. Opiskelija saa eri koulutuksissa valmiudet ottaa vesi-, maaperä-, jäte-, talous- ja uimavesinäytteitä sekä mitata melutasoa.

”Olemme vuosien varrella saavuttaneet maineen laadukkaana kouluttajana,” Sormunen kertoo.

Xamk on kunnostautunut myös koulutusviejänä, joka on järjestänyt näytteenottokoulutuksia myös Venäjältä ja Lähi-Idästä oleville osaajille.

Tällä hetkellä Xamkissa näkyy trendi, että yhteistyöyritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat jatkavat ympäristöteknologian ylempiä ammattikorkeakouluopintojaan Xamkissa oman työn ohessa.

”Kumppanikorkeakoulujemme kanssa voimme tarjota heille jatkokoulutusväylän aina väitöskirjaan asti. Myös oma henkilöstömme jatkaa opintojaan ja tekee väitöskirjoja”, sanoo Hanne Soininen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen