fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > Vastuullinen liiketoiminta

Kategoria: Vastuullinen liiketoiminta

Lakkautetun Moision alakoulun käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myynti keräsi paljon väkeä

Osasto: by Jenina Luotolampi

Kierrätyskeskus Uutta elämää Group järjesti 18.10.2024 yhdessä Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein KIELO-hankkeen kanssa tänä vuonna jo toistamiseen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman. Tapahtuma järjestettiin keväällä 2024 lakkautetulla Moision alakoululla Mikkelissä.

Syrjäisempi sijainti ei karkottanut asiakkaita

Tapahtumassa riitti kävijöitä ja kauppa kävi mukavasti. ”Olemme positiivisesti yllättyneitä, että näinkin moni löysi paikalle, koska kohde ei ole yhtä keskeisellä sijainnilla kuin viime kerralla, kun tapahtuma pidettiin entisellä Urheilupuiston koululla. Edes mökkisesongin päättyminen eikä syyslomien alku vähentäneet kävijämääriä.”, kertoi tapahtumassa myyjänä toiminut Teuvo Väisänen Uutta elämää Groupilta.

Tapahtuma kiinnosti kuluttajien lisäksi myös paikallislehden toimittajaa, joka piipahti haastattelemaan kävijöitä. Länsi-Savon artikkelin tapahtumasta voit lukea täältä: https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/7992506 (maksumuurin takana).

Pihakiveys osoittautui tämän pop up-kohteen myyntihitiksi

Kohteesta myytiin sisätilojen materiaaleja sillä periaatteella, että ostaja itse irrottaa ja vie ostoksensa pois kohteesta saman päivän aikana. Kevyt irtain, kuten pulpetit ja pöydät oli jo toimitettu aiemmin paikalliseen jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

Tapahtumassa myytiin mm. käsipaperitelineet, vaatekoukut, väliovet karmeineen, rosteriset käsienpesualtaat, puolapuut, paloletkut, keskusradio, valaisimia sekä pihakiveystä. Kohteessa todetut sisäilmaongelmat eivät hidastaneet myyntiä, ennemminkin myyntiä heikensi, että materiaalit, kuten kaapistot olivat hankalasti ehjänä purettavia tai ettei kyseisille materiaaleille ollut tarvetta. Ostoon kannusti materiaalien hiilineutraalius, kohteen historia, edulliset hinnat ja luotto siihen, että vanhemmat materiaalit kestävät kulutusta.

Osa pihakivetyksestä oli purettu Uutta elämää Groupin työntekijöiden toimesta valmiiksi kuljetuslavoille edesauttamaan myyntiä. Kivet osoittautuivatkin tämän kohteen osalta myydyimmäksi tuotteeksi, sillä niitä myytiin yhteensä n. 150m2 Kierrätyskeskuksen myyjät hinnoittelivat tuotteet. Myyntituotoilla saatiin katettua kierrätyskeskuksen myyjien palkat ja tuottoakin tuli, joten päivä oli myös sen osalta onnistunut.

Rakennuksen julkisivu ja väliseinät oli muurattu tiilistä, joka on kestävä, helposti uudelleenkäyttöön soveltuva materiaali. Tiiliä ei valitettavasti tässä vaiheessa päästy myymään uuteen käyttöön, koska virallista purkupäätöstä tai aikataulua ei ole vielä tehty.

Koulun keittiöön oli jätetty kevyempää irtaimistoa pop up-myyntiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Kuvassa vaaleita puuovia lastattuna auton peräkärryn kyytiin.
Koulurakennuksen väliovia karmeineen lastattuna ostajan peräkärryn kyytiin. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Menestyksekkäistä pop up-tapahtumista huolimatta jatko ei ole varmaa

Tapahtumien menestyksestä huolimatta käytettyjen rakennusmateriaalien jälleenmyynti Mikkelissä voi taantua. Ei ole siis vielä täysin selvää, millä resursseilla ja kenen toimesta tätä olisi mahdollista jatkaa KIELO-hankkeen päättymisen jälkeen.

Yhtenä ratkaisuna tähän haasteeseen voisi olla, että houkutellaan Etelä-Suomessa käytettyjen rakennusmateriaalien ja irtaimiston jälleenmyyntiin erikoistuneita yrityksiä sijoittumaan Mikkeliin. Toinen vaihtoehto olisi uusien toimijoiden tulo alalle, materiaalista ja kohteista ei näillä näkymin Etelä-Savossa tule olemaan pulaa.

Aiheesta lisää

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Lue Urheilupuiston koulun pop upissa myydyistä materiaaleista lisää täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli ja tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Mikkelissä myydään jälleen purkukohteesta rakennusmateriaaleja uuteen käyttöön

Osasto: by Jenina Luotolampi

Mikkelissä kierrätyskeskus Uutta Elämää järjestää jälleen kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuman. Pop up-myynti tarjoaa mahdollisuuden hankkia edullisesti hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja. Tapahtuma pidetään perjantaina 18.10.2024 klo 9.00–13.00 Moision lakkautetulla alakoululla, osoitteessa Kyläkouluntie 2, 50500 Mikkeli.

Myynnissä materiaaleja pihakivistä käsienpesualtaisiin

Pop up -myyntitapahtumassa on tarjolla laaja valikoima rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten sisäpintojen puuverhoilua, hyllyjä, sisäikkunoita, seinäpeilejä, pihakiveystä, koripallotelineitä, puolapuita ja käsienpesualtaita sekä paljon muuta. Huom! Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia.

Kaikki tuotteet myydään suoraan kohteesta yrityksille ja yksityisille kuluttajille edullisin hinnoin. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omilla työkaluilla sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta tapahtumapäivänä. Maksuvälineenä käy pankkikortti.

Tapahtuman järjestäjinä toimivat Mikkelin kaupunki, kierrätyskeskus Uutta Elämää Group ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO-hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Urheilupuiston koululla elokuussa pidetyssä pop upissa hyvin väkeä

Tapahtuman tarkoituksena on kokeilla kiertotalouden uusia liiketoimintamalleja käytännössä sekä pidentää kohteen hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää ja saattaa niitä uusiin käyttökohteisiin sen sijaan, että ne toimitettaisiin kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

“Elokuussa 2024 Urheilupuiston koululla pidetty käytettyjen rakennusmateriaalien myyntitapahtuma ylitti odotukset, jonka vuoksi Mikkelin kaupunki pyysi meitä järjestämään pop up -myyntitapahtuman myös Moision koululla.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

Etelä-Savoon kaivattaisiin uusia rohkeita toimijoita kiertotalouteen

”Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö vähentää rakentamisesta aiheutuvaa luonnonvarojen kulutusta ja hiilijalanjälkeä. Kiertotalous tuo yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten materiaalien myyntiä, kunnostuspalveluja ja logistiikkaratkaisuja. Aina nämä toiminnot eivät ole kierrätyskeskuksen toteutettavissa, jonka vuoksi Etelä-Savoon kaivattaisiin uusia rohkeita toimijoita.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen

Osasto: by Jenina Luotolampi

Omistatko rakennuksen, joka tullaan saneeraamaan tai purkamaan? Voit pidentää kohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien käyttöikää esimerkiksi järjestämällä kohteessa pop up-myyntitapahtuman.

EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjesti Mikkelissä purkukohteen pop up-myyntitapahtuman paikallisen kierrätyskeskus Uutta Elämään ja Mikkelin kaupungin kanssa, lue kooste tapahtuman tunnelmista täältä. Innostuitko? Nappaa tästä artikkelista KIELO-hankkeen vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen!

Vinkit käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen:

  • Käykää yhdessä myyjän ja kiinteistön omistajan kanssa tutustumassa myyntikohteeseen paikan päällä hyvissä ajoin etukäteen. Sopikaa mm. myynnin ajankohta, myytävät tuotteet hintoineen, irrotustapa, tarjotaanko tuotteille kanto- ja/tai poiskuljetuspalvelua, käytettävissä olevat henkilöstöresurssit, markkinointikanavat sekä vastuukysymykset.
  • Varaa aikaa myyjälle tutustua kohteeseen
    • Ennakkomainokset myytävistä tuotteista lisäävät tapahtuman houkuttelevuutta.
    • Asiakkaille on miellyttävämpää, kun heitä voi myyntipäivänä ohjata isossa kohteessa jo suoraan tiettyyn suuntaan mistä mitäkin löytyy.
  • Sopikaa hyvissä ajoin vastuuhenkilöt tapahtuman markkinointiin ja itse myyntipäivälle
    • Varatkaa riittävästi maksupäätteitä ja henkilökuntaa tapahtumapäivälle.
    • Useampi myyntipäivä helpottaa myyntiä, koska ostajille voi herätä tapahtuman aikana innostus ostaa useampia tuotteita, eikä kaikkea välttämättä ehdi saman päivän aikana irrottamaan ja viemään pois.
    • Ennakkomarkkinoinnin lisäksi kannattaa huomioida, että tienvarsimainonta kerää mukavasti lisää kävijöitä itse tapahtumapäivänä.
  • Jos kohteessa on sisäilmaongelmia tai muuta, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa, arvioikaa tapauskohtaisesti siihen liittyvät riskit ja muistakaa viestiä asiasta avoimesti.
  • Myös FIGBC:ltä löytyy ohjeita pop up-myyntitapahtuman järjestämiseen: https://figbc.fi/julkaisut/ideakortti-nain-jarjestat-purkumateriaalien-kierratyksen-pop-up-tapahtuman
  • Esimerkin tapahtuman viestinnästä löydät Mikkelin kaupunkilehden artikkelista: https://www.mikkelinkaupunkilehti.fi/paikalliset/7331323

 

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Myyntipöytä Urheilupuiston koulun pääsisäänkäynnin edessä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuma Mikkelissä onnistui yli odotusten

Osasto: by Jenina Luotolampi

Kierrätyskeskus Uutta Elämää, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n EU-rahoitteinen KIELO-hanke järjestivät yhdessä kaikille avoimen käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtuman purkupäätöksen saaneella Urheilupuiston koululla aurinkoisena elokuun perjantaina 9.8.2024 klo 10-15. Tapahtuma oli osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Pop up-myyntitapahtumassa mukavasti kävijöitä ja löytämisen iloa

Tapahtuma keräsi hyvin väkeä, noin 80 kävijää ikähaarukaltaan alle kouluikäisestä eläkeläiseen. Kävijöissä oli rakennusalan yrittäjiä sekä yksityisiä ihmisiä, joista osa oli tullut myyntipäivään ostamisen sijaan nostalgisoimaan vanhoja muistoja vuonna 1951 valmistuneen koulun tiloihin.

Tapahtuma toteutettiin niin, että ostajat saivat kierrellä ja tutustua kohteeseen vapaasti tapahtuman aikana. Mikäli kohteesta löytyi jotakin mieleistä ostettavaa, ostaja neuvotteli hinnasta kierrätyskeskuksen myyjän kanssa, maksoi tuotteen, irrotti tuotteet itse omin työkaluin ja vei ostoksensa pois kohteesta tapahtuman aikana.

Vaikka hinnat olivat alhaiset vaihdellen 0,5 eurosta 80 euroon, saatiin tapahtumasta mukavasti myyntituottoa kierrätyskeskukselle. Ennen kaikkea tärkeintä oli, että kävijät tekivät hyviä löytöjä ja että hyväkuntoisten tuotteiden elinkaarta saatiin pidennettyä sen sijaan, että ne olisi toimitettu rakennuksen purkamisen yhteydessä paikalliseen Metsäsairila Oy:n jätteiden lajittelu- ja kierrätyskeskukseen jatkojalostettavaksi materiaalina.

Suihkun sekoittajia, vessanpönttö ja käsienpesuallas pakettiauton kyydissä.
Suihkun sekoittajat, käsienpesualtaat ja vessanpöntöt tekivät kauppansa pop up-myyntitapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ostajia kiinnostivat erityisesti väliovet ja kostean tilan kalusteet

Kohteesta myytiin laidasta laitaan kohteessa kiinteästi kiinni olevia materiaaleja, kuten väliovia karmeineen, kaapistoja, käsienpesualtaita, vessanpönttöjä, suihkun sekoittajia, suihkuseiniä ja erikoisempia tuotteita, kuten puolapuita, metallisia suojakaiteita ja teknisen työn pöytiä. Ostajille tehtyjen haastattelujen perusteella materiaalit jatkoivat elämäänsä ihmisten autotalleissa, harrastetiloissa tai mökeillä.

Koska kohde oli ollut viisi vuotta tyhjillään ja todettu jo sitä ennen sisäilmaongelmaiseksi, tapahtumassa myytävistä oli rajattu pois tekstiilit ja kevyt irtaimisto. Myytävien tuotteiden turvallisuudesta, terveellisyydestä ja takuusta otti vastuun ostaja itse. Moni kävijä toivoi, että olisi voinut ostaa kotiinsa pienen palan kohteen historiaa esimerkiksi tuolin muodossa, koska eivät vie kotona niin paljoa tilaa kuin esimerkiksi kaapistot. Kävijöille kerrottiin sisäilmaongelmista ja tarjottiin hengityssuojainta rakennuksen ulko-ovella.

Ostajia olisi löytynyt myös mm. kohteen pihakiveyksille, ulkotilojen teräsportaille, räystäspelleille, mutta niitä kohteesta ei voitu myydä, koska kohteelle ei ollut vielä myönnetty purkulupaa.

Metalliset kaiteet nojaavat rakennuksen seinään odottaen uutta omistajaansa
Koulun sisätiloissa olleet suojakaiteet saavat uuden käyttötarkoituksen puutarhassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

 

 

 

 

Koulusta irrotetut väliovet pakattuna henkilöauton kyytiin
Väliovet karmeineen olivat yksi eniten myyty rakennusmateriaali tapahtumassa. Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Positiiviset kokemukset tapahtumasta kannustavat jatkamaan materiaalien myyntiä

Koska tapahtuma onnistui yli odotusten, Mikkelin kaupunki haluaa tehdä jatkossa vastaavan tyyppistä yhteistyötä kierrätyskeskus Uutta Elämään kanssa tulevissa purkukohteissa.

Aina yhteistyö ei rajallisten resurssien takia ole kuitenkaan mahdollista kierrätyskeskuksen kanssa, jonka vuoksi alalle kaivattaisiin uutta liiketoimintaa erityisesti Etelä-Savon alueelle, jossa purkua ja saneerausta tullaan lähivuosina tekemään runsaasti.

Hyvä esimerkki liiketoiminnasta on pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä toimiva kierrätysoperaattori Risain Oy, jonka avulla kiinteistönomistaja saa myyntiprosessin lisäksi osan kohteen myyntituotosta ja myytyjen tuotteiden hiilikädenjälkilaskelmat.

Sisäilmaongelmien kannalta jatkoa ajatellen olisi ihanteellista, jos purkukohteiden hyväkuntoiset materiaalit saataisiin myyntiin kohteesta jo ennen lämmityksen ja ilmanvaihdon katkaisemista.

Innostuitko?

Lue vinkit oman käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumasi järjestämiseen täältä.

Käytettyjen rakennusmateriaalien ehjänä irrotukseen, kunnostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista voit ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä KIELO-hankkeen projektipäällikköön Jenina Luotolampeen jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi tai p. +358 50 3459 403.

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

 

Kuluttajien kysyntään vastataan järjestämällä kaikille avoin käytettyjen rakennusmateriaalien pop up -myyntitapahtuma

Osasto: by Mari Meriläinen

Purku- tai saneerauskohteen irtaimiston ja rakennusmateriaalien jälleenmyynti on yksi kiertotalouden tuoma uusi liiketoimintamahdollisuus yrityksille. Tätä kokeillaan Mikkelissä konkreettisesti elokuun alussa Urheilupuiston koululla kaikille avoimessa käytettyjen rakennusmateriaalien pop up-myyntitapahtumassa.

Tapahtumassa kierrätyskeskus Uutta Elämää Group myy suoraan kohteesta yrityksille sekä yksityisille kuluttajille hyväkuntoisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja edullisin hinnoin. Myytäviin tuotteisiin sisältyy rakennuksessa kiinteästi kiinni olevia tuotteita, kuten hyllyjä, sisäikkunoita, sisäväliovia, seinäpeilejä, liitu- ja tussitauluja, suihkukaappeja, suihkuväliseiniä, vessanpyttyjä, käsienpesualtaita sekä paljon muuta.

Pop up -myynti järjestetään Urheilupuiston koululla (Anni Swanin katu 6, 50100 Mikkeli) perjantaina 9.8.2024 klo 10–15. Ostajien tulee irrottaa tuotteet itse omin työkaluin sekä huolehtia niiden kantamisesta sekä kuljetuksesta pois rakennuksesta ja tontilta ostamisen jälkeen. Maksuvälineenä käy pankkikortti. Kohteessa on todettu sisäilmaongelmia. Tarkemmat lisätiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat

Rakennusmateriaalien uudelleenkäytöllä säästetään luonnonvaroja

Pop up -myyntikokeilun tarkoituksena on pidentää hyväkuntoisten rakennus- ja sisustusmateriaalien käyttöikää saattamalla niitä korkea-arvoisempaan käyttöön uusiin käyttökohteisiin sellaisenaan sen sijaan, että ne toimitettaisiin Metsäsairilan kierrätys- ja lajittelukeskukseen hyödynnettäväksi materiaalina.

”Meiltä kysellään säännöllisesti käytettyjen rakennusosien perään ja päätettiin vastata kysyntään järjestämällä pop up-myyntitapahtuma suoraan kohteesta.”, kertoo Pauliina Kuukka Uutta Elämää Groupilta.

”Rakentamisessa käytetään 50 % kaikista maailman luonnonvaroista. Rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Lisäksi rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. Näiden haasteiden taklaamiseksi tulemme järjestämään ensimmäisten joukossa tämän kohteen tontin kilpailutuksen niin, että ostajan on keksittävä rakennuksen materiaaleille uutta käyttöä. Kohteen arvokas historia jatkuu myös ihmisten kotona pop up -myynnistä ostettujen tuotteiden mukana.” kertoo Kalle Räinä Mikkelin kaupungilta.

”Käytettyjen rakennusmateriaalien irrotus, kunnostus ja myynti ovat kiertotalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia paikallisille yrityksille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla toimiva kiertotalousoperaattori Risain Oy:n liiketoimintamalli perustuu purku- ja saneerauskohteiden irtaimiston ja rakennusosien myynnin edistämiseen sekä projektin tulosten raportointiin. Tämän tyyppiselle liiketoiminnalle olisi myös Etelä-Savossa kysyntää.”, kertoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mikkelin kaupungin, Uutta Elämää Groupin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Tapahtuma on osa EU-rahoitteisen KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hankkeen toimenpiteitä sekä osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Lisätiedot:

Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Tiedätkö kohteen, josta tullaan purkamaan lasiväliseiniä tai ikkunoita? Käytetään niitä uudelleen!

Osasto: by Jenina Luotolampi

Tähän artikkeliin on KIELO-hankkeen toimesta koottu vinkkejä ikkunalasien ja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön, sillä tätä materiaalia löytyy myös Mikkelin seudun purkukohteista. Uudelleenkäyttö avaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia myös eteläsavolaisille purku- ja rakennusalaan liittyville toimijoille.

Helsingin kiertotalousklusteri on tehnyt kattavasti tutkimusta ikkunoiden uudelleenkäytöstä.

Miksi lasiväliseiniä pitäisi käyttää uudelleen?

Lasiväliseinä itsessään on ikuinen ja helppohoitoinen rakennusosa.

Lasin valmistuksessa käytetään hiekkaa, joka on arvokas luonnonvara ja sen määrä maailmalla on vähenemässä. Tekniikka&Talous-lehden keväällä 2024 julkaiseman artikkelin mukaan hiekan salakuljetus on maailman kolmanneksi suurin mafiabisnes väärennösten ja huumeiden jälkeen sekä 500-kertaisesti isompaa kuin asekauppa.

Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä -julkaisun mukaan uudelleenkäytettävien rakennusosien hiilijalanjälki on 0 kgCO₂e (A1-A3) uudessa rakennuksessa. Eli uudelleenkäytön avulla voidaan pienentää merkittävästi uuden rakennuskohteen hiilijalanjälkeä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen kulutusta.

 

Mitä keinoja lasiväliseinien uudelleenkäyttöön on?

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta olisi paras käyttää lasiväliseinärakenteita sellaisenaan tai pienin muutoksin jo olemassa olevassa kohteessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, asiantuntevan suunnittelijan avulla seinät voidaan hyödyntää toisessa kohteessa.

 

Vanhat lasiväliseinät eivät täytä nykyisiä ääneneristävyysvaatimuksia, miten uudelleenkäyttö onnistuu?

Lasin laminoinnilla ja tiivisteiden lisäyksellä päästään lähemmäs nykyisiä ominaisuuksia. Uudessa rakennuskohteessa uudelleenkäytettäville rakennusosille tulee tehdä rakennuspaikkakohtainen varmentaminen niiden kelpoisuuden osoittamiseksi, koska niillä ei ole CE-merkintää.

Esimerkiksi sisärakentamiseen erikoistunut Inlook Oy tarjoaa palvelua, jossa lasiväliseinien ääneneristävyysominaisuuksia voidaan mitata laboratorio-olosuhteissa. Myös uudelleenkäytettyjä rakennusosia ja uudelleenkäytön kokonaispalvelua tarjoavalla Spolia Design Oy:lla on kokemusta lasirakenteiden uudelleenkäytön prosessista: – irrotus – kunnostus – varastointi – laadun varmistus – toimitus asiakkaalle.

 

Haittaako, jos kohde on sisäilmaongelmainen?

Ei haittaa, jos materiaaleissa ei ole näkyvää mikrobikasvustoa. Kovat pinnat ovat puhdistettavissa Työterveyslaitoksen Ohje korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen työpaikoilla – ohjeistuksen mukaisesti. Kun puhdistus tehdään ammattimaisesti, tuotteiden jatkokäyttö on mahdollista. Puhdistuksen jälkeen pinnoille voidaan tehdä myös uusi pintakäsittely, kuten hionta ja maalaus.

 

Minulla ei ole lasiväliseinille tiedossa uutta käyttökohdetta, mitä teen?

Ei hätää! Inlook Oy ja Spolia Design Oy ovat kiinnostuneita keskustelemaan mahdollisesta yhteistyöstä. Aiheesta kannattaa ottaa yhteyttä myös kierrätysoperaattori Risainiin, jonka liiketoimintamalli on resurssitehokas menetelmä purku- ja saneerauskohteiden rakennusosien myynnin edistämiseen ja projektin tulosten raportointiin.

 

Haluan kohteeseen uudet lasiväliseinät. Voiko lasiväliseiniä valmistaa purkukohteiden ikkunalaseista?

Kyllä voi, Inlook Oy on tehnyt purkukohteen lasiruuduista uusia lasiväliseiniä.

Tästä voit tutustua heidän ja Helsingin kiertotalousklusterin yhteisen projektin esittelyvideoon (Inlook Oy:n osuus alkaa kohdasta n. 29min 30s): https://www.helsinkikanava.fi/fi_FI/web/helsinkikanava/player/vod?assetId=288910601

 

Eikö purkuikkunoiden käyttäminen lasiväliseinien valmistuksessa ole kallista verrattuna perinteiseen valmistustapaan?

Hieman kalliimpaa. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että suurin osa lasiväliseinän hinnasta tulee lasista. Tulevaisuudessa menetelmät yleistyvät ja toimijoita tulee lisää, jolla on positiivinen vaikutus hintaan.

 

Uudelleenkäyttö ei onnistu eikä siitä ole olemassa onnistuneita esimerkkejä.

Väärin! Kiertotalous tuo mukanaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusmateriaaleja voitaisiin tarjota esimerkiksi palveluina ja tuotteiden kunnostus sekä huolto luovat lisää työpaikkoja. KIELO-hankkeen asiantuntijan kanssa voit keskustella lisää miten uudelleenkäyttö saadaan osaksi yrityksesi liiketoimintaa tai miten lasiväliseinät ja/tai ikkunat voidaan saada kohteestasi uuteen käyttöön.

Onnistuneena esimerkkinä esim. 5,5 miljoonaa vuokrattavaa neliömetriä omistava Castellum Ab on parantanut kilpailukykyään asettamalla tavoitteekseen vastuullisuusohjelmaansa, että kaikissa heidän omistamissaan kiinteistöissä tullaan suosimaan ensisijaisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä tilojen saneerauksessa vuoteen 2030 mennessä. Heillä on jo Ruotsissa, Göteborgissa käytössä yhteinen välivarasto käytetyille materiaaleille ja sisäinen tietokanta-alusta, josta kohteiden suunnittelijat voivat selata saatavilla olevia tuotteita. Halutessasi voit katsoa tallenteen Castellumin kiertotaloustoimenpiteiden esityksestä ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa täällä (Castellumin esitys alkaa kohdasta n. 4h 22min 30s). Eli rakennukset tulisikin nähdä rakennusosapankkeina.

Myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa kiertotalouden suuntaan: Nummelasta käsin valtakunnallisesti toimiva Muotolevy Oy tarjoaa kiinteistöasiakkailleen järjestelmäseinien elinkaaripalvelua, joka kiertotalousratkaisuna tarjoaa järjestelmäseinien ja -ovien uudelleen- ja uusiokäytön tulevien tilamuutosten yhteydessä.

– Järjestelmäseinä on oikeasti järjestelmäseinä vasta, kun sitä käytetään uudelleen ja uudelleen elinkaarensa loppuun ympäristövastuullisesti, sanoo Kare Suojanen Muotolevyltä.

 

Kehen voin ottaa yhteyttä, jos haluan lisätietoja?

Anders Åström, Inlook Group Oy, anders.astrom@inlook.fi p. 050 041 5049

Castellum Oy https://castellum.fi/yritys/vastuullisuus/

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi p. 050 345 9403

Kare Suojanen, Muotolevy Oy, kare.suojanen@muotolevy.fi p. 050 588 6837

Petri Salmi, Spolia Design Oy, petri@spolia.fi p. 040 707 8191

Sirpa Rivinoja, Risain Oy, sirpa@risain.fi p. 040 030 0556

 

Kuva ikkunalasista työpöydällä.
Ehjänä purettu ikkunalasi odottaa työpöydällä karmeja. Kuva: Inlook Oy
Kuvassa puretuista ikkunalaseista valmistettu lasiväliseinäelementti.
Ehjänä puretuista ikkunalaseista valmistettu lasiväliseinäelementti Inlookin tehtaalla. Kuva: Inlook Oy

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Inlook Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Käytettyjen rakennusosien pop up -myyntitapahtuma Mikkelissä elokuussa

Osasto: by Jenina Luotolampi

Tarvetta rakennus- tai sisustusmateriaaleille? Tule tekemään edullisia ostoksia!

Kierrätyskeskus Uutta Elämää Group, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestävät elokuun alussa kaikille avoimen käytettyjen rakennus- ja sisustusmateriaalien pop up -myyntitapahtuman Mikkelin keskustassa. Tapahtuma on osa Mikkelin kiertotalouspäiviä.

Tapahtuman tarkka ajankohta päivämäärineen ja kellonaikoineen, sijainti sekä muut tapahtuman yksityiskohdat, kuten myytävät tuotteet päivittyvät osoitteeseen: https://www.mikseimikkeli.fi/tapahtumat heinäkuun lopussa.

Ota sivusto seurantaan ja valmistaudu tekemään vastuullisia löytöjä! 🙂

 

Tapahtuma on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva punamullalla käsitellyistä ulkoseinälautanipusta.

Päiväkotitoimintojen siirto koulun yhteyteen ja kuivurirakennus uudelleenkäytetyistä rakennusosista ovat käytännön esimerkkejä kiertotaloudesta

Osasto: by Jenina Luotolampi

Mäntyharjulaisella Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy:n Jukka Pakkasella on käytännön kokemusta omista sekä muiden rakennusprojekteista, joissa on toimittu kiertotalousperiaattein.

Päiväkotitoimintojen siirto koulurakennukseen paransi tilojen käyttöastetta

Pakkanen on ollut suunnittelemassa Orimattilan Vuorenmäen koulun tilamuutoksia vuonna 2021, jossa tuotiin kouluun päiväkoti muuttamalla opetustiloja päiväkotikäyttöön. Tässä projektissa aloite rakennusosien uudelleenkäytöstä tuli rakennuttamispäällikkö Kai Tevalta ja tilojen käyttäjiltä. He toivoivat, että saneerauksessa pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia rakenteita, kuten väliovia, ikkunoita ja kiinteitä kalusteita.

Yhteistyötä tehtiin tiiviisti suunnittelijan ja tilan käyttäjien välillä. Projektissa päästiin kaikkia miellyttävään lopputulokseen, koska lopputulos palvelee tilojen käyttäjiä, paransi tilojen käyttöastetta, jätemäärä väheni ja saatiin kustannussäästöä.

 

Kuva koulurakennuksesta
Vuorenmaan koulurakennukseen tehtiin tilamuutos muuntamalla opetustilat päiväkotikäyttöön. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Arkkitehtipiirustus tilamuutoksesta
Kuvakaappaus Vuorenmaan koulun tilamuutoksesta arkkitehdin tekemästä pohjapiirustuksesta. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Rakennusosien uudelleenkäyttö voi tuoda kustannussäästöjä projektiin

Pakkanen on seurannut sivusta mielenkiinnolla tuttunsa rakennusprojektia maaseudulla. Maatalousyhtymä Matti ja Timo Ahokas rakensivat Orimattilaan viljankuivaamorakennuksen pääosin uudelleenkäytetyistä rakennusmateriaaleista kesällä 2020. Kohteen suunnitteli arkkitehti Jukka Koskinen Orimattilasta.

Kuivurirakennuksen siilot saatiin pystyyn nostetuista merikonteista. Järeämpi runkorakenne edellytti järeämpiä perustuksia, jonka vuoksi perustukset päädyttiin valamaan neitseellisestä betonista. Julkisivuverhouksessa käytettiin uudelleen entisten varastorakennuksien peltejä. Käytetyt pellit oli saatu ostettua yksityishenkilöiltä. Itse kuivauslaitteisto ja tarvittavat oheislaitteet hankittiin käytettynä. Rungon ja julkisivun puutavara sahuutettiin oman metsän puista. Rakennukselle haluttiin pitkä käyttöikä ja se varmistettiin asentamalla uusi aaltopeltikatto.

Kuivurirakennuksen toteutus tällä tavoin oli jonkin verran nopeampaa verrattuna perinteiseen toteutustapaan. Kustannuksiltaan hanke oli noin 30 % vastaavan valmispaketin hinnasta.

Kuva viljankuivausrakenuksesta ennen pellitystä.
Viljankuivausrakennuksen viljasiiloina toimii pystyyn nostetut merikontit. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva viljankuivausrakennuksesta Suomen maaseudulla.
Viljankuivausrakennuksen julkisivut on verhoiltu uudelleenkäytetyllä aaltopellillä. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Olemassa olevien rakennusten kunnossapito on myös kiertotaloutta

Jukka Pakkanen on toteuttanut kiertotalouden mukaisia toimenpiteitä myös kotonaan Mäntyharjulla kunnostamalla vanhaa omakotitaloaan perinteitä kunnioittaen. Omakotitalon peruskorjauksessa esimerkiksi entiset ponttaamattomat lattialaudat on kiinnitetty hiottuna takaisin paikoilleen alapohjarakenteiden korjauksen jälkeen. Lattian rouhea ulkoasu on viimeistelty valkoisella läpikuultavalla vahakerroksella.

Talon pääsisäänkäynnillä rustiikkiseksi jätetty entinen ulko-ovi kertoo rakennuksen historiasta. Jukan mukaan kuistin alkuperäinen vinolaudoitus oli myös tarkoitus säilyttää näkyvänä seinäpintana, mutta tervapaperista oli imeytynyt terveydelle haitallista kreosoottia puuverhoukseen niin paljon, että laudoitus piti purkaa ja asentaa tilalle uusi. Uudelleenkäyttö ei siis aina ole mahdollista, mutta siihen on hyvä pyrkiä.

Kuva vanhasta lattialaudoituksesta hionnan ja vahauksen jälkeen.
Vanhat lattialaudat hiottiin, kuultovahattiin ja kiinnitettiin takaisin paikoilleen alapohjan korjaustöiden jälkeen. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

 

Kuva patinoituneesta ovesta ja vinolaudoituksesta.
Talon historia on jätetty tarkoituksella näkyviin talon sisäänkäynnin vinolaudoituksessa ja alkuperäisen oven patinassa. Kuva: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Seuraavana projektina hänellä on suunnitelmissa hyödyntää ehjänä purkamansa julkisivulaudat autotallin julkisivuverhouksessa. Punamultakäsittelyllä puun käyttöikää saa pidennettyä huomattavasti verrattuna nykyään käytettävään lateksimaaliin.

Pakkanen uskoo, että kiertotalous tulee yleistymään entisestään eikä näe rakennusosien uudelleenkäytölle estettä, elleivät ne aiheuta tilojen käyttäjille terveyshaittaa. Kotimaan lisäksi maailmalta löytyy myös hyviä esimerkkejä, kuten tuoreimmassa Betoni-lehden artikkelissa esiteltiin Berliiniin rakennettua Spore-monitoimitilaa, jonka julkisivussa on hyödynnetty purkutiiliä ja sisätiloissa entisen eläinsairaalan allaskalusteita.

Olemassa olevan säilyttäminen, kunnostaminen, mielikuvituksen käyttäminen ja pieni vaivannäkö auttaa säästämään rahaa, luonnonvaroja sekä energiaa, vähentää jätettä ja edistää kiertotaloutta. Kierrättämällä ja uudelleenkäyttämällä voimme rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta, Pakkanen kannustaa.

 

Betoni-lehden 02/2024 artikkeliin Berliinissä sijaitsevasta Spore-monitoimitilasta voit tutustua täällä (s. 22): https://betoni.com/lehti/betonilehti/2-2024/

Lisätietoja:
Jukka Pakkanen, p. 050 522 9173, jukka@arkkitehtisuunnittelu.com https://arkkitehtisuunnittelu.com/
Jenina Luotolampi, p. 050 345 9403, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Kuvat: Jukka Pakkanen, Arkkitehtisuunnittelu Pakkanen Oy

Artikkeli on osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kuva keltaisesta hirsirakennuksesta aurinkoisena kesäpäivänä

Rakentamisen ja purkamisen kiertotalous esillä Mäntyharjun kesäkauden avaustapahtumassa

Osasto: by Jenina Luotolampi

KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hanke osallistui 25.5.2024 Mäntyharjun Iso-Pappilan alueella pidettyihin Mäntyharjun kesäkauden avajaisiin.

Xamkin ja MikseiMikkelin asiantuntijat toivat tapahtumaan kiertotalousnäkökulmaa niin purkamisen kiertotalouden, kuin biojätteen lajittelun ja vesien tilan seurannan näkökulmastakin. Em. aiheiden lisäksi Iso-Pappilan hirsirakennuksen viileydessä kuultiin vinkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi omassa pihassa luonnonhoidon ja vihersuunnittelun ammattilaiselta Vihermissiolta.

Mäntyharjun Kirkonkylän koulun purku yhtenä hankkeen monitorointikohteista

Xamkin projektihenkilöstöstä Salla Pulliainen ja Henri Kettunen esittelivät tapahtuman vierailijoille Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisen ympäristövaikutuksia. Xamk toteutti alkuvuodesta koulun raskaspurusta aiheutuvan pölyn leviämisen seurantaa, ja dokumentoi purkamista droonikuvauksen avulla. Sekä pölymittausten tulokset, että purkamisesta koostettu video olivat nähtävillä tapahtumassa. Erityisesti koulun purusta kertova video sai monet kuntalaiset pysähtymään esittelypisteen äärelle, ja videon herättämät ajatukset toimivat hyvänä pohjana keskusteluille purkamisen kiertotaloudesta ja sen ympäristövaikutuksista.

Kuva esittelypöydästä, jossa tietokone, jonka näytöllä purkukohteen dronekuvaa.
KIELO-hankkeen esittelypisteellä oli nähtävillä Mäntyharjun kirkonkylän koulun purkamisesta koostettu video (Kuva: Salla Pulliainen, Xamk).

Purkamisen tiukka aikataulu hidasteena rakennusosien uudelleenkäytössä

Kirkonkylän koulun osalta hankkeessa ei päästy kehittämään kiertotaloutta tukevia purku-urakan kilpailutuskriteereitä. Kohteen rakennusosien myyntiä ehdotettiin muutamalle alan toimijalle, mutta he eivät olleet kiinnostuneita kohteesta kiireidensä vuoksi. Vaihtoehtona liiketoiminnalle pohdittiin, että olisiko esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedun talonrakentamisen opiskelijat voineet purkaa rakenteita ehjänä ja hyödyntää niitä esimerkiksi uuden pyöräkatoksen rakentamisessa, mutta valitettavasti tiukan purkuaikataulun takia yhteistyö ei toteutunut. Kohteen kevyelle irtaimelle oli kunnan järjestämän myyntitapahtuman ansiosta löydetty uusia käyttökohteita.

Kuva puisesta koulurakennuksesta
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun julkisivu oli puuverhoiltu. (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

 

Kuva koulurakennuksen sisäliikuntasalin puupaneloinneista.
Mäntyharjulla sijainneen Kirkonkylän koulun liikuntasalin puupanelointia (Kuva: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy).

Tapahtuman kävijät suhtautuivat myönteisesti rakentamisen kiertotalouteen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n KIELO-hankkeen esittelypisteellä projektipäällikkö Jenina Luotolampi esitteli tapahtuman kävijöille inspiroivia valokuvia rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökohteista mm. Tanskasta, Norjasta sekä Suomesta. Tämän lisäksi kävijöiden kanssa keskusteltiin hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä ja siitä, miten yksityishenkilöt voivat edistää rakentamisen kiertotaloutta (kts. esite 5 helppoa keinoa edistää rakentamisen kiertotaloutta).

Pikaisen haastattelun perusteella kävijöillä ei ollut tiedossa tulevia remontti- tai purkuprojekteja. Jos projekteja oli ollut, ne olivat liittyneet kiinteistöjen kunnossapitoon, joka luetaan myös yhdeksi kiertotaloustoimenpiteeksi. Rakennusosien uudelleenkäyttöön suhtauduttiin myönteisesti ja muutamalla kävijällä aiheesta löytyi omakohtaista kokemusta, sillä omissa projekteissa oli käytetty uudelleen esim. ikkunoita kasvihuoneiden rakentamisessa ja purkutiiliä piharakennusten muurauksessa. Toiveissa oli markkinapaikka, jonne ylijäämä- ja purkumateriaaleja voisi laittaa myyntiin.

Tapahtumaa avaamassa olleella kunnanjohtaja Juho Järvenpäällä oli myös kokemusta purkumateriaalien uudelleenkäytöstä omissa yksityisissä rakennusprojekteissaan. Hän jäi pohtimaan, että voitaisiinko uudelleenkäytettyjä rakennusosia käyttää Mäntyharjun kunnan tulevissa uudiskohteissa.

Lue paikallisen toimittajan tekemä artikkeli tapahtumapäivän tunnelmista Pitäjän Uutisten sivuilta osoitteesta: https://www.pitajanuutiset.fi/paikalliset/6795780

 

Seuraavan kerran hanke jalkautuu Puumalaan Veeran markkinoille la 15.6.2024 klo 10-14, Satamatorilla tavataan!

 

Teksti ja kuvat: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy & Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma ja artikkeli ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lähes kaksisataa osallistujaa Rakentamisen kiertotalouspäivässä 12.4.2024

Osasto: by Jenina Luotolampi

KIELO (Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä) -hanke järjesti Rakentamisen kiertotalouspäivän 12.4.2024 yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin kiertotalousklusterin kanssa. Tapahtumaan osallistui lähes 200 alalla toimivaa henkilöä paikan päällä Mikkelin kaupungintalolla, Espoon Otaniemessä sekä Microsoft Teamsin välityksellä.

Rakentamisen kiertotalouspäivän tavoitteena oli koostaa rakentamisen ja purkamisen parissa työskenteleville henkilöille, päätöksentekijöille, suunnittelijoille, alan yrittäjille ja kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille missä alalla mennään tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Koska tilaisuudesta ei ole saatavilla videotallennetta, on tähän artikkeliin kuvattu päivän tapahtumia. Esittäjien esitysaineistot ovat saatavilla artikkelin lopussa.

Aamupäivän osuudessa korostui yhteistyön merkitys eri verkostojen ja toimijoiden välillä

Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Jouni Riihelä kannusti tilaisuuden avauspuheenvuorossaan purku- ja rakennushankkeiden eri osapuolia yhteistyöhön kiertotalouden edistämiseksi. Avauksen jälkeen kuultiin ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakasteelta miten keväällä 2025 voimaan astuvassa uudessa rakentamislaissa on otettu kantaa kiertotalouteen. Mikkelin kaupungin asemakaavapäällikkö Kalle Räinä esitteli, kuinka kaupungin maankäyttö- ja kaavoitustiimi on huomioinut toiminnassaan kiertotalouden mm. aikomalla käyttää kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteerejä Urheilupuiston koulun purkukohteessa. KIELO-hankkeessa toteutettaville toimenpiteille saatiin jatkoa, kun Salla Pulliainen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kertoi heidän hankkeessansa toteuttamiensa työpakettien osalta purkutyömaan ympäristövaikutusten monitoroinnista.

Ennen lounastaukoa kuultiin ja keskusteltiin rakentamisen kiertotalouden alueellisesta yhteiskehittämisestä. Heikki Moilanen ja Karoliina Tuukkanen Kiertotalous Pirkanmaalta esittelivät laatimiaan kiertotaloutta tukevia tontinluovutuskilpailutuskriteereitä sekä tulevia tunnin webinaaritietoiskuja alan toimijoille. Tessa Armour Espoon kaupungilta kertoi KERA-kaupunkialueen innovatiivisista kiertotalousuunnitelmista ja purku-urakoiden puitesopimuksista. Nina Hurme esitteli Uudenmaan kiertotalouslaakson monipuolista toimintaa eri kiertotalouden osa-alueilla ja kevään tulevista alan toimijoille suunnatuista työpajoista. Ennen yhteistä keskusteluosuutta Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista esitteli klusterin menneitä sekä tulevia rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä kokeiluprojekteja ja kannusti yrityksiä mukaan käytännön kokeiluihin.

Purettujen rakennusosien uudelleenkäytöstä on jo saatu kokemuksia

Lounaan jälkeen kuultiin rohkaiseva esitys Spolia Design Oy:n Petri Salmelta, kuinka mm. tiiliä voidaan purkaa ehjänä, liimapuupalkkeja käyttää uudelleen esimerkiksi paviljonkirakentamisessa tai julkisivuverhouksessa. Sisustusarkkitehti Tea Ellala ja arkkitehti Laura Vara esittelivät upeita lasisia sisäväliseinäelementtejä, jotka oli valmistettu purkukohteen ulkoikkunalaseista Arkkitehtitoimisto Olla Oy:n hankkeessa.

KIEPPU-hankken Pekka Leppämäki esitteli omalla vuorollaan, kuinka myös Pohjois-Savossa olisi tarvetta paikalliselle kierrätysoperaattorille sekä purkukohteiden irtaimiston ja rakennusosien uusille käyttäjille. Muusikko Liisa Akimof tuoreena grynderinä toi esille omassa puheenvuorossaan mielenkiintoisia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten hän oli käyttänyt rakennusprojektissaan uudelleenkäytettyjä kattotiiliä. Liisa toivoi, että rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyviä prosesseja helpotettaisiin ja selkeytettäisiin, sillä kiertotaloudella on oleellista merkitystä rakennusten käyttöiän pidentämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä.

Kiertotalouteen tullaan siirtymään pienin, mutta varmoin askelin

Rakennustietosäätiön UURAKET-hankkeen Katja Tähtisen pitämä esitys vastasi useampaan Liisan esittämään kysymykseen, sillä hankkeen toimesta tullaan luomaan ohjeistusta talonrakentamiseen betoni-, tiili- ja liimapuurakenteiden uudelleenkäyttöön liittyen. Tuuli Kunnas Rakennusteollisuus RT:ltä toi esille omassa esityksessään, että kiertotalouteen siirtyminen ei ole helpoin tie. Kiertotalouteen siirtymiselle on kuitenkin ilmeinen tarve, sillä se on osa yritysvastuuta ja EU:n taksonomiaa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamistoimia.

Päivä päättyi paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli rakennusosien ehjänä purku sekä uudelleenkäyttö. Panelisteina toimi kierrätysoperaattori Risain Oy:n perustaja Sirpa Rivinoja, hankinta-asiantuntija Ilkka Liljander Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, rakennuttajapäällikkö Saija Himanen Mikkelin kaupungilta sekä grynderi Liisa Akimof. Keskustelussa jokainen pohti omalta osaltaan uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien vastuukysymyksiä, käytettyjen materiaalien maineen parantamista sekä minkälaisia keinoja he näkivät omassa työssään edistää rakennusosien uudelleenkäyttöä.

Tapahtumapäivän juonsivat Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä, Tessa Armour Espoon kaupungilta sekä Mira Jarkko Helsingin kiertotalousklusterista.

 

Tapahtuman esitysaineistoihin pääset tutustumaan klikkaamalla alla olevia esitysten nimiä.

Rakentamislainsäädännön ajankohtaiset kuulumiset, Harri Hakaste, Ympäristöministeriö

Kiertotalouden edistäminen Mikkelin asemakaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa, Kalle Räinä, Mikkelin kaupunki

Purkamisen ympäristövaikutusten seuranta, Salla Pulliainen, KIELO-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden uusi aikakausi, Heikki Moilanen & Karoliina Tuukkanen, Kiertotalous Pirkanmaa

Ajankohtaiskatsaus rakentamisen kiertotalouteen Espoossa, Tessa Armour, Espoon kaupunki

Uudenmaan kiertotalouslaakson visio, Nina Hurme, Click Innovation Oy, Uudenmaan kiertotalouslaakso

Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma, Mira Jarkko, Helsingin kiertotalousklusteri

Kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä, Petri Salmi, Spolia Design Oy

Tavoitteita irtaimiston uudelleenkäytölle, Pekka Leppämäki, KIEPPU-hanke

Case: Ulkoikkunoiden käyttö lasiväliseinissä, Tea Ellala & Laura Vara, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

(Kauhu)kokemuksia rakennusosien uudelleenkäytöstä uudisrakentamisessa – grynderi tarinoi, Liisa Akimof

Uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittäminen, UURAKET-hanke, Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS

RT:n näkökulma rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ehjänä purkamiseen, Tuuli Kunnas, Rakennusteollisuus RT ry

KIELO-hankkeen henkilöstö, Espoon kaupunki ja Helsingin kiertotalousklusteri kiittävät lämpimästi kaikkia tapahtuman toteutukseen osallistuneita sekä yleisöä paikan päällä että etänä!

 

Teksti: Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Kuva: Salla Pulliainen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Tapahtuma oli osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä  -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.