Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ravintoloiden sulkemisesta kolmen viikon ajaksi. Sulun perusteena on pahentunut koronapandemiatilanne.
Ruoan ulosmyyntiä esitetään kuitenkin edelleen sallittavaksi. Tämä tarkoittaa, että ruokaa voi tilata kotiin tai noutaa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei tukee suunnitteilla olevan sulun aikana ravintoloita julkaisemalla listauksia ulosmyyntiä tekevistä ravintola-alan yrityksistä verkossa ja aluemedioissa.
Osallistuminen listauksiin on yrityksellenne maksutonta.
Pyydämme yritystänne ilmoittamaan ulosmyyntiaikeistanne ja -tavoistanne seuraavalla kyselylomakkeella:
Vuoden 2020 Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on myönnetty metallituotealan Casemet Oy:lle.
Vuonna 2016 perustetulla yrityksellä on nuoresta iästään huolimatta pitkät perinteet. Toiminta käynnistyi liiketoimintakaupalla, jossa juuri perustettu Casemet Oy osti Ensto-konsernilta vuonna 1974 perustetun Mikkelin-tehtaan. Tämän jälkeen omistajaperheet fuusioivat vuonna 1985 perustetun Mikemet Oy:n toiminnan Casemet Oy:hyn. Yhtenä yrityspalkinnon perusteena onkin nähty yhdistettyjen yritysten elinkaarelta kerätyn osaamisen säilyttäminen ja uudistaminen Mikkelissä.
– Yritys on syntynyt ja kasvanut Mikkelissä. Aina on ollut selvää, että yrityksen kotipaikka on täällä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kokkonen, itsekin syntyperäinen mikkeliläinen.
Katso Casemet Oy:n videoesittely
Casemet Oy tunnetaan erityisesti metallikoteloista, joka on yrityksen oma tuote sekä ohutlevy- ja sähkömekaaniikan sopimusvalmistuksesta teollisuudelle.
– Käytännössä edustamme teknologiateollisuutta, Jukka Kokkonen sanoo.
Tuotteista suurin osa menee Mikkelin seudun ulkopuolelle ja myös ulkomaille. Casemet on merkittävä toimija paikallisessa tuotannollisten yritysten verkostossa, sillä usea mikkeliläinen yritys käyttää Casemetin koteloita omissa ratkaisuissaan ja hyödyntävät Casemetin muitakin palveluita. Casemet ostaa myös paljon alihankintapalveluja paikallisilta yrittäjiltä.
Casemet on investoinut viime vuosina merkittävästi tuotantokoneisiin. Investoinnit mahdollistavat uudenlaista tuotantotoimintaa ja tehostavat tuotantoa. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys investointien tärkeydestä.
– Investointeja pitää tehdä jatkuvasti, jotta pysymme kilpailussa mukana. Lisäksi täytyy muistaa, että kilpailijamme ovat globaaleja. Tärkeä kasvusuunta on automatisaatiossa ja digitalisaatiossa, Kokkonen kertoo.
Yritys on rekrytoinut jatkuvasti osaajia ja tulee tarjoamaan myös jatkossa mielenkiintoisia työpaikkoja Mikkelissä. Nykyisellään konsernin henkilöstön määrä on lähes parisataa henkilöä.
Arvoissa painottuvat kumppanuus, erinomaisuus ja kasvu
Vuonna 2018 yritys osti tehtaan Viron Pärnussa. Konsernin liikevaihto on ollut viime vuodet kasvava, vuonna 2020 se oli yli 17 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli vuonna 2020 yli kolme ja euroina yli 540 000, koko toiminta-ajalla liikevoittoprosentti on pysynyt 3–5 prosentin luokassa. Sijoitetun pääoman tuotto on pysynyt toimialan mediaania korkeampana. Omavaraisuusaste on kohtuulliset 33 prosenttia.
Casemet ei turhaan pidä kynttilää vakan alla. Yrityksen arvoihin nimittäin kuuluu ”kasvu”. Erityistä on se, että arvomaailman on määritellyt henkilöstö.
– Kasvu on ainoa oikea tie, Jukka Kokkonen avaa arvoa.
– Jos ei kasva niin kutistuu, viinirypäleen jäätyä pöydälle siitä tulee lopulta rusina. Toisaalta kasvu on muiden arvojemme eli kumppanuuden ja erinomaisuuden kanssa samanarvoisessa asemassa. Kasvu saavutetaan hyvän asiakas- ja sidosryhmäkumppanuuden ja sitä kautta tulevan erinomaisuuden avulla. Tärkeää on myös se, että arvot on määritellyt nimenomaan henkilökunta, ei johto.
Onnistumisia haastavinakin aikoina
Koronapandemian aika on vaikuttanut myös Casemetin toimialalla. Takana on haastava vuosi, mutta mukaan mahtuu paljon onnistumisia, mikä näkyy liikevaihdossa.
– Haasteista huolimatta teimme positiivisen tuloksen. Yt-neuvottelut jouduimme käymään, mutta lomautuksia jouduttiin onneksi toteuttamaan hyvin vähän, Jukka Kokkonen summaa.
– Kaupungin yrityspalkinto tietenkin lämmittää mieltä. Tämä on osoitus siitä, että ulkopuolella huomataan tekemämme hyvä työ ja henkilöstömme omistautuminen. Olemme onnistuneet monessa asiassa.
Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Palkintoa myönnettäessä arvioidaan muun muassa seuraavia seikkoja:
yrityksen toiminnan kannattavuus
yrityksen toiminta-ajatus ja tuoteideat
yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
markkina-alueen laajuus
merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle
Mikkelin kaupunginhallitus valitsee palkinnon saajan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ehdokasvalmistelun pohjalta.
Kuva: Casemet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kokkonen.
Myynnin ja asiakashankinnan palveluyritys Prime Sales laajentaa Mikkeliin.
’’Uudet asiakkuudet ja niiden myötä lisääntynyt työvoiman tarve antaa meille mahdollisuuden avata uuden toimipisteen, josta haemme n. 20 henkilön lisävahvuutta’’, kertoo toimitusjohtaja Joonas Puurunen. Yritys aikoo myös rekrytoida lisää työvoimaa nykyiseen seitsemään toimipisteeseen ja vastata kysyntään myös tällä tavalla.
’’On hienoa, että pystymme kasvamaan ja rekrytoimaan uutta työvoimaa erikoisesta maailmantilanteesta huolimatta. Yritykset satsaavat nyt ulkoistettuun myynti- ja asiakaspalveluun, joten meidän palveluillemme on kysyntää’’, summaa myyntijohtaja Antti Veteläinen.
Yritys kertoo Mikkelin valikoituneen uuden toimipisteen sijainniksi strategisen sijainnin sekä miellyttävän kaupunkikuvan vuoksi.
Valmistelutyöt ovat käynnissä ja toimisto avaa ovensa 19.4.2021 Mikkelin keskustassa, torin laidalla osoitteessa Raatihuoneenkatu 12.
Myös rekrytoinnit ovat käynnissä. Prime Sales kertoo näkyvänsä Mikkelissä voimakkaasti kevään ja kesän aikana.
Prime Sales Oy on valtakunnallinen myyntiorganisaatio ja toimistomme sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Seinäjoella, Torniossa, Hämeenlinnassa, Turussa, Jämsässä ja Mikkelissä. Liikevaihto kaudella 2020-2021 oli 6 milj. € ja kauden 2020-2021 liikevaihtotavoite on 7 miljoonaa euroa. Yritys työllistää yli 150 myynnin ammattilaista. Yritykselle on myönnetty Bisnoden korkein AAA-luottoluokitus-sertifikaatti jo useana vuonna peräkkäin. Yritys on myös ASML:n Reilun pelin-jäsen.
Mikkeliläisen Miia Taivalantin perustama lähi- ja luomuruokakauppa Tuorepuoti sai vauhdikkaan alun, kunnes ennakoimattomat koettelemukset yllättivät.
Puoti perustettiin paikallisen ruokapiirin ihmisten toiveista saada tuotteita useammin. Ikänsä yrittäjämäisesti töitä paiskinut Miia Taivalantti avasi Tuorepuodin ripeästi ruokapiiristä löytyneen yhtiökumppanin kanssa kaupungin keskustan tehdaskiinteistön alakertaan. Tutun ruokapiirin tuottajat innostuivat toimittamaan puotiin tuotteitaan.
Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon tapahtumasta löytyi sparraajaksi kokenut yritysneuvoja Lasse Karjalainen, jonka kanssa tehtiin laskelmia. ELY-keskus myönsi uusille yrittäjille tukea. Tiloihin tehtiin iso remontti ja hankittiin kylmälaitteita.
”Jätti-isojen avajaisten vetonauloina olivat Olga Temonen ja Pete Lattu. Myöhemmin olimme elvyttämässä Rapu ja Muikku -tapahtumaa ja myimme maitokärryistä picnic-paketteja Jurassic Rockin asiakkaille. Pakko oli keksiä kaikenlaista, että pysyttiin pinnalla.”
Itsekin tv-tuotannoissa työskennellyt Taivalantti keksi teettää alueellisia tv-mainoksia.
”Ihmiset kyllä puhuivat silloin, että teillä täytyy mennä hyvin, kun tv-mainonta on järkyttävän kallista, mutta ei se ollut mikään valtava satsaus kuitenkaan.”
Yllättäviä vastoinkäymisiä
Puoti veti hyvin asiakkaita. Liikevaihto kasvoi kuukausittain noin 20 prosenttia. Moni teki kerralla viikon ostokset, joten korit vaihdettiin kärryiksi, ja yrittäjät alkoivat laajentaa.
”Sitten tuli ensimmäinen vastoinkäyminen. Sairastuin kaulavaltimon repeämään, vakavaan sairauteen. Jos hyytymä olisi edennyt aivoihin, olisin kuollut. Olin pois töistä kuukauden, vaikka en sen jälkeenkään ollut ihan kunnossa.”
Jotta puoti näkyisi Viitostielle, investoitiin kalliiseen valomainokseen. Kauaa ei mainos ehtinyt seinällä vanheta, kun vastoinkäymiset jatkuivat.
”Puoli vuotta myöhemmin löytyi uusi repeämä nikamavaltimosta.”
Sitten yllätti tieto, että rakennus aiotaan purkaa, ja tilat on tyhjennettävä. Vähintään viideksi vuodeksi luvattu vuokrasopimus irtisanottiin sopimuskauden puolivälissä.
”Remontti ja markkinointi olivat meille valtava satsaus ja nyt piti löytää nopeasti uusi tila. Pyysimme kaupungilta apua, mutta sitä ei tullut. Kiinnostuimme vanhasta paloasemasta, mutta siihen olisi pitänyt tehdä 30 000 euron oviremontti. Kaupunki ei tullut siinä vastaan, emmekä olisi saaneet lisälainaa oviremonttiin.”
Lopulta Jukka Toivakka tarjosi tilaa Kauppakeskus Akselin yläkerrasta.
”Akseli oli ihana paikka, mutta tila oli pienempi ja jouduimme mukauttamaan kylmälaitteet sinne. Ihmiset eivät löytäneet tiloihin. Vakioasiakkaat eivät seuranneet perässä lupauksista huolimatta, vaikka tarjosin ilmaisia parkkipaikkoja. Meillä ei ollut enää varaa markkinoida, emmekä maksaneet loppuaikoina enää itsellemme palkkaakaan.”
Vaikka vuokranantaja jousti, rahat alkoivat loppua ja yhtiökumppani lähti palkkatöihin.
”Sitten loppui jaksamiseni. Yksi aamu purskahdin itkuun ja tajusin, että ei tämä ole enää tämän arvoista. Avioliittokin oli katkolla, ja meillä oli pienet lapset.”
Yritysneuvoja kannatteli
Miia Taivalantti kasvoi yrittäjäperheessä, ja hänen perheensä joutui tekemään konkurssin 1990-luvun lamavuosina. Vanhempien talo oli nyt Tuorepuodin lainojen panttina.
”Soitin isälle tilanteesta ja hän totesi vain, että pitikö sen käydä sinullekin. Teknisesti en tehnyt konkurssia. Sain sovittua pankin, Finnveran ja ihanien lähiruokatuottajien kanssa asiat. Konkurssissa olisin säästänyt 30 000 euroa, mutta tuottajat olisivat jääneet nuolemaan näppejään, enkä halunnut tehdä sitä.”
Kokenut yritysneuvoja Sakari Brusila tuki yrityksen alasajossa.
”Yritin kaataa yrityksen niin hallitusti kuin mahdollista. Tein yksin tuplavuoroa sinnillä. Se oli mustaa aikaa. Olin fyysisesti ja henkisesti loppu. Sakari kannatteli minua ja neuvoi minne pitää ottaa yhteyttä milloinkin.”
Ulosottoon meni lopulta vain ELY-keskuksen tuki silloisten tukiehtojen takia.
”Sitä luuli, että se oli ihana tuki, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, mutta ehtojen mukaan toiminnan piti jatkua viisi vuotta tuen viimeisestä maksupäivästä. Nykyisin määräaika on kolme vuotta.”
Koettelemuksista oppineena hän muistuttaa, ettei yritys ole kolmas lapsi, vaan siitä pitää pystyä luopumaan, jos tilanne niin vaatii.
”Lasse sanoi minulle, yrityksen loppuvaiheessa, kun tuskailin epäonnistumistani, että olen paljon parempi yrittäjä kuin moni muu, kun uskallan katsoa yritystä ulkopuolelta. Ei ollut enää voimia, enkä ollut valmis rikkomaan perhettäkään enää enempää.”
Muutto Pyhätunturille toi Miia Taivalantin elämään uusia tuulia
Muutto toi uudet tuulet
Kun tuli hetki sulkea yrityksen ovet lopullisesti, tilanne vaikutti toivottomalta.
”Oli tyhjyys, helvetinmoiset velat ja jaksaminen nolla, mutta oli pakko saada töitä. Pääsin Maaseutukuriiriksi tekemään maaseutuhankkeiden viestintää määräaikaisena ja jäin sen jälkeen tyhjän päälle. Silloin kysyin mieheltä, että haenko töitä Mikkelistä vai pohjoisesta.”
Lopulta perhe myi kesämökin, kuittasi sillä Miian velat ja muutti pohjoiseen Pyhätunturille.
”Olin siellä työttömänä vuoden ja pääsin vasta silloin toipumaan sairauksista ja stressistä.”
Paikkakunnan vaihdos auttoi osaltaan Miia Taivalanttia toipumaan. Post-traumaattiseen stressireaktioon hän toivoi keskusteluapua, mutta lääkärillä oli vain tarjota lääkeresepti.
”En kuitenkaan ottanut lääkkeitä, vaan käsittelin post-traumaattista stressireaktiota itse, juttelin asiasta ystävien kanssa, puhdistauduin ja painelin pitkin pohjoisen metsiä ja tuntureita. Ne asiat oli pakko käsitellä. Kun vaihtoi maisemaa, pääsi kaikesta irti. En joutunut kävelemään koko ajan Tuorepuodin valomainoksen ohi. Meille tuli lopulta 1,5 vuotta sitten avioero, eikä ihme, kun toinen antaa työlle kaiken energian ja saunassakin pohtii vain työasioita.”
Vaikka hän tekee palkkatöitä edelleen sata lasissa, kokemukset ovat opettaneet pitämään huolta omasta jaksamisesta.
”Harvalta yksinyrittäjältä kukaan kysyy, miten sinä jaksat? Jonkun pitäisi kysyä sitä. Yksinyrittäjän kannattaisi myös kysyä itseltään, mitä yritykselle on valmis antamaan. Siitä olen onnellinen, että välit lähiruokatuottajiin säilyivät ja muutama piipahtaa tuomassa tuotteitaan täällä pohjoisessa käydessään.”
Uusissa tehtävissä Tuorepuoti tulee nyt mieleen uudesta näkökulmasta.
”Kyllä oma kokemus on mielessä, kun mietin, miten auttaa kivijalkakauppoja. Häpeää en tunne. Koen, että tämä oli minun semi-yliopistoni yrittäjän noususta ja laskusta.”
Tähän päättyy sarjamme talousvaikeuksiin joutuneista yrittäjistä. Mikäli itse kamppailet jaksamisen tai taloushaasteiden kanssa, alta löydät yrittäjille suunnattuja tukipalveluja.
Yrittäjän tukipalvelut:
Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat
Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo
Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.
Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.
Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.
Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.
Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.
Mikkelin seudun työllisyyden edistämisen kuntakokeilu toteutuu Mikkelin kaupungin ja sen kehyskuntien Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala alueella. Kuntakokeilu alkaa 1.3.2021 ja loppuu 30.6.2023.
Keskeinen ero aikaisempiin vastaaviin kokeiluihin on se, että nyt kunnat vastaavat työnhakijoiden palveluprosessista ja kokeilun kohderyhmille tarjottavien työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Mikkelin seudun kuntakokeilussa kunnat ovat tehneet keskinäisen sopimuksen yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden palvelut koko toiminta-alueella tasapuolisesti.
Kokeiluun ohjataan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hanke-alueiden TE-toimistoissa.
Kokeilussa tavoitteita ovat seuraavat asiat:
Työnhakija-asiakkaiden henkilökohtaisen tuen lisääminen. Kukin työnhakija saa Omavalmentajan kuntakokeilun ajaksi.
Kattavampi palvelutarpeen arviointi. Työnhakija-asiakkaiden varhaisen vaiheen aiempaa laajempi osaamisen kartoitus, palvelutarpeen arviointi sekä työn vastaanottamiseen vaikuttavien tekijöiden huomiointi.
Palveluohjauksen tehostaminen. Ripeämpi ja oikea-aikainen, asiakastarpeen mukainen palveluohjaus työllistymistä, osaamisen kehittämistä ja työkykyä tukeviin palveluihin.
Osaamispohjan laajentaminen. Mahdollisen kansantaloudellisen laskusuhdanteen hyödyntäminen osaamista kehittämällä, yhteistyössä toisen asteen koulutuksen kanssa.
Yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Työllisyyspalveluiden ensisijainen tehtävä on vahvistaa alueella olevien työvoimavaltaisten yritysten asemaa. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi se tapahtuu työnantajasektorin tarpeet tiedostamalla. Yhteistyö työmarkkinoiden rajapinnalla toimivien välittäjäorganisaatioiden kanssa on kokeilun keskiössä.
Kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Kaikille kuntakokeilun asiakkaille työpaikka avoimilla työmarkkinoilla ei välttämättä ole lähitulevaisuuden todellisuutta. Hyvinvointi ja kuuluminen yhteisöön kuitenkin on. Sote-palvelut, ammatillinen kuntoutus ja osallistava työtoiminta ovat esimerkkejä kuntakokeilun hyvinvointia edistävästä yhteistyöstä.
Mikkelin kaupungilla on vastuu kokeilun operatiivisesta työnjohdosta. Etelä-Savon TE-toimistosta, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä (Essote) sekä kokeilukuntien työllisyydenhoidon asiantuntijoista koostuu noin 26 henkilön kuntakokeilutiimi. Kuntakokeilutiimi toimii tiiviissä yhteistyössä alueen muiden työllisyystoimijoiden kanssa muodostaen kuntakokeilun palveluverkoston.
Kuntakokeilun käynnistyessä asiointipisteet halutaan pitää mahdollisimman pienin muutoksin. Suurin muutos koskee Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluja, jotka kuntakokeilun alkaessa siirtyvät toimimaan 15.2. osoitteeseen Porrassalmenkatu 9, jossa myös kokeiluun siirtyvä TE-toimiston henkilöstö jatkaa työtään. Nuorten Ohjaamo ja maahanmuuttajien palvelut jatkavat toimintaansa nykyisen mukaisesti.
Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Mikkelin kaupungin tulos vuodelta 2020 on noin 9,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio laadittiin 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Koronaepidemian vuoksi tilikausi on ollut poikkeuksellinen ja talouden ennustaminen erityisen haastavaa.
Mikkeli sai valtiolta koronaan liittyviä tukia 17,6 miljoonaa euroa. Tuet jakautuvat peruspalvelujen valtionosuuden korotuksiin (13 milj. e), yhteisöveron jako-osuuden korotukseen (3,5 milj. e) ja verotulojen maksun lykkäysmenettelyn kompensaatioon (1,1 milj. e, peritään takaisin v. 2021–2022 aikana).
Kaikkia koronan aiheuttamia kustannuksia ja tulonmenetyksiä on vaikeaa yksilöidä, sillä epidemian vaikutukset kaupungin toimintaan ovat olleet hyvin moninaisia ja välillisiä vaikutuksia on runsaasti. Merkittävimmät koronan aiheuttamat talouspoikkeamat ovat koronaan liittyvät sote-kulut sekä kunnallisverotulojen jääminen tavoitteesta. Essote arvioi koronan kokonaisvaikutuksen Mikkelin sote-kuntalaskutusosuuteen olevan noin 5,7 miljoonaa euroa Essoten korona-avustukset huomioiden, kun Essoten koko kuntalaskutuksen summa Mikkelille oli 210,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulot alittavat alkuperäisen talousarvion lähes 4 miljoonalla eurolla pitkälti koronan työllisyysvaikutusten takia.
Kaupunki on toisaalta saanut koronan myötä myös säästöjä esimerkiksi henkilöstökuluissa, avustuksissa ja tarvikehankinnoissa. Kokonaisuutena koronan negatiivisen talousvaikutuksen suuruudeksi arvioidaan nettona noin 10,1 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että valtiolta saadut koronatuet ovat olleet noin 7,5 miljoonaa euroa arvioituja nettomenetyksiä suuremmat.
Koronan positiivisen talousvaikutuksen lisäksi kaupunki on saanut aikaan kustannussäästöjä. Merkittävimmät säästöt on saatu henkilöstökuluissa, joissa kokonaisalitus muutettuun talousarvioon nähden on 5,5 miljoonaa euroa. Tästä alituksesta noin 2,5 miljoonaa on koronasta aiheutuneita säästöjä, loput 3 miljoonaa kaupungin toiminnasta syntynyttä säästöä, joka muodostuu mm. 12/2019 päättyneissä yt-neuvotteluissa päätetyistä ja vuoden 2020 aikana toimeenpannuista tehtäväjärjestelyistä, johtamisjärjestelmämuutoksista, täyttämättä olleista tehtävistä ja sijaismenettelyiden tarkentamisesta. Edellä mainitut järjestelyt sisältyvät kaupungin tasapainotusohjelmiin, ja säästöjen syntyminen osoittaa, että sopeutustoimenpiteitä on saatu toteutettua poikkeusoloista huolimatta.
Mikkelin kaupungille myönnettiin myös 2,3 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuutta. Lisäksi kaupungille myönnettiin koronan johdosta erilaisia avustuksia, jotka on käytetty tilikauden aikana avustushakemusten mukaisiin käyttökohteisiin. Näin ollen avustusten nettovaikutus tilikauden tulokseen on nolla.
Positiivisesti yllättäneestä vuoden 2020 tuloksesta huolimatta on syytä muistaa, että tasapainotustoimenpiteitä on maltettava jatkaa ja taseeseen edelleen jäävä noin 32,8 miljoonan euron alijäämä tulee saada katettua vuoden 2023 loppuun mennessä. Ilman koronaepidemian vaikutuksia ja harkinnanvaraista valtionosuutta vuoden 2020 tulos olisi arvioiden mukaan jäänyt lähelle nollaa, ja kuluvalle vuodelle luvatut koronatuet ovat jo huomattavasti maltillisemmalla tasolla. Vuoden 2021 talousarvio ja 2022 taloussuunnitelma ovat alijäämäisiä, ja koronaepidemian jatkuminen lisää kuluvan vuoden toiminnan ja talouden epävarmuutta. Näin ollen vuoden 2020 positiivinen tulos on vain hetkellinen erityisolosuhteiden aikaansaama poikkeama muutoin tiukassa taloustilanteessa, minkä vuoksi talouden tasapainottamiseen sitoutuminen on edelleen tärkeää.
Mikkelin kaupungilla on tällä hetkellä kolme voimassa olevaa säästöohjelmaa, joiden toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti. Tasapainotusohjelmien yhteenlaskettu vaikutus vuosien 2019 ja 2020 käyttötalouteen on noin 20,5 miljoonaa euroa, vuosien 2021–2024 käyttötalouden säästötavoitteet ovat yhteensä 12,6 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmien tavoitteena on saada kaupungin käyttötalous kestävälle pohjalle siten, että tulojen ja menojen välinen epäsuhta korjautuu. Taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseksi valmistellaan energiaomistusjärjestelyitä.
Kaupungin tilinpäätös käsitellään kaupunginhallituksen 29.3.2021 kokouksessa. Tilinpäätöslaskelmien laatiminen on vielä kesken. Kaupungin tilinpäätöskirja julkaistaan kaupunginhallituksen esityslistan liiteaineistona torstaina 25.3.2021.
Suomeen valmistellaan 8.3. alkaen kolmen viikon sulkutilaa. Tämä tarkoittaisi, että kaikilla leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla mennään etäopetukseen toisella asteella ja perusopetuksen yläluokilla. Hallitus tuo eduskuntaan myös esityksen ravintoloiden sulkemisesta leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla.
Tartuntautilain 58 d mukaisilla päätöksillä voidaan asettaa velvoitteita ja valvontaa kaikkiin julkisiin ja yksityisiin asiakastiloihin, kuten esimerkiksi määrätä turvaetäisyyksiä (fyysisen kontaktin rajoittaminen) ja rajoittaa ihmismäärää. Leviämisvaiheen kunnissa on voimassa mm. kuuden henkilön kokoontumisrajoitus. Rajoitusten toteutumista valvoo aluehallintoviranomainen.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmuutta, mihin tautivaiheeseen Essoten alue ja Mikkeli luokitellaan. Kunnista Mikkeli on leviämisvaiheessa, kun taas seudun ympäryskunnat ovat perusvaiheessa. Essote itse varautuu siihen, että koko alue siirtyy koronan kiihtymisvaiheeseen ensi viikon alussa. Tämä tarkoittaisi myös hallituksen rajoitustoimien kohdistumista Essoten koko toiminta-alueelle.
Tartuntatautilain 58 d ei koske ravintoloita, vaan näille on oma lainsäädäntönsä. Hallitus aikoo antaa ensi viikolla lakiesityksen eduskunnalle ravintoloiden sulkemisesta kolmeksi viikoksi perustuslain 23. pykälän mukaan 8.3. – 28.3. väliseksi ajaksi leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla.
Päivitys 26.2. klo 12.00: Essoten alue siirtyy koronaepidemian suhteen kiihtymisvaiheiseen.
Perusteena muutokseen on Essoten alueen korkea ilmaantuvuusluku. Kahden viimeisen viikon aikana on todettu 124 koronatartuntaa ja ilmaantuvuusluku on noussut 125/100 000 asukasta kohden. Pääosa tartunnoista on Mikkelissä, mutta yksittäisiä tapauksia löytyy myös alueen muissa kunnissa.
”Viime keväästä olen tuntenut suurta sympatiaa yrittäjiä kohtaan omien kokemusteni pohjalta”, kymmenisen vuotta sitten oman yrityksensä lopettamaan joutunut mikkeliläinen Saara Isoaho sanoo.
Hän aloitti italialaisen vaateketjun itsenäisenä yrittäjänä perustaen ensin myymälän Mikkeliin vuonna 2006. Pakollisia investointeja olivat myymäläkalusteet ja tietojärjestelmät.
”Selvitä kiinteät kulut, valitse hyvä tilitoimisto ja maksa riittävästi YEL-maksuja.”
Myymälä ehti toimia kahdessa eri tilassa ennen kuin vuoden 2008 talouskriisi iski juuri, kun yritys odotti muuttoa Kauppakeskus Akseliin.
”Kun tuttava lopetti oman liikkeensä Kuopiossa, tein siitä kaupat syys-lokakuun vaihteessa, että ottaisin sen vastuulleni keväällä 2009. Kun kuuntelin uutisia lokakuun alussa, tajusin, että nyt alkoi taantuma. Kaupankäynti pysähtyi kuin seinään. Ihan kuin rahat olisivat loppuneet maailmasta.”
Isoahon myymälöitä hiljensivät myös toriparkkien rakennusprojektit molemmissa kaupungeissa. Mikkelissä väki sentään pääsi liikkumaan, mutta Kuopion keskustan hiljeneminen vei 30 prosenttia myynnistä.
”Siihen aikaan otettiin käyttöön myös alv-tilit ja maksukäytännöt muuttuivat niin, ettei arvonlisäverovelkaa saanut olla yhtään.”
Mallistojen ostoon hän ei tarvinnut lainaa, koska sesongin aikana pystyi lyhentämään malliston ostovelan pois myynneistä. Kulurakenne oli kuitenkin raskas. Työntekijöitä oli kymmenkunta, joista pääosa Kuopiossa.
”Pikkuhiljaa tilanne alkoi pahentua, jarrujen painaminen oli vaikeaa, kun ei ollut oikein mitään, mistä voisi tinkiä. Oli isot vuokra- ja palkkakulut, pankkilainaa ja ostovelkaa mallistosta. Sitten aloin jäädä jälkeen Italian mallistomaksuista. Ostot tehtiin aina yhdeksän kuukautta ennen sesonkia eli rahan joutui sijoittamaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, jos syksy oli älyttömän lämmin, talvivaatteet myytiin vasta alennusmyynnissä. Suomessa on vielä vähän hassu alennusmyyntikulttuuri, kun kesä- ja talvivaatteet myydään alennuksella siinä vaiheessa, kun sesonki on parhaimmillaan.”
Yhtenä virheenä hän pitää nyt sitä, ettei jäänyt pieniin tiloihin, vaan meni kauppakeskusten kalliisiin tiloihin.
”Isoissa tiloissa on oltava henkilökuntaa. Vaikka kuinka eli kädestä suuhun, kulut olivat isot. Hiljaiset ajat syövät vaatebisneksessä nopeasti sen, mitä on kertynyt.”
Vuodet 2009-2010 olivat haastavia, ja mallistoista jäi paljon myytävää alennusmyyntiin.
”En ollut ylimitoittanut ostoja, mutta taantuma näkyi myynnissä. Iso lumipallo alkoi vieriä silloin 2010. Liikkeitä tekohengitettiin kuitenkin niin, että otettiin lisää lainaa. Samoihin aikoihin tuli vielä avioerokin. Vuonna 2011 Mikkelin päässä kaikki oli sovittu ja vuokranantajat tulivat paljon vastaan. Tajusin, että nyt loppuvat rahat. Vuonna 2011 tein päätöksen sulkea Mikkelin-liikkeen ja vuokranantajat tulivat siinä paljon vastaan.”
”Tekohengitys on ehkä huonoin ratkaisu.”
Italialaisketjun kanssa oli jo sovittu, että myös Kuopion-myymälä pyritään paketoimaan kauniisti, koska sen vuokrasopimusta ei voinut katkaista ennen vuoden 2011 loppua.
”Mikkelin myymälän sain ajettua alas hallitusti. Viikkoa ennen talvimalliston tuloa ketju ilmoitti, ettei lähetäkään Kuopioon enää tavaraa, vaan yli 200 000 euron ostovelka pitää maksaa heti. Minulle jäi käsiin tyhjä 200-neliöinen liiketila, jonka vuokra oli 11 000 euroa kuukaudessa. Ei sitä tilannetta edes tajunnut. Kaikki kaatui niin yllättäen, ettei siinä tilanteessa ehtinyt ajatella järkevästi tai pelata itselleen aikaa.”
Saara Isoaho miettii nyt, että hänen olisi kannattanut ostaa Italiaan maksetuilla rahoilla jokin erä tavaraa myytäväksi niin, että kuluja olisi saanut katettua. Paniikkinappulaa tuli painettua liian herkästi.
”Ymmärrän kyllä italialaisten tempun, mutta minulle ei jäänyt siinä vaihtoehtoja. Tiesin kyllä, että velkaa oli niin, ettei siinä hyvä heilunut, mutta kaiken myötä velkaannuin reippaasti lisää.”
Joka tapauksessa hän näkee nyt, että yritys olisi pitänyt lopettaa vuonna 2010, kun vaaran merkit näkyivät.
”Vinkkinä sanoisin muillekin, että kädet kannattaa nostaa pystyyn, kun tilanne vaatisi tosi isoa muutosta vaikka asiakkaiden käyttäytymisessä. Ei kannata ajatella, että kyllä tämä tästä joskus, kun vain yritän. Lisävelkaantuminen tulee tosi kalliiksi.”
Vuoden 2011 lopulla alkoivat muutkin velkojat herätä.
”Sieltä tuli Finnvera ja pankit syliin, kun oli pankki- ja vuokravakuuksia. Summa oli niin absurdi, että ajattelin, etten siitä selviä ikinä. Jäin aivan totaalisesti yksin, enkä tiennyt mistä pyytää apua. Kirjanpitäjäkään ei osannut kaikkea neuvoa. Ensimmäisenä hoidin kunnialla työntekijöiden palkat, siitä ei sieluni antanut periksi. Pankki oli joustavin ja sain onneksi lisälainaa, että selvisin vuokravakuuksista. Italiakin sentään puolitti velat. Oli sitä, tätä ja tota. Myin myös asuntoni pois lyhentääkseni velkoja. Oppirahoja jäi maksettavaksi yli 200 000 tuhatta, mutta en siis tehnyt konkurssia, koska siihen pesällä ei ollut varoja. Velkajärjestelyyn en lähtenyt, koska minulla oli henkilötakaajat. En ajanut firmaa hallitusti alas, mutta en myöskään missään vaiheessa menettänyt luottotietojani, vaan pyrin neuvottelemaan asiat.”
”Kannustan puhumaan rohkeasti ja avoimesti asioista.”
Suurin yllätys oli, että yrittäjällä ei ollut mitään työttömyysturvaa, kun hän ei ollut ymmärtänyt liittyä Yrittäjien työttömyyskassaan. Kymmeneen kuukauteen rahaa ei siis tullut mistään, ja se aika muistuu mieleen kaoottisena.
”Rahavaikeuksien kanssa taistellessa siinä kärsivät myös ihmissuhteet. Vertaistuki puuttui. Sitä ahdistui ja masentui. Olen elänyt tämän asian kanssa pian 10 vuotta, mutta nykyään asiat ovat hyvin. Olen ollut kahdeksan vuotta lääkealalla töissä, ja velkataakka on hallinnassa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on vakituinen ja hyvä työ. Se tuo turvaa. Palkasta leijonanosa menee velkoihin, mutta summakin on enää viisinumeroinen. Aina on ollut ajatus, että kyllä minä tämän selätän, vaikka hinta on ollut kova.”
Korona-ajan hän näkee taloustaantumana, joka yllätti hänen kaltaisensa pienyrittäjät.
”Nyt voi mennä loistavia liikeideoita tämän takia pieleen, ja ihmiset velkaantuvat.”
”En voi olla korostamatta vertaistuen merkitystä.”
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän kävi yrittäjäkurssin. Vaikkei hän itse löytänytkään tiukassa tilanteessa apua, hän on huomannut, että onneksi nykyään yrittäjillä on paljon laajempi tuki- ja neuvontaverkosto ympärillään.
”En kadu yrittäjäksi ryhtymistä. Se oli mukavaa aikaa. Minulla oli huippukivat ihmiset töissä. Se aika opetti, mihin kaikkeen kykenen ja mistä kaikesta selviän. Minussa elää edelleen sisäinen yrittäjä. Voin vannoa, että palaan joskus yrittäjäksi, mutta jollekin toiselle alalle. Nostan hattua niille, joilla riittää rohkeutta lähteä näinäkin aikoina yrittäjiksi. Nyt syntyy varmasti erilaista yrittäjyyttä, jolla on tulevaisuutta.”
”Palo yrittäjyyteen ei ole hävinnyt.”
Saara Isoaho työskentelee nyt lääkealalla. Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.
Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Yrittäjän tukipalvelut:
Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat
Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo
Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.
Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.
Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.
Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.
Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.
Yritysten kustannustuesta järjestetään kolmas hakukierros. Kustannustukilakiin ehdotetaan nyt muutoksia, jotta tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. Yksinyrittäjätuki on jatkossa osa kustannustukea.
Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn maaliskuun alussa ja avata haku yrityksille huhtikuussa.
Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää myös erikseen tukimuotoa, joka sopisi tapahtuma-alalle. Samalla arvioidaan jo tarvetta kustannustuen neljännelle hakukierrokselle. Kustannustuen perusperiaatteet on tavoitteena pitää ennallaan.
Yksinyrittäjät hakevat jatkossa tukea Valtiokonttorista
Lakiluonnoksen mukaan kunnat eivät enää jatkossa myönnä yksinyrittäjätukea, vaan käsittely siirretään Valtiokonttorille.
Tukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tukea maksettaisiin vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki jäisi laskennallisesti alle kyseisen summan. Näin tukea voisivat saada aiempaa useammat pienyritykset ja yksinyrittäjät, jos muut tukiehdot täyttyvät.
Yksinyrittäjät ja pienyritykset ovat aiemminkin voineet hakea kustannustukea, mutta edellisillä hakukierroksilla on havaittu, että pienimpien, alle 70 000 euron vuosiliikevaihdon yritysten kustannustukihakemuksista on hylätty yli 80 prosenttia. Pääsyy tukihakemuksen hylkäykselle on ollut tuen jääminen laskennallisesti alle 2000 euron alarajan. Nyt tilannetta halutaan muuttaa.
Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa. Jatkossakaan ei olisi alarajaa sille, mikä tukeen oikeutetun yrityksen liikevaihdon tulee olla.
Mikkeliläinen Pirjo Tauru toteutti unelmansa omasta ravintola-alan yrityksestä. Vaikka kolmivuotinen yrittäjyys päättyi konkurssiin, hän kokee oppineensa paljon uutta ja saaneensa uudenlaista vahvuutta.
Pirjo Tauru ehti ehtinyt olla viitisen vuotta töissä 2000-luvun alussa mikkeliläisessä Kahvila Vaahterassa. Kun yritys tuli myyntiin, yksi sen vakioasiakkaista innostui ja kysyi, lähtisikö Tauru pyörittämään paikkaa yhdessä hänen kanssaan. Yhtiökumppani oli kokenut yrittäjä, vaikkei hän tuntenutkaan ravintola-alaa. Tauru puolestaan on kouluttautunut alalle ja työskennellyt siellä pitkään, joten parivaljakko perusti yhteisen osakeyhtiön, Pitaresta Oy:n, ja teki kaupat ravintolasta. Uusi yritys jatkoi yhtiökumppanille tutun tilitoimiston asiakkaana.
”Moni kyllä varoitteli, että oletko ihan varma. Sanoin, että tätä minä haluan. Työmotivaationi on ollut aina ihan älytön ja olen tehnyt työtä kuin yrittäjä.”
Kiinteät kulut yllättivät
Lounas veti väkeä. Illalla pyöritettiin ravintolaa olohuonetyyppisesti, oli karaokea ja bändi-iltoja.
”Kun aloitimme, lounaalla kävi noin 30 asiakasta ja parhaimmillaan yli 90. Hyvin porukat löysivät paikan. Yhtiökumppani oli rahoittaja-sijoittaja ja minä pyöritin toimintaa. Ensimmäiset viisi kuukautta tein töitä ympäri vuorokauden, nukuin välillä pihalla autossa tai ravintolassa. Vedin itseni tosi sippiin.”
Lounasaikaan oli apuna työntekijä. Lopulta palkattiin apua myös iltoihin ja viikonloppuihin.
”Vähän helpottui, kun pystyi jakamaan vastuuta. Mieskin tuli sitten firmaan töihin illoiksi ja viikonlopuiksi.”
Hälytyskellot alkoivat soida yrittäjän päässä, kun tili meni nollille. Vakuutusmaksut ja muita kiinteitä kuluja tuli.
”Sovin vakuutusyhtiön ja verottajan kanssa, että maksuja suoritettiin pienemmissä erissä ja yritin siirtää maksuja. Oli myös saatava pidettyä panimon tili auki, että saatiin tuotteita myyntiin. Meillä meni kuitenkin tosi hyvin. Liikevaihto oli 30 000 euroa ja ylikin kuukaudessa, että rahaa tuli ja meni.”
”Herää, kun rahat eivät riitä”
Yrityksen perustamisvaiheessa Tauru kävi aloittavan yrittäjän kurssin, mutta kun vaikeuksia alkoi tulla, hän ei tiennyt, mistä olisi voinut kysyä apua. Alhainen hinnoittelu oli lopulta asia, joka koitui kohtalokkaaksi.
”Kurssilla olin tehnyt laskelmat, mutta eivät ne vastanneet todellisuutta. Olin liian kiltti ja kaikki hinnat olivat liian alhaisia. Halusin, että kaikkien olisi helppo tulla ja hyvä olla. En osannut laskea, mitä kaikkia kuluja on, enkä osannut hakea apua yritysneuvojilta.”
”Omakin työpanos pitää muistaa hinnoitella.”
YEL-maksuja hän maksoi alusta saakka yli keskimääräisen tason ja itselleen palkkaakin paitsi viimeisenä vuonna.
”Olin todella väsynyt ja stressaantunut. En saanut nukuttua ja koko ajan mielessä oli työ. Sitten alkoivat olla synkät ajatukset, että itselle teen kaikkea, ajan kallioon. Kun mennään kädestä suuhun, eikä tiedä, millä huomenna laskut maksaa, silloin olisi pitänyt hakea apua. Mutta olin niin loppu ja tuntui, että kukaan ei ymmärrä, enkä saa mistään apua.”
Apu löytyi viime tipassa
Lopulta Taurulle tuli mieleen sana (Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus) Dynamo ja netistä löytyi numero sinne.
”Tavastin Heli vastasi. Sanoin, että en tiedä, onko tämä oikea paikka tai numero, mutta olen tilanteessa, etten tiedä, miten selviän. Hän rauhoitteli, että sinua autetaan. Oli juhlapyhät alkamassa, mutta hän lupasi, että laittaa lapun Miksein yritysneuvoja Mari Meriläiselle, että hän soittaa sinulle heti arkipäivänä, kun tulee töihin.”
”Mari auttoi minua yrityksen kanssa, mutta myös ihmisenä. Tavattiin, oli pitkiä keskusteluja, itkettiin ja hän ymmärsi tilanteeni. Tuli ääretön helpotus, etten ole enää yksin. Yrittäjille sanoisin, että jos alkaa tulla vaikka pieniä tuntemuksia omassa mielentilassa, hakekaa apua. Osaavat ihmiset auttavat aidolla sydämellä.”
Ensin mietittiin, saisiko yrityksen vielä eteenpäin, mutta yrittäjän voimat olivat lopussa. Yrittäjyyden loppuaikoina Tauru muistaa oman luonteensakin muuttuneen. Pinna oli lyhyt ja tuli itkukohtauksia.
”Sanoinkin, että en enää tunnista itseäni. Olen iloinen ihminen, en tällainen ilkeä, joka töksäyttää. Oma persoona muuttui. Meillä oli Vaahterassa kantisporukka, jolta sain paljon tukea ja pidetään vieläkin yhteyttä.”
”Jos voimat loppuvat, ei jaksa enää kehittää.”
Firma laitettiin myyntiin ja yksi kiinnostunut kävi katsomassakin. Hän oli tulossa työharjoitteluun tutustumaan yritykseen, mutta sitten iskivät koronarajoitukset. Kiinteistöstä paljastui jo aiemmin tapahtunut kosteusvaurio, jonka takia vessat oli remontoitava.
”Sitten alkoi taistelu siitä, kuka vessaremontit maksaa. Oli koronavuosi ja vessarempat. Yritysneuvojan kautta syntyi yhteys yrityskummiin, jonka kanssa päädyttiin konkurssiin. En meinannut antaa millään periksi ja tuli hirveä syyllisyys, mitä asiakkaat ja työntekijät ajattelevat, kunnes tajusin, ettei ole muuta ulospääsyä. Kun päätös oli tehty, pesänhaltija otti pesän hoitaakseen ja me luovutettiin avaimet. Mun osalta se oli siinä. Minulta jäi saamatta vuoden palkat, mutta kun se raha ei minulla koskaan ollutkaan, en sitä harmittele.”
Jos yritystä ei olisi vedetty konkurssiin, Pirjo Tauru uskoo, että hänelle olisi tullut avioero.
”Enkä tiedä, missä olisin vai olisinko enää ollenkaan. Vaikka loppupeleissä hain tosi myöhään apua, se tuli nopeasti ja asiat menivät eteenpäin. Kaikki ottivat minut tosiaan, ymmärsivät ja tiesivät, mitä tehdä.”
Stressi jäi marjapellolle
Muutaman kuukauden Pirjo Tauru ehti olla kotona, kunnes toukokuun alussa hän aloitti Juvalla Teittisen marjatilalla töissä, kun ulkomaalaista työvoimaa ei saatu koronan takia.
”Ajattelin, että saan palkkaa, kun yrittäjänä en saanut mitään vuoteen. Sain tehdä töitä, olla ulkona, ei ollut stressiä mistään. Heidän pellolleen jäivät kaikki stressini. Se oli pelastukseni, koska en osaa olla jouten.”
Yritystä perustaville hän vinkkaa, että kannattaa perustaa yritys ihmisen kanssa, jonka tuntee kunnolla.
”Kannattaa punnita asioita ja kuunnella muitakin ihmisiä, eikä lähteä sinisilmäisesti liikkeelle hirveällä innolla. Rahaa pitää olla itselläkin, että on omavarainen. Ihan sama firma mikä firma, yllättäviä menoja on paljon ainakin alkuvaiheessa. Meillä oli se, että vaikka työntekijöitä tuli lisää, ei lisätty vakuutusmaksuja, mutta kun ei kukaan neuvonut. Tilitoimiston kanssakaan ei ollut palavereja asioista.”
”Yrittäjyys oli mun unelma.”
Syksyllä hän pääsi töihin mikkeliläiseen ravintolaan, ja nyt hän työskentelee mikkeliläisen hoivakodin keittiöön. Elämänusko on palannut. Unelma yrittäjyydestä on koettu, eikä hän kadu mitään.
”Kyllä asiat vieläkin tulevat välillä uniin ja hävettää, mitä tein asiakkaille. Konkurssi-sana koetaan häpeällisenä, mutta mulle konkurssi oli pelastus. Tärkeää minulle on, että olen nyt hyvässä kunnossa ja tervejärkinen. Oma yritys oli unelmani, mitään en kadu, mutta en myöskään ryhdy enää yrittäjäksi. Kaiken jälkeen olen nyt rohkeampi ja vahvempi ihminen.”
”Konkurssi voi olla sun voimasana.”
Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.
Yrittäjän tukipalvelut:
Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat
Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo
Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.
Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.
Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.
Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.
Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
