Mikkelissä tonttien hankinta, suunnittelu ja luovutus on tiivistä joukkuepeliä, jossa ovat mukana kaupungin maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö, kehitysyhtiö Miksei ja luottamusmiehet, maankäyttöjohtajana juuri aloittanut FT Topiantti Äikäs luonnehtii.
Imatran kaupunkikehitysjohtajana aiemmin työskennellyt Äikäs muistuttaa, että on tärkeää nähdä Mikkelin arvo maakuntakeskuksena, jonka tonttivaranto on hyvä. Äikkään tehtäviin kuuluu luotsata uusi maapoliittinen ohjelma maaliin. Maakäytön suunnittelussa ei välttämättä haeta pikavoittoja, vaan luodaan raameja tuleviksi vuosikymmeniksi.
”Tuntosarvien pitää kuitenkin olla herkkänä, että pikavoittojakin voidaan saada. Jos tulee yrittäjä, jolla on hyvin akuutti tarve, meidän on oltava siinä kohtaa reaktiivisia.”
Äikäs on ollut vuosien varrella edistämässä useita Saimaan alueen yhteistyöhankkeita. Hän tarkastelee mielellään Mikkeliä myös osana Saimaan alueella meneillään olevia laajoja verkostohankkeita, kuten Saimaa-sopimusta, Saimaa-ilmiötä, Saimaa Geoparkia ja Järvi-Suomen peruskirja -prosessia. Kullakin niistä on oma toimijajoukkonsa ja kohderyhmänsä.
”Kaikki vievät vähän eri taktiikoin Saimaa-peliä eteenpäin ja avaavat uusia ikkunoita alueen kehittämiseen ja kansainväliseen markkinointiin. Näillä luodaan raameja kehittämistoimille, jotka hyödyttävät alueen yrityksiä ruohonjuuritasolla.”
Hän näkee koko Etelä-Savossa paljon potentiaalia. Sen sijaan, että tuijotettaisiin korona-aikana tehtyjä elinvoimakyselyjä, pitäisi nostaa lentokorkeutta ja katsoa asioita suurina kokonaisuuksina.
”Pääsin jo tällä viikolla osallistumaan Kenkäveronniemen käytön palaveriin ja sen suhteen on aivan mielettömiä tulevaisuuden näkymiä, jotka palvelevat paikallisia ihmisiä, yrityksiä, alueellista ruokataloutta ja myös matkailua. Täällä on tosi hienoja alueita, kuten Satamanlahti. Olen todella innoissani siitä, että pääsen mukaan tämäntyyppiseen kelkkaan.”
Tontteja räätälöidään yritysten tarpeisiin
Mikkeli räätälöi nykyisille ja kaupunkiin sijoittuville yrityksille reilunkokoisia tontteja, joilla mahtuu kasvamaan ja laajentamaan toimintaa. Yritystontteja myydään ja vuokrataan eri puolilta kaupunkia.
Hannele Hynninen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuuntelee yritysten toiveet ja esittelee mahdolliset vaihtoehdot.
”Yhdessä kaupungin virkamiestiimin kanssa varmistamme, että tontti on varattavissa ja rakennettavissa. Meillä on tälläkin hetkellä kohtuullisen hyvä tonttivaranto. Periaatteena on, että emme lohko valmiiksi tontteja, vaan kaupunki kaavoittaa maata eri käyttötarkoituksiin. Teollisuuskortteleista pystymme sitten lohkaisemaan yrityksen tarpeisiin sopivan tontin niin, että tontille jää tilaa laajentaa toimintaa.”
Yritystonteilla on kokoa 2000 neliömetristä aina 40 hehtaariin asti. Tällä hetkellä valtateiden risteyksessä Visulahden alueelta löytyy isoja tontteja erityisesti logistiikka- ja rakennusalan toimijoille. Sinne ovat sijoittumassa muun muassa Biltema ja Ramin konditoria leipomoineen.
Lentokentän läheltä Tuskusta löytyy teollisuustontteja. Alueelle valmistui juuri Kaukokiidon uusi terminaali.
”Mikkelihän tunnetaan ns. kuskinvaihtokaupunkina. Muitakin logistiikkayrityksiä on tulossa Tuskuun. Alue on liikenteellisesti kiinnostava, koska sinne on kaksi sisääntuloa ja sieltä pääsee helposti valtateille.”
Anttolantien varteen EcoSairilan alueella rakentuu uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen laaja kiertotalouden ja vesiteknologian teollisuus- ja tuotekehitysalue, josta on tarjolla hyvinkin isoja tontteja.
”Tämä on vuosikymmenen satsaus. Alue on laaja, ja sitä kehitetään pitkällä syklillä.”
Kaupungin alueelta purettavien Kiiskinmäen terveysaseman ja Tuukkalan sairaalan tontit kaavoitetaan myöhemmin uuteen käyttöön. Tuukkalan alueen käyttötarkoitus on todennäköisesti kaupallinen.
”Tällä hetkellä uusia haasteita kaavoitukselle tuo esimerkiksi se, että sote-palveluja eivät enää järjestä vain kunnat ja kaupungit, vaan palveluja ostetaan ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta. Meillä onkin tekeillä maapoliittinen ohjelma, jossa huomioitaneen maailman muuttuminen tältäkin osin.”
Kaupungin ydinkeskustassa Satamanlahden kaavoitus on vielä kesken. Alueelle tulee sekä asuin- että liikerakentamista. Kenkäveronniemestä jätevedenpuhdistamolta vapautuva tontti puolestaan kaavoitettaneen kaupalliseen toimintaan.
Yritystontteja on tarjolla myös Mikkelin entisissä kuntataajamissa. Haukivuorella on olemassa jo alustava suunnitelma taajaman maankäytöstä. Anttolassa visiointityö on käynnissä matkailupainotuksella. Myös Ristiinan Pellosniemellä on tarjolla isojakin teollisuustontteja.
”Emme halua viedä jotain aluetta väkisin johonkin suuntaan, vaan kaavoituksella pyritään siihen, että tarvittaessa tonttimaan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ketterästi.”
Mikkelin kaupungin tontinluovutuksen pelinsääntöihin kuuluu, että yritystontit ovat sekä myytävissä että vuokrattavissa ja vuokratontin voi myöhemmin lunastaa omaksi. Teollisuustonteilla on valtuuston vahvistama hinta, joka vaihtelee 2-15 euroon neliöltä, eli vaikkapa Anttolassa tai Tikkalan alueella hinta on alempi kuin Tuskussa.
”Keskustasta myytävät liike- ja asuintontit kilpailutetaan usein. Kaupunki myy tontin eniten tarjoavalle. Hinnan lisäksi muitakin kriteereitä voidaan käyttää. Vaikkapa Kiiskinmäen terveyskeskuksen alueella tämäntyyppinen kilpailutus voi olla mahdollinen.”
Teollisuustontista kiinnostunut yrittäjä ohjataan MikseiMikkelin asiantuntijoiden puoleen, ja usein hänestä ottaa kopin juuri Hannele Hynninen.
”Ideana on, että palvelut saa yhdestä paikasta. Toimin esittelijänä ja yhdessä kaupungin kaavoittajien ja kunnallistekniikan ihmisten kanssa katsomme, että tontti on kaavoitettavissa ja sinne saadaan kunnallistekniikka, jollei sitä ole vielä valmiina. Otamme hyvissä ajoin yhteyttä myös rakennusvalvontaan, että asiat saadaan valmisteltua alusta saakka hyvin, mikä nopeuttaa prosessia.”
Varattu tontti säilyy varaajalla puolisen vuotta, jotta yritys saa muut asiansa sovittua.
”Puolen vuoden pelivaran ideana on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”
Hannele Hynninen on törmännyt toiveeseen, että yritystontit esiteltäisiin netissä, kuten asuntorakentamisen puolella on käytäntönä. Käytännössä tähän liittyy kuitenkin haasteita.
”Voi olla, että yritystonttiin on tehty varaus, vaikka tieto ei ole vielä julkinen. Nytkin tontit löytyvät kyllä kohtuullisen hyvin. Havainnollisten ns. tarinakarttojen teko vaatisi lisäresursseja. Tavoitteena toki voisi olla, että tontit olisivat näkyvillä alueittain, jos lisäisi kiinnostusta Mikkeliä kohtaan.”
Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen
