Millainen on hyvä rekrytointi-ilmoitus?

Osasto: 9.10.2024 by Anna Virrantaus

Rekrytointi-ilmoitus on tärkeä osa työnhakuprosessia. Se on usein ensimmäinen kosketus, jonka potentiaalinen työntekijä saa yrityksestäsi, joten sen tulisi olla selkeä, informatiivinen ja houkutteleva. Mutta millainen on hyvä rekrytointi-ilmoitus?

Hyvin laadittu rekrytointi-ilmoitus varmistaa, että saat juuri oikeanlaisia hakemuksia ja säästää aikaa sekä vaivaa.

Tässä on muutama keskeinen vinkki, joilla voit varmistaa, että ilmoituksesi on onnistunut.

1. Kerro, mitä yrityksesi tekee

Ensimmäinen asia, joka ilmoituksessa tulisi kertoa, on selkeä kuvaus siitä, mitä yrityksesi tekee. Vaikka yrityksesi olisi tunnettu, älä oleta, että kaikki hakijat tuntevat sen. Esimerkiksi:

Yrityksemme ABC Oy on erikoistunut korkealaatuisten käsityötuotteiden valmistukseen. Toimimme paikallisesti ja olemme tunnettuja käsityötaidoistamme sekä asiakaslähtöisestä palvelusta.

2. Kuvaile avoin tehtävä

Seuraavaksi kerro, mihin tehtävään työntekijää haetaan. Ole tarkka ja selkeä, jotta hakijat ymmärtävät, mitä työ pitää sisällään. Esimerkiksi:

Haemme nyt tiimiimme innokasta ja osaavaa myyntineuvottelijaa. Tehtäviisi kuuluu asiakaspalvelu myymälässämme, tilausten käsittely ja asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen.

3. Konkreettiset työtehtävät

Tarkenna, millaisia konkreettisia työtehtäviä työntekijällä on. Tämä auttaa hakijoita arvioimaan, sopivatko he tehtävään ja onko se heille kiinnostava. Esimerkiksi:

Päivittäisiin tehtäviin kuuluvat:

Asiakkaiden opastaminen ja palveleminen myymälässä
Tilausten käsittely ja seuranta
Tuotteiden esillepano ja myymälän siisteydestä huolehtiminen
Osallistuminen markkinointikampanjoiden suunnitteluun ja toteutukseen.

4. Työsuhde-edut

Työsuhde-edut ovat tärkeä osa työpaikan houkuttelevuutta. Kerro selkeästi, mitä etuja tarjoat työntekijöille. Esimerkiksi:

Tarjoamme:

Kilpailukykyisen palkan ja provisiomallin
Laajan työterveyshuollon
Mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta
Viihtyisän työympäristön ja mukavat työkaverit.

5. Hakemuksen lähettämisen määräaika ja yhteystiedot

Ilmoita selkeästi, mihin mennessä hakemus tulee lähettää ja kenelle se osoitetaan. Esimerkiksi:

Lähetä hakemuksesi ja CV:si 31.8.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen rekry@yritysabc.fi. Merkitse viestin aiheeksi ”Myyntineuvottelija”.

Lisäksi voit kertoa, keneltä saa lisätietoja ja miten:

Lisätietoja tehtävästä antaa myymäläpäällikkö Maija Meikäläinen, puh. 040 123 4567, arkisin klo 9-16.

6. Aikataulu ja muut tiedot

Jos tiedät oman aikataulusi, voit myös kertoa, minä päivänä haastattelut pidetään tai mihin mennessä ilmoitat hakijoille päätöksestä. Jos kyseessä on kausityö, kerro toivottu aloituspäivä ja työsuhteen kesto. Esimerkiksi:

Haastattelut pidetään viikolla 36 ja valitsemme uuden työntekijän syyskuun loppuun mennessä. Työsuhteen toivottu aloituspäivä on 1.11.2024.

7. Viimeistely

Ennen kuin julkaiset ilmoituksen, tarkista vielä kerran kaikki päivämäärät, yhteystiedot ja linkit.

Jos käytät omaa hakemuslomaketta netissä, tee testihakemus varmistaaksesi, että kaikki toimii oikein ja hakijat saavat automaattivastauksen.

Hyvin laadittu rekrytointi-ilmoitus tekee rekrytoinnista sujuvampaa ja houkuttelee parhaat mahdolliset hakijat. Kun pidät huolen siitä, että kaikki tarvittavat tiedot ovat selkeästi esillä, teet työnhakuprosessista mukavamman sekä itsellesi että hakijoille.

Onnea rekrytointiin!

Teksti: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Kuluttaminen on muuttumassa – mitä se tarkoittaa yrityksellesi?

Osasto: 8.10.2024 by Anna Virrantaus

Kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa, kun yhä useammat kuluttajat suosivat mm. vuokraamista omistamisen sijaan. Kaupungistuminen, asumistilojen pienentyminen ja tarve joustavuuteen ajavat kuluttajia vähentämään omistamiensa tavaroiden määrää.

Kuluttajat arvostavat yhä enemmän palveluita, jotka tarjoavat helppoa ja vaivatonta pääsyä hyödykkeisiin ilman pitkäaikaisia sitoumuksia.

Sitran tutkimus The Changing Relationship Between People and Goods (Korkman & Greene, 2017) osoittaa, että kuluttajat ovat yhä tietoisempia kestävän kehityksen merkityksestä ja haluavat hyödyntää myös jakamistalouteen perustuvia palveluita kuten vuokraamista, vaihtamista ja lainaamista.

Jakamistalous perustuu kiertotalouden periaatteisiin, sillä siinä resursseja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä vähentää uusien tuotteiden tarvetta, luonnonvarojen kulutusta, sekä lopulta jätteiden syntymistä.

Vertaisvuokraus, eli kuluttajien välinen tavaroiden tai tilojen vuokraus on myös kasvava ilmiö, joka astuu yhä enemmän yritysten perinteiselle toimintakentälle. Tämä toiminta voi muodostua yrityksille uudeksi kilpailijaksi, jota ei kannata jättää huomiotta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat asuntojen- (Airbnb) ja autojen (GoMore) vuokraus.

Yritysten olisikin hyvä pohtia, voisiko tuotteiden vuokraaminen tai palveluiden tarjoaminen tavaroiden myyniin sijasta tai niiden lisäksi, olla osa niiden liiketoimintakonseptiaan. Näin ne voisivat vastata paremmin muuttuviin kuluttajatarpeisiin ja pysyä kilpailukykyisinä jakamistalouden kehittyessä.

Digitaaliset alustat ovat merkittävä osa nykyaikaista jakamistaloutta. Näiden alustojen kautta toimiva jakamistalous on laajentanut perinteisiä vuokraus- ja palvelumalleja tuomalla uusia mahdollisuuksia kuluttajien ja yritysten ulottuville. Alustatalous mahdollistaa resurssien ja palveluiden jakamisen entistä laajemmalle käyttäjäkunnalle, mikä voi olla yrityksille sekä kilpailuetu että uusi tapa tavoittaa asiakkaita.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä on havaittu jakamistalouden kehitys ja sen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja haasteet yrityksille. Näihin on tartuttu uudessa hankkeessa, Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa, jonka tavoitteena on selvittää ja kehittää jakamistalouden tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Mikäli aihe herätti kiinnostusta ja haluat keskustella tästä, otathan yhteyttä Johanna Järviseen, johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320, niin keskustellaan miten voisimme kehittää jakamistaloutta sinun yrityksessäsi.

Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kiertotaloutta edistävä hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Energia- ja kiertotaloustori Mikkelissä 11.10. – Tule mukaan!

Osasto: 2.10.2024 by Anna Virrantaus

Tervetuloa tutustumaan energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuihin Kauppakeskus Stellaan Mikkelin Energia- ja kiertotaloustorille perjantaina 11.10.2024 klo 10–15! Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa energiankulutuksen ja -tuotannon murroksesta sekä kiertotaloudesta.

Sähkön kulutuksen kasvaessa muun muassa rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä, on tärkeää kehittää vähäpäästöisiä ja tehokkaita energiaratkaisuja. Kierto- ja jakamistalous tarjoavat mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta hyödyntämällä tehokkaammin jo olemassa olevia resursseja.

Mitä tapahtumassa on luvassa?

Energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja esittelemässä paikalliset yritykset ja toimijat kuten MikseiMikkeli, ProAgria ja Xamk.
Inspiroivia asiantuntijapuheenvuoroja energiankäytön tehostamisesta, kuten aurinkosähköstä ja kotitalouksien energiansäästövinkeistä.
Musiikkiesityksiä ja mahdollisuus keskustella alan asiantuntijoiden kanssa.

Tilaisuus on avoin kaikille ja sopii niin kuluttajille kuin ammattilaisillekin.

Ohjelma

Klo 10.00 Alueellinen energianeuvonta ja kiertotaloustoimijat sekä yritykset esittäytyvät
Klo 11.00 Kotitalouden energiansäästövinkit, Savon Martat
Klo 11.30 Musiikkiesitys Elisa Suominen & Tuuli Anikari
Klo 12.00 Kiinteistön suunnitelmallinen kunnossapito, Kiinteistöliitto
Klo 12.30 Aurinkosähkö ja energiaikkunat, Suomen Energia-apu
Klo 13.00 Musiikkiesitys Elisa Suominen & Tuuli Anikari
Klo 14.00 Haastatteluja yrityspisteissä ja yleisökysymyksiä
Klo 15.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden juontavat Xamkin opiskelijat Elmo Nieminen ja Taru Behm.

Tapahtuman järjestävät Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo, ProAgria Etelä-Savo ry, Sweco Oy, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Metsäsairila Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Mukana tapahtumassa: Puijon Romu Oy, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto, Suomen energiasaneeraus, Savon martat, Suomen energia-apu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hanke.

Nähdään Stellassa Energia- ja kiertotaloustorilla!

Lisätietoja:

Johanna Järvinen, p. 050 4655320, e-mail: johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi

Jenina Luotolampi p. 050 3459 403, e-mail: jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä tapahtumassa ovat mukana hankkeet KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä, Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa, Verstas CO2 sekä Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki. Hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia ja tukia ovat myöntäneet Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin matkailu selvässä nousussa – kansainvälisten yöpyjien määrän kasvu piristi elokuuta ja pidensi sesonkia

Osasto: 30.9.2024 by Anna Virrantaus

Mikkelin kaupungin matkailukesä onnistui keskimääräistä paremmin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kesä-elokuun rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat Mikkelissä 6 %. Vastaavalla ajanjaksolla koko Suomen rekisteröidyt majoitusvuorokaudet kasvoivat 0,13 % ja Järvi-Suomessa majoitusvuorokaudet vähenivät 4,1 %.

Heinäkuussa rekisteröityjä majoitusvuorokausia kirjattiin Mikkelissä 3,8 % enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa, vaikkakin ulkomaalaisten majoitusvuorokaudet laskivat 22,4 % edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna. Ilahduttavasti kuitenkin kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat heinäkuussa 6,2 %.

Elokuussa rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä kasvoi Mikkelissä 17,7 %. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat 7,5 % ja ulkomaalaisten peräti 85,2 %. Vertailun vuoksi Järvi-Suomessa rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä väheni 3,5 % – kotimaisten yöpymiset vähenivät 4,4 % ja ulkomaalaisten kasvoivat 3,4 %.

”Mikkelin matkailukesään voidaan rekisteröityjen majoitusvuorokausien kehityksen näkökulmasta olla todella tyytyväisiä. Vertailtaessa koko Suomen, Järvi-Suomen ja myös verrokkikaupunkien kehitykseen Mikkelin kesä onnistui todella hyvin. Kotimaisten matkailijoiden rahan käytössä oli nähtävissä varovaisuutta, joka näkyi yritysten myynneissä, mutta kansainvälisten matkailijoiden määrän kääntyminen selvään kasvuun elokuussa pidensi kesäsesonkia pidemmälle syksyyn”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

”Pitkäjänteinen työ matkailun kehittämishankkeissa tuottaa nyt tulosta erityisesti kansainvälisen markkinoinnin osalta. Saamme hankerahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta Etelä-Savon maakuntaliiton välittämänä”, tiivistää Häkkinen.

Lisätietoa

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kuvateksti: Kesän matkailusesonki jatkuu pitkälle syksyyn. Joukko espanjalaisia kiersi Saimaata RIB Saimaa -veneellä syyskuussa 2024.

Kuva: LakeSaimaa 2.0 -hanke.

Mökin energiankulutukseen voi vaikuttaa vielä ennen talvea – tieto ja harkitut energiaratkaisut vähentävät kustannuksia

Osasto: 26.9.2024 by Anna Virrantaus

Talven lähestyessä on syytä kiinnittää huomiota mökin energiaratkaisuihin. Suurin osa vapaa-ajanasuntojen energiasta kuluu mökkien lämmitykseen, ja esimerkiksi sähkösopimuksen valinta vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Laiturilla 3 -hanke järjestää loka-marraskuussa webinaarisarjan, jossa asiantuntijat kertovat vapaa-ajanasukkaille näistä aiheista.

Mökin talvilämmitys ja energiatehokkuus ovat nyt ajankohtaisia aiheita: mökkeilyn kustannuksia tulevana talvena ehtii vielä vähentää laittamalla energia-asiat kuntoon.

– Jokaisen vapaa-ajanasukkaan kannattaa pohtia oman mökkinsä tarpeita ja vaihtoehtoja sekä sitä, kuinka kulutusta voidaan ohjata ja minimoida. Sähkön hinnan vaihdellessa mökkeilijät kaipaavat myös neuvoja sopivan sähkösopimuksen valintaan, sanoo MikseiMikkelin projektipäällikkö Tuula Pihkala.

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke vastaa haasteisiin tarjoamalla mökkeilijöille ajankohtaista tietoa. Kolmiosainen, kaikille avoin maksuton webinaarisarja energia-asioista järjestetään Teamsin välityksellä.

Webinaarien ajankohdat ja aiheet:

Torstai 3.10.2024 klo 16.30–17.30 Aurinkosähköä mökille
Torstai 31.10.2024 klo 16.30–17.30 Mökin talvilämmitys ja lämmityksen etähallinta
Torstai 14.11.2024 klo 16.30–17.30 Energiatehokkuus ja sähkösopimukset mökillä

Webinaarien puhujina kuullaan energia-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita. Aurinkosähköstä kertoo tietokirjailija ja keksijä Janne Käpylehto. Mökin talvilämmityksestä puhuu projekti-insinööri Rami Kotilainen Tampereen AMK:sta ja lämmityksen etähallinnasta tuotepäällikkö Lauri Ahlsten Optiwatilta. Viimeisessä webinaarissa Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen antaa tietoa ilmalämpöpumpuista ja Feasib Oy:n projektipäällikkö Antti Sirkka sähkösopimuksen valinnasta mökillä.

Harkitut energiaratkaisut vähentävät mökkeilyn kustannuksia. Samalla saavutetaan ilmastohyötyjä. Mökkeilyn hiilijalanjälki on Etelä-Savossa nykyisellään noin 427 CO2e jokaista mökkeilijää kohden. Kokonaisvaikutus on suuri, sillä alueella on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, joita käyttää kaikkiaan noin 250 000 henkilöä. Energiankulutuksen vähentäminen on avainasemassa kestävän mökkeilyn edistämisessä.

Lisätietoja webinaarisarjasta: laiturilla.fi/energiainfo-webinaarit

Lisätiedo

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Yrittäjillä on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle

Osasto: 23.9.2024 by Anna Virrantaus

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi HELMI-hankkeen myötä. Vuoden aikana HELMI-hankeen henkilöstö on kontaktoinut yhteensä liki 500 yritystä, joista viimeisemmän puolen vuoden aikana noin 160 yritystä, Mikkelin ja Savonlinnan alueilla. Yhteydenottojen tavoitteena on ollut herätellä mikroyrityksiä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

Nyt esille nousevat tulokset ovat kontaktoinnin viimeiseltä puolelta vuodelta:

Suurin osa (41 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. ”Tämä kertoo siitä, että yrittäjien keskuudessa on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle ja prosessin tukemiselle” kertoo projektipäällikkö Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kontaktoiduista yrityksistä noin puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen, joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan. Alle kymmenen prosenttia näistä yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi.

Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo useita vuosia ennen omistajanvaihdosta, näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Tämä voi olla huolestuttavaa omistajanvaihdosten ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä kehittämishaluttomuus voi laskea yrityksen houkuttelevuutta ostajien silmissä ja vaikeuttaa omistajanvaihdoksia.

Kontaktoinnin tulokset viittaat siihen, että monet yrittäjät eivät valmistele yritystään tulevaisuutta varten. Yrityksistä 15 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai tee kehittäviä toimenpiteitä. Nämä seikat voivat vaikeuttaa omistajanvaihdosta ja vähentää yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä.

”Valitettavasti edelleen koemme haasteita yrittäjien tavoittamisessa. Hankkeen kohderyhmän yrityksistä jopa 25 %:lla yritystoiminta on jo loppunut, yrittäjää ei ole tavoitettu tai yrittäjä ei ole kokenut tarvitsevansa hankkeen tarjoamia palveluja.” toteaa Kirsi Mättölä.

Tuloksista on kuitenkin havaittavissa myös positiivisia asioita: 13 % kohderyhmän yrityksistä on selkeästi halukkaita aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Tämä luo mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kasvulle ja elinvoimaisuudelle.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosprosessit on saatu käyntiin viimeisen puolen vuoden aikana noin 70 yrityksessä eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksistä. Tämä on johtanut noin 25 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueiden elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Yritysvalmentaja Pekka Turunen, Itä-Savon Uusyrityskeskus, puh. 041 311 7309, pekka.turunen@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Astuvansalmen kalliomaalauksilla suositellaan vierailtavan järjestetyillä laivaretkillä. Miksein matkailuyksikön Saimaa Hop On Hop Off ohjatut retket kuljettivat kohteeseen tänä kesänä noin 700 vierailijaa

Osasto: 18.9.2024 by Anna Virrantaus

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat yksi Mikkelin alueen ainutlaatuisista vierailukohteista. Saimaan Yövedellä sijaitsevat maalaukset houkuttelevat sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita. Yksi Saimaa Hop On Hop Off -retkien pääkohteista on Astuvansalmen kalliomaalaukset.

”Kesällä 2024 kyydissämme kohteessa vieraili yli 700 matkustajaa, mikä on yli puolet koko kesän retkien matkustajamäärästä”, sanoo Saavu Saimaalle! -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas kehitysyhtiö Mikseistä.

Vierailukohteista saatava tieto kehittämisen apuna

Tarkempien kävijämäärien selvittämiseksi on Astuvansalmelle johtavan polun varteen sekä kalliomaalausalueella olevan laiturin kylkeen asennettu Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen toimesta kävijälaskurit.

”Tavoitteemme on laskureiden avulla saada selville kävijöitten määrän lisäksi myös vierailujen ajankohdat. Laskureiden avulla pystymme saamaan suuntaa antavaa tietoa alueella vierailevien ryhmien koosta ja ajankäytöstä”, kertoo kehittämishankkeen projektipäällikkö Tarja Pönniö-Kanerva kehitysyhtiö Mikseistä.

Hän toteaa maalausalueelle johtavan polkureitin olevan jokaisen oikeudella omalla vastuulla kuljettavissa, mutta korostaa ettei polkureitin kunnossapidosta vastaa kukaan tällä hetkellä.

”Polku on osittain juurakkoinen ja vaikeasti kuljettava, ja polun päälle on kaatunut useita puita. Näitä kaatuneita puunrunkoja ei saa yrittää itse lähteä siirtämään tai katkomaan. Rungoissa saattaa olla päällepäin vaikeasti havaittavia jännityksiä, jotka voivat aiheuttaa siirtäjälle vaaratilanteita”.

Saimaan laivaretkien kysyntä ja suosio kasvaa

Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat kokonaisuudessaan saaneet hyvän jalansijan Mikkelin seudun matkailijoitten liikuttajana. Tänä kesänä muita Saimaa Hop On Hop Off -retkien kohteita olivat Puumalan saariston Rokansaari, Niinisaari ja Lintusalo ja Mäntyharjun sekä Juvan matkailu- ja kulttuurikohteet.

”Matkustajien kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut viime kesästä. Kesällä 2023 oli reilut 600 matkustajaa, ja tänä vuonna menimme yli tuhannen matkustajan. Eli kesä on ollut tosi hyvä”, toteaa Airas.

Kehittämishankkeiden tehtävänä on yhdessä alueen toimijoitten ja yrittäjien kanssa muodostaa reittejä ja palvelukokonaisuuksia, joissa matkat kohteisiin olisivat päämäärän ohella kokemisen arvoisia ja elämyksellisiä.

”Olemme saaneet asiakkailta erittäin positiivista palautetta. Saimaa Hop On Hop Off -retkille toivotaan jatkoa tulevina vuosina, jotta autottomat ja veneettömät ihmiset pääsevät vierailemaan Saimaan upeassa järviluonnossa ja sen rannoilla sijaitsevissa hulppeissa ja historiallisissa kohteissa”, toteaa Hanna Airas tyytyväisenä.

Kesän 2025 retkien suunnittelu on alkanut ja siinä huomioidaan asiakkailta ja yrityksiltä kerätyt kehittämisideat sekä uudet kohteet. Hanketoimijat iloitsevat ensi kesänä Ristiinaan avautuvasta Astuvansalmen kalliotaiteen opastuskeskuksesta: ”Se tulee tarjoamaan syvemmän sukelluksen kalliotaiteen maailmaan ja täydentää Saimaan retkiä sekä palveluja loistavasti.”

Lisätietoja

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke
Tarja Pönniö-Kanerva, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi0400 809107.

Saavu Saimaalle! -hankeHanna Airas, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
hanna.airas@mikseimikkeli.fi050 329 6560.

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja alueelle synnyttämällä Mikkelin omiin vahvuuksiin – historiaan ja kulttuuriperintöön – perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke nostaa esille Mikkelin matkailulliset vetovoimatekijät sekä edistää paikallisten toimijoitten kulttuuri- ja historiamatkailun osaamista tiedolla johtamisen keinoin. Uusi ja osaava Suomi ohjelman (JTF) mukainen hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma.

Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta. Hanketta ovat rahoittamassa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Mikkelin kaupunki, Puumalan kunta ja Mikkelin seutuvaliokunta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkeli Water Week alkoi: tapahtumaviikko tuo esiin veden merkitystä eri näkökulmista

Osasto: 16.9.2024 by Veera Kinnunen

Mikkeli Water Week -tapahtumaviikko 16.–22.9.2024 tuo monipuolisesti esiin puhtaan veden merkitystä ja mahdollisuuksia. Viikon aikana järjestetään monipuolista ohjelmaa, jossa veden tärkeyttä tarkastellaan eri näkökulmista – mukana ovat tutkijat, alan yritykset sekä Mikkelin seudun asukkaat.

Water Week -ohjelma koostuu useista tapahtumista, kuten mobiilisovelluksella tehtävästä vesirastisuunnistuksesta, Finnish Lakeland Forum -seminaarista 17.9. ja kansainvälisestä Emerging Trends in Water Treatment -konferenssista oheisohjelmineen 18.-19.9. Lisäksi Mikkelin pääkirjastossa järjestetään koko perheen tapahtumapäivä lauantaina 21. syyskuuta, jolloin veden merkitys tuodaan esiin hauskalla ja opettavaisella tavalla.Tapahtumassa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, ohjelmassa on askartelua, tietovisa, taidetyöpaja ja satuja. Iltapäivällä on mahdollisuus katsoa muun muassa Saimaalla ja Puulalla kuvattu luontoelokuva Järven tarina, jonka ohjaaja Marko Röhr kertoo elokuvasta lisää.

Perheille suunnattu vesisuunnistus tarjoaa mahdollisuuden tutustua veden merkitykseen omatoimisesti mobiilipelin kautta. Voit suorittaa vesisuunnistuksen oman aikataulusi mukaan koko viikon ajan, vaikka yhdessä perheesi kanssa. Pelaamista varten tarvitsee älypuhelimen, jossa on nettiyhteys ja sijaintitiedot käytössä. Peli avautuu 16.9. Seppo-pelialustalla osoitteessa play.seppo.io – tarkemmat pelausohjeet löydät osoitteesta mikkeliwaterweek.fi. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Mikkelin Water Week -tapahtumaviikolla kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua Mikkelin jätevedenpuhdistamoon. Kierrokset järjestetään perjantaina 20.9.2024, ja niille mahtuu mukaan 100 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen kierroksille avautuu maanantaina 16.9. kello 9.00. Kierroksille voit ilmoittautua mukaan osoitteessa mikkeliwaterweek.fi/fin.

Miksi Water Week järjestetään Mikkelissä?

Mikkeli on vesiosaamisen pioneeri. Puhtaan veden pääkaupungissa on rakennettu kunnianhimoisesti ja pitkäjänteisesti osaamista veden ympärille. Se tarkoittaa koulutusta, tutkimusta ja kehitystä, joka tuottaa uusia vesihuollon ratkaisuja ja liiketoimintaa, lopputuloksena elinvoimaa ja hyvinvointia. Kaupunkiin on myös rakennettu huippumoderni jätevedenpuhdistamo, joka purkuvedellään parantaa Saimaan veden laatua. Puhdistamon yhteydessä on ainutlaatuinen uuden vesitekniikan testausympäristö.

Syksyllä 2023 Mikkelissä käynnistyi vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutus, joka kokoaa yhteen opiskelijoita ympäri maailmaa. Koulutus toteutetaan LUT-yliopiston Mikkelin alueyksikössä.

Vesiteknologian osaajat ovat avainasemassa ratkaisemassa yhteiskunnalle elintärkeää kysymystä puhtaan veden riittävyydestä. Vedenpuhdistuksen lisäksi heillä on ymmärrys siitä, miten jäteveden sisältö saadaan puhdistusprosessien yhteydessä tuottamaan lisäarvoa: Jätevettä käsitellään resurssina ja raaka-aineena. Läheinen yhteistyö vedenpuhdistuksen toteuttajan kanssa mahdollistaa opiskelijoille näkymän modernin teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin.

Mikkelissä tehdään huippulaatuista vesitutkimusta LUT-yliopiston erotustekniikan osastolla sekä Mikkelin ammattikorkeakoulussa. LUT-yliopiston tutkimus painottuu erotustekniikkaan, vedenkäsittelymenetelmien kehittämiseen sekä resurssitehokkaiden teknologisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien luomiseen. Yksikön moderneja erotustekniikan laitteistoja voidaan hyödyntää laboratorio- ja pilot-mittakaavassa. Biologinen vedenkäsittely, suuri levälaboratorio ja kattavat analyysimahdollisuudet ovat yksikön erikoisuuksia.

Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk tarjoaa vesiosaamiseen ja asiantuntijuuteen liittyvää koulutusta. Esimerkiksi ympäristöteknologian koulutuksessa vesiosaaminen on yksi painopisteistä. Koulutus kattaa vesikemian, vesinäytteenoton, luonnonvedet, vesihuollon, vedenkäsittelyn ja puhtaan veden hankinnan. Kaikki Xamkin koulutukset hyödyntävät opetuksessaan ympäristölaboratoriota ja tekevät yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa.

Lisätietoja

Juha Kauppinen
BEM-koordinaattori, BEM osaamiskeskus III-hanke
juha.kauppinen@mikkeli.fi
+358 40 162 6894
www.mikkeliwaterweek.fi

BEM osaamiskeskus III -hankkeella koordinoidaan Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen kehittämistä ja käynnistetään sen palvelutoiminta. BEM tukeutuu Mikkelin jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavaan ainutlaatuiseen testaus- ja pilotointiympäristöön. Hankkeella toteutetaan Mikkelin kaupungin ja valtion välistä Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta, jonka teemana on yhdyskuntavesien kiertotalous.

BEM:n tavoitteena on kehittyä valtakunnallisesti tunnetuimmaksi ja kansainvälisesti merkittäväksi vesialan keskittymäksi, joka tuottaa uusia ratkaisuja vesihuollon ongelmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hankkeen päätoteuttaja on Mikkelin kaupunki, joka toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa.

Artikkelikuva: Teemu Leinonen

Nina Rasola päätyi 27-vuotiaana opiskelijana osakeyhtiön johtoon isänsä kuoleman jälkeen ja kehottaa yrittäjiä varautumaan pahimpaan: ”Joka yrityksellä pitäisi olla musta laatikko hätätapauksiin”

Osasto: 10.9.2024 by Anna Virrantaus

Harva joutuu työelämässään niin kovaan paikkaan, kun Nina Rasola elokuussa 2000. Rasolan isä, RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Risto Rasola kuoli tapaturmaisesti 60-vuotiaana

Neljä päivää myöhemmin Nina Rasola palasi ulkomailta Mikkeliin ja 27-vuotiaasta opiskelijasta tuli osakeyhtiön toimitusjohtaja.

– Se oli hyppy syvään päätyyn. Olin ollut parina vuotena kesätöissä isän firmassa, mutta muuta en yrityksen toiminnasta tiennyt, Rasola muistelee.

Risto Rasola ei käyttänyt työssään tietokonetta eikä jättänyt jälkeensä muistiinpanoja tai virallisia dokumentteja.
Yrityksessä oli kuitenkin töissä yksi henkilö, joka oli perillä taloudesta ja hallinnosta. Lisäksi asiakkuudet oli kirjattu sähköiseen ohjelmistoon.

– Hallintoihminen ja asiakasrekisteri olivat meidän pelastuksemme, joita ilman emme olisi selvinneet, Rasola myöntää.

Varautuminen helpottaa läheisiä

Nina Rasolalle oli selvää, että yrityksen toiminta jatketaan, vaikka yllätyksiä putkahteli esiin. Oli lupa-asioita, sopimusten epäselvyyksiä ja yrityksen talousvaikeuksia sekä kymmenkunta työntekijää, joista täytyi pitää huolta.

Nuori nainen kohtasi myös ennakkoluuloja ympäristöhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana.

– Nuoruus pelasti, Rasola hymähtää.

Nina omistaa siskonsa Inga Rasolan kanssa osakeyhtiön yhdessä. Elokuu 2000 on jättänyt jälkensä ja nykyisin yrityksellä on varautumissuunnitelma avainhenkilöiden kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyen.

Kaikki mahdollinen dokumentaatio, kuten vakuutukset ja sopimukset, on useamman henkilön saatavilla. Valtuuksia on jaettu virallisessa Suomi.fi -palvelussa laajasti ja asiakasrekisteri pidetään ajan tasalla.

Myös käyttöoikeuksia erilaisiin sähköisiin järjestelmiin, kuten sosiaaliseen mediaan ja yhtiön sähköpostiin, on monilla henkilöillä.

Osakeyhtiön hallituksessa on jaettu vastuita riskien hallinnan näkökulmasta. Hallitus arvioi ja päivittää tilannetta säännöllisesti.

– Haluamme helpottaa läheisten ja lasten taakkaa surun keskellä, Rasola sanoo.

Käytäntö on kuolemantapauksissa raaka

Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joissa yrittäjän kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen ei ole varauduttu. Erityisen paljon on yhden ihmisen toiminimiyrityksiä, joissa tilannetta ei ole ajateltu.

Yrityksen avainhenkilöstä luopuminen on kaikissa tilanteissa menetys, mutta erityisesti kuolemantapauksissa käytäntö on raaka.

Yritystoimintaan liittyy yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta sopimuksia ja velvoitteita, mitkä eivät automaattisesti pääty yrittäjän kuolemaan. Kulut juoksevat yhä.

– Kuolemantapauksessa asiointikanavat menevät poikki heti. Mikäli valtuutuksia asioiden hoitamiseen ei ole kenellekään, voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia, ennen kuin pystyy tekemään yhtään mitään, Nina Rasola huomauttaa.

Yrityksen avainhenkilöllä on lisäksi aina hiljaista tietoa, joka voi olla toiminnan kannalta kaikkein arvokkainta.

Rasola sanoo oman kokemuksensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi olla ”musta laatikko”.

– Kun kaikilla yrittäjillä olisi edes yksi paperi, josta löytyy kaikki tarvittava, jopa sitä hiljaista tietoa eli sellainen musta laatikko, joka avataan vain hätätapauksessa.

Maksuton koulutus kaikille yrittäjille

Itä-Savon Uusyrityskeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus haluavat herätellä yrittäjiä miettimään yrityksensä ja läheistensä tulevaisuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2024 kello 15-16.30 järjestetään maksuton koulutus siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse ei enää kykene hoitamaan yrityksen asioita.

– Kaikille yrittäjille avoimessa koulutuksessa käsitellään sitä, millaisia oikeudellisia toimenpiteitä tarvitaan, mikäli yrittäjä kuolee äkillisesti tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, kertoo Miksein yrityskehittäjä Kirsi Mättölä.

Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät juridiset asiakirjat, jotka jokaisella yrittäjällä kannattaa olla kunnossa.
Lisäksi koulutus tarjoaa myös käytännönläheisiä neuvoja ja työkaluja siihen, miten yrittäjä voi varautua elämän yllättäviin käänteisiin.

Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari, OTM Harri Skopa, Lakiasiaintoimisto Saimaa Oy. Tilaisuus toteutetaan Teams-etäyhteydellä ja linkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu 13.9. mennessä!

Teksti: Tanja Rihu
Kuva: RL-Palvelut Oy

HELMI- hankkeessa edistämme liiketoimintojen jatkuvuutta ja yritysten kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme yrityksille omistajanvaihdokseen luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa. Hankkeen toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, ja rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Dribla-aktiivisuusmattojen tuotanto pääsee vauhtiin Mikkelissä syksyllä: Etelä-Savon pääomarahasto ja kv. tähti Lukas Hradecký sijoittajiksi Driblaan

Osasto: 6.9.2024 by Anna Virrantaus

Neljän vuoden tuotekehityksen tuloksena valmistunut Dribla-aktiivisuusmatto on löytänyt ensimmäiset pääomasijoittajat. Tilausten toimitukset pääsevät vauhtiin loppusyksyllä, kun tuotantolinja Mikkelissä valmistuu. Nyt yritys etsii yhteistyökumppaneita jakeluun ja kansainvälistymiseen.

Uran ammattijalkapalloilijana koti- ja ulkomailla tehnyt Janne Moilanen sai idean aktiivisuusmatosta vuonna 2000, kun hän harjoitteli harjoituskartioilla kaatosateessa ennen ulkomaisen jalkapalloseuran testiä. Treeni oli mukava, mutta mieleen hiipi, että voisipa tätä tehdä sisätiloissa. Viime vuodet Moilanen on toteuttanut yrittäjänä erilaisia tapahtumia.

”Kun korona-aikana tuli lockdown ja tapahtumien järjestäminen hiljeni, mietin yöllä lapsia, jotka nauttivat liikunnasta, mutta kököttivät silloin sisällä. Toin tötsät olohuoneen matolle ja aloin kehitellä mattoideaani kodin harrastehuoneessa”, kolmen lapsen isä kuvaa.

Jo ensimmäinen idea oli lähellä lopullisen tuotteen toimintatapaa, mutta alkuun tuotekehitys vei kohti monimutkaisempaa toteutusta.

”Välillä tuntui kuin olisi pyramidisokkelossa, josta pitäisi osata ulos. Käytännössä testaamalla sitten huomasi, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät. En tiennyt, että kehittelyvaihe voisi olla näin pitkä. Minulla oli visio, mutta tarvitsin ulkopuolista teknistä osaamista. Olen tinkimätön pienissä yksityiskohdissa. Päätin heti alussa, että tehdään tuote, jonka mikään yksityiskohta ei vaivaa minua. Tällä hetkellä tarvitaan startup-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen ulkopuolisia neuvoja ja apua.”

Tuotekehitykseen vauhtia ulkopuolisesta rahoituksesta

Alkuvaiheessa Moilanen kehitti tuotetta toisen osakeyhtiönsä, tapahtumatuotantoon keskittyneen Torisport Oy:n kautta. Kun yritys sai korona-avustusta, tuotekehitys pääsi kunnolla alkuun.

”Usko alkoi nousta. Tekniikkaa muutettiin ja yksinkertaistettiin. Tuotantokulut laskivat, ja tekemisestä tuli realistisempaa.”

Sitten yritys sai kehitysrahoitusta, johon toisen puolen oli oltava omarahoitusta.

”Se pisti miettimään, uskonko itseeni niin paljon, että uskallan lähteä tähän täysillä omalla riskillä. Se oli kaikki peliin -tilanne. Asiat etenivät 3-4 kuukauden sykleissä, ja tuote parani.”

Osakeyhtiöksi Moilanen vaihtoi Driblan yhtiömuodon viime syksynä. Hän toimii yrityksen keulakuvana ja toimitusjohtajana.

”Etsin aktiivisesti rahoitusta ja kuuntelin startup-yrittäjien podcasteja päästäkseni sisään tähän maailmaan. Lopulta joku vinkkasi, että ota yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastoliniin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä. Marjo olikin ensimmäisestä sekunnista alkaen innoissaan, ettei ollut 15 vuoteen nähnyt näin valmista projektia. Se antoi paljon uskoa. Marjon vinkistä hain Business Finlandin innovaatioseteliä ja patenttia kotimaahan. Tehtiin taas iso harppaus eteenpäin.”

Tuotantoketjuun löytyi alihankkijoita

Tuotantoketju alkoi hahmottua, ja kehittäjäpersoonien verkosto muodostua yrityksen ympärille. Aktiivisuusmaton käyttöpinnan, tekonurmimaton, valmistaa alajärveläinen Saltex Oy ja maton pohjakerroksen inkoolainen NMC Termonova. Sensorit tekee savonlinnalainen 3 K -elektroniikkatehdas, ja ohjelmistoratkaisut toteuttaa mikkeliläinen Metatavu Oy. Teknologiaa suojaavat kotelot valmistetaan jatkossa ruiskuvaluteknologialla.

”Kun kävin Metatavulla, näin miten koodarit olivat innostuneet kisaamaan matolla, joten siitä tuli uskoa, että kyllä tuote koukuttaa aikuisiakin käyttäjiä.”

Mattoja on nyt valmiina kolmea eri kokoa. Pienin Kids-matto soveltuu lapsille makuuhuonekäyttöön, Play-versio sopii harrastetiloihin ja olohuoneisiin ja Areena-mallia voidaan tehdä suurina pintoina tilauksesta.

Mattojen käyttäjille on valmiina yhdeksän erilaista peliä, joita pelataan älypuhelinsovelluksen avulla. Matossa on erivärisiä valoja, jotka on ohjelmoitu eri pelien pelaamiseen. Maton sensorit reagoivat palloihin ja kosketukseen. Matolla liikutaan joko treenijalkineissa tai sukkasillaan.

”Matto tuo uutta liikkumiseen ja harjoitteluun kaikenikäisille. Meillä on myös kolme eritasoista muistipeliä, jotka sopivat lapsista ikäihmisille. Maton avulla voi kehittää omaa nopeuttaan, ketteryyttään, kehonhallintaansa ja jalkapallon lajitaitoja.”

Merkittäviä sijoituksia löytyi 1. rahoituskierrokselle

Rahoitusta etsiessään Janne Moilanen teki periaatepäätöksen, että hän voi luopua enintään 30 prosentista omistusta. Ensimmäiseksi sijoittajaksi löytyi sukulainen.

Toinen sijoittaja olikin sitten maailmanluokan tähti, Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni, Bundesliigassa palkittu Lukas Hradecký, joka pelaa tällä hetkellä saksalaisen Leverkusenin joukkueen väreissä.

Toisella yrittämällä mukaan saatiin myös Etelä-Savon pääomarahasto.

”Sijoittajilla on nyt 17 prosentin osuus yhtiöstä. Päätimme, että 1. rahoituskierros on nyt ummessa. Jätimme 3-4 kuukautta aikaa sille, että saamme tuotantolinjan valmiiksi täällä Mikkelissä ja jälleenmyyjien kanssa saadaan tehtyä sopimukset.

Jälleenmyyjäverkostoon etsitään kansainvälisiä toimijoita

Mattojen toimitukset alkavat tilaajille Mikkelin Sammonkadulta loka-marraskuussa. Aktiivisuusmatoilla on avainlippu todentamassa, että tuotteiden kotimaisuusaste on liki sata prosenttia.

”Tuotannossa olemme nyt päässeet sellaiseen vauhtiin, että yhden maton pystyy kokoamaan 15 minuutissa. Osaan itsekin kasasta mattoja. Siitä on kovasti apua neuvottelutilanteissa, kun pystyn kuvaamaan jokaisen osan ja valmistusvaiheen asiakkaille.”

Dribla on löytänyt tuotteilleen ensimmäiset kotimaiset jälleenmyyjät. Ensimmäinen jälleenmyyjä on suomalainen voimailulaitteiden verkkokauppa dinox.fi. Alustava sopimus on olemassa suomalaisen urheiluvälinekaupan kanssa. Myös kotimainen kauppaketju on tuomassa tuotteita myyntiin.

”Ideana on, että tuotteita pääsisi kokeilemaan julkisissa paikoissa, esimerkiksi lasten sisäleikkipaikoissa ja niitä voisi myös tilata sieltä. Lisäksi yksi suurista lajiliitoista on kiinnostunut tuomaan tuotteita omaan nettikauppaansa, ja yksi alan kuntosaliketjuista on kiinnostunut yhteistyöstä. Lähitulevaisuudessa haluaisin saada viritettyä yhteistyötä isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja tässäkin on jo otettu ensiaskelia.”

Tukea lasten ja nuorten liikunnalle

Matoilla on vuoden takuu, ja yritys toimittaa uuden tilalle, jos jotain ongelmia ilmenee. Asiakkaille tarjotaan jatkossa mahdollisuus leasing-sopimuksiin.

”Lisäksi ajatuksena on, että esimerkiksi mattoja ostaneet urheiluseurat voisivat hankkia itselleen tuloja vuokraamalla mattoja vaikka omien seurojensa jäsenten syntymäpäiville. Olemme lähdössä seurakiertueelle eli käymme isojen kaupunkien suurimmissa jalkapalloseuroissa esittelemässä mahdollisuuksia. Olisi hienoa, jos etenkin junioriseurat ottaisivat tästä koppia. Kysyntää on myös kotitalouksissa, minkä takia olemme toistaiseksi yrittäneet pitää pienempien mattojen hinnat älypuhelimen hankintahinnoissa.”

Yritys on käynnistänyt myös Lahjoita liikettä lapsille -kampanjan, jotta yritykset innostuisivat hankkimaan ja lahjoittamaan aktiivisuusmattoja koululaisten ja päiväkotilasten käyttöön.

”Selvästi näkee, miten lapset innostuvat liikkumaan mattojen kanssa. Yrityksiä on jo innostunut hankkimaan niitä lasten ja nuorten käyttöön. Kampanjaan osallistuu muun muassa yksi pankkiryhmittymä ja yhden vakuutusyhtiön kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja.”

Janne Moilanen muistuttelee itselleen, että nyt pitää ajatella isosti ja tähtäimen on oltava tiukasti kansainvälistymisessä.

”Nyt on se tilanne, että meitä ollaan kysymässä joka paikkaan ja pyydetään mattoja testiin. Täytyy pitää kirkas fokus kansainvälistymisessä. Tavoitteena on löytää strategisesti tärkeitä myyjiä, alan merkittäviä pelureita. Kansainvälistyminen olisi luontevaa aloittaa Saksasta, joka on valtava markkina, ja Lukas Hradevský pelaa siellä. Yhdysvalloissa soccer on rajussa kasvussa ja muun muassa naisten maajoukkue voitti olympialaiset, joten siellä on valtava buumi soccerin ympärillä. USA:n markkina on niin valtava, että olemme miettineet sitä alusta asti ja se kiinnostaa kovasti tässä vaiheessa.”

Lisätietoja:

www.dribla.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto: sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.