fbpx

Puuilo avaa tavaratalon Mikkelin Karikkoon

Erityisesti tee-se-itse asiakkaita palveleva Puuilo avaa uuden tavaratalonsa Mikkelin Karikkoon loppuvuonna 2020.

Puuilo kertoo tiedotteessaan saaneensa paljon asiakaspalautetta, jossa myymälää Mikkeliin on toivottu. Kun sopiva kauppapaikka löytyi samasta kiinteistöstä Karikon LIDL -myymälän kanssa, toimitusjohtaja Juha Saarelan mukaan ratkaisu oli helppo.

– Näinä poikkeuksellisina aikoina on mukava kertoa myös kasvusuunnitelmista. Käsillämme oleva kriisi on ennennäkemätön mutta ohimenevä ja suuntaamme katseemme jo tulevaisuuteen. Mikkelin markkina-alue ympäristöineen on kaikilta osin meille sopiva, eikä meillä ole ennestään yhtään yksikköä Etelä-Savon maakunnassa, Saarela sanoo.

Koronaviruskriisistä huolimatta Puuilon alkuvuoden myynti on tiedotteen mukaan ollut vahvassa kasvussa kaikissa ketjun 29 tavaratalossa sekä verkkokaupassa. Alkuvuodesta on avattu uudet myymälät jo Kotkaan ja Seinäjoelle. Mikkelin lisäksi Puuilo etsii aktiivisesti myös muita laajentumiskohteita ympäri Suomea.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on iloinen kuullessaan että Puuilo julkisti päätöksen tavaratalon avaamisesta Mikkeliin.

– Yritystä on toivottu Mikkeliin jo 2 vuoden ajan ja matkan varrella olemme käyneet läpi monia tontti- ja tilavaihtoehtoja. Karikossa on tällä hetkellä erittäin hyvä liikekeskittymä ja uskon että paikka on Puuilolle mainio, iloitsee kehittämispäällikkö Hannele Hynninen.

Kuva: Puuilo Oy, toimitusjohtaja Juha Saarela
Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen

Entos tarjoaa ratkaisuja energiansäästöön

Mikkelin Karkialammella toimiva Entos Oy tarjoaa rakennusautomaatiopalveluja ja on kehittänyt älykkään ilmanpoistopuhaltimen.

LVISA-alan ratkaisuihin erikoistuneen Entos Oy:n perusti nykyisen toimitusjohtaja Aki Pohjalaisen isä vuonna 1977 Mikkelin Visulahteen.

Monipuolisen kokemuksen alalta maailmalla hankittuaan Aki Pohjalainen palasi Mikkeliin ja osti kahdeksan henkilöä työllistäneen yrityksen isältään vuonna 2005.

Tällä hetkellä yrityksen palkkalistoilla on 12 osaajaa, ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa.

Palvelutarjonnan ydin ovat LVISA-alan rakennusautomaatiopalvelut, joihin on etähallintamahdollisuus. Yrityksen palveluihin kuuluvat ilmanvaihtoon, automaatioon ja lämmitykseen liittyvät asennukset, huollot, laitteet, suunnittelutyöt sekä saneeraukset ja urakointi.

Huoltoa ja urakointia tekee tällä hetkellä viisi työntekijää Etelä-Savon lisäksi myös Etelä- ja Keski-Suomessa.

”Meidän työntekijöillämme ei ole ongelmia liikkua laajallakaan säteellä.”

Ilmanpoistopuhallin kiinnostaa

Viime vuosina yrityksestä on kehittynyt yhä vahvemmin rakennusautomaation ohjelmointiyritys.

Yritys alkoi kehittää omaa innovaatiota, älykästä ilmanpoistopuhallinta, vuonna 2016. Puhaltimen keksi Aki Pohjalainen ja sillä on hyödyllisyysmalli.

Tuotekehitysprosessia on vauhditettu erillisin kehityshankkein, joista ensimmäinen alkoi 2017. Tuotteen valmistuttua jatkokehitystä on tehty ensi vuoden lopussa päättyvässä hankkeessa. Sen jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kehityshankkeen läpivienti.

TopAir-tuote tuli myyntiin koko maahan noin 1,5 vuotta sitten ja se on otettu hyvin vastaan.

”Käytännössä ratkaisumme avulla sekä painovoimainen että koneellinen ilmanvaihto pystytään muuttamaan älykkääksi, mikä pienentää kerrostalojen energiakuluja.”

Nopea asennus

Innovaatiota hyödynnetään tällä hetkellä ennen 2004 rakennettuihin kerrostaloihin ja muihin ilmanvaihtosaneerauksia suunnitteleviin kohteisiin.

Puhaltimen anturiteknologia mahdollistaa ilmanpoiston portaattomasti säätyvällä EC-moottorilla kulloisenkin kohteen ilmanvaihtotarpeen mukaan.

”Anturiteknologiamme kerää ja välittää eteenpäin tietoa talojen ilmanvaihdon toiminnasta. Yleensä kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan tiettyinä aikoina päivästä, meidän ratkaisumme on älykäs ilmanvaihto, joka perustuu todelliseen tarpeeseen.”

Etähallittava ja huollettava ilmanpoistopuhallinjärjestelmä on helposti asennettavissa ilman pitkiä käyttökatkoja.

”Käytännössä energiaremontti onnistuu 12 tunnissa, kun asennamme katolle vanhan koneen tilalle uuden ja laitamme anturit paikoilleen. Vanhankin talon painovoimainen ilmastointi pystytään päivittämään näin.”

Asukkaalle uusi järjestelmä tuo monta etua. Mittausanturit tutkivat ilmanlaatua ja ilmaa poistuu tarvittava määrä. Asumismukavuus lisääntyy, kun vedontunnetta ei ole, eikä ylimääräiseen tuulettamiseen ole tarvetta.

”Ilmavirta on rauhallisempi, vedontunne vähenee ja ilmastoinnin äänet häviävät.”

Kun lämmityskulut alenevat, samalla pienenee kiinteistön hiilijalanjälki. Esimerkkilaskelmien mukaan parisenkymmentä vuotta vanhassa kerrostalossa tarpeen mukaan toteutettu ilmanpoisto voi säästää energialaskua noin 4000 eurolla vuodessa. Investointi maksaa itsensä takaisin 3-5 vuodessa. Samalla kiinteistön elinkaari pidentyy.

Valmistus Mikkelissä

Tällä hetkellä käytössä on 150 puhallinta. Marraskuun puolivälissä yritys tuo markkinoille kolmannen version ilmanpoistopuhaltimesta.

Itse laitteisto koostuu kolmesta osasta eli merialumiinista valmistetusta kehyksestä, puhallinosasta ja älykeskuksesta, josta löytyvät yhteyslaitteisto, ohjaava älytoiminto ja ilmanvaihdon tasoa seuraavat anturit.

Puhaltimet valmistetaan Mikkelissä kierrätettävistä materiaaleista, joista yli 70 prosenttia saadaan kotimaasta. Puhaltimesta on räätälöitävissä sopiva koko kohteen mukaan. Tuotteen saama Avainlippu kertoo kotimaisuudesta.

Yritys on keskittänyt kaiken toimintansa Karkialammella omistamaansa toimitaloon, missä se pystyy räätälöimään tilaratkaisuja kasvavan liiketoiminnan tarpeisiin.

Vienti alkaa

Tällä hetkellä yritys etsii ilmanpoistopuhallintaan hyödyntämään erilaisia yhteistyökumppaneita.

Tuotteella on jo laaja joukko jälleenmyyjiä. Jälleenmyyjiin kuuluu myös kaksi tunnettua kansainvälistä kasvuyritystä.

”Etsimme vahvoja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voimme kasvaa.”

Vientinäkymiäkin tuotteelle häämöttää, sillä sen avulla voidaan varmistaa myös sisäilman puhtaus ja raikastaa ilmaa. Vienti aloitetaan Ruotsista ja Tanskasta.

”Esimerkiksi yötuuletustoiminto on ominaisuus, jolla on käyttöä hellejaksoista kärsivissä maissa.”

Kuvassa:
Keksijänä tunnettu Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen on innoissaan yrityksen kasvunäkymistä ja TopAir-innovaatiosta.

Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Väkeä Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa

Fujitsun Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta kuntalaisten sähköinen asiointi helpottuu – “Mikkelissä on hyvä toimia”

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi.

Fujitsu Finland Oy:n Mikkelin osaamiskeskuksessa työntekijät naputtavat keskittyneesti näppäimistöjään. Yrityksen valoisat toimitilat sijaitsevat Mikkelin kasarmin kampuksella historiallisessa miljöössä.

Osaamiskeskuksessa työskentelee kymmenisen asianhallinnan ja arkistoinnin ict-ammattilaista, muun muassa järjestelmäasiantuntijoita ja konsultteja. 2018 Mikkeliin perustettu tiedonhallinnan osaamiskeskus on osa isompaa Fujitsun osaamiskeskusta, jossa työskentelee noin sata asiantuntijaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa.

Kansainvälinen osaamiskeskus on erikoistunut dokumenttien ja sisällön hallintaan. Mikkelin toimistolla kehitetään tiedonhallintaa erityisesti kunta-asiakkaille.

– Fujitsu toimittaa useille kunta-asiakkaille asianhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ratkaisuja. Mikkelin osaamiskeskuksen päärooli liittyy näihin palveluihin, kertoo Fujitsun informaationhallinnan liiketoimintaa Pohjoismaissa johtava Mauri Mikkonen.

– Käytännössä Mikkelissä kehitetään ohjelmistoa, konsultoidaan ja koulutetaan asiakkaita sekä testataan uusia toiminnallisuuksia.

Viime kädessä Fujitsun Mikkelin toimipisteessä tehtävä työ näkyy kuntalaisille parempina ja vaivattomampina sähköisinä palveluina. Mikkelin osaamiskeskuksen ansiosta esimerkiksi kansalaisten sähköinen asiointi julkishallinnon palveluissa helpottuu.

Mikkeli valikoitui Fujitsun toimipisteen sijainniksi Mikkelin laajan digitaalisen osaamisen ja yhteistyöverkoston vuoksi. Mauri Mikkosen mukaan Fujitsulla on ollut hyvää yhteistyötä Mikkelin kaupungin kanssa jo useita vuosia.

– ”Mikkelissä on hyvä toimia, sillä meillä on hyvä yhteistyö kaupungin kanssa.”

Fujitsun ja Mikkelin yhteistyöpohjaa rakennettiin jo Lupaus-ohjelmassa. Se oli hanke, jossa Mikkelissä kehitettiin yritysten ja organisaatioiden tuottavuuskehitykseen uusia malleja. Lupaus-ohjelmassa Mikkelissä käytettiin Fujitsun ohjelmistoa, jonka avulla saavutettiin merkittäviä ajansäästöjä ja ympäristövaikutuksia.

Toimipisteen sijaintipaikkana Mikkeli pystyy tarjoamaan Fujitsulle osaamisen lisäksi laajat sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisverkostot.

– Myös toimialan ammattikorkeakoulutus Mikkelin Xamkissa sekä alueen pitkäaikainen pyrkimys sähköisen arkistoinnin kansalliseksi toimijaksi ovat ratkaisevia tekijöitä. Viimeisen onnistumisesta on useita erilaisia näyttöjä, Mikkonen lisää.

Fujitsu tekee koulutusyhteistyötä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Yhteistyö on helppoa myös Fujitsun toimipisteen fyysisen sijainnin ansiosta: ammattikorkeakoulu on ihan naapurissa.

Fujitsun toiminta näkyy Etelä-Savossa myös alueellisesti

– Mikkeli ja ympäryskunnat ovat tärkeitä asiakkaitamme. Tämän lisäksi olemme olleet mukana useissa keskusteluissa ICT-palveluiden kehittämiseksi erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, Mauri Mikkonen sanoo.

Tiivistä tehdään niin Mikkelin kaupungin kuin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa.

Fujitsun toiveena on löytää uutta työvoimaa alueelta. Rekrytointi on käynnissä koko ajan, sillä työvoiman tarve on jatkuva.

– Tiedonhallinta on keskeisessä roolissa, kun yritykset ja organisaatiot uudistavat toimintamallejaan osana digitaalista siirtymää. Tehokkaat tiedonhallinnan ratkaisut parantavat yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta, joten niille on kysyntää.

Mauri Mikkosen mukaan Suomen ja Mikkelin osaamiskeskuksen avulla Fujitsu pystyy entistä paremmin palvelemaan asiakkaitaan.

– Suomi on sähköisen tiedonhallinnan edelläkävijä. Erityisesti maamme julkishallinnossa ja finanssisektorilla on pitkät perinteet tiedonhallinnassa, ja Fujitsu on ollut vahvasti mukana tämäntyyppisten ratkaisujen kehittämisessä. Haluamme viedä hyvää osaamistamme myös muualle Eurooppaan, Mauri Mikkonen sanoo.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Disec Oy:n Aki Lassila

”Tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita” – Iso osa Suomen terveydenhuollon tutkimuksista tallennetaan Mikkelissä, ja niiden ansiosta sairauksia voidaan havaita ajoissa.

Mikkelissä toimiva Disec säilyttää ja hallinnoi ison osan Suomen terveydenhuollon kuvantamisen tutkimuksista sekä paljon muitakin erilaisia arkistoaineistoja esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunginarkistoilta.

Kun terveydenhuollon asiakas jossain päin Suomea käy vaikkapa röntgenkuvauksessa tai mammografiaseulonnassa, kuvat tallentuvat hyvin todennäköisesti Mikkelissä sijaitsevaan palvelinkeskukseen.

Mikkeliläinen tiedonhallinta- ja digitointipalveluita tuottava yritys Disec hallinnoi iso osaa Suomessa terveydenhuollon käytössä olevista kuvista ja tutkimuksista.

– Järjestelmiemme kautta kulkee vuosittain noin 850 000 tutkimusta vuodessa terveydenhuollon julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön. Meitä isompi on vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, joka käsittelee noin miljoona tutkimusta vuodessa, kertoo Disecin toimitusjohtaja Aki Lassila.

Disecin tarina Mikkelissä alkoi vuonna 2004 silloisen Mikkelin Ammattikorkeakoulun sähköisen arkistonhallinnan EU-projektista, kun radiologit siirtyivät filmien tarkastelusta käyttämään työssään tietokoneita Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella.

Sen jälkeen yritys on laajentunut terveydenhuollon kuvien tietojen arkistoinnista isommin myös muuhun tiedonhallintaan ja kasvanut koko ajan.

Isoin siivu yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tulee vielä terveydenhuollon puolelta. Disecin palveluiden läpi kulkee ja niihin tallentuu terveydenhuollon tutkimuksia noin 500:sta paikasta eri puolelta Suomea: muun muassa magneetti-, ultraääni-, tietokonetomografia- ja mammografiatutkimuksia.

– Tutkimusten perusteella radiologit tekevät diagnostiikkaa ja antavat potilaille lausuntoja. Ohjelmissamme on radiologin käyttöön sopivat työkalut, joilla analytiikkaa on helppo tehdä.

Esimerkiksi Suomen mammografiaseulontojen tutkimuksista vuosittain 80–90 prosenttia kulkee Disecin järjestelmien kautta.

Asiakkaina  kunnat, kuntayhtymät ja yksityinen sektori

Terveydenhuollon puolella yrityksen asiakkaita ovat useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä yksityiset terveydenhuollon yritykset, kuten Terveystalo. Disec myös säilyttää isoa määrää tutkimuksia. Niitä on yrityksen järjestelmissä tällä hetkellä lähes 300 miljoonaa.

Sähköisiä tiedonhallintapalveluita Disec tarjoaa muun muassa eri kaupungeille, museoille ja arkistoille. Disecin järjestelmiä käyttävät muun muassa Turun ja Tampereen kaupunginarkistot, Espoon ja Jyväskylän museot, Työväenarkisto ja Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka.

– Myös arkistopalveluiden tarjoajana Disec on Kansallisarkiston jälkeen Suomen toiseksi suurin toimija. Kaupunginarkistoilla ja -museoilla on hyvin monenlaista materiaalia, muun muassa erilaisia historiallisia dokumentteja ja valokuvia, joita he haluavat säilyttää digitaalisesti itsellään ja jakaa myös netin yli eteenpäin.

Disec myös digitoi ja tallentaa erityisesti audiovisuaalista materiaalia eli käytännössä videoita esimerkiksi kaitafilmeiltä, äänitteiltä ja dioilta.

Lassila esittelee yrityksen digitointitiloja: siellä on hyvin arvokasta laitteistoa, jolla saadaan jopa hyvin huonolaatuisten ja kymmeniä vuosia vanhojen filminauhojen kuvamateriaalista kaapattua 5K-tasoista videokuvaa. Vastaavia laitteita on vain harvoilla toimijoilla Suomessa.

Arkisto voi kuulostaa paikalta, jonne tieto haudataan lopullisesti. Disec haluaa korostaa sitä, että tieto on nykyajan öljyä, joka pyörittää yhteiskunnan rattaita. Lassila muistuttaa, että Disecin hallinnoimia tietoja voidaan jatkojalostaa ja hyödyntää moniin tarkoituksiin.

– Organisaatiot käyttävät tietoja esimerkiksi tutkimusmateriaalina. Esimerkiksi terveydenhuollon kuvantamistietojen avulla voidaan tehdä tutkimusta ja kehittää tekoälysovelluksia, joilla voidaan havaita ja ennustaa sairauksia. Arkistotoimijat puolestaan hyödyntävät tietoa paitsi historiantutkimuksessa, myös tuovan sen yleisön saataville: esimerkiksi historiallista kuvamateriaalia käytetään erilaisissa näyttelyissä.

Mikkeliä Lassila pitää arkistoinnin ja digitoinnin alan yritykselle tehokkaana paikkana toimia. Se, että saman alan toimijoita ja ihmisiä on täällä useita, luo tietyn ilmapiirin kaupunkiin.

– Mikkelissä on paljon arkistointialan pelureita ja alalla pitkät perinteet muun muassa ammattikorkeakoulun, Elinkeinoelämän keskusarkiston ja Maakunta-arkiston ansiosta. Täällä on paljon arkistointialan infraa ja hyvä maine arkistointialan keskittymänä. Myös arkistointialan koulutus on lähtenyt Mikkelissä uuteen kukoistukseen.

Lassila kiittelee myös yrityksen hyviä toimitiloja: Disec toimii keskeisellä paikalla Mikpolissa, Kasarmin kampuksella, jossa sillä on käytössä toimiston lisäksi hyvin neliöitä konesaleja varten. Disecin toinen toimipiste sijaitsee aivan Helsingin keskustassa Rautatieaseman lähellä WTC-talossa.

– Mikkeli on keskeinen paikka koko Suomen kannalta ajateltuna.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Henkilöstöä Disecissä on nykyään 12. Lassilan mukaan osaaville työntekijöille on jatkuva kysyntä: haastatteluhetkellä paikkoja olisi auki ainakin kolmelle ohjelmistojen kehitys- ja it-järjestelmäosaajalle.

Yrityksen hyvä maine on kiirinyt pitkälle. Lassilan mukaan se on syntynyt itse kehitettyjen ja laadukkaiden järjestelmien sekä hyvän palvelun ansiosta.

– Järjestelmiämme voi sumeilematta kehua. Jotkut alan toimijat tarjoavat ulkoa ostettuja järjestelmiä, mutta meillä kehitystyö ja järjestelmien hallinta tapahtuu yrityksen sisällä ja omissa tiloissa. Tietoturva ja käytettävyys ovat ohjelmissamme erityisen tärkeitä, ja siitä olemme saaneet tunnustusta.

Yrityksen pääpaikka pysyy jatkossakin Mikkelissä. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä tiedonhallinta eri muodoissaan sekä arkistointi ja digitointi ovat tämän päivän ja tulevaisuuden alaa.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

Iloisen Langan yrittäjä Taina Hihnala

Iloinen käsityöyrittäjä haastaa itsensä päivittäin

”Olen aina rakastanut asiakaspalvelua ja käsitöitä, vaikka käsitöitä olen välillä tehnyt salaa ja häpeillen”, viime lokakuussa Iloinen Lanka -käsityömyymälän yrittäjänä Mikkelin ydinkeskustassa aloittanut Taina Hihnala miettii.

Mikkelin Paukkulasta lähti reppuun matkailupuolen tutkinto ja töitä löytyi matkaoppaana eri puolilla maailmaa. Kymmenen vuoden ajan kesät kuluivat Euroopassa ja talvet Karibialla. Tutuksi tuli myös matkatoimiston esitetuotanto. Niinä vuosina käsityöt jäivät.

Opinnot toivat varmuutta

Paluu Mikkeliin koitti perheen perustamisen aikoihin. Lasten ollessa vielä pieniä hän aloitti tekstiiliartesaanin opinnot Esedussa.

-Olin siellä kuin taivaassa; kaikki käsityöalaan liittyvä kiinnosti. Yrittäjämäisestä asenteesta sain myös stipendin.

Palkkatyö löytyi kaupan alalta, mutta yrityksen perustaminen muhi mielessä vuosia. Hän aloitti sisustajaopinnot, jotka vaihtuivat pian yrittäjän ammattitutkintoon. Tutkintopaperit hän saa tänä keväänä.

-Tein artesaaniopintojen aikana työssäoppimisjakson As-Po-Lassa. Kun Vuokko (Korhonen) otti puheeksi eläkkeelle siirtymisen, aloimme haudutella yrityskauppaa.

Dynamo auttoi yrityskaupassa

Liki 30 vuotta sitten perustetulla As-Po-Lalla ehti olla kaksi yrittäjää ennen Taina Hihnalaa. Yrityskaupan tekoon hän löysi tueksi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastin.

-Soitan mielelläni ihmisille ja puhun asioita puhelimessa halki. Jostain syystä kuitenkin jännitti soittaa Helille. Tapasimme ja käytimme asioiden läpikäymiseen reippaasti aikaa. Hän on ollut matkassa koko ajan ja voin soittaa edelleen, jos on jotain kysyttävää.

Yhdessä pohdittiin ostettavan yrityksen kannattavuutta ja tulevan yrittäjän elämäntilannetta.  Eniten tulevaa yrittäjää askarrutti oma toimeentulo.

-Välillä mietin, että olenko hullu, kun lähden yrittäjäksi kahden lapsen yksinhuoltajana. Toisaalta olen aina tehnyt itsenäistä työtä ja vastannut asioista yrittäjämäisesti. Jo lapsena maalla näin, minkälaista maaseutuyrittäminen on.

Dynamo neuvoi kannattavuuslaskelmien teossa, rahoituksessa ja starttirahan haussa. Tiukka paikka tuli, kun oma tilipankki ei suostunut rahoittajaksi. Saman tien kaksi muuta pankkia oli valmiina rahoittajiksi.

-Vaikkei Finnvera yleensä lähde rahoittamaan pienyrittäjiä, opin, että se voi tulla mukaan takauksiin.

Hinnoittelu ratkaisee kannattavuuden

Yrityskaupan hinta määrittyi suurelta osin varaston arvon mukaan, mutta hintaan vaikutti moni muukin tekijä.

-Tässä oli valmista asiakaskuntaa, pitkä yrityshistoria ja tuotevalikoima suht kohdallaan. Vuokratilatkin ovat hyvällä liikepaikalla. Remonttia ei tarvittu, mutta järjestelin kaupan uuteen uskoon. Halusin puodista avaran ja valoisan. Nyt koko myymälä on yhtä näyteikkunaa.

Yllätyksenä yrityksen jatkajalle voi tulla se, että tavarantoimittajat kohtelevat häntä uutena asiakkaana eli pitää pystyä tekemään tarpeeksi isoja tilauksia saadakseen alennuksia, eikä tilauksia kannata tehdä joka viikko.

-Omaan hinnoitteluun pitää kiinnittää huomiota ja se vaatii jatkuvaa tasapainottelua.

Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita
Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita

Yksinyrittäjä hyötyy verkostoista

Tuotevalikoima päivittyy koko ajan. Asiakkaille on käytössä ostopassi, jolla saa etuja. Lankojen ja askartelutarvikkeiden lisäksi myynnissä on ompelukoneita ja samoissa tiloissa voi huollattaa ompelukoneensa.

-Seuraavaksi kehitän myynnin seurantaa ja varaston hallintaa eli varmistan, että minulla on oikeanlaista tavaraa, joka kiertää varmasti.

Omissa ja yhteistyökumppaneiden tiloissa hän järjestää kursseja ja yhteisöllisiä teemailtoja. Etenkin puikoilla kutomisen suosio kasvaa koko ajan.

Toiminimenä pyörivän yrityksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat pankki, vakuutusyhtiö ja edeltäjältä periytynyt hyvä tilitoimisto. Kumppanuuksia on syntynyt myös muiden yrittäjien kanssa.

-Maksan mielelläni toiselle yrittäjälle siitä, että itselleni vieraammat osa-alueet ovat hyvissä ja osaavissa käsissä ja saan itse keskittyä olennaiseen.

Lisätyövoimaa oli apuna jouluna. Yhtiömuodon vaihto voi olla edessä, kun työntekijän palkkaus tulee ajankohtaiseksi. Nyt takana on vähän yli puolet ensimmäisestä vuodesta yrittäjänä ja tulevan kesän asiakasmäärät jännittävät hivenen.

-Vasta lokakuussa tiedän, miten asiakasmäärät vaihtelevat pitkin vuotta.

Yksinyrittäjien on hyvä miettiä, kuka tuuraa, jos vaikka kausiflunssa iskee. Taina Hihnalalle sairauspäiviä mahtui ensimmäiseen talveen pariinkin otteeseen. Silloin apuun tuli edeltäjä, jonka kanssa pidetään tiiviisti muutenkin yhteyttä.

Jotain yrittäjyys muutti pysyvästi; tuore yrittäjä tulee joka aamu iloisena töihin omaan yritykseensä.

-On tärkeää luottaa itseensä ja tekemiinsä ratkaisuihin. Olen tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tuotteita Grune Woche-messuilla Berliinissä

Paikallisten panimoiden luomuoluita maistellaan Saimaa-osastolla Berliinissä

Toimittanut: Tiina Juden, kuvat Eva Mikkola, Kirsi Mättölä, Päivi Karhunen

Grüne Woche -messut alkoivat viime perjantaina Berliinissä, Saksassa. Maailman suurimmat ruoka-alan messut ovat yrityksille hyvä tilaisuus saada palautetta tuotteista ja tavata henkilökohtaisesti kuluttajia, elintarvikeketjujen edustajia ja tukkureita.

Suomi on tänä vuonna messujen kumppanuusmaa. Pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä saikin kunnian avata messut puheellaan, josta tässä pieni otos:

”Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma sekä riittoisat ja laadukkaat vesivarat”, sanoi Leppä.

-Tämä on mainio tilaisuus päästä kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen ja ostoskoriin, sanoo Saimaa-kokonaisuuden hallinnoija ja messuilla mukana oleva Päivi Karhunen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tarjoiluja Grune Woche-messuilla
Eteläsavolaiset lähiruokaherkut näkyvät ja maistuvat Saimaa-osastolla. Kuva: Päivi Karhunen, MikseiMikkeli.

Saimaa-osastolla paljon luomua

Mikkeliläinen Saimaa Brewing Company on mukana Suomen laajimmalla ja näyttävällä 15 yrityksen muodostamalla Saimaa-osastolla Berliinissä.

-Meitä edustaa messuilla markkinointikoordinaattori Eva Nikkola. Esillä ja maisteltavina ovat Brewer’s Organic tuoteperheen luomuoluet, kertoo tuotantopäällikkö Jenni Kehusmaa Saimaa Brewingiltä.

Yritys vaihtoi vuosi sitten nimensä Saimaan Juomatehtaasta Saimaa Brewing Companyksi, eikä brändimuutosta tehty suotta, sillä ajatuksissa on viedä saimaalaista olutta kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Luomutuotteiden kysyntä on selkeästi kasvanut sekä meillä Suomessa että maailmalla ja siksi messuilla esiteltäviksi tuotteiksi valikoituivat luomuoluet. Luomuoluiden joukosta löytyy myös kaksi gluteenitonta tuotetta, joiden suosio on kasvussa erilaisten ruokavaliotrendien myötä.

-Tavoitteenamme on tarjota mielenkiintoisia vaihtoehtoja kauppojen hyllylle, Kehusmaa kehaisee.

Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla. Kuva Eva Nikkola.
Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla.

Paikallista käsityötä ja intohimoa

-Tämä on hieno mahdollisuus esitellä meidän oluen valmistuksen osaamista maailmalla sekä saada palautetta maisteltavina olevista tuotteista. Tarkoituksemme on myös kartoittaa vientikanavia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Oluen markkinoinnissa on aina käytetty huumoria ja yhden pohjoisen panimon tuotesarjan sloganista on vaikea panna paremmaksi. Vai miltä kuulostaa kaupan hyllyiltä bongattu slogan: ”Pantu revontulten alla”?

-Meidän mikkeliläiset oluet on pantu poikkeuksellisella pieteetillä, nauraa Kehusmaa.

-Valmistamme tuotteemme käsityönä, jolloin tuotannon henkilöiden ammattitaito ja intohimo tuotteita kohtaan on laadun tae.

Luomuoluiden valmistuksen perustana käytetään luomuohraa, joka on jäljitettävissä LuomuMattisen tilalle Oravalan kylään 15. sukupolven viljelijän Tommi Hasun ohrapelloille. Luomuohra mallastetaan Lahdessa Viking Maltilla Saimaa Brewingin reseptin mukaisesti. Lisäksi oluen valmistuksesta syntyvä mäski toimitetaan Juvalla toimivalle Kaartilan tilalle mallaspossujen ravinnoksi.

-Olemme ylpeitä hyvin sujuvasta yhteistyöstä paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa, Kehusmaa sanoo.

Tuotteiden alkuperä ja lähituottajat kiinnostavat kuluttajaa

Mielenkiinto pienpanimoita ja lähellä tuotettua ruokaa kohtaan on nousussa. Kuluttaja on enemmän kiinnostunut tuotteen alkuperästä ja se näkyy lähituottajien arvostuksessa.

– Oluille, kuten viineillekin, etsitään ruokapareja. Se on nautinto. Hanoissakin näkyy jo paljon vaihtuvuutta, Kehusmaa kertoo.

Perinteisesti käymisteitse ja käsityönä tehdyt mikkeliläiset siiderit ovat Kehusmaan mukaan saaneet Yes Yes-nimensä siitä, kun halutaan sanoa kyllä käsityölle ja kyllä 100-prosenttiselle omenien mehulle. Tässä tuotesarjassa on neljä vaihtoehtoa, joista yksi on tuotettu vain 0,3 prosentin alkoholipitoisuudella.

Viimeisin pienpanimon palkinto on viime syksyltä Brussels Beer Challenge -kilpailusta, jossa palkittiin Don Wheato White IPA -olut.

Yritys on saanut ELY-keskukselta investointitukea alkuvaiheessa, kun uuden panimon rakentaminen Mikkeliin aloitettiin. Pienpanimot vievät yhteisiä asioitaan eteenpäin Pienpanimoliiton kautta.

Teemu Kaijanen valmistaa ruokaa kävijöille
Mikkeliläinen ravintola Vaihan yrittäjä ja kokki Teemu Kaijanen näyttää miten Etelä-Savossa herkutellaan. Kuva: Kirsi Mättölä, MikseiMikkeli.

Suomalaistuotteet näkyvät tammikuussa Saksan kauppaketjuissa

Suomalaiset tuotteet näkyvät Grüne Woche-messujen vuoksi tammikuussa Suomi-kampanjoina paikallisissa ketjuissa tuoden runsaan valikoiman suomalaisia tuotteita KaDeWe:lle ja Edekalle.

Näytteilleasettajina Saimaa-osastolla ovat Aten Marja, Mustan Virran Panimo, Vavesaaren tila, Virtasalmen Viljatuote, Finnish Plant, Sunspelt, Saimaa Brewing Company, Malmgårdin Panimo, Wellbeing 365, Opa Muurikka, Framery sekä Best Guest Finland. Alueen matkailua edustavat VisitSaimaa ja goSaimaa -hankkeet. Saimaan osastolle tulevan hiljaisen tilan toteuttaa Framery Oy ja Saimaan äänimaiseman tilassa For the Sake of Beings.

Messuilla Mikkelin oma kokki Teemu Kaijanen ravintola Vaihasta tutustuttaa messuvieraita ja saksalaisia huippukokkeja Saimaan alueen kulinaarisiin nautintoihin.

Messujen kokoluokkaa kuvaa se, että Grüne Woche kerää vuosittain noin 400 000 kävijää tutustumaan noin 1 700 näytteilleasettajan ja 90 000 ruoka-alan ammattilaisen tuotteisiin.

Suomen kumppanimaahankkeen toteutuksesta vastaa MTK yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Messut jatkuvat 27. tammikuuta saakka.

Julkaistu 21.01.2019, Maaseutukuriiri.fi

Arto Sormunen ja Hanne Seppänen XAMK:n Ympäristöteknologian laboratoriossa

Xamkin ympäristöteknologian osaaminen kiinnostaa yrityksiä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet ympäristöteknologian osaajana. Xamkissa tehdään laajaa soveltavaa tutkimusta koti- ja ulkomaisella hankerahalla. Tällä hetkellä Xamk löytyy ykköspaikalta arvioitaessa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusmääriä. Osaamisen kärkiä ovat ympäristöturvallisuudessa bio-, kierto- ja vesitalous.

”Opetuksen ja modernin laboratoriokannan symbioosi on luonut tänne ainutlaatuisen oppimis- ja tutkimusympäristön”, yliopettaja Arto Sormunen metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä ja ympäristöturvallisuuden TKI-toiminnasta vastaava tutkimuspäällikkö Hanne Soininen kuvaavat.

Tutkimustietoa yrityksille

Ympäristöalan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä Xamkissa on tehty reilut 20 vuotta. Xamkin metsään, ympäristöön ja energiaan liittyvissä hankkeissa on mukana 400 yritystä.

”Esimerkiksi puun modifioinnissa ja metsätalouden aloilla metsäteollisuuden yritykset ovat laajasti mukana soveltavassa tutkimuksessa ja tuotetestauksessa.”

Ympäristöalalla yhteistyökumppaneihin kuuluu kansainvälisiä suuryrityksiä, kuntien omistamia isoja yrityksiä ja pk-yrityksiä.

”Meitä kiinnostavat myös uudet kumppanit, kuten ympäristön mittaus- ja laitealan yritykset, biojalostamot ja kuntien vesilaitoksen ja jätehuoltoyritykset”, Soininen sanoo.

Xamkin ympäristöteknologian laboratorioista löytyy monipuolinen analytiikka orgaanisten aineiden tutkimiseen ja ympäristönäytteiden ottoon. Uraauurtavaa tutkimusta on tehty muun muassa selvitettäessä, miten bioöljyt käyttäytyvät makeassa vedessä.

”Haluamme jatkaa uusien bioöljytuotteiden ympäristövaikutusten tutkimista”, Soininen sanoo.

Tärkeitä paikallisia kumppaneita ovat Mikkelin kaupungin vesi-, energia- ja jätehuoltoyhtiöt. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa kehitetään uusia menetelmiä jätteiden hyötykäyttöön, kierto- ja biotalouteen sekä ympäristön monitorointiin.

Oppilaitoksen laaja yhteistyö yritysten kanssa poikii niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille työtilaisuuksia ja aiheita opinnäytetöihin.

”Opinnäytetöissä päästään paneutumaan ajankohtaisiin aiheisiin. Esimerkiksi yksi opiskelija selvitti mikkeliläisen Pitkäjärven valumavesien laatua. Tutkimustietoa voi hyödyntää suoraan kaupunkisuunnittelun tueksi”, Sormunen kertoo.

Kansainvälistä tutkimustoimintaa

Xamk on onnistunut kotiuttamaan rahoitusta myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horizon-ohjelmasta. Xamk on TKI-toimijana maan suurin ammattikorkeakoulu.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys työllistävät täysipäiväisesti kymmenisen henkilöä. Lisäksi hankkeissa on mukana opettajia, millä varmistetaan korkeatasoinen osaaminen hankkeisiin ja se, että uusi tieto jalkautuu opetukseen.

”Vahvuutemme on, että voimme hyödyntää omaa mittaukseen, analytiikkaan ja IT-paikkatietoon liittyvää osaamista hankkeisiimme. Testaamme esimerkiksi droneja monitoroinnissa. Teemme myös passiivista näytteenottoa, kun tutkitaan pieniä pitoisuuksia, jotka eivät näkyisi yksittäisissä näytteissä”, Sormunen kuvaa.

Yhteistyökumppaneita kiinnostaa myös ympäristön reaaliaikainen mittaaminen.

”Meillä on kansallisen tason kärkiosaamista jatkuvatoimisesta veden laadun seuraamisesta. Esimerkiksi Mikkelin pohjaveden laatua on monitoroitu online-menetelmin Uumo-hankkeessa”, Soininen kertoo.

Kansainvälisten hankkeiden valmistelussa merkittävä kumppani on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Uusien hankkeidemme sisällön on oltava aina yhteistyöyrityksiämme kiinnostavaa. Parhaillaan tutkimme muun muassa uusia käyttökohteita biohiilelle,” Soininen sanoo.

Koulutuksen pioneeri

Xamkin ympäristöteknologian opetuksen juuret löytyvät vuodesta 1970. Pohjoismaiden ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat vuonna 1973 Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta ja työllistyivät terveystarkastajiksi.

Nykyään Xamk tunnetaan ympäri maailman kansainvälisten vaihto-ohjelmien ja hankkeiden partnerina. Xamk aloitti ensimmäisen englanninkielisen ympäristöteknologian amk-insinöörikoulutuksen 1990-luvun puolivälissä.

Ympäristöteknologian opiskelijat voivat suorittaa nykyään kaksoistutkintoja muun muassa hollantilaisessa, venäläisessä ja pian myös vietnamilaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Kehittelyn alla on yhteistyö myös Baltian maissa.

”Baltiassa toteutimme ensimmäiset opettajavaihdotkin jo 1990-luvulla. Parhaillaan syvennetään yhteistyötä myös kahden puolalaiskorkeakoulun kanssa”, Sormunen sanoo.

Xamkissa voi erikoistua yhteiskunnallisen keskustelunkin aiheena olevaan sisäilman laatuun. Asiantuntijat voivat räätälöidä tarjonnasta itselleen sopivia erikoistumisopintoja.

Xamk aloitti ensimmäisenä myös Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat ympäristönäytteenottoon oikeuttavat koulutukset reilut viisi vuotta sitten. Opiskelija saa eri koulutuksissa valmiudet ottaa vesi-, maaperä-, jäte-, talous- ja uimavesinäytteitä sekä mitata melutasoa.

”Olemme vuosien varrella saavuttaneet maineen laadukkaana kouluttajana,” Sormunen kertoo.

Xamk on kunnostautunut myös koulutusviejänä, joka on järjestänyt näytteenottokoulutuksia myös Venäjältä ja Lähi-Idästä oleville osaajille.

Tällä hetkellä Xamkissa näkyy trendi, että yhteistyöyritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat jatkavat ympäristöteknologian ylempiä ammattikorkeakouluopintojaan Xamkissa oman työn ohessa.

”Kumppanikorkeakoulujemme kanssa voimme tarjota heille jatkokoulutusväylän aina väitöskirjaan asti. Myös oma henkilöstömme jatkaa opintojaan ja tekee väitöskirjoja”, sanoo Hanne Soininen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen