fbpx
Iloisen Langan yrittäjä Taina Hihnala

Iloinen käsityöyrittäjä haastaa itsensä päivittäin

”Olen aina rakastanut asiakaspalvelua ja käsitöitä, vaikka käsitöitä olen välillä tehnyt salaa ja häpeillen”, viime lokakuussa Iloinen Lanka -käsityömyymälän yrittäjänä Mikkelin ydinkeskustassa aloittanut Taina Hihnala miettii.

Mikkelin Paukkulasta lähti reppuun matkailupuolen tutkinto ja töitä löytyi matkaoppaana eri puolilla maailmaa. Kymmenen vuoden ajan kesät kuluivat Euroopassa ja talvet Karibialla. Tutuksi tuli myös matkatoimiston esitetuotanto. Niinä vuosina käsityöt jäivät.

Opinnot toivat varmuutta

Paluu Mikkeliin koitti perheen perustamisen aikoihin. Lasten ollessa vielä pieniä hän aloitti tekstiiliartesaanin opinnot Esedussa.

-Olin siellä kuin taivaassa; kaikki käsityöalaan liittyvä kiinnosti. Yrittäjämäisestä asenteesta sain myös stipendin.

Palkkatyö löytyi kaupan alalta, mutta yrityksen perustaminen muhi mielessä vuosia. Hän aloitti sisustajaopinnot, jotka vaihtuivat pian yrittäjän ammattitutkintoon. Tutkintopaperit hän saa tänä keväänä.

-Tein artesaaniopintojen aikana työssäoppimisjakson As-Po-Lassa. Kun Vuokko (Korhonen) otti puheeksi eläkkeelle siirtymisen, aloimme haudutella yrityskauppaa.

Dynamo auttoi yrityskaupassa

Liki 30 vuotta sitten perustetulla As-Po-Lalla ehti olla kaksi yrittäjää ennen Taina Hihnalaa. Yrityskaupan tekoon hän löysi tueksi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastin.

-Soitan mielelläni ihmisille ja puhun asioita puhelimessa halki. Jostain syystä kuitenkin jännitti soittaa Helille. Tapasimme ja käytimme asioiden läpikäymiseen reippaasti aikaa. Hän on ollut matkassa koko ajan ja voin soittaa edelleen, jos on jotain kysyttävää.

Yhdessä pohdittiin ostettavan yrityksen kannattavuutta ja tulevan yrittäjän elämäntilannetta.  Eniten tulevaa yrittäjää askarrutti oma toimeentulo.

-Välillä mietin, että olenko hullu, kun lähden yrittäjäksi kahden lapsen yksinhuoltajana. Toisaalta olen aina tehnyt itsenäistä työtä ja vastannut asioista yrittäjämäisesti. Jo lapsena maalla näin, minkälaista maaseutuyrittäminen on.

Dynamo neuvoi kannattavuuslaskelmien teossa, rahoituksessa ja starttirahan haussa. Tiukka paikka tuli, kun oma tilipankki ei suostunut rahoittajaksi. Saman tien kaksi muuta pankkia oli valmiina rahoittajiksi.

-Vaikkei Finnvera yleensä lähde rahoittamaan pienyrittäjiä, opin, että se voi tulla mukaan takauksiin.

Hinnoittelu ratkaisee kannattavuuden

Yrityskaupan hinta määrittyi suurelta osin varaston arvon mukaan, mutta hintaan vaikutti moni muukin tekijä.

-Tässä oli valmista asiakaskuntaa, pitkä yrityshistoria ja tuotevalikoima suht kohdallaan. Vuokratilatkin ovat hyvällä liikepaikalla. Remonttia ei tarvittu, mutta järjestelin kaupan uuteen uskoon. Halusin puodista avaran ja valoisan. Nyt koko myymälä on yhtä näyteikkunaa.

Yllätyksenä yrityksen jatkajalle voi tulla se, että tavarantoimittajat kohtelevat häntä uutena asiakkaana eli pitää pystyä tekemään tarpeeksi isoja tilauksia saadakseen alennuksia, eikä tilauksia kannata tehdä joka viikko.

-Omaan hinnoitteluun pitää kiinnittää huomiota ja se vaatii jatkuvaa tasapainottelua.

Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita
Iloisesta Langasta on saatavilla mm. Pirtin Kehräämön tuotteita

Yksinyrittäjä hyötyy verkostoista

Tuotevalikoima päivittyy koko ajan. Asiakkaille on käytössä ostopassi, jolla saa etuja. Lankojen ja askartelutarvikkeiden lisäksi myynnissä on ompelukoneita ja samoissa tiloissa voi huollattaa ompelukoneensa.

-Seuraavaksi kehitän myynnin seurantaa ja varaston hallintaa eli varmistan, että minulla on oikeanlaista tavaraa, joka kiertää varmasti.

Omissa ja yhteistyökumppaneiden tiloissa hän järjestää kursseja ja yhteisöllisiä teemailtoja. Etenkin puikoilla kutomisen suosio kasvaa koko ajan.

Toiminimenä pyörivän yrityksen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat pankki, vakuutusyhtiö ja edeltäjältä periytynyt hyvä tilitoimisto. Kumppanuuksia on syntynyt myös muiden yrittäjien kanssa.

-Maksan mielelläni toiselle yrittäjälle siitä, että itselleni vieraammat osa-alueet ovat hyvissä ja osaavissa käsissä ja saan itse keskittyä olennaiseen.

Lisätyövoimaa oli apuna jouluna. Yhtiömuodon vaihto voi olla edessä, kun työntekijän palkkaus tulee ajankohtaiseksi. Nyt takana on vähän yli puolet ensimmäisestä vuodesta yrittäjänä ja tulevan kesän asiakasmäärät jännittävät hivenen.

-Vasta lokakuussa tiedän, miten asiakasmäärät vaihtelevat pitkin vuotta.

Yksinyrittäjien on hyvä miettiä, kuka tuuraa, jos vaikka kausiflunssa iskee. Taina Hihnalalle sairauspäiviä mahtui ensimmäiseen talveen pariinkin otteeseen. Silloin apuun tuli edeltäjä, jonka kanssa pidetään tiiviisti muutenkin yhteyttä.

Jotain yrittäjyys muutti pysyvästi; tuore yrittäjä tulee joka aamu iloisena töihin omaan yritykseensä.

-On tärkeää luottaa itseensä ja tekemiinsä ratkaisuihin. Olen tyytyväinen päätökseeni ryhtyä yrittäjäksi.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tuotteita Grune Woche-messuilla Berliinissä

Paikallisten panimoiden luomuoluita maistellaan Saimaa-osastolla Berliinissä

Toimittanut: Tiina Juden, kuvat Eva Mikkola, Kirsi Mättölä, Päivi Karhunen

Grüne Woche -messut alkoivat viime perjantaina Berliinissä, Saksassa. Maailman suurimmat ruoka-alan messut ovat yrityksille hyvä tilaisuus saada palautetta tuotteista ja tavata henkilökohtaisesti kuluttajia, elintarvikeketjujen edustajia ja tukkureita.

Suomi on tänä vuonna messujen kumppanuusmaa. Pertunmaalainen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä saikin kunnian avata messut puheellaan, josta tässä pieni otos:

”Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma sekä riittoisat ja laadukkaat vesivarat”, sanoi Leppä.

-Tämä on mainio tilaisuus päästä kansainvälisten kuluttajien tietoisuuteen ja ostoskoriin, sanoo Saimaa-kokonaisuuden hallinnoija ja messuilla mukana oleva Päivi Karhunen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Tarjoiluja Grune Woche-messuilla
Eteläsavolaiset lähiruokaherkut näkyvät ja maistuvat Saimaa-osastolla. Kuva: Päivi Karhunen, MikseiMikkeli.

Saimaa-osastolla paljon luomua

Mikkeliläinen Saimaa Brewing Company on mukana Suomen laajimmalla ja näyttävällä 15 yrityksen muodostamalla Saimaa-osastolla Berliinissä.

-Meitä edustaa messuilla markkinointikoordinaattori Eva Nikkola. Esillä ja maisteltavina ovat Brewer’s Organic tuoteperheen luomuoluet, kertoo tuotantopäällikkö Jenni Kehusmaa Saimaa Brewingiltä.

Yritys vaihtoi vuosi sitten nimensä Saimaan Juomatehtaasta Saimaa Brewing Companyksi, eikä brändimuutosta tehty suotta, sillä ajatuksissa on viedä saimaalaista olutta kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Luomutuotteiden kysyntä on selkeästi kasvanut sekä meillä Suomessa että maailmalla ja siksi messuilla esiteltäviksi tuotteiksi valikoituivat luomuoluet. Luomuoluiden joukosta löytyy myös kaksi gluteenitonta tuotetta, joiden suosio on kasvussa erilaisten ruokavaliotrendien myötä.

-Tavoitteenamme on tarjota mielenkiintoisia vaihtoehtoja kauppojen hyllylle, Kehusmaa kehaisee.

Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla. Kuva Eva Nikkola.
Pienpanimoiden tuotteet kiinnostavat. Myös gluteenittomia vaihtoehtoja pääsee maistelemaan Berliinin Grüne Woche -messuilla.

Paikallista käsityötä ja intohimoa

-Tämä on hieno mahdollisuus esitellä meidän oluen valmistuksen osaamista maailmalla sekä saada palautetta maisteltavina olevista tuotteista. Tarkoituksemme on myös kartoittaa vientikanavia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Oluen markkinoinnissa on aina käytetty huumoria ja yhden pohjoisen panimon tuotesarjan sloganista on vaikea panna paremmaksi. Vai miltä kuulostaa kaupan hyllyiltä bongattu slogan: ”Pantu revontulten alla”?

-Meidän mikkeliläiset oluet on pantu poikkeuksellisella pieteetillä, nauraa Kehusmaa.

-Valmistamme tuotteemme käsityönä, jolloin tuotannon henkilöiden ammattitaito ja intohimo tuotteita kohtaan on laadun tae.

Luomuoluiden valmistuksen perustana käytetään luomuohraa, joka on jäljitettävissä LuomuMattisen tilalle Oravalan kylään 15. sukupolven viljelijän Tommi Hasun ohrapelloille. Luomuohra mallastetaan Lahdessa Viking Maltilla Saimaa Brewingin reseptin mukaisesti. Lisäksi oluen valmistuksesta syntyvä mäski toimitetaan Juvalla toimivalle Kaartilan tilalle mallaspossujen ravinnoksi.

-Olemme ylpeitä hyvin sujuvasta yhteistyöstä paikallisten yhteistyökumppaneidemme kanssa, Kehusmaa sanoo.

Tuotteiden alkuperä ja lähituottajat kiinnostavat kuluttajaa

Mielenkiinto pienpanimoita ja lähellä tuotettua ruokaa kohtaan on nousussa. Kuluttaja on enemmän kiinnostunut tuotteen alkuperästä ja se näkyy lähituottajien arvostuksessa.

– Oluille, kuten viineillekin, etsitään ruokapareja. Se on nautinto. Hanoissakin näkyy jo paljon vaihtuvuutta, Kehusmaa kertoo.

Perinteisesti käymisteitse ja käsityönä tehdyt mikkeliläiset siiderit ovat Kehusmaan mukaan saaneet Yes Yes-nimensä siitä, kun halutaan sanoa kyllä käsityölle ja kyllä 100-prosenttiselle omenien mehulle. Tässä tuotesarjassa on neljä vaihtoehtoa, joista yksi on tuotettu vain 0,3 prosentin alkoholipitoisuudella.

Viimeisin pienpanimon palkinto on viime syksyltä Brussels Beer Challenge -kilpailusta, jossa palkittiin Don Wheato White IPA -olut.

Yritys on saanut ELY-keskukselta investointitukea alkuvaiheessa, kun uuden panimon rakentaminen Mikkeliin aloitettiin. Pienpanimot vievät yhteisiä asioitaan eteenpäin Pienpanimoliiton kautta.

Teemu Kaijanen valmistaa ruokaa kävijöille
Mikkeliläinen ravintola Vaihan yrittäjä ja kokki Teemu Kaijanen näyttää miten Etelä-Savossa herkutellaan. Kuva: Kirsi Mättölä, MikseiMikkeli.

Suomalaistuotteet näkyvät tammikuussa Saksan kauppaketjuissa

Suomalaiset tuotteet näkyvät Grüne Woche-messujen vuoksi tammikuussa Suomi-kampanjoina paikallisissa ketjuissa tuoden runsaan valikoiman suomalaisia tuotteita KaDeWe:lle ja Edekalle.

Näytteilleasettajina Saimaa-osastolla ovat Aten Marja, Mustan Virran Panimo, Vavesaaren tila, Virtasalmen Viljatuote, Finnish Plant, Sunspelt, Saimaa Brewing Company, Malmgårdin Panimo, Wellbeing 365, Opa Muurikka, Framery sekä Best Guest Finland. Alueen matkailua edustavat VisitSaimaa ja goSaimaa -hankkeet. Saimaan osastolle tulevan hiljaisen tilan toteuttaa Framery Oy ja Saimaan äänimaiseman tilassa For the Sake of Beings.

Messuilla Mikkelin oma kokki Teemu Kaijanen ravintola Vaihasta tutustuttaa messuvieraita ja saksalaisia huippukokkeja Saimaan alueen kulinaarisiin nautintoihin.

Messujen kokoluokkaa kuvaa se, että Grüne Woche kerää vuosittain noin 400 000 kävijää tutustumaan noin 1 700 näytteilleasettajan ja 90 000 ruoka-alan ammattilaisen tuotteisiin.

Suomen kumppanimaahankkeen toteutuksesta vastaa MTK yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Messut jatkuvat 27. tammikuuta saakka.

Julkaistu 21.01.2019, Maaseutukuriiri.fi

Arto Sormunen ja Hanne Seppänen XAMK:n Ympäristöteknologian laboratoriossa

Xamkin ympäristöteknologian osaaminen kiinnostaa yrityksiä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet ympäristöteknologian osaajana. Xamkissa tehdään laajaa soveltavaa tutkimusta koti- ja ulkomaisella hankerahalla. Tällä hetkellä Xamk löytyy ykköspaikalta arvioitaessa tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusmääriä. Osaamisen kärkiä ovat ympäristöturvallisuudessa bio-, kierto- ja vesitalous.

”Opetuksen ja modernin laboratoriokannan symbioosi on luonut tänne ainutlaatuisen oppimis- ja tutkimusympäristön”, yliopettaja Arto Sormunen metsätalouden ja ympäristöteknologian koulutusyksiköstä ja ympäristöturvallisuuden TKI-toiminnasta vastaava tutkimuspäällikkö Hanne Soininen kuvaavat.

Tutkimustietoa yrityksille

Ympäristöalan soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä Xamkissa on tehty reilut 20 vuotta. Xamkin metsään, ympäristöön ja energiaan liittyvissä hankkeissa on mukana 400 yritystä.

”Esimerkiksi puun modifioinnissa ja metsätalouden aloilla metsäteollisuuden yritykset ovat laajasti mukana soveltavassa tutkimuksessa ja tuotetestauksessa.”

Ympäristöalalla yhteistyökumppaneihin kuuluu kansainvälisiä suuryrityksiä, kuntien omistamia isoja yrityksiä ja pk-yrityksiä.

”Meitä kiinnostavat myös uudet kumppanit, kuten ympäristön mittaus- ja laitealan yritykset, biojalostamot ja kuntien vesilaitoksen ja jätehuoltoyritykset”, Soininen sanoo.

Xamkin ympäristöteknologian laboratorioista löytyy monipuolinen analytiikka orgaanisten aineiden tutkimiseen ja ympäristönäytteiden ottoon. Uraauurtavaa tutkimusta on tehty muun muassa selvitettäessä, miten bioöljyt käyttäytyvät makeassa vedessä.

”Haluamme jatkaa uusien bioöljytuotteiden ympäristövaikutusten tutkimista”, Soininen sanoo.

Tärkeitä paikallisia kumppaneita ovat Mikkelin kaupungin vesi-, energia- ja jätehuoltoyhtiöt. Esimerkiksi jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa kehitetään uusia menetelmiä jätteiden hyötykäyttöön, kierto- ja biotalouteen sekä ympäristön monitorointiin.

Oppilaitoksen laaja yhteistyö yritysten kanssa poikii niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille työtilaisuuksia ja aiheita opinnäytetöihin.

”Opinnäytetöissä päästään paneutumaan ajankohtaisiin aiheisiin. Esimerkiksi yksi opiskelija selvitti mikkeliläisen Pitkäjärven valumavesien laatua. Tutkimustietoa voi hyödyntää suoraan kaupunkisuunnittelun tueksi”, Sormunen kertoo.

Kansainvälistä tutkimustoimintaa

Xamk on onnistunut kotiuttamaan rahoitusta myös EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horizon-ohjelmasta. Xamk on TKI-toimijana maan suurin ammattikorkeakoulu.

Ympäristöturvallisuuden tutkimus ja tuotekehitys työllistävät täysipäiväisesti kymmenisen henkilöä. Lisäksi hankkeissa on mukana opettajia, millä varmistetaan korkeatasoinen osaaminen hankkeisiin ja se, että uusi tieto jalkautuu opetukseen.

”Vahvuutemme on, että voimme hyödyntää omaa mittaukseen, analytiikkaan ja IT-paikkatietoon liittyvää osaamista hankkeisiimme. Testaamme esimerkiksi droneja monitoroinnissa. Teemme myös passiivista näytteenottoa, kun tutkitaan pieniä pitoisuuksia, jotka eivät näkyisi yksittäisissä näytteissä”, Sormunen kuvaa.

Yhteistyökumppaneita kiinnostaa myös ympäristön reaaliaikainen mittaaminen.

”Meillä on kansallisen tason kärkiosaamista jatkuvatoimisesta veden laadun seuraamisesta. Esimerkiksi Mikkelin pohjaveden laatua on monitoroitu online-menetelmin Uumo-hankkeessa”, Soininen kertoo.

Kansainvälisten hankkeiden valmistelussa merkittävä kumppani on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

”Uusien hankkeidemme sisällön on oltava aina yhteistyöyrityksiämme kiinnostavaa. Parhaillaan tutkimme muun muassa uusia käyttökohteita biohiilelle,” Soininen sanoo.

Koulutuksen pioneeri

Xamkin ympäristöteknologian opetuksen juuret löytyvät vuodesta 1970. Pohjoismaiden ensimmäiset terveysteknikot valmistuivat vuonna 1973 Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta ja työllistyivät terveystarkastajiksi.

Nykyään Xamk tunnetaan ympäri maailman kansainvälisten vaihto-ohjelmien ja hankkeiden partnerina. Xamk aloitti ensimmäisen englanninkielisen ympäristöteknologian amk-insinöörikoulutuksen 1990-luvun puolivälissä.

Ympäristöteknologian opiskelijat voivat suorittaa nykyään kaksoistutkintoja muun muassa hollantilaisessa, venäläisessä ja pian myös vietnamilaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Kehittelyn alla on yhteistyö myös Baltian maissa.

”Baltiassa toteutimme ensimmäiset opettajavaihdotkin jo 1990-luvulla. Parhaillaan syvennetään yhteistyötä myös kahden puolalaiskorkeakoulun kanssa”, Sormunen sanoo.

Xamkissa voi erikoistua yhteiskunnallisen keskustelunkin aiheena olevaan sisäilman laatuun. Asiantuntijat voivat räätälöidä tarjonnasta itselleen sopivia erikoistumisopintoja.

Xamk aloitti ensimmäisenä myös Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat ympäristönäytteenottoon oikeuttavat koulutukset reilut viisi vuotta sitten. Opiskelija saa eri koulutuksissa valmiudet ottaa vesi-, maaperä-, jäte-, talous- ja uimavesinäytteitä sekä mitata melutasoa.

”Olemme vuosien varrella saavuttaneet maineen laadukkaana kouluttajana,” Sormunen kertoo.

Xamk on kunnostautunut myös koulutusviejänä, joka on järjestänyt näytteenottokoulutuksia myös Venäjältä ja Lähi-Idästä oleville osaajille.

Tällä hetkellä Xamkissa näkyy trendi, että yhteistyöyritysten johto- ja asiantuntijatehtävissä olevat jatkavat ympäristöteknologian ylempiä ammattikorkeakouluopintojaan Xamkissa oman työn ohessa.

”Kumppanikorkeakoulujemme kanssa voimme tarjota heille jatkokoulutusväylän aina väitöskirjaan asti. Myös oma henkilöstömme jatkaa opintojaan ja tekee väitöskirjoja”, sanoo Hanne Soininen.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen