Porvoosta muuttanut Simolan perhe perusti 30 vuotta sitten Ristiinan Pellosniemelle Pellos Marin Oy:n, joka tarjoaa nykyään monipuolisia palveluja veneilijöille ja mökkiläisille.

Valtatie 13:n varrella sijaitseva yritys rajautuu Saimaaseen, joten asiakkaiden on helppoa kuljettaa veneensä talvisäilöön yrityksen rantaan. Alkujaan yritysideana oli myydä veneitä ja niihin liittyviä palveluita.

”Liikeidea on elänyt asiakkaiden tarpeiden mukaan. Isällä oli jo Porvoossa yritys, joka teki veneitä ja myi veneilytarvikkeita. Tänne muutettuamme kilpailu kuitenkin kiristyi ja veneiden myynti jäi vähemmälle. Sen sijaan laitureita alkoi mennä vauhdikkaasti kaupaksi ja teimme 100 veneelle talvisäilytystilat”, toimitusjohtaja Jari Simola kertoo.

Palveluja tarjolle

Nykyään asiakkaat odottavat entistä enemmän palveluita. Kun alkuvuosina joka kymmenes vene huollettiin talvisäilytyksen aikana, nyt huolletaan yhdeksän venettä kymmenestä.

”Nykyään teemme veneille kaikenlaisia huoltotoimia, mikä työllistää meitä sesongin ulkopuolella. Korjaamme myös veneiden pintoja ja paikkaamme pohjien reikiä.”

Yrityksen asiakkaista neljä viidestä tulee pääkaupunkiseudulta, joten sirpaleisen kohderyhmän tavoittaminen on haasteellista.

”Sen on tämän 30 vuoden aikana oppinut, että asiakkaat kaipaavat palvelupaketteja ja haluaisivat, että tieto kaikista palveluista löytyisi yhdestä osoitteesta, että kerralla saisi tilattua kaikki tarvittavat palvelut yhden luukun periaatteella.”

Veneiden koko kasvaa

Korona-aikana laitureiden myynti kasvoi entisestään.

”Sukupolvenvaihdokset lisääntyivät mökeillä, mökkikauppa kävi ja etätyötä tehtiin aiempaa enemmän. Laitureita meni hyvin kaupaksi. Tässä on vuosien aikana huomannut, että veneiden koko on kasvanut koko ajan. Veneet ovat yhä korkeampia ja leveämpiä, mikä on pannut meidätkin miettimään talvisäilytystilojen lisäämistä.”

Veneilijät ostavat nykyään yhä enemmän sähkömoottoreita. Sähkömoottoreiden vaihtamisesta onkin tullut yritykselle yksi uusi lisähuoltopalvelu.

”Sähkömoottorit sopivat hyvin hitaasti kulkeviin matkaveneisiin, joilla liikutaan päivässä 4-5 tuntia. Veneissä alkaa olla aurinkopaneelit katoilla ja sähkömoottoreiden akut ladataan sitten satamissa. Uskon, että muutamassa vuodessa polttoaineiden kallistuessa sähkömoottoreista tulee valtavirtaa.”

Venepaikkojen vuokraus kehittyy

Pellos Marin omistaa 40 prosenttia Navio Satamapalvelut Oy:stä, joka vastaa noin 1300 venepaikan vuokrauksesta Mikkelin kaupungin alueella, Anttolassa, Otavassa ja Haukivuorella.

Anttolassa yritys kehittää Lotjasaarta. Alueella on sähköt ja jätehuolto kunnossa ja taajaman palvelut löytyvät läheltä. Nykyään Lotjasaaren ulkokentällä on talvisäilytyspaikka 70 veneelle. Suunnitelmissa olisi rakentaa sinne lähivuosina veneiden talvisäilytykseen hallin.

”Talvisäilytyshalli on projekti, joka vaatisi kumppaneita. Uskon, että monta pientä on yhdessä vahvempi. Kokonaisuudessaankin tällä alueella erilainen yhteistyö olisi voimaa, että asioita päästäisiin kehittämään reilummin ja Saimaan alue näkyisi nykyistä paremmin veneilijöille.”

Simola uskoo, että veneilyssä piilee paljon kasvumahdollisuuksia. Lotjasaareenkin tulee koko ajan lisää asiakkaita ns. puskaradion kautta.

”Nyt kun merellä alkaa olla sinilevää, sieltä tulee veneilijöitä kokeilemaan, minkälaista Saimaalla olisi veneillä ja he jäävät sitten tänne. Mökeillä on paljon veneitä. Retkisatamia pitäisi saada tänne enemmän ja niitä pitäisi myös huoltaa, että ne houkuttelevat merellä veneilemään tottuneitakin.”

Yksityisten yritysten investoinnit alueella ilahduttavat Simolaa.

”Uusia palveluita syntyy. Pistohiekkaa kehitetään samoin kuin Sahanlahtea ja Kallioniemeä. Juuri sellaisia uusia palveluita tarvitaankin. Jos kunnat innostuisivat kehittämiseen, koko alueesta saataisiin vielä houkuttelevampi matkailijoille. Matkailusta hyötyvät kaikki, kun euro ja verotulot jäävät tänne alueelle.”

Myyntiosaaja hakusessa

Pellos Marin on perheomisteinen osakeyhtiö, mutta sen kyljessä toimii muitakin yrityksiä. Kokonaisuuteen kuuluva Touko Simola Oy tekee lujitemuovitöitä muun muassa teollisuuden alihankintana.

Pellos Marin valmistaa Pellmac septi- ja pilssi-imulaitteita Ristiinassa siinä määrin, että maan septitankeista valmistetaan noin puolet Ristiinassa. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat myös Eko-Roope-kuivakäymälät.

”Septitankit ja kuivakäymälät käyvät kaupaksi ympäri maata, ja niiden katteet ovat kohdallaan. Näitä on kuitenkin tehty vähän sillä ajatuksella, että tehdään kun ehditään. Nyt pitäisi löytää joku yhteistyökumppani, joka voisi keskittyä niiden markkinointiin ja myyntiin.”

Toimitusjohtajaa itseään Ristiinassa ei läheskään joka viikko enää näy. Hän kiertää Kemi-Tornionlaakson alueella ja Ruotsissa toteuttamassa hydraulisia kalateitä Kalasydän Oy:lle.

”Patojen yli rakennettavat kalatiet ovat kasvava ala. Idea hydraulisiin kalaportteihin tuli siitä, kun kehittelimme laituripuolelle kellutusta”, sanoo aikanaan merkonomiksi valmistunut Simola, joka on ottanut teknisen puolen innovoinnin haltuun tekemällä.

Verkostoja rakentamaan

Aluekehittäjille ja yrittäjille Jari Simolalta löytyy useampikin helposti toteutettava idea.

”Yrittäjillä voisi olla jokin yhteinen alusta, vaikka FB-ryhmä, josta voisi kysellä, kuka pystyisi tekemään mitäkin. Sitä kautta kuulisi minkälaista osaamista missäkin on ja voisi verkostoitua lisää. Yrittäjät ovat usein tosi tiukoilla oman tekemisensä kanssa. Pitäisi olla myös maatalouslomittajatyyppinen järjestelmä, että tiukoilla tai sairaana ollessaan saisi osaavan ihmisen hoitamaan juoksevia asioita. Kaipaan myös Ristiinan entisen elinkeinoasiamiehen tapaa toimia. Hän soitti kerran vuodessa läpi kaikki yritykset ja kysyi, onko tarvetta investoida ja miten voisi auttaa.”

Yrityksen sijaintipaikkaa, Ristiinaa, Jari Símola pitää edelleen hyvänä valintana. Saimaa ja runsas mökkikanta takaavat asiakasvirtaa.

Pellos Marin työllistää nykyään laituritoimeksiantoihin 4-5 työntekijää ja venepaikkoja pyörittää 1-2 ihmistä. Kaikkiaan sulan maan aikaan töissä on 6-10 ihmistä.

”Yritys on nyt joustavan kokoinen. Olen halunnut aina päästä itsekin tekemään asioita ja pidän siitä, ettei aikani mene kokonaan paperihommien pyörittämiseen. Toki kasvukin kiinnostaisi, jos se ei toisi mukanaan lisää byrokratiaa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Viitostien tuntumasta löytyvät otavalaisen yrittäjä Ari Ripatin hitsaus- ja konehallit, joissa pääsee nyt kokeilemaan alan yrittäjyyttä, tekemään prototyyppejä ja toteuttamaan vaikka metallitaideprojekteja. Tilojen ja koneiden lisäksi yrittäjä lupaa opastaa alkuun.

Autonasentajaksi ja koneteknikoksi valmistuneella Ripatilla on takanaan kolmikymmenvuotinen taival yrittäjänä. Vuonna 1993 hän peruskorjasi kotitilansa navetasta hallin ja perusti Hits-Ari Ky:n.

”Olen tehnyt vuosien varrella kaikkea metalliin ja koneisiin liittyvää. Ensin yksin, mutta enimmillään meitä on ollut tässä töissä 15. Aikanaan työmaita oli ympäri maata, kun tehtiin yhtä aikaa montaa projektia.”

Elämäntyölle uusi suunta

Uusi konehalli nousi pihapiiriin 2000-luvun alussa. Sieltä löytyvät laitteet hitsaukseen ja konepajatyöskentelyyn. Liikuteltavat koneet ja työtasot mahdollistavat vaativienkin osien valmistuksen. Vielä pari vuotta sitten hallissa työskenteli yrittäjän lisäksi kolme työntekijää.

”Erikoistuimme kirkkaiden ja ruostumattomien metallien sekä alumiinin työstöön. Olemme tehneet täällä esimerkiksi kaikkiin maan rautateillä liikkuviin kaksikerroksisiin juniin tiettyjä osia.”

Kaksi vuotta sitten ennen korona-ajan alkua Ripatti odotti ns. varmoilla puheilla isoa tilausta, joka olisi taannut kahdeksi vuodeksi täyden tilauskirjan. Valtakunnan tason elinkeinopoliittiset päätökset kuitenkin hyydyttivät hankkeen, eikä tilausta tullut.

Korona hiljensi muun kysynnän ja aloitti talousvaikeudet. Samaan aikaan Ari Ripatti alkoi kärsiä rannenivelen tulehduksesta, mikä hankaloittaa voimaa vaativaa työskentelyä.

Tilanne on saanut Ripatin miettimään kone- ja hitsaushalleille vaihtoehtoista käyttöä.

”Tämä on elämäntyöni, enkä halua sen menevän hukkaan. Ihannetilanne voisi olla, että hallia käyttäisi 2-3 kaveria, jotka pystyvät toteuttamaan asiakkailleen yhteisen paketin. Voisin itse toimia tutorina eli jakaisin heille osaamistani. Hyvä porukka voisi liimautua yhteen toinen toistaan tukien ja perseelle potkien ja pyörittää vaikka yhdessä osuuskuntaa. Osuuskunta olisi mielestäni hyvä yritysmuoto aloittaville yrittäjille. Kun vero-, vakuutus- ja kirjanpitoasiat hoidetaan yhdessä, säästyy aikaa ja rahaa. Joukossa on aina enemmän voimaa.”

Halli sopii prototyyppien tekoon

Ripatti on ehtinyt olla vuosikymmenten varrella työstää monien pellepelottomien, alueen keksijöiden ja tuotekehittäjien, kanssa ideoita tuotteiksi. Yhdessä hankkeessa tehtiin lauttoja, toisessa kehitettiin puun polttoon soveltuvia uuneja, kolmannessa syntyi uuneja biohiilen polttoon ja neljännestä syntyi konenäköön liittyvä sovellus.

”Olen huono markkinoimaan itseäni, mutta minulla on poikkeuksellinen 3D-hahmotuskyky. Pystyn hahmottamaan helposti, miten eri toiminnot saadaan kytkeytymään toisiinsa. Tätä kykyä haluaisin hyödyntää jatkossakin erilaisissa suunnittelu- ja tuotekehityshankkeissa. Olen tehnyt monenlaisten ihmisten kanssa yhteistyötä, ja se kiinnostaa edelleen.”

Ripatin hallissa on valmistettu prototyyppejä alueen isoille konepajayrityksille. Hän tarjoaa halleja jatkossakin yhteistyöyritysten käyttöön.

”Monessa yrityksessä tehdään omaa tuotekehitystä. Täällä on aiemminkin tehty ja testattu prototyyppejä, esivalmisteltu tuotteita yhteistyöyritysten tuotantoon ja tehty tuotantoketjussa tarvittavia osia. Tällaista yhteistyötä voisi tehdä jatkossakin joustavasti.”

Ripatin hallille ovat löytäneet myös taidekäsityöyrittäjät kuin taiteilijat. Metallista on tehty käsityöyrityksille tuotteiden prototyyppejä ja toteutettu teoksia taiteilijan vision pohjalta.

Osaajapula iski maakuntaan

Ripatti kehitti aikanaan alaa laajemminkin Etelä-Savon teknologiateollisuuden yrittäjäporukan kanssa. Yrittäjät halusivat edistää oppilaitostyötä ja tekivät hartiavoimin töitä, että kone- ja metallialan perus- ja teknikkokoulutukset olisivat säilyneet maakunnassa.

”Teimme selvityksiäkin osoittaaksemme, että koulutusta tarvittiin. Nyt alan osaajat eläköityvät ja yritysten on vaikea saada palkattua uusia osaajia. Tämä kyllä tiedettiin ja nähtiin jo 15 vuotta sitten. Hitsareita, koneenkäyttäjiä ja suunnittelijoita vielä löytyy, mutta tuotantoon kaivataan ns. välivouhkia, teknikkotyyppisiä osaajia.”

Ripatti haluaisi hyödyntää omaa osaamistaan myös uusien alalle tulevien osaajien kouluttamiseen niin oppilaitoksen seinien sisällä kuin omissa halleissaankin.

”Jos ihminen on niin hullu, että hänellä on halu kokeilla tämän alan yrittäjyyttä, niin tässä se onnistuisi matalalla kynnyksellä ilman, että täytyy hankkia laitteita tai tiloja. Voin vuokrata joustavasti halleista tilaa. Käytössä on laitekanta ja mestari-kisälli -tyyppinen yhteistyökin onnistuu. Toki kaikki on myös myytävänäkin, jos sellainen vaihtoehto kiinnostaa, sillä en tosiaankaan halua hallien tai laitteiden menevän hukkaan.”

Rahoittajille kiinnostavia hankkeita

Ripattia itseään kiinnostaa tällä hetkellä myös ongelmien ratkaisu suurissa, haastavissa tuotekehityshankkeissa. Hän on kehittänyt verkostojensa kanssa muun muassa vedensekaisten hiilivetyjen puhdistusjärjestelmää, joilla pystytään torjumaan maavallilla erotettuihin jätealtaisiin liittyvät riskit. Toinen hautumassa oleva ratkaisu liittyy jatkuvatoimiseen biohiiliuuniin. Kolmas idea tuottaa sahateollisuudelle uudentyyppisen tuotteen.

”Näihin kaikkiin liittyy valtava potentiaali. Minulla olisi tarjota ratkaisuja, mutta yksin olen liian pieni toimija isoihin pöytiin, joten toivoisin löytäväni pääomasijoittajia ja kumppanuuksia, joiden kanssa asioita voisi viedä eteenpäin.”

Katso yhteystiedot: https://www.hits-ari.fi/

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Viitikan veljesten kuljetusyritys toteuttaa eri asiakasryhmien toimeksiantoja ja suunnitelmia on investoida lähivuosina.

Kuljetus ja konetyö Viitikka Ay:n yrittäjäveljeksistä Ville vastaa koneista ja Ari kuljetuksista. Alkuvuosina veljekset tekivät paljon erilaisia tienhoitourakoita, kunnes hintakilpailu kiristyi, vaikka kulut kasvoivat.

Hiekkatien päässä Suomenniemen Laamalansaaressa asuva Ville Viitikka on huolissaan siitä, miten tienhoidon kilpailutuksissa laatu pääsee unohtumaan.

”Viimeisten 15 vuoden aikana ei teitä ole juuri peruskunnostettu, on vain ajettu mursketta pintaan. Ennen tiemestarit ajoivat teitä ja valvoivat työn jälkeä. Nyt odotetaan käyttäjien soittavan ja valittavan ja vasta sitten alkaa tapahtua. Kilpailutuksia voisi tehdä kaksiosaisena niin, että ensin on kaikille sama peruspaketti ja sen päälle kilpailutetaan lisäpalvelut. Nykyään läpi menee halvin tarjous, joten laatu revitään urakoitsijoiden nahasta.”

Monipuolisia urakoita

Kymmenisen vuotta sitten yritys toi toimintansa Ristiinan Pellosniemelle, missä hulppealla tontilla on tilaa kuljetuskalustolle ja hallille, joka valmistui juuri ennen korona-ajan alkua.

”Tästä pääsemme liikkeelle nopeasti Suomenniemen, Mäntyharjun ja Mikkelin suuntaan ilman, että tarvitsee ajaa sivuteitä. Rakensimme hallia itse mahdollisimman paljon. Hallissa pääsee tekemään pienimuotoisia huoltoja ja remontteja sekä pesemään kalustoa.”

Nykyään yritys on erikoistunut erilaisiin kaivinkonetöihin, lokahuoltoon ja lavetilla hoidettaviin erikoiskuljetuksiin. Energiapuupuolen merkitys on kasvussa.

”Meillä on metsäkone, jossa on energiakoura. Teemme sillä energiapuusavotoita ja ajamme lämpövoimaloille metsästä haketta raaka-aineeksi. Uskon, että tämä puoli on kasvussa, sillä energiasta voi vielä tulla kova pula.”

Kuljetuspuolella kulut kasvavat, kun polttoaineen hinta nousee koko ajan.

”Polttoaineen hinta on karannut jo nyt ennakoimattomaksi. Kaasusta voisi tulla vaihtoehto, mutta Ristiinassa tai Suomenniemellä ei voi vielä tankata kaasulla. Kilpailutuksissa ei voisi pärjätä, kun täältä pitäisi ajaa aina tankkaamaan Mikkeliin.”

Toimeksiantoja yrittäjäveljeksille tulee niin yksityisiltä ihmisiltä, mökkiläisiltä, maatiloilta, tienhoitokunnilta kuin metsänomistajiltakin. Kesäksi yritys palkkaa yleensä kaksi työntekijää lisää.

”Kesäisin tehdään kaivinkoneella etenkin maanrakentamiseen liittyviä urakoita. Tällä alueella näkee nyt selvästi, että uusia rakennuskohteita pistetään alkuun. Korjausrakentaminen on piristymään päin, kun uusi mökkisukupolvi laajentaa mökkejään. Myös teiden perusparannuskohteita on taas tulossa, ja niistä on viime vuosina tullut meille merkittävä juttu.”

Suomenniemen vahvuudet näkyville

Ville Viitikka kuuluu suomenniemeläisiin maaseudun kehittäjiin. Hän on toiminut yrittäjäjärjestössä, aluejohtokunnassa ja puolustaa taajaman alakoulua aktiivisesti.

”Suomenniemellä on loistava sijainti valtatie 13:n varrella. Henkilöautolla pääsee liikkumaan sujuvasti. Taajaman vieressä on Saimaan vesistöön kuuluva kirkasvetinen Kuolimo. Myllysillan tanssilavan vierestä myydään omakotitontteja järven rannalta. Jos etsisin nyt itse tonttia, rakentaisin siihen.”

Hän muistuttaa, että vaikka Mikkelin torilta katsoen Suomenniemi saattaa tuntua reuna-alueelta, kahden maakunnan rajamaastosta käydään kätevästi töissä niin Etelä-Savossa kuin Etelä-Karjalassakin.

”Suomenniemellä puhalletaan ihan oikeasti yhteen hiileen ja täällä on tekemisen meininkiä. Yrittäjäjärjestössäkin pääsee vaikuttamaan. Sukupolvenvaihdoksia on tehty etenkin maatiloilla.”

Alueelta löytyy muitakin kuljetusalan yrityksiä sekä autokorjaamoja ja LVI-alan yritys.

Kesällä seutu herää eloon tarjoten matkailijoille monimuotoisia palveluita, kuten patikka- ja veneilyreittejä, luontokohteita, idyllisen kirkonkylän ja maakunnallisestikin merkittävän Suomenkylän raitin.

”On leirintäalue, kesäravintola ja tapahtumia. Suomen Karateopiston oppilaat ovat voittaneet monia mestaruuksia. Alueella on vuokrattavana paljon mökkejä. Minulla itsellänikin on niitä pari.”

Koulu luo elinvoimaa

Suomenniemellä rakennetaan parhaillaan valokuituverkkoa, mikä helpottaa etätöiden tekemistä.

”Korona-aikana on huomannut, miten monet ovat jo tehneet etätöitä mökeiltään.”

Jotta alue vetää jatkossakin paluumuuttajia ja lapsiperheitä, Viitikka haluaisi rauhoittaa koulun ympärillä käytävän keskustelun. Hän on pistänyt itseään likoon koulun puolesta ja antanut koulutaistelulle tarvittaessa kasvot.

”Ihmisillä pitäisi olla turva, ettei joka vuosi käynnistetä samaa lakkautuskeskustelua. Koulu on kylälle elinehto. Jos se häviää, häviää paljon muutakin elinvoimaa. Koulu tarvitsee rauhan.”

Paikallisille päättäjille Ville Viitikalla on selkeät terveiset.

”On tärkeää, että tarjolla olevia paikallisia palveluita käytetään. Yrittäjä ei saa rahaa mistään muualta kuin palveluja käyttäviltä asiakkailta.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

 

Viime vuodet toimintaansa laajentanut Liedeksen leipuriperhe avaa viitostien varteen Rami Visulahden maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Lattiapinta-alaltaan liki 1500 neliömetrin suuruisessa uudisrakennuksessa asiakkaita palvelevat kahvila-ravintola, myymälä, ammattikeittiö ja kaksi leipomoa.

Herkullista ruokaa kohtuuhinnalla

Kahvila-ravintolalla ja myymälällä on pinta-alaa yhteensä noin 500 neliömetriä. Ammattikeittiössä valmistetaan asiakkaille ruokaa ja leivonnaisia nautittavaksi paikan päällä tai napattavaksi mukaan. Päivällä tarjolla on buffet-lounaspöytä ja ruokalistalta voi tilata annoksia pitkin päivää ja pitkälle iltaan.

”Maku edellä mennään. Teemme asiakkaille käsityönä laadukkaista raaka-aineista valmistettua herkullista ja rehellistä ruokaa, jota asiakas saa kohtuullisin hinnoin. Joka päivä tarjolla on myös kasvisruokaa sekä vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja”, Ramin Konditorian toimitusjohtaja Pirita Huikuri kertoo.

Keittiömestari Jani Partanen kuvaa Rami Visulahden keittiötä sanalla joustava eli hyödynnetään sesongin raaka-aineita ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita. Pihvejä paistetaan, kalaa savustetaan ja kastikkeet tehdään paikan päällä käsityönä.

”Etsimme koko ajan uusia paikallisia raaka-aineita. Olisi hienoa löytää vaikka järvikalaa järkevään hintaan.”

Ravintolassa on kaikkiaan 140 asiakaspaikkaa, ja sulan maan aikaan käytössä on myös 60 henkilön terassi. Ravintolalle on haettu myös anniskelulupaa.

Gluteenittomia vaihtoehtoja

Myymälä-kahvila avautuu arkisin jo aamukuudelta, ja ovet pidetään auki iltayhdeksään. Kesän huipputapahtumien aikaan aukioloaikoja on mahdollista pidentää joustavasti asiakkaita kuunnellen.

”Kuten muissakin yrityksen toimipisteissä, tarjoamme asiakkaillemme laajan valikoiman makeita ja suolaisia herkkuja ja erikoiskahveja, jotka valmistamme itse jauhamistamme pavuista. Meiltä löytyy myös laaja valikoima itse kehittämiämme italialaistyyppisiä gelato-jäätelöitä. Uutuutena haluamme tarjota Visulahdessa myyntipaikan myös muiden paikallisten tuottajien tuotteille, jotka sopivat asiakkaillemme vaikka matkaevääksi tai tuliaisiksi”, ravintolapäällikkö Mirkka Hämäläinen muistuttaa.

Maaliskuun aikana yrityksen Rokkalassa sijaitseva leipomo muuttaa Visulahteen. Muuton jälkeen Visulahdessa aloittaa myös omat tilat saanut pieni gluteeniton leipomo. Yhteensä leipomolla ja ammattikeittiöllä on pinta-alaa noin tuhat neliömetriä.

”Keittiö- ja leipuritiimimme ovat jo pidempään kehitelleet yhdessä gluteenittomia tuotteita. Kun keittiö ja leipomo toimivat saman katon alla, kokit ja leipurit pääsevät tekemään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi pizzojemme pohjat ja hampurilaisten sämpylät tehdään itse käsityönä samoin kuin jälkiruokapöydän kakkubuffet”, Huikuri kuvaa.

Työntekijämäärä kasvaa

Rami Visulahden keittiössä työskentelee yhteensä seitsemän ja ravintolasalissa 8-9 alan osaajaa.

”Meille on muuttanut muiltakin paikkakunnilta työntekijöitä eli Espoosta, Lahdesta ja Kouvolasta. Haluamme tehdä tästä mukavan fiiliksen paikan työntekijöille ja varmistamme, että kaikki pääsevät osallistumaan myös tuotekehitykseen”, Huikuri ja Hämäläinen vakuuttavat.

Yritys toimii tällä hetkellä neljässä toimipisteessä Mikkelin keskustassa eli Rokkalassa, Kauppakeskus Akselissa, Tuma-talossa, Mikonkadulla ja kesällä torilla. Keskustan toimipisteet palvelevat tuttuun tapaan Rami Visulahden avauduttuakin.

”Visulahden keittiön osaaminen monipuolistaa varmasti myös keskustan muiden toimipisteiden toimintaa ja laajentaa gluteenittomien ja kasvisvaihtoehtojen tarjontaa.”

Mikkelin lisäksi Kouvolasta ja Kuopiosta löytyvät tutulla konseptilla toimivat kahvilat, joilla on omat pienet tuotantotilat.

Perheyritys pysyy ketteränä

Liedeksen konditoriayrityksen historia alkoi Kannuksessa vuonna 1950, kun kondiittorimestari Raimo Liedeksen vanhemmat perustivat sinne Liedeksen leipomon. Mikkeliin Raimo Liedes muutti vuonna 1985 ja perusti Ramin konditorian vuonna 1997.

Perheyrityksessä työnjako menee niin, että tuotekehityksestä vastaa isänsä mestarikondiittori Raimo Liedeksen kanssa tyttäristä Jonna Liedes. Operatiivisesta toiminnasta vastaa siskoksista toinen, Pirita Huikuri, yhdessä miehensä Isto Huikurin kanssa.

”Olemme mittaluokaltamme pieni yritys, joten pystymme toimimaan joustavasti ja tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, jos se on järkevää. Kuuntelemme nyt tarkalla korvalla myös yritysten toiveita. Meille voivat heittää ideoita niin tutut kuin tulevatkin yhteistyökumppanit ja asiakkaat”, Huikuri vakuuttaa.

Rami Visulahti on tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan juhlivan perinteikkään leipomo-konditoriayrityksen historian suurin investointi, joka on toteutettu mahdollisimman pitkälle paikallisin voimin.

”Korona ja rakennusmateriaalien, kuten puun ja teräksen, kallistuminen vaikuttivat jonkin verran hankkeen valmistusaikatauluun, mutta muuten kaikki meni hienosti suunnitelmien mukaan.”

Investoinnin kokonaishinta nousi noin neljään miljoonaan euroon. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Heikki Kirjalainen ja mikkeliläinen Rakennusliike Matti Nykänen Oy on vastannut käytännön rakennusurakasta yhdessä alueen erikoisosaajien kanssa.

Viime vuonna Ramin Konditoria Kahvila Oy:n liikevaihto oli noin 2,6 miljoonaa euroa, ja yritys työllisti noin 34 henkilöä. Rami Visulahden myötä liikevaihto ja työntekijämäärä kasvavat kuluvana vuonna merkittävästi.

Rami Visulahti on ensimmäinen kuluttajille avautuva uusi palveluntarjoaja Viitostien Visulahden eritasoliittymässä. Omaa toimitilaansa rakentaa parhaillaan liittymän toiselle puolelle Bilteman tavaratalo.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Vuoden kuluttua Joroisissa avautuva PihlasResort tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluja uudenlaisella toimintaidealla, jossa hyödynnetään Juvan teehuoneen osaamista.

Teahouse of Wehmaisin yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunosen ja monialayrittäjä Pekka Viljakaisen yhteisyritys rakentuu Joroisiin Pihlasjärven rannalle, missä sijaitsee jo ortodoksinen rukoushuone kahviloineen. Mukaan on lähtenyt myös joukko suomalaisia sijoittajia.

Alueelle rakennetaan kymmenen korkeatasoista huvilaa, joista jokaisella on oma puutarha. Asiakkaiden käyttöön tulee erilaisia liikuntamahdollisuuksia, sauna-alue huoltopalveluineen ja kolme sähköautoa.

Konseptin ja palveluiden kehittämisestä vastaa toimitusjohtajana Grotenfelt-Paunonen. Hän haaveili jo teininä ruoka- ja matkailupalvelujen tarjoamisesta asiakkaille. Viimeiset seitsemisen viime vuotta hän on tehnyt työtä lähiruoan arvostuksen puolesta Teahouse of Wehmaisissa ja oli ideoimassa D.O. Saimaa -alkuperämerkkiä maakuntaan.

Kiinnostus lähiruokaan sai hänet opiskelemaan ekonomin tutkinnon lisäksi kokiksi ja teesommelieriksi. Lisäksi hänellä on vahva kokemus luomutuotannosta.

”Täällä ei vieläkään osata nostaa alueen ainutlaatuisia raaka-aineita tarpeeksi esille. Saamme puhtaista vesistä kalat, metsistä marjat ja sienet. Täällä tuotetaan maitoa, viljaa, juureksia, yrttejä ja lihaa. On hedelmäpuutarhoja, pienpanimoita ja viinitiloja. Luomutuotantoa. Kaikki ihan lähellä, käden ulottuvilla. Nautin lähiruoan kanssa työskentelystä ja kehittämisestä ongelmia ratkomalla.”

Teehuone luopuu bistrosta

Parisen vuotta sitten Grotenfelt-Paunonen mietti, että teehuoneen konseptia on muutettava, kun koronarajoitukset pienensivät asiakaspaikkamäärää. Ratkaisuksi löytyi muuntautuminen bistroksi, joka tarjoaa lähellä kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja, itse ideoituja aterioita ja yhdistää niihin teetä. Bistro sai asiakkailta hyvän vastaanoton, mutta laajentaminen perinteikkäässä 1800-luvun hirsisessä tallirakennuksessa on haasteellista.

”Kun PihlasResort aloittaa, ravintola siirtyy teehuoneelta sinne. Erikoistumme sen jälkeen tarjoamaan Juvalla eri maiden teekulttuurien mukaisia iltapäiväteekattauksia makeine ja suolaisine herkkuineen. Tarjolle tulee englantilaisen iltapäiväteen rinnalle myös venäläisiä, aasialaisia ja ranskalaisia vaihtoehtoja. Teemyymälämme verkkokauppoineen jatkaa ennallaan.”

Resortin ravintola on auki ympäri vuoden

PihlasResortin ravintola palvelee pöytävarauksen tehneitä ympäri vuoden. Ravintolasta halutaan tehdä intiimi paikka, jonka ruokalista on kunnianhimoinen.

”Pyrimme intiimiin noin 50 asiakkaan paikkaan, jonka ruokalista on kunnianhimoinen. Ravintolan lisäksi meille tulee saunan yhteyteen klubi, ja alueella toimiva kahvila laajennetaan jo tämän kevään aikana. Eri tiloja ja puutarhoja hyödyntämällä pystymme palvelemaan jopa 400 asiakasta.”

Alueen lähiruokatuottajien kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Grotenfelt-Paunonen toivoo, että uusi matkailukohde kasvattaa lähiruokaraaka-aineiden kysyntää.

”Täältä löytyy paljon hyviä raaka-aineita. Vaikka meillä on paljon metsiä täällä, riistaa on vaikea saada eli toivoisin, että siltä puolelta löytyisi uusia kontakteja. Haluamme tarjota myös monipuolisia elämyspaketteja asiakkaillemme, joten erilaisia asioita paketoimaan ja toteuttamaan haemme yhteistyökumppaneita.”

Vastuullisuus näkyy kaikessa

Ravintolan ja uuden hotellin veden ja sähkön kulutusta seurataan tarkasti. Ravintoloissa käytetään raaka-aineita läheltä, jätteiden määrää pyritään pitämään pienenä ja biojätteet kompostoidaan.

Rakennuksissa hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Rakennusmateriaaleina on siperiankuusta, lasia ja kiveä, jotta voidaan yhdistää myös uusia ja vanhoja materiaaleja. Osa katoista on viherkattoja.

”Rakentamisessa käytämme kahta asiantuntijaa, joista toinen on erikoistunut vastuulliseen rakentamiseen Pohjoismaissa ja toinen tarkastelee vastuullisuutta matkailun näkökulmasta.”

Yritys ottaa vastuullisuuden tosissaan. Asiakaspalveluun kuuluu, että asiakas ei tarvitse autoa päästäkseen kohteeseen.

”Haemme asiakkaamme tarvittaessa rautatieasemilta tai Varkauden lentokentältä. Vastuullisuus ei tarkoita meille vain sertifikaattien hakemista, vaan se on oma arvopäätöksemme, jonka pitää näkyä kaikessa.”

Maakuntarajat eivät hidasta

Grotenfelt-Paunonen on kehittänyt PihlasResortia loppukesästä 2021 alkaen. Uusi kohde kiinnostaa alan osaajia työpaikkana jo nyt ja yhteydenottoja on tullut kiitettävästi.

Kahden eri paikkakunnilla sijaitsevan kokonaisuuden kehittäminen rinnakkain ei häntä askarruta. Työmatka kotoa Joroisiin jo jopa hieman lyhyempi kuin teehuoneelle, alle 20 kilometriä.

Myös teehuoneen tiimi suhtautuu muutokseen innostuneesti ja yrityksen päivittäiseen tekemiseen kuuluvat viestintäkanavat, joilla tieto siirtyy ihmiseltä toiselle joustavasti.

”Meillä on Juvalla hyvä työporukka, joka kehittää teehuonetta. Olemme tehneet jo järjestelyt sitä varten. Porukka myös tietää, että olen aina tavoitettavissa. Meillä on käytössä esimerkiksi viikkokirje ja yhteiset työalustat, joilla pystymme viestimään. Käytämme myös paljon Whatsappia, jotta kaikki pysyvät tilanteen tasalla.”

Se, että toinen yhteisyrityksen kohteista sijaitsee Etelä-Savon puolella ja toinen Pohjois-Savon puolella, ei jarruta kehittämistä.

”Saamme kehittämiseen ELY:ltä tukea kummassakin maakunnassa. Olen itsekin ollut yllättynyt, miten joustavasti asiat hoituvat. Myös Juvan ja Joroisten kunnan sekä Mikkelin kaupungin reaktiot ovat olleet positiivisia. Pyrimme yrityksenä tekemään yhteistyötä yli kunta- ja maakuntarajojen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Perinteikäs mikkeliläisyritys kehittää tuulivoimaloiden korroosiosuojaus- ja monitorointiratkaisuja.

Mikkeliläinen Savcor pilotoi parhaillaan uutta tuulivoimaloiden perustusten ja tornin monitorointiratkaisua. Tuotekehitykseen saatiin TEMiltä tukea.

Yli 40 vuotta korroosionestoteknologiaa eri toimialoille kehittänyt yritys toimittaa nyt uusia ratkaisuja myös tuulivoiman tuotantoon.

Tuulienergian hyödyntäminen kasvaa lähivuosina merkittävästi Itämeren ympärysvaltioissa. Savcor on mukana 21 suomalaisyrityksen muodostamassa Team Renewable Arctic Finland -yhteenliittymässä, jota rahoittaa jäsenyritysten lisäksi Business Finland. Savcorin roolina on kehittää ja toimittaa maa- ja merituulivoimaloille uudenlaisia suojaus- ja valvontaratkaisuja.

”Merivesi altistaa merituulivoimaloiden rakenteet korroosiolle. Offshore-rakenteiden korroosionsuojauksessa on perinteisesti käytetty ns. uhrautuvia anodeja. Niistä liukenee kuitenkin vuosien varrella veteen sinkkiä ja alumiinia niin valtavia kilomääriä, että ne pystytään jopa mittaamaan merivedestä. Aktiiviseen sähköiseen korroosiosuojaukseen perustuvalla ratkaisullamme (Impressed Current Cathodic Protection) voidaan uhrautuvien anodien käytöstä luopua, mikä säästää luontoa ja tuo kustannustehokkuutta”, monitorointiratkaisujen liiketoimintaa johtava Pekka Toivola kuvaa.

Tuulipuiston kokonaisvalvontaa

Savcor alkoi muutama vuosi sitten kehittää tuulivoimalan perustusten ja tornin valvontaan mittausmenetelmiä. Esimerkiksi venymisanturit mittaavat rasituksia ja materiaalin väsymistä. Kiihtyvyysanturit puolestaan mittaavat muun muassa värähtelyä.

”Meidän ratkaisumme valvoo sekä perustusten korroosionsuojausta että rakenteiden kuntoa samalla ohjelmistolla. Maailmalla ei ole monillakaan tarjota vastaavia ratkaisuja.”

Ratkaisuille löytyy käyttöä myös muun muassa satamissa ja suuria siltoja rakennettaessa.

”Pystymme toimittamaan sekä teknologian että ohjelmistot. Meiltä voi myös hankkia koko korroosionsuojaus- ja monitorointipalvelun ilman, että asiakkaan tarvitsee investoida laitteisiin tai ohjelmistoihin itse”, toimitusjohtaja Jarmo Salo kertoo.

Maatuulivoimaloille pilotoidaan parhaillaan ratkaisua, joka kerää kohteista tietoa tuulipuiston kokonaisvalvontajärjestelmään. Ratkaisun viimeistelyyn Savcor sai suoraa TEMin tuotekehitysrahoitusta 57 000 euroa, mikä on puolet projektin rahoituksesta.

”Miksein ansiosta keksimme hakea tuotekehitykseen rahoitusta ministeriöltä. Kun aloitin kesäkuussa Savcor Care Oy:n toimitusjohtajana, Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen kutsui tutustumaan Miksein palveluihin ja kertomaan kuulumisia. Pian meille antoivat rahoitusvinkkejä yrityskehittäjät Marjo Niittuaho-Nastolin ja Kimmo Haapea, jotka myös sparrasivat hakemuksen teossa.”

Tuulivoimalat ovat kasvattaneet nopeasti kokoaan. Nykyaikaisen voimalan korkeus voi olla jo 250 metriä. Tornin naselli eli generaattorin sisältävä konehuone voi vastata kooltaan jopa 15 rekka-autoa.

”Kun puhutaan näin valtavista rakenteista, voimaloiden pitää kestää niihin kohdistuvia suuria voimia ja säävaihteluita.”

Pekka Toivola muistuttaa, että voimaloiden koon ja määrän kasvaessa myös niiden tuottaman energian määrä on moninkertaistunut ja Suomessa tuulivoiman hetkellinen teho on jo saavuttanut ydinvoimaloiden tehon.

”Parisenkymmentä vuotta sitten käyttöön otetut voimalat tuottivat vain kymmenesosan nykyisten voimaloiden tuottamasta tehosta. Voimaloiden käyttöikäkin on pidentynyt. Nyt puhutaan yli 30 vuoden käyttöiästä, kunhan suojaus on kunnossa.”

Savcorilaiset odottavat Itämeren alueen valtioiden merkittävien, jo päätettyjen tuulivoiman rakennussuunnitelmien, tuovan tilauksia Mikkeliin.

”Uusia merituulipuistoja rakennetaan etenkin vuodesta 2024 alkaen. Kyseessä on valtava markkina. TEMin rahoitus mahdollisti, että saamme testattua tuotetta ja järjestelmiä oikeissa olosuhteissa maatuulivoimaloissa ja pystymme hyödyntämään kokemukset merituulivoimaloiden sovelluskehitykseen”, Salo kertoo.

Tekoälyn hyödyntämistä

Mikkelin Insinöörinkadulla sijaitsevassa Savcorin pääkonttorissa toimivissa kolmessa eri yhtiössä työskentelee parhaillaan 20 osaajaa ja maailmalla kymmenkunta lisää. Omat yksiköt yrityksellä on Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa.

”Savcor on aina menestynyt sillä, että on kehitetty jotain uutta. Tiedämme, että uusien ratkaisujen kehityskaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi 20 vuotta saatu idea selluteollisuuden alkaalimittausjärjestelmästä kaupallistettiin parisen vuotta sitten, ja se lähtee parhaillaan lentoon. Kehitämme edelleen metsäteollisuuden prosesseihin säätöteknologiaa, joka lisää toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä.”

Yhtiö rekrytoi koko ajan uusia osaajia. Salo on itsekin syntyperäisiä mikkeliläisiä. Hänellä on takanaan pitkä ura kansainvälisen tietotekniikkayrityksen palveluksessa. Vuosien varrella hän oli pohdiskellut, että haluaisi työskennellä juuri Savcorissa. Viime keväänä siihen tarjoutui mahdollisuus, kun yhtiölle haettiin toimitusjohtajaa.

”Etsimme osaajia ja kumppanuuksia, joilla olisi annettavaa tuotekehitystyöhömme. Olemme kiinnostuneita etenkin tietohallinnon, tekoälyn ja esineiden Internetin (IOT) osaajista. Tavoitteenamme on hyödyntää tekoälyä jatkossa entistäkin enemmän.”

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin
yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea
teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aineettomien lahjojen suosio on kasvussa. Trendissä on jo vuosia ollut mukana mikkeliläinen City in a Box Oy, joka tunnetaan Kaupunki lahjaksi -tuotteestaan.

“Onpa hyvä idea!” oli yleisin reaktio, jonka City in a Boxin yrittäjät kuulivat ensimmäisenä selitettyään lahjavihkonsa uudelle kuulijalle sunnuntain Kenkäveron yötapahtumassa. Kahdenkymmenen asteen pakkasesta huolimatta pappilan pihapiiriin kerääntyi sankoin joukoin joulutunnelmaa ja lahjoja hakevia ihmisiä.

– City in a Boxissa yhdistyvät paikalliskulttuuri, elämyksellisyys, kestävän kehityksen arvot ja lahjojen antamisen riemu. Tavarantäyteisessä maailmassa uskomme, että palvelujen kuluttamisessa on tulevaisuus. On rohkaisevaa, että vasta reilu kuukausi sitten julkaisemamme Helsinki-elämysvihko on jo nyt ylivoimaisesti eniten myymämme tuote, iloitsee yrittäjä Saara Vauhkonen.

City in a Box perustettiin tarjoamaan elämyksiä vaihtoehtona tavaran kuluttamiselle. Viime vuonna matkansa Mikkelistä aloittanut yritys julkaisi tämän vuoden joulumarkkinoille elämysvihkot Saimaan alueelle ja Helsinkiin. Tuloksen odotetaan moninkertaistuvan jo tänä vuonna.

City in a Box myy elämyslahjojaan pääasiassa verkossa, mutta sunnuntaina saapui myyntitapahtumaan esittelemään Mikkeli-, Saimaa- ja Helsinki -lahjavihkoja.

City in a Box on lahjavihko, jossa on huolella valittu kokoelma aineettomia paikalliselämyksiä. Lahjan saaja valitsee monesta vaihtoehdosta haluamansa elämyksen lunastettavaksi. Elämysvihko aloitti Mikkelissä ja toimi vuosina 2013-2019 nimellä Kaupunki lahjaksi. Viime vuonna kapula siirtyi uudelle tiimille, ja uudistuksen myötä City in a Box on lähtenyt tavoittelemaan kasvua Mikkelin lisäksi Saimaalta ja Helsingistä. Pidemmässä tähtäimessä ovat myös muut suomalaiset isot kaupungit ja kansainväliset markkinat.

Jouluostosaika alkoi jälleen Black Fridaylta

Kulutusjuhla sai tänäkin vuonna lähtölaukauksensa marraskuun viimeisen viikon Black Fridayna. Vähittäiskaupassa joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle on Tilastokeskuksen mukaan noin 690 miljoonaa euroa.

Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 531 euroa aikuista kohden. Vaikka suosituimpia lahjoja ovat edelleen makeiset, vaatteet, lelut ja kirjat, myös lahjakortit kuuluvat kärkisuosikkeihin.

Erityisesti nuorten kuluttajakäyttäytymisessä nähtävissä muutosta: tavaran omistaminen koetaan kaupungistuneen sukupolven osalta taakaksi ja epäekologiseksi vaihtoehdoksi. Palvelujen kuluttamisen kasvavasta ilmiöstä on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomat.

– Vastuulliset valinnat ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi kulutusvalinnoissa jo yli puolella kuluttajista. Monet tutkimukset osoittavat, että elämyksistä ja palveluista saa myös pitkäkestoisempaa tyydytystä kuin tavaran ostamisesta. Siksi City in a Boxin kehittäminen on ehkä myös henkilökohtaisesti tuntunut niin sydämen asialta, yhtiön toinen osakas Eevamari Lahtinen kertoo.

City in a Box -elämysvihkoja on saatavilla verkosta https://cityinabox.fi/. Lisäksi vihkoja myyvät Mikkelissä Kirjalan Kahvipaahtimo, Mikkelin seudun matkailuneuvonta ja Mikkelin Joulutorilla Kulttuurijoulukaupan koju.

Helsingissä City in a Box on Tuomaan Markkinoilla 11.-17.12., ja vihkoja myyvät Helsingin Kahvipaahtimon kahviot.

City in a Boxin takana toimii neljä kasvuhakuista yrittäjää: Vilja Hannula, Eevamari Lahtinen, Saara Vauhkonen ja Visa Valkonen.

Artikkelikuva: City in a Box tähyää Helsinkiin. Kuva: Anna-Katri Hänninen