Perinteikäs mikkeliläisyritys kehittää tuulivoimaloiden korroosiosuojaus- ja monitorointiratkaisuja.

Mikkeliläinen Savcor pilotoi parhaillaan uutta tuulivoimaloiden perustusten ja tornin monitorointiratkaisua. Tuotekehitykseen saatiin TEMiltä tukea.

Yli 40 vuotta korroosionestoteknologiaa eri toimialoille kehittänyt yritys toimittaa nyt uusia ratkaisuja myös tuulivoiman tuotantoon.

Tuulienergian hyödyntäminen kasvaa lähivuosina merkittävästi Itämeren ympärysvaltioissa. Savcor on mukana 21 suomalaisyrityksen muodostamassa Team Renewable Arctic Finland -yhteenliittymässä, jota rahoittaa jäsenyritysten lisäksi Business Finland. Savcorin roolina on kehittää ja toimittaa maa- ja merituulivoimaloille uudenlaisia suojaus- ja valvontaratkaisuja.

”Merivesi altistaa merituulivoimaloiden rakenteet korroosiolle. Offshore-rakenteiden korroosionsuojauksessa on perinteisesti käytetty ns. uhrautuvia anodeja. Niistä liukenee kuitenkin vuosien varrella veteen sinkkiä ja alumiinia niin valtavia kilomääriä, että ne pystytään jopa mittaamaan merivedestä. Aktiiviseen sähköiseen korroosiosuojaukseen perustuvalla ratkaisullamme (Impressed Current Cathodic Protection) voidaan uhrautuvien anodien käytöstä luopua, mikä säästää luontoa ja tuo kustannustehokkuutta”, monitorointiratkaisujen liiketoimintaa johtava Pekka Toivola kuvaa.

Tuulipuiston kokonaisvalvontaa

Savcor alkoi muutama vuosi sitten kehittää tuulivoimalan perustusten ja tornin valvontaan mittausmenetelmiä. Esimerkiksi venymisanturit mittaavat rasituksia ja materiaalin väsymistä. Kiihtyvyysanturit puolestaan mittaavat muun muassa värähtelyä.

”Meidän ratkaisumme valvoo sekä perustusten korroosionsuojausta että rakenteiden kuntoa samalla ohjelmistolla. Maailmalla ei ole monillakaan tarjota vastaavia ratkaisuja.”

Ratkaisuille löytyy käyttöä myös muun muassa satamissa ja suuria siltoja rakennettaessa.

”Pystymme toimittamaan sekä teknologian että ohjelmistot. Meiltä voi myös hankkia koko korroosionsuojaus- ja monitorointipalvelun ilman, että asiakkaan tarvitsee investoida laitteisiin tai ohjelmistoihin itse”, toimitusjohtaja Jarmo Salo kertoo.

Maatuulivoimaloille pilotoidaan parhaillaan ratkaisua, joka kerää kohteista tietoa tuulipuiston kokonaisvalvontajärjestelmään. Ratkaisun viimeistelyyn Savcor sai suoraa TEMin tuotekehitysrahoitusta 57 000 euroa, mikä on puolet projektin rahoituksesta.

”Miksein ansiosta keksimme hakea tuotekehitykseen rahoitusta ministeriöltä. Kun aloitin kesäkuussa Savcor Care Oy:n toimitusjohtajana, Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen kutsui tutustumaan Miksein palveluihin ja kertomaan kuulumisia. Pian meille antoivat rahoitusvinkkejä yrityskehittäjät Marjo Niittuaho-Nastolin ja Kimmo Haapea, jotka myös sparrasivat hakemuksen teossa.”

Tuulivoimalat ovat kasvattaneet nopeasti kokoaan. Nykyaikaisen voimalan korkeus voi olla jo 250 metriä. Tornin naselli eli generaattorin sisältävä konehuone voi vastata kooltaan jopa 15 rekka-autoa.

”Kun puhutaan näin valtavista rakenteista, voimaloiden pitää kestää niihin kohdistuvia suuria voimia ja säävaihteluita.”

Pekka Toivola muistuttaa, että voimaloiden koon ja määrän kasvaessa myös niiden tuottaman energian määrä on moninkertaistunut ja Suomessa tuulivoiman hetkellinen teho on jo saavuttanut ydinvoimaloiden tehon.

”Parisenkymmentä vuotta sitten käyttöön otetut voimalat tuottivat vain kymmenesosan nykyisten voimaloiden tuottamasta tehosta. Voimaloiden käyttöikäkin on pidentynyt. Nyt puhutaan yli 30 vuoden käyttöiästä, kunhan suojaus on kunnossa.”

Savcorilaiset odottavat Itämeren alueen valtioiden merkittävien, jo päätettyjen tuulivoiman rakennussuunnitelmien, tuovan tilauksia Mikkeliin.

”Uusia merituulipuistoja rakennetaan etenkin vuodesta 2024 alkaen. Kyseessä on valtava markkina. TEMin rahoitus mahdollisti, että saamme testattua tuotetta ja järjestelmiä oikeissa olosuhteissa maatuulivoimaloissa ja pystymme hyödyntämään kokemukset merituulivoimaloiden sovelluskehitykseen”, Salo kertoo.

Tekoälyn hyödyntämistä

Mikkelin Insinöörinkadulla sijaitsevassa Savcorin pääkonttorissa toimivissa kolmessa eri yhtiössä työskentelee parhaillaan 20 osaajaa ja maailmalla kymmenkunta lisää. Omat yksiköt yrityksellä on Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa.

”Savcor on aina menestynyt sillä, että on kehitetty jotain uutta. Tiedämme, että uusien ratkaisujen kehityskaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi 20 vuotta saatu idea selluteollisuuden alkaalimittausjärjestelmästä kaupallistettiin parisen vuotta sitten, ja se lähtee parhaillaan lentoon. Kehitämme edelleen metsäteollisuuden prosesseihin säätöteknologiaa, joka lisää toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä.”

Yhtiö rekrytoi koko ajan uusia osaajia. Salo on itsekin syntyperäisiä mikkeliläisiä. Hänellä on takanaan pitkä ura kansainvälisen tietotekniikkayrityksen palveluksessa. Vuosien varrella hän oli pohdiskellut, että haluaisi työskennellä juuri Savcorissa. Viime keväänä siihen tarjoutui mahdollisuus, kun yhtiölle haettiin toimitusjohtajaa.

”Etsimme osaajia ja kumppanuuksia, joilla olisi annettavaa tuotekehitystyöhömme. Olemme kiinnostuneita etenkin tietohallinnon, tekoälyn ja esineiden Internetin (IOT) osaajista. Tavoitteenamme on hyödyntää tekoälyä jatkossa entistäkin enemmän.”

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin
yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea
teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Aineettomien lahjojen suosio on kasvussa. Trendissä on jo vuosia ollut mukana mikkeliläinen City in a Box Oy, joka tunnetaan Kaupunki lahjaksi -tuotteestaan.

“Onpa hyvä idea!” oli yleisin reaktio, jonka City in a Boxin yrittäjät kuulivat ensimmäisenä selitettyään lahjavihkonsa uudelle kuulijalle sunnuntain Kenkäveron yötapahtumassa. Kahdenkymmenen asteen pakkasesta huolimatta pappilan pihapiiriin kerääntyi sankoin joukoin joulutunnelmaa ja lahjoja hakevia ihmisiä.

– City in a Boxissa yhdistyvät paikalliskulttuuri, elämyksellisyys, kestävän kehityksen arvot ja lahjojen antamisen riemu. Tavarantäyteisessä maailmassa uskomme, että palvelujen kuluttamisessa on tulevaisuus. On rohkaisevaa, että vasta reilu kuukausi sitten julkaisemamme Helsinki-elämysvihko on jo nyt ylivoimaisesti eniten myymämme tuote, iloitsee yrittäjä Saara Vauhkonen.

City in a Box perustettiin tarjoamaan elämyksiä vaihtoehtona tavaran kuluttamiselle. Viime vuonna matkansa Mikkelistä aloittanut yritys julkaisi tämän vuoden joulumarkkinoille elämysvihkot Saimaan alueelle ja Helsinkiin. Tuloksen odotetaan moninkertaistuvan jo tänä vuonna.

City in a Box myy elämyslahjojaan pääasiassa verkossa, mutta sunnuntaina saapui myyntitapahtumaan esittelemään Mikkeli-, Saimaa- ja Helsinki -lahjavihkoja.

City in a Box on lahjavihko, jossa on huolella valittu kokoelma aineettomia paikalliselämyksiä. Lahjan saaja valitsee monesta vaihtoehdosta haluamansa elämyksen lunastettavaksi. Elämysvihko aloitti Mikkelissä ja toimi vuosina 2013-2019 nimellä Kaupunki lahjaksi. Viime vuonna kapula siirtyi uudelle tiimille, ja uudistuksen myötä City in a Box on lähtenyt tavoittelemaan kasvua Mikkelin lisäksi Saimaalta ja Helsingistä. Pidemmässä tähtäimessä ovat myös muut suomalaiset isot kaupungit ja kansainväliset markkinat.

Jouluostosaika alkoi jälleen Black Fridaylta

Kulutusjuhla sai tänäkin vuonna lähtölaukauksensa marraskuun viimeisen viikon Black Fridayna. Vähittäiskaupassa joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle on Tilastokeskuksen mukaan noin 690 miljoonaa euroa.

Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 531 euroa aikuista kohden. Vaikka suosituimpia lahjoja ovat edelleen makeiset, vaatteet, lelut ja kirjat, myös lahjakortit kuuluvat kärkisuosikkeihin.

Erityisesti nuorten kuluttajakäyttäytymisessä nähtävissä muutosta: tavaran omistaminen koetaan kaupungistuneen sukupolven osalta taakaksi ja epäekologiseksi vaihtoehdoksi. Palvelujen kuluttamisen kasvavasta ilmiöstä on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomat.

– Vastuulliset valinnat ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi kulutusvalinnoissa jo yli puolella kuluttajista. Monet tutkimukset osoittavat, että elämyksistä ja palveluista saa myös pitkäkestoisempaa tyydytystä kuin tavaran ostamisesta. Siksi City in a Boxin kehittäminen on ehkä myös henkilökohtaisesti tuntunut niin sydämen asialta, yhtiön toinen osakas Eevamari Lahtinen kertoo.

City in a Box -elämysvihkoja on saatavilla verkosta https://cityinabox.fi/. Lisäksi vihkoja myyvät Mikkelissä Kirjalan Kahvipaahtimo, Mikkelin seudun matkailuneuvonta ja Mikkelin Joulutorilla Kulttuurijoulukaupan koju.

Helsingissä City in a Box on Tuomaan Markkinoilla 11.-17.12., ja vihkoja myyvät Helsingin Kahvipaahtimon kahviot.

City in a Boxin takana toimii neljä kasvuhakuista yrittäjää: Vilja Hannula, Eevamari Lahtinen, Saara Vauhkonen ja Visa Valkonen.

Artikkelikuva: City in a Box tähyää Helsinkiin. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Mikkeliläinen Krivetzin perhe rakennuttaa parhaillaan kuljetusyritykselleen Tuskun Sorvarinkadulle uusia toimitiloja, jotka valmistuvat kesään mennessä.

Hulppealle 6000 neliön tontille on alkanut nousta noin 250 neliön toimitilarakennus, johon tulee toimistotilojen lisäksi varastoja ja tiloja, joissa voi hienosäätää kuljetuskalustoa.

Kesällä 2018 toteutetussa sukupolvenvaihdoksessa toimitusjohtajan ja ajojärjestelijän tehtävät siirtyivät Mikko Krivetzille. Hänen veljensä Aki toimii hallituksen puheenjohtajana ja vastaa liikenteessä olevasta kalustosta. Akin vaimo Saija Krivetz pyörittää yrityksen hallintoa ja toimii kuljettajien yhteyshenkilönä.

”Ehdimme toimia entisessä meijerirakennuksessa kolmisenkymmentä vuotta, mutta nyt alueelle mietitään uusia käyttötarkoituksia”, Mikko Krivetz kuvaa lähtötilannetta.

Tuskuun rakentuu parhaillaan merkittävä logistiikkayritysten keskittymä, joten muutto sinne jo muuttaneiden tai muuttavien asiakasyritysten lähelle on luonteva ratkaisu.

”Kun merkittävät asiakkaamme päättivät siirtyä Tuskuun, aloimme etsiä täältä toimitiloja. Kartoitimme vaihtoehtoja, mutta emme löytäneet toimitiloja, joihin olisi kuulunut riittävän iso tontti.”

Historian suurin investointi

Oman tontin hankinta ja rakennusinvestointi alkoivat houkutella, kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Hannele Hynninen oli aloitteellinen ja kertoi tonttivaihtoehdoista.

”Hän ehdotteli erilaisia vaihtoehtoja, saimme häneltä nopeasti vastaukset kysymyksiin ja hän vei asioita hyvin eteenpäin. Löysimme toivomamme kokoisen tontin ja pääsimme piirtämään itse sen rajat. Meille tämä on yrityksen historian suurin investointi, isompi kuin yhdenkään yhdistelmän hankinta”, Krivetzit kertovat.

Tuskusta löydetty tontti on sikälikin ihanteellinen, että maasto on tasaista ja liikenneyhteydet hyvät.

”Pystymme liikkumaan Tuskusta hyvin joka suuntaan, ja pääsemme varsin suoraan liikkeelle valtatie 5:lle. Kun olemme lähellä asiakkaitamme, saamme erilaisia synergiaetuja.”

Elintarvikekuljetusten erikoisosaamista

Maidon kuljettamisella vuonna 1967 aloittanut yritys on erikoistunut vuosikymmenten varrella erilaisten elintarvikkeiden kuljetuksiin. Raskasta kalustoa on 22 ajoneuvoa ja lisäksi on pienempää kalustoa.

”Meillä on paljon kalustoa ja eri toimialojen asiakkaita. Tuskun tontti antaa meille kasvuvaraa, kun kuljetuskaluston koko suurenee koko ajan. Lähivuosina meilläkin voi olla tarvetta investoida myös HCT-ajoneuvoyhdistelmiin”, Aki Krivetz arvioi.

Mikkeli on yritykselle sijainniltaan erinomainen, koska täältä pystytään saman päivän aikana hoitamaan kuljetukset Kuopiosta pääkaupunkiseudulle ja takaisin.

”Kun ajetaan Kuopio-Iisalmi -akselilta Etelä-Suomeen, 12 tunnin työpäivä riittää. Mikkeli on ideaali vaihtopaikka autoille, ja meidän kuljettajamme pystyvät nukkumaan yönsä kotona.”

Laaja palveluvalikoima

Yritys työllistää 45 täysipäiväistä ammattikuljettajaa ja lisäksi muutamia tarvittaessa töihin tulevia.

”Autamme isoja toimijoita tiukoissa tilanteissa, joten saamme myös pikakeikkoja. Nekin onnistuvat, sillä kuljettajamme ovat todella joustavia. Yhteistyöllä homma toimii”, Saija Krivetz kuvaa.

Yrityksellä on asiakkainaan myös julkishallinnon toimijoita ja kuluttaja-asiakkaita, joille tehdään muun muassa muuttoja.

”Olemme myös paikallinen muuttoyritys ja hoidamme liki päivittäin erilaisia muuttoja. Eniten sillä puolella työllistävät julkishallinnon asiakkaat.”

Perheyritys tarjoaa ketterästi palveluita myös pienimuotoisten kuljetustarpeiden hoitoon.

”Teemme erilaisia pieniäkin erikoiskuljetuksia, vuokraamme muuttolaatikoita ja meiltä saa vaikka juhliin vuokralle kalustoa esiintymislavoiksi tai kylmävarastoiksi.”

Muutto keväällä uusiin tiloihin innostaa perheyrityksen vetäjiä.

”Mikkeli tuntuu olevan meidän toimialallamme nosteessa. Rakennetaan uutta ja logistiikka-alalla tapahtuu paljon. Me pääsemme Tuskussa nyt pelipaikoille, lähelle asiakkaitamme.”

Kansikuva: Aki, Mikko ja Saija Krivetz rakennuttavat perinteikkäälle kuljetusyritykselle uusia toimitiloja Tuskuun Sorvarinkadulle. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myöntänyt Vuoden edelläkävijä 2021 -palkinnon Observis Oy:lle. Palkinto jaettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Pieksämäellä lauantaina 20.11.2021.

-Observis Oy perustettiin Mikkelissä vuonna 2010. Puoli vuotta ideaa ja mukaan lähteviä henkilöitä pyöriteltiin ennen kuin firma oli pystyssä. Kävimme alkuvaiheessa Kanervan Villen kanssa Graanilla sijainneessa Miktechissä keskustelemassa yrityksen perustamisesta. Tarvittavan avun saatuamme perustimme sitten yhtiön yhdessä Villen ja Isotaluksen Heikin kanssa. Vuokrasimme silloiselta Mamkilta pienen työhuoneen, jossa sitten istuttiin vastakkain kiinni toisissamme, toimitusjohtaja Tommi Kainulainen kertoo.

Observiksen kaksi liiketoiminta-aluetta ovat viranomaisille suunnatut tilannekuvajärjestelmät ja kumppaniyritysten ohjelmistokehitystyö. Toiminnan kulmakiviä ovat oma softa ja osaaminen. Kesäkuussa 2021 päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,7 %. Osaajia yritys työllistää 26, joista suurin osa työskentelee Mikkelissä.

-Meidän taustassamme on paljon CBRN-osaamista. Alkuperäinen ajatus oli, että näihin hommiin ei palata. Nyt kuitenkin kävi niin, että toiminnan pääpaino on nykyään juuri CBRN-tilannekuvasovelluksissa, Kainulainen jatkaa.

Vuosikymmeneen mahtuu monenlaista

Ohjelmistotalona Observis on nähnyt monenlaisia vaiheita. Vuosikymmenen alun mobiiliapplikaatioaallossa yhtiö teki mm. kymmeniä festariapplikaatioita eri toimijoille. Paljon aikaa ja resursseja käytettiin myös ympäristöpuolen IOT-sovelluksiin, joissa yhtiö oli aikaansa edellä. Vuonna 2014–2015 oltiin hyvin lähellä yhtiön kaatumistakin, Kainulainen muistelee.

Tällä hetkellä yhtiön näkymä on hyvä ja paranee edelleen koronan hellittäessä. Myös Mikkelin seudulla yritys vauhdittaa eri toimialojen digitalisoitumista.

Softaakin pitää myydä kasvokkain

Tilannekuvaliiketoiminnan osalta korona jäädytti kaupankäynnin. Merkittävä osa Observiksen tilauksista tulee Lähi-Idästä ja Aasiasta, joissa kaupankäynti vaatii matkustamista. Koronan hellittäessä useita jonossa olleita projekteja on saatu vihdoin käynnistettyä.

-Tilannekuvapuolella ihmiset haluavat tavata ja sopia suurimmat asiat kasvotusten. Ohjelmistopuolella etäpalaverit soveltuvat onneksi paremmin, Kainulainen kertoo.

Tällä hetkellä mielen päällä on erityisesti Kansainväliselle atomienergiajärjestö IAEA:lle tehtävä projekti, jonka toimitus on loppumetreillä. Projekti on Observikselle myös tärkeä tulevaisuuden referenssi.

Työ vei perheen Abu Dhabiin

Kainulainen asuu tällä hetkellä perheineen Abu Dhabissa. Muutto tuli eteen käytännön sanelemana.

-Kun myynti Lähi-itään alkoi vetää, asiakkaat alkoivat vaatimaan läsnäoloa alueella. Abu Dhabista käsin on hyvä tehdä myös myyntiä ja uusasiakashankintaa lähialueille, Kainulainen kertoo.

Koronatilanne Abu Dhabissa on tällä hetkellä hyvä ja rokotekattavuus on yli 93 prosenttia. Yli vuoden etätyöjakson jälkeen liikkuminen ja asiakaskohtaamiset ovat enemmän kuin tervetulleita.

—–

Tietoa Vuoden edelläkävijä -palkinnosta:

Vuoden edelläkävijä -palkinto jaetaan vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa kehittäneelle yritykselle. Palkinnon jakaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Edelläkävijä kehittää toimintaansa aktiivisesti ja tiedostaa megatrendien, kuten digitalisaation, merkityksen liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyrityksen toiminnassa ilmentyy uudistumiskyky, ennakointi- ja reagointikyky sekä ketteryys. Yrityksen uudistumiskyvystä vaihtuvissa markkinatilanteissa on selvää näyttöä.

Edelläkävijä on muutoskykyinen ja pyrkii lamaantumisen sijaan hyödyntämään yllättävätkin liiketoiminnan muutostilanteet. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa, ja mahdollisesti kansainvälistymishakuistakin. Palkinnon edellytyksenä on, että yrityksellä on toimipaikka Mikkelissä.

Kansikuva: Työpalaveri Observiksen toimistolla. Kuvassa pöydän päässä Heikki Isotalus ja vieressä oikealla Ville Kanerva.

Harva mikkeliläinenkään tietää, että kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin vaneritehdas, joka on samalla kaupungin suurin työnantaja. UPM:n Pelloksen tehdas käyttää syntyvät jätteet uudelleen, on kehittänyt työturvallisuuden huippuunsa ja hyödyntää myös uittoa.

Mikkelin Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevalla Pelloksen tehtaalla tarkoitetaan kolmen tehtaan kokonaisuutta, joka on rakentunut yli 50 vuoden kuluessa eli ensimmäinen yksikkö valmistui vuonna 1968, toinen vuonna 1994 ja kolmas vuonna 2002.

Pelloksella käytetään vuosittain noin miljoona kuutiometriä kuusitukkia pääosin kotimaakunnan metsistä. Tehtaalle tullessaan kuusitukki on läpimitaltaan yli 30-senttinen ja yleensä pituudeltaan 5,2-metriseksi katkaistu. Päivittäin Pellokselle saapuu noin 70-80 rekallista kuusitukkia, joten alueen tiestön pitää olla kunnossa myös rospuuttoaikana.

Peräti noin 15 prosenttia kuusitukeista uitetaan Ristiinaan ympäristöystävällisesti pitkin Saimaata. Uittaen tulee kuusitukkia etenkin pidemmästä matkasta, kuten Pohjois-Karjalasta.

”Uittolauttoja alkaa tulla heti, kun jäät sulavat. Jonkin verran puuta tulee myös laivoilla satamaamme”, nelisen vuotta Pelloksen tehtaanjohtajana työskennellyt Juhani Tenhunen kuvaa.

Raaka-aineesta valmistuu liki puoli miljoonaa kuutiota vaneria maailmalle. Siitä menee vientiin yli 90 prosenttia etupäässä eri puolille Eurooppaa. Peräti 40 prosenttia valmiista tuotteista lähtee tehtaalta junakuljetuksena kohti Kotkan satamaa. VR:n hallinnoima pistoraide valmistui vuonna 1979.

”Pistoraide on meille logistisesti merkittävä ja tärkeä osa tapaamme toimia vastuullisesti.”

Kuusivaneria valmistuu ympäristöystävällisesti

Pellos kuuluu UPM Plywood -yksikköön, jolla on kahdeksan tuotantolaitosta Euroopassa. Suomessa niitä on Pelloksen lisäksi Joensuussa, Kouvolan Kalsossa ja Savonlinnassa. Kaikki valmistettu WISA-vaneri on joko PEFC- tai FSC-sertifioitua eli raaka-aineen lähde tunnetaan ja puunhankinnassa turvataan metsien monimuotoisuus.

Asiakkaat käyttävät vaneria etenkin rakentamiseen, parkettiteollisuuteen ja muihin teollisiin käyttökohteisiin.

Tenhunen toivoo, että alueen päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa tehtaan toimintaan.

Vaikka uutisotsikot kertovat puuraaka-aineesta olevan pulaa, Pelloksen tehtaille siitä ei ole näkynyt merkkejä.

”Vaneri hyötyy megatrendeistä, ja sen markkina kasvaa maailmalla. Koska kuusella on hyvät lujuusominaisuudet, se sopii hyvin rakentamiseen ja on kevyttä käsitellä. Asiakkaamme arvostavat korkeaa ja tasaista laatuamme sekä toimitusvarmuuttamme. Haluamme, että brändimme näkyy tuotteiden pakkauksissa, joiden kaikki osat pystytään kierrättämään.”

Kaikki Pelloksen tehtaiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään joko raaka-aineeksi tai polttamaan omassa lämpövoimalassa energiaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Pelloksen tehtailta lähde kaatopaikalle mitään, ja jätevedet käsitellään omassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa.

Merkittävä vaikutus aluetalouteen

Tenhunen muistuttaa, että Pelloksen tehtaiden yhteisvaikutus aluetalouteen on peräti 14 miljoonaa euroa. Palkoista kertyy kunnallisveroja 3,7 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa tehtaat maksavat 0,14 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa miljoona euroa.

”Paikallinen kulutusvaikutuksemme on 24,4 miljoonaa euroa, ja koko maan osalta noin 55 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vielä puun myyntitulot ja urakoinnista kertyvät tulot, puhutaan yhteensä noin 90 miljoonasta eurosta.”

Tehtailla on investoitu vuosittain ja kehitetty prosesseja, jotta toiminta pysyy kustannustehokkaansa.

”Paljon on kehitetty, ja sama tahti jatkuu.”

Uudet työntekijät koulutetaan itse

Pelloksen tehtailla työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 550 työntekijää. Kaikki uudet työntekijät tulevat kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen kautta. Syksyllä otetaan uuteen oppisopimuskoulutukseen noin 20 uutta työntekijää.

”Teollisuustyön brändi tarvitsee huomiota, ja Pelloksen tehdas lisää tunnettuutta. Usein tämä ala mielletään miesvaltaiseksi, vaikka kaikki työt sopivat myös naisille. Toivoisinkin, että naishakijoita olisi jatkossa enemmän. Yksi erikoisuuksistamme on, että meillä on käytössä koko UPM:n laajuinen kannustepalkkiojärjestelmä eli kun menee hyvin, jokainen saa tuloksesta oman osansa.”

Työturvallisuuden eteen on tehty vuosikymmeniä töitä. Tenhunen sanookin, että kun aikanaan noin puolet sairauspoissaoloista johtui tapaturmista, nyt tapaturmia sattuu vuosittain alle 10.

”Olemme tehneet paljon töitä asenteiden kanssa. Nykyään työntekijät havainnoivat mahdollisia turvallisuuspuutteita ja raportoivat niistä. Edistämme turvallisuusasioita myös vapaa-ajalla eli Turvanurkastamme voi lainata vaikka putoamissuojuksia, ränniputsareita, metsurin suojavaatteita ja ellei jotain tarvittavaa turvavälinettä ole, se hankintaan.”

Vetovastuu siirtyy uusille hartioille

Parhaillaan Pelloksen tehtaille etsitään uutta tehtaanjohtajaa. Juhani Tenhusella on UPM-konsernissa jo reilun 15 vuoden ura ensin Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, sitten Venäjän Chudovon ja Savonlinnan tehtaiden johtotehtävissä.

Nyt hän on siirtymässä koko UPM Plywoodin eli vanerintuotannon tuotantojohtajaksi. Jatkossakin hän asuu perheineen Mikkelissä, mutta jakaa työaikansa eri kotimaan yksiköiden sekä Venäjän Chudovon ja Viron Otepään yksiköiden kesken.

Hän toivoo, että päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa Pelloksen tehtaiden toimintaan. Nythän monelle 15-tien kulkijalle voi jäädä Pelloksesta vain mielikuva tien varrella rapistuvasta ostoskeskuksesta ja pusikoiden takaa pilkottavista kerrostaloista.

”Olen huomannut, että kun alueen päättäjät käyvät täällä tehtaalla paikan päällä, monella silmät avautuvat, että tämä on tosiaan Euroopan suurin vaneritehdas. Meillä on täällä hienoa teollisuutta, joka toimii ympäristöystävällisesti.”

Mikkeliläisenä hän toivoo, että kotikaupungin brändin eteen tehtäisiin kaikki mahdollinen.

”On tärkeää, miten Mikkeli nähdään muualla. Esimerkiksi korkea veroprosentti pitää saada alemmas, alueen vetovoimaa pitää lisätä ja aluetalous on laitettava kuntoon.”

Kansikuva: UPM Pelloksen tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen ja UPM