fbpx
Kaverukset Jutta Hämäläinen (vas) ja Suska Siponen avasivat oman kampaamon.

Kaverukset ostivat itselleen kampaamon

Suska Siponen ja Jutta Hämäläinen perustivat itselleen toiminimet ja ostivat heti viime keväänä valmistuttuaan perinteikkään mikkeliläisen kampaamon.

Ydinkeskustassa Mikonkatu 10:ssä on hoidettu mikkeliläisten hiuksia jo vuodesta 1972.  Kesäkuussa aloittaneet uudet yrittäjät ovat jo kolmatta yrittäjäpolvea samalla liikepaikalla.

”Huomasimme tämän kampaamon olevan myynnissä kesällä ennen kolmannen opiskeluvuoden. Kiinnostuimme, mutta ajattelimme odottaa, onko se myynnissä vielä vuoden kuluttua, kun ei ollut varmaa, valmistuisimmeko koronan takia aikataulussa.”

Kun puskaradio kertoi, että kampaamo etsi uutta yrittäjää vielä viime keväänä, parikymppiset hius- ja kauneusalan osaajat innostuivat toden teolla.

”Kävimme tässä 25 vuotta yrittäneen Raija Piispasen juttusilla selvittämässä, mitä kauppaan kuuluisi. Raija oli yrittänyt myydä tätä jo kolme vuotta. Poikkesimme useita kertoja juttelemassa. Hinta oli tippunut vuosien varrella. Raija määritti meille hinnan, ja aloimme valmistella kauppaa.”

Siponen ja Hämäläinen perustivat kumpikin itselleen oman toiminimen toukokuussa. Hämäläisen äiti on yrittäjä ja suvusta löytyy luottokirjanpitäjä, mikä vauhditti kaupan syntyä. Uusille yrittäjille siirtyivät kampaamon kalusteet, tuotteet, puhelinnumero ja brändi. Myös alkuperäinen valomainos haluttiin säilyttää liikkeen ulkopuolella.

Kun nimet olivat paperissa, tuoreet yrittäjät suuntasivat Mikkelin seudun Uusyrityskeskukseen kysymyslistansa kanssa varmistamaan, että kaikki oleellinen oli huomattu ja tehty.

”Mentiin kyllä tosi myöhään sinne eli vasta sen päivän aamuna, kun allekirjoitettiin kauppakirjat. Monta asiaa pitkästä kysymyslistasta oli pitänyt selvittää itse jo aiemmin. Vinkkinä muille voisi sanoa, että jos haluatte perustaa yrityksen ilman stressiä, niin kannattaa varata tähän vaiheeseen enemmän aikaa.”

Yrittäjät alkoivat myös selvittää, kannattaisiko starttirahaa sittenkin hakea, vaikka koulun yrittäjyysopinnoissa oli tehty selväksi, ettei starttirahoja myönnetä alan yrittäjille Mikkelissä.

”Kun soitin TE-toimistoon, että olemme siirtymässä yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä ja ikää meillä on 19 vuotta, niin vastaanotto oli positiivista ja saimme starttirahat. Olimme käyneet koulussa Nuori yrittäjä (NY) -kurssin, joten meidän ei tarvinnut käydä enää yrittäjäkurssiakaan.”

Uudistunut kampaamo avasi ovensa kesäkuun puolivälissä. Sitä ennen tehtiin remonttia parisen viikkoa yötä myöten.

”Taloyhtiö kustansi tarvikkeita ja työt teimme itse. Aikataulu oli aika kireä, ja vielä avajaisia edeltävänä iltana maalasimme seiniä. Lattioita ja listoja laittamassa meillä oli talkoolaisia, mutta muuten teimme kaiken itse mahdollisimman paljon vanhaa säilyttäen.”

Vaikeimmasta päästä asioita oli löytää kampaamolle uusi nimi. PääMaijat löytyi lopulta sekin lähipiirin ideoista. Kampaamossa käy paljon pitkäaikaisia vakioasiakkaita ja muutenkin asiakaskuntaa kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä. Varaukset hoituvat pääosin puhelimitse, mutta myös sosiaalisen median kanavien, kuten Facebookin tai Instagramin kautta, voi ottaa yhteyttä.

”Markkinointia voisi tehdä aina enemmän. Yllättävän hyvin tämä on lähtenyt pyörimään koronasta huolimatta.”

Tuoreet yrittäjät arvioivat, että alan kilpailu on Mikkelissä kovaa. He aikovat säilyttää hius- ja kauneudenhoitopalvelujensa hintatason kohtuullisena. Käytössä on myös eläkeläisalennus. Yksi erikoisuuksista on, että kaikki käytössä olevat hiustenhoitotuotteet ovat kotimaisia ja vegaanisia.

”Meille oli jo opiskeluaikana selvää, että haluamme olla itsenäisiä yrittäjiä. Katsomme alkuun kahdelleen, miten tämä lähtee menemään. Yhdessä yrittäminen antaa meille pelivaraa aikataulutukseenkin, sillä palvelemme asiakkaita sopimuksen mukaan myös iltaisin.”

Yrityskauppa samalla paikalla liki 50 vuotta toimineesta kampaamosta toi mukanaan jo myös valmiin asiakaskunnan.

”Jatkamme perinteikästä yritystä itsenäisinä yrittäjinä palveluita kehittäen.”

Etelä-Savossa on parhaillaan käynnissä Rebuild Business -hanke, joka antaa konkreettisia työkaluja yritykselleen jatkajaa etsiville yrittäjille sekä yrityksen ostamisesta kiinnostuneille. Samalla hanke auttaa yrityksiä varautumaan toimintaympäristön häiriötilanteisiin.

”Usein yritysneuvojana törmää siihen, että yrityksen perustamista ja ostamista ollaan innolla edistetty omatoimisesti jo pitkälle ennen kuin havahdutaan siihen, että kaikkeen olisi apua tarjolla helposti. Välttämättä ei omaa aikaa kannata käyttää sellaiseen, johon ulkopuolisella avulla saa nopeasti selvyyden tai jopa uusia vinkkejä. Yritysneuvojan kanssa on hyvä käydä läpi esimerkiksi kaupan yksityiskohtia, rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaa yrittäjyyttä. Saattaa olla, että neuvonnan avulla saa selkeitä etuja silloin, kun kokonaisuus katsotaan ajoissa yhdessä”, yritysneuvoja Heli Tavasti Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksesta muistuttaa.

Hanketta vetää Itä-Savon Uusyrityskeskus ry., ja sen osatoteuttajia ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry., joista löytyy myös tietoja seudulla myytävänä olevista yrityksistä.  Syksyyn 2023 jatkuvaa hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätiedot:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257
Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606 ja

Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry.
Heli Tavasti, puh. 050 350 2055.

Kansikuva: Puolisen vuotta sitten perinteikkään mikkeliläiskampaamon ostaneet Jutta Hämäläinen (vas.) ja Suska Siponen remontoivat tiloihin kaksi valoisaa liki identtistä asiakastilaa, kummallekin oman.

Kuvat ja teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

UPM:n Juhani Tenhunen siirtyy Pelloksen tehtaanjohtajan tehtävästä UPM Plywood-liiketoiminnan tuotantojohtajaksi

Pelloksen tehdas rekrytoi ja investoi tasaisesti

Harva mikkeliläinenkään tietää, että kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin vaneritehdas, joka on samalla kaupungin suurin työnantaja. UPM:n Pelloksen tehdas käyttää syntyvät jätteet uudelleen, on kehittänyt työturvallisuuden huippuunsa ja hyödyntää myös uittoa.

Mikkelin Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevalla Pelloksen tehtaalla tarkoitetaan kolmen tehtaan kokonaisuutta, joka on rakentunut yli 50 vuoden kuluessa eli ensimmäinen yksikkö valmistui vuonna 1968, toinen vuonna 1994 ja kolmas vuonna 2002.

Pelloksella käytetään vuosittain noin miljoona kuutiometriä kuusitukkia pääosin kotimaakunnan metsistä. Tehtaalle tullessaan kuusitukki on läpimitaltaan yli 30-senttinen ja yleensä pituudeltaan 5,2-metriseksi katkaistu. Päivittäin Pellokselle saapuu noin 70-80 rekallista kuusitukkia, joten alueen tiestön pitää olla kunnossa myös rospuuttoaikana.

Peräti noin 15 prosenttia kuusitukeista uitetaan Ristiinaan ympäristöystävällisesti pitkin Saimaata. Uittaen tulee kuusitukkia etenkin pidemmästä matkasta, kuten Pohjois-Karjalasta.

Pelloksen tehtaille saapuu 70-80 rekallista kuusitukkia päivässä. Valmiista tuotteista 40% lähtee raiteilla ja 60% pyörillä.

”Uittolauttoja alkaa tulla heti, kun jäät sulavat. Jonkin verran puuta tulee myös laivoilla satamaamme”, nelisen vuotta Pelloksen tehtaanjohtajana työskennellyt Juhani Tenhunen kuvaa.

Raaka-aineesta valmistuu liki puoli miljoonaa kuutiota vaneria maailmalle. Siitä menee vientiin yli 90 prosenttia etupäässä eri puolille Eurooppaa. Peräti 40 prosenttia valmiista tuotteista lähtee tehtaalta junakuljetuksena kohti Kotkan satamaa. VR:n hallinnoima pistoraide valmistui vuonna 1979.

”Pistoraide on meille logistisesti merkittävä ja tärkeä osa tapaamme toimia vastuullisesti.”

Kuusivaneria valmistuu ympäristöystävällisesti

Pellos kuuluu UPM Plywood -yksikköön, jolla on kahdeksan tuotantolaitosta Euroopassa. Suomessa niitä on Pelloksen lisäksi Joensuussa, Kouvolan Kalsossa ja Savonlinnassa. Kaikki valmistettu WISA-vaneri on joko PEFC- tai FSC-sertifioitua eli raaka-aineen lähde tunnetaan ja puunhankinnassa turvataan metsien monimuotoisuus.

Asiakkaat käyttävät vaneria etenkin rakentamiseen, parkettiteollisuuteen ja muihin teollisiin käyttökohteisiin.

Tenhunen toivoo, että alueen päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa tehtaan toimintaan.

Vaikka uutisotsikot kertovat puuraaka-aineesta olevan pulaa, Pelloksen tehtaille siitä ei ole näkynyt merkkejä.

”Vaneri hyötyy megatrendeistä, ja sen markkina kasvaa maailmalla. Koska kuusella on hyvät lujuusominaisuudet, se sopii hyvin rakentamiseen ja on kevyttä käsitellä. Asiakkaamme arvostavat korkeaa ja tasaista laatuamme sekä toimitusvarmuuttamme. Haluamme, että brändimme näkyy tuotteiden pakkauksissa, joiden kaikki osat pystytään kierrättämään.”

Kaikki Pelloksen tehtaiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään joko raaka-aineeksi tai polttamaan omassa lämpövoimalassa energiaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Pelloksen tehtailta lähde kaatopaikalle mitään, ja jätevedet käsitellään omassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa.

Merkittävä vaikutus aluetalouteen

Tenhunen muistuttaa, että Pelloksen tehtaiden yhteisvaikutus aluetalouteen on peräti 14 miljoonaa euroa. Palkoista kertyy kunnallisveroja 3,7 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa tehtaat maksavat 0,14 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa miljoona euroa.

”Paikallinen kulutusvaikutuksemme on 24,4 miljoonaa euroa, ja koko maan osalta noin 55 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vielä puun myyntitulot ja urakoinnista kertyvät tulot, puhutaan yhteensä noin 90 miljoonasta eurosta.”

Tehtailla on investoitu vuosittain ja kehitetty prosesseja, jotta toiminta pysyy kustannustehokkaansa.

”Paljon on kehitetty, ja sama tahti jatkuu.”

Uudet työntekijät koulutetaan itse

Pelloksen tehtailla työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 550 työntekijää. Kaikki uudet työntekijät tulevat kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen kautta. Syksyllä otetaan uuteen oppisopimuskoulutukseen noin 20 uutta työntekijää.

”Teollisuustyön brändi tarvitsee huomiota, ja Pelloksen tehdas lisää tunnettuutta. Usein tämä ala mielletään miesvaltaiseksi, vaikka kaikki työt sopivat myös naisille. Toivoisinkin, että naishakijoita olisi jatkossa enemmän. Yksi erikoisuuksistamme on, että meillä on käytössä koko UPM:n laajuinen kannustepalkkiojärjestelmä eli kun menee hyvin, jokainen saa tuloksesta oman osansa.”

UPM Pelloksen tehtaat ilmasta
Pelloksen tehtaat työllistää suoraan 550 ihmistä. Välillinen työllisyysvaikutus mm. kuljetuksessa, ylläpidossa ja puun hankintaketjussa on noin 1800 ihmistä.

Työturvallisuuden eteen on tehty vuosikymmeniä töitä. Tenhunen sanookin, että kun aikanaan noin puolet sairauspoissaoloista johtui tapaturmista, nyt tapaturmia sattuu vuosittain alle 10.

”Olemme tehneet paljon töitä asenteiden kanssa. Nykyään työntekijät havainnoivat mahdollisia turvallisuuspuutteita ja raportoivat niistä. Edistämme turvallisuusasioita myös vapaa-ajalla eli Turvanurkastamme voi lainata vaikka putoamissuojuksia, ränniputsareita, metsurin suojavaatteita ja ellei jotain tarvittavaa turvavälinettä ole, se hankintaan.”

Vetovastuu siirtyy uusille hartioille

Parhaillaan Pelloksen tehtaille etsitään uutta tehtaanjohtajaa. Juhani Tenhusella on UPM-konsernissa jo reilun 15 vuoden ura ensin Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, sitten Venäjän Chudovon ja Savonlinnan tehtaiden johtotehtävissä.

Nyt hän on siirtymässä koko UPM Plywoodin eli vanerintuotannon tuotantojohtajaksi. Jatkossakin hän asuu perheineen Mikkelissä, mutta jakaa työaikansa eri kotimaan yksiköiden sekä Venäjän Chudovon ja Viron Otepään yksiköiden kesken.

Hän toivoo, että päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa Pelloksen tehtaiden toimintaan. Nythän monelle 15-tien kulkijalle voi jäädä Pelloksesta vain mielikuva tien varrella rapistuvasta ostoskeskuksesta ja pusikoiden takaa pilkottavista kerrostaloista.

”Olen huomannut, että kun alueen päättäjät käyvät täällä tehtaalla paikan päällä, monella silmät avautuvat, että tämä on tosiaan Euroopan suurin vaneritehdas. Meillä on täällä hienoa teollisuutta, joka toimii ympäristöystävällisesti.”

Mikkeliläisenä hän toivoo, että kotikaupungin brändin eteen tehtäisiin kaikki mahdollinen.

”On tärkeää, miten Mikkeli nähdään muualla. Esimerkiksi korkea veroprosentti pitää saada alemmas, alueen vetovoimaa pitää lisätä ja aluetalous on laitettava kuntoon.”

Kansikuva: UPM Pelloksen tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen ja UPM

MusicFairyTales Oy:n Teemu Laasanen

MusicFairyTales Oy tarinallistaa klassista musiikkia lapsille

Mikkeliläinen MusicFairyTales ottaa tänä syksynä melkoisen kasvuloikan. Markkinoille tulee uusia klassisen musiikin pohjalta lapsille räätälöityjä tarinoita, joista on useita kieliversioita eri jakelualustoille. Kasassa on kansainvälinen kehittäjätiimi, mobiilisovellus valmistuu kevääksi, ja sijoittajille on avattu rahoituskierros.

Pitkään Mikkelin musiikkiopistossa pianonsoiton lehtorina toiminut Teemu Laasanen heräsi muutama vuosi sitten pohdiskelemaan, miten voisi kehittää yhden lapsen yksilöopetuksen pohjalta mallin, jonka sisältö sopisi laajalle joukolle erikielisiä lapsia eri puolilla maailmaa.

Hän alkoi tehdä vaimonsa, pianonsoiton opettaja Noora Nikan ja näyttelijä Risto Kopperin kanssa kokemuksellisia tarinoita, jotka avaisivat lapsille klassisen musiikin maailmaan pelillisyyden kautta. Yhteisen yrityksen kolmikko perusti vajaat kolme vuotta sitten.

Kehitystyön taustalla on pedagoginen oivallus, ns. Mozart-effekti. Tutkimukset vahvistavat, että klassisen musiikin kuuntelu kehittää lasten kielellistä osaamista ja parantaa tiedollisia taitoja. Lisäksi musiikilla on erilaisia suotuisia terveysvaikutuksia.

Yritys on luonut SEL Curriculum -mallin, opintopolun, joka auttaa lapsia kehittämään sosiaalisia taitojaan leikin ja pelaamisen avulla.

”Teemme opetuksellista viihdettä (edutainment) hyödyntäen pelimaailman mahdollisuuksia. Teemme tällä hetkellä tuotteita alle kouluikäisille lapsille. Ideana on, että lapset pääsevät kehittämään sosiaalisia taitojaan ja tunneälykkyyttään ja samalla klassinen musiikki tulee heille tutuksi.”

Laaja tuoteperhe valmiina

Yritys hyödyntää tuotteisiinsa klassista musiikkia, grafiikkaa, animaatiota ja ääninäyttelijöiden kertomia tarinoita. Musiikkina tuotteissa hyödynnetään klassikkosäveltäjiä, kuten Sibeliusta, Tšaikovskia, Griegiä, Bachia, Mozartia, Beethovenia tai Schumannia. Oman kertojanäänensä tarinoille antavat kokeneet ääninäyttelijät eri maista.

Tarinoita on jo paketoituna kirjoiksi paperikansiin, ääni- ja e-kirjoiksi. Tuotteista on myös eri kieliversioita, joita on mukautettu kohdemaan kulttuuriin sopiviksi. Tähän mennessä kirjoja on myyty yli 2000 kappaletta.

Viime vuoden lopulla valmistui yhteistyössä mikkeliläisen OiOi Oy:n kanssa Satuseinä, joka lanseerattiin lokakuussa 2020 Helsingin Musiikkitalossa. Toteutukseen saatiin AVEKin Crema-rahoitusta. Helsingin Keskustakirjasto Oodi on hankkinut Satuseinän käyttöönsä, ja sellainen löytyy myös Mikkelistä Kattilansillan päiväkodista.

MusicFairyTales, OiOi ja Feel&Play toteuttivat satuseinän Helsingin musiikkitaloon.

”Satuseinästämme on tullut paljon hyvää palautetta myös musiikkiterapeuteilta. Parhaillaan meillä on meneillään neuvottelut yli 20 eri tahon kanssa. Tuotteemme kiinnostavat muun muassa päiväkoteja, urheilujärjestöjä, kirjastoja, lomakeskuksia, lentokenttiä ja mediaa.”

Ydintiimillä vankka kokemus

Yrityksen kolmella osakkaalla on yhteensä yli sata vuotta kokemusta pedagogiikasta. Tänä syksynä tiimi laajenee, kun siinä aloittaa graafisesta ilmeestä vastaavan, yli 10 vuotta kansainvälistyneessä peliyrityksessä Roviossa työskennellyt osaaja ja lisäksi palkataan myyntivastaava.

Heidän lisäkseen käytettävissä on toimeksiantopohjalta osaajia äänittämään, animoimaan ja suunnittelemaan äänimaailmoja.

Yritys kehittää parhaillaan Feel&Play-mobiilisovellusta, joka valmistuu ensi vuoden helmikuuksi. Mobiilikehityksestä vastaa oma viiden osaajan tiimi virolaisessa yli sadan osaajan Concise Team -yrityksessä.

Tänä syksynä yritys alkaa näkyä nyt myös kotikaupungin katukuvassa.

”Avaamme syyskuun puolivälissä toimitilat Mikkelin Vuorikadulla. Samoihin tiloihin tulee myös Mikkelin Musiikkijuhlien toimisto ja varasto”, myös musiikkijuhlien festivaalijohtajana jo kolmisen vuotta toiminut Laasanen kertoo.

Yritys toivoo mukaan kehittämistyöhön myös omien yritystensä kautta työskenteleviä videotuottajia ja muita yrityksen kehitystyöstä kiinnostuneita.

Rahoituskierros menossa

Yritys on saanut tuotekehitykseensä, patentti- ja tavaramerkkiselvitysten tekoon sekä kansainvälistymiseen osarahoitusta ELY-keskuksesta. Sitä kautta on löytynyt myös kokenut rahoituskonsultti.

Parhaillaan yritys hakee 300 000 euron siemenrahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun, markkinointiin, immateriaalisten oikeuksien suojaukseen sekä tuotekehitykseen toteuttaakseen viisivuotissuunnitelmansa. Yrityksellä on kaksi kansainvälisesti rekisteröityä tavaramerkkiä.

”Olen päässyt kertomaan yrityksistä jo laajalle kotimaisten ja kv. sijoittajien joukolle ja työ jatkuu. Meitä kiinnostaisi erityisesti pääsy Aasian markkinoille, kuten Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Japaniin, koska niissä maissa myös vanhemmat ja isovanhemmat tekevät kodeissa paljon työtä kehittäessään lasten valmiuksia.”

Teemu Laasanen on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa, jonka kautta on tullut rahoitusvinkkejä ja järjestynyt yhteyksiä sijoittajiin ja kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin.

Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kuvaa yritystä nopeaa kasvua tavoittelevaksi startup-yritykseksi, jolla on valmiina skaalautuva tuoteperhe, kokenut projektitiimi ja tahto kasvaa kansainvälisesti.

Yrityksen kasvuhakuisuutta kuvastaa Laasasen luonnehdinta yrityksen tulevaisuusvisiosta.

”Meillähän on yrityksen logossa lohikäärme. Haluamme kehittyä lemmikkilohikäärmeestä yksisarviseksi eli miljardin euron yritykseksi.”

Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hanke kehittää Suomen parasta yhteisöllistä kasvuympäristöä, joka tukee uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä Etelä-Savon alueelle. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

HeWennan yrittäjät Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan

Yhteinen yritys väljensi ajankäyttöä

Yrityksen voi perustaa niinkin, että mukaan ottaa samanhenkisiä, tuttuja kollegoita ja alkaa yhdessä tarjota asiakkaille laajaa palveluvalikoimaa. Mikkeliläinen hyvinvointipalveluja tarjoava HeWenna Oy syntyi, kun kolme toiminimiyrittäjää yhdisti voimansa.

Emolan kaupunginosassa sijaitsevan valkoisen kivitalon kolmessa kerroksessa toimii hyvinvoinnin ateljee. HeWennassa yrittäjinä olevat Anna-Katri Vana, Hanne Hautamäki ja Susanna Jordan ovat työskennelleet pitkään liikunta-alalla.

Henna Hautamäki ja Susanna Jordan perustivat omat toiminimensä sattumalta samaan aikaan kaksi vuotta sitten. Silloin he kävivät juttelemassa Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksessa Heli Tavastin kanssa, joka auttoi heitä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Kolmen naisen osakeyhtiö

Henna Hautamäen yritys piti sisällään jooga- ja liikuntapalveluja, jotka hän tarjosi tuolloin kodin yhteyteen remontoidussa HeWe-tilassa. Lisäksi hän teki ja tekee yhä fysioterapeutin töitä ammatinharjoittajana yksityisessä lääkärikeskuksessa.

Susanna Jordanin yritys teki jooga- ja liikuntapalvelujen lisäksi koruja ja käsitöitä. Samoja palveluja hän tarjoaa nyt HeWenna Oy:ssä.

”Korona-aika vapautti luovuutta miettiä uusia asioita. Sitten Henna pyysi, että tuletko mukaan Mikkelin Seudun Uusyrityskeskukseen, kun hän kyselisi yrityksen perustamisesta eikä yksin uskaltaisi mennä. Olimme vuosia puhuneet omassa piirissä yrityksestä, jossa voisi tehdä niitäkin asioita, mitä ei työntekijänä pysty tekemään”, Susanna Jordan sanoo.

Tällä kertaa Heli Tavastin kanssa palloteltiin yhteisen osakeyhtiön perustamista.

”Olimme vetäneet ryhmiä jo pitkään, meillä oli omat asiakaskunnat ja tuntui, että tekemisen voisi ottaa omiin nimiin ja tehdä sitä omilla painotuksilla”, Hautamäki kuvaa.

Uuteen yritykseen tuli mukaan myös Anna-Katri Vana, joka oli perustanut oman toiminimen jo useita vuosia aiemmin tarjotakseen liikunta- ja yksilövalmennuksia. Hän ei kuitenkaan päätynyt käynnistämään omaa toiminimeään täysillä, vaan työllistyi suoraan paikallisen liikuntakeskuksen palkkalistoille.

”Aloitin liikunta-alalla palkkatyössä ensin personal trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana. Elämä vei minut kuitenkin hetkeksi takaisin yritysmaailmaan, ja liikunta-alan työ jäi rakkaaksi sivutyöksi. Haave omasta yrityksestä oli ollut jo pitkään, ja toiminimikin valmiina pöytälaatikossa. Koin kuitenkin haastavaksi sen, että toiminimellä toimiminen olisi luonnollisesti tarkoittanut kaiken tekemistä yksin, panostamista nettisivuihin, mainontaan ja muuhun. Sellaiseen ei löytynyt päivätyön ohella voimavaroja. Sitten tuli korona ja ihan kaikki työt hävisivät hetkessä. Yhtäkkiä oli aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja kenen kanssa. Kaipasin samanhenkisten ihmisten tukea ja energiaa.”

Kolmikko hoksasi, että he ovat juuri oikeat ihmiset tekemään asioita yhdessä. Samassa saumassa tarjottiin toimitilaa, josta piti tehdä päätös viikossa.

”Yritys syntyi hulluista sattumuksista, mutta asiat vain alkoivat sujua. Nyt laskutamme myös muualla pidettävät tuntimme tätä kautta eli toiminimemme ovat pöytälaatikossa”, Jordan kertoo.

Nopein askelin eteenpäin

Ensimmäisellä käynnillä Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavastin luona vahvistui, että yritysideassa oli itua. Toisella käynnillä täyteltiin jo osakeyhtiön perustamisasiakirjat.

”Meillä ei siinä vaiheessa ollut liiketoimintasuunnitelmaa tai ajatuksia markkinoinnista, mutta löysimme yritykselle hyvän kirjanpitäjän, joka hoitaa talousasiat.”

Yritys tarjoaa asiakkailleen joogaa, liikunta-alan palveluja sekä yksilöityjä valmennuksia ja palveluita life coachingin, fysioterapian ja luontaishoitojen muodossa. Vuoden ajan yhdessä yritystä pyörittänyt kolmikko suhtautuu levollisesti tulevaisuuteen.

”Kävi niin, että vakiintunut asiakaskuntamme löysi tänne perässämme, ja puskaradio on tuonut uusia asiakkaita. Markkinointiin emme ole ennättäneet vielä panostaa muun työn ohessa, mutta se on tulevaisuuden suunnitelmissa”, he tuumivat.

Yrityksessä on käynyt myös muita ohjaajia pitämässä ryhmiä ja työpajoja. Tämän kolmikko toivoo jatkuvan. Tilojen vuokrausmahdollisuus voi synnyttää myös uutta yhteistyötä.

Toimitilan keskikerroksen pienestä myyntitilasta löytyy joogavälineitä, voimakiviä sekä Jordanin ja Vanan tekemiä koruja ja käsitöitä.

HeWennan yrittäjät Susanna Jordan, Henna Hautamäki ja Anna-Katri Vaara
HeWennan yrittäjät Susanna Jordan (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Anna-Katri Vaara

”Korona on opettanut kokeilemaan kaikenlaista rohkeasti. Tulevaisuudessa HeWennan palvelut vain laajenevat, kun opiskelemme lisää liikunta- ja hyvinvointialaa.”

HeWennan vahvuutena yrittäjäkolmikko pitää sitä, että jokaista asiakasta palvellaan kuin hän olisi maailman tärkein ihminen.

”Ihmiset tuntuvat pelkäävän, että ovatko he hyviä joogaajia tai oikein pukeutuneita. Meillä jokainen voi saada yksilöohjausta tai osallistua ryhmätunneille sellaisena kuin on, eikä vaatteilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on kokea positiivinen tunne omasta kehosta.”

Asiantuntijalta saa täsmäneuvoja

He rohkaisevat myös muita omaa yritystä hauduttelevia, että Uusyrityskeskukseen kannattaa mennä juttelemaan ja kyselemään sitoutumatta vielä mihinkään.

”Meillä oli aikanaan iso kynnys mennä Helin juttusille, mutta vastassa olikin tavallinen ihminen, joka kertoi asiat ymmärrettävästi ja uskalsimme pyytää häntä toistamaankin asioita, että varmasti käsitimme ne.”

Ulkopuolisen asiantuntijan kanssa saa oikeat askelmerkit eteenpäin.

”Oli ihan eri asia pallotella asioita ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kuin että olisimme olleet keskenämme ja kyselleet tutuilta neuvoja. Teimme Helin kanssa yhdessä myös osakeyhtiön perustamisasiakirjat eli hän auttoi meitä siinä kohta kohdalta.”

HeWenna on selvinnyt korona-ajasta sulkematta kokonaan oviaan.

”Meillä on käynyt koko ajan ihmisiä. Olemme pienentäneet ryhmäkokoja ja lisänneet pienryhmien määrää tarvittaessa. Korona-aika on jättänyt luovalle työlle ja suunnittelulle aikaa, ja niitähän voi tehdä kotonakin. Yrittäjyys on tuonut päivään myös väljyyttä.”

Kansikuva: HeWennan perustajat Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Janne Pokkinen kertoo työmatkapyörien kasvattaneen suosiota huomattavasti

Pyöräilijää hemmotellaan tänä kesänä

Mikkelin seudulla on nyt tarjolla ennätysmäisen laaja palveluvalikoima erilaisia pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun liittyviä palveluita.

Mikkelissä viidettä vuotta Satama Cafe & Bistroa pyörittävä Paavo Koistinen laajensi palveluvalikoimaa tänä kesänä sähköpyörien vuokraukseen. Vuokrauspalvelu synnytti uuden mikkeliläisen tuotemerkin, E-bikerentin.

Asiakkaille on tarjolla laaja valikoima kotimaisia ja itävaltalaisia sähköpyöriä. Pyörän voi vuokrata ja noutaa Mikkelin satamasta, ja sillä voi huristella haluamansa tuntimäärän, puolipäivää, koko päivän tai vaikka viikonlopunkin.

e-Bikerent vuokraa pyöriä Mikkelin satamassa
E-bikerentin palvelut löydät Mikkelin satamasta.

”Vuokraan pyöriä rakkaudesta lajiin. Sähköpyörämme sopivat kaikille nuorista ikäihmisiin. Pyöriä voi myös tulla testaamaan tänne ilmaiseksi. Valikoimiin kuuluu myös ns. fatbike ja myös sähkö-Jopo on monelle hauska uusi tuttavuus.”

Sähkömaastopyöriä myös Anttolasta

Jo viime vuonna Mikkelin torilla täysjousitettuja sähkömaastopyöriä vuokrannut eKitka Oy toi kesäkuun alussa valikoimiinsa myös sähköpotkulaudat ja matalarunkoiset sähköpyörät eli ”esterit”. Mikkeliläisyritys tarjoaa sähköpyöriä ja -potkulautoja myös Anttolanhovissa ja sähköpyöriä myös Anttolan kone ja urheilun kautta.

Vuorattavat pyörät voi noutaa tai ne toimitetaan asiakkaan haluamaan paikkaan pestynä, huollettuna, säädettynä ja täydessä latauksessa asianmukaisine varusteineen. eKitka palvelee niin yksityisiä asiakkaita kuin yrityksiäkin.

”Mikkelin torilla tänä vuonna uutuutena ja vuokrattavana ovat sähköpotkulaudat. Torilta on vuokrattavissa myös sähköpyöriä. Toimipaikkamme sijaitsee kahvila Toripulun vieressä. Vuokrauksia voi kysyä ja maksaa myös kahvilaan”, yrittäjä Ari Ojala sanoo.

E-Kitkan kautta voi vuokrata myös sähköpotkulautoja. Torilla palvelee kesätyöntekijä Atte Kasila.
E-Kitkan kautta voi vuokrata myös sähköpotkulautoja. Torilla palvelee kesätyöntekijä Atte Kasila.

Edelliskesänä eKitkalla oli vastaavantyyppistä toimintaa myös Kempeleessä, ja sitä on tarkoitus jatkaa sielläkin tulevina kesinä. Alkaneesta kesästä Ojala odottaa vilkasta pyöräilykesää.

”Viime kesä oli meille Mikkelin seudulla todella hyvä, ja alkaneesta kesästä odotamme vastaavanlaista.”

Pyörätaksilla vaikka ostosreissulle

Mikkelin keskustan alueella on tarjolla myös ekologisia elämyskyytejä. Biketaxilla on käytössään kuusi riksaa, pyörätaksia, joiden kyydistä asiakas maksaa joko taitetun matka-ajan mukaan tai valmiiksi räätälöidyn kiertoajelun perusteella.

Mikkelin Biketaxin yrittäjä Anne Muukkonen kertoo, että asuntomessukesän jälkeen nyt on palattu taas Mikkeliin. Hän toimii Jyväskylästä käsin, mutta on ollut ajamassa itsekin jo Mikkelissä. Riksat palasivat Mikkelin katukuvaan toukokuussa.

Pyörätaksilla onnistuu vaikka kauppareissu.
Pyörätaksilla onnistuu vaikka kauppareissu.

”Nyt teemme töitä tunnettuuden eteen eli riksaahan voi käyttää monenlaiseen. Ikäihmisille olemme tehneet kauppareissuja, jolloin hän ja kauppakassit on ajettu kotiin saakka. Tarjoamme myös kiertoajeluita.”

Palvelun voi tilata puhelimitse soittamalla haluamaansa paikkaan. Kesän mittaan riksakuljettajat päivystävät myös Hallituskadulla Kultajousen edessä ja Mikkelipuistossa. Tilaustiedot kertovia kylttejä on yhteistyöyritysten edustoilla ja satamassakin.

”Teemme mielellämme yhteistyötä muiden matkailuyrittäjien kanssa. Etsimme myös lisää kuljettajia kesäsesongin ajaksi, joten kannattaa ottaa yhteyttä, jos tällainen kesätyö kiinnostaisi.”

Kaupunkipyörät ilmestyivät katukuvaan

Kotkalais-kouvolalainen Kaakau toi kaupunkipyörät Mikkeliin tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämyspainotteisesti. Mikkelissä yhteistyökumppaneita ovat kaupunki ja Osuuskauppa Suur-Savo eli niiden käytössä on pyöriin liittyviä mainospaikkoja.

KaaKau toi kaupunkipyörät Mikkelin katukuvaan.
KaaKau toi kaupunkipyörät Mikkelin katukuvaan.

Kaupunkipyörän saa käyttöönsä edullisella kausipassilla tai kuukausijäsenyydellä, mutta myös kertavuokralla pääsee liikenteeseen. Vuokraus toimii niin, että asiakas lataa Donkey republic -sovelluksen, joka paikallistaa lähimmän vapaan pyörän ja asiakas voi palauttaa pyörän haluamansa pysäkin telineeseen.

”Mikkelissä toiminta lähti todella vauhdikkaasti liikkeelle toukokuussa, kun saimme oikeat kumppanit samaan pöytään. Testaamme täällä, miten matkailupainotus toimii kaupunkipyörien käytössä. Mikkelistä kaupunkipyöriä löytyy eri puolilta keskustaa sekä Kenkäverosta ja Mikkelipuistosta”, Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo sanoo. Kymenlaaksolaisyritys on laajentanut toimintamalliaan moniin Itä- ja Etelä-Suomen kaupunkeihin.

Työsuhdepyörille riittää nyt kysyntää

Mikkelin Lehmuskylän puutaloalueella toimiva perinteikäs Polkupyörä Etappi Oy on vuokrannut pyöriä jo yli kymmenen vuotta myös isommille ryhmille.

”Vuokraamme uusimpia laadukkaita esittelymalleja, joita voi koeajaa ja vuokrata pidemmäksikin ajaksi. Vuokrapyörien mallit ja vuokrat löytyvät verkkosivuiltamme”, yrittäjä Janne Pokkinen kertoo.

Polkupyörä Etapilla on laaja valikoima myös työsuhdepyöriä ja kattavat huoltopalvelut.
Polkupyörä Etapilla on laaja valikoima myös työsuhdepyöriä ja kattavat huoltopalvelut.

Yrityksen kivijalkamyymälässä on myytävänä ja vuokrattavana laaja valikoima pyöriä varusteineen eri käyttötarkoituksiin ja saman katon alta saa myös huoltopalvelut.

Yritys on vuokrannut ja myynyt työsuhdepyöriä vuosia, mutta tänä vuonna kysyntä lisääntyi huimasti, kun verotuskäytäntö muuttui. Nyt työsuhdepyörä on verovapaa työntekijälle aina 1200 euroon asti vuodessa.

”Työsuhdepyöriä liikkuu nyt hyvin. Trendinä ovat sähköpyörät. Kappalemäärinä niitä myydään jo ns. luomupyöriä enemmän.”

Janne Pokkinen on itsekin intohimoinen pyöräilijä, joten hänestä on ilahduttavaa, että alan tarjonta on lisääntynyt tänä kesänä kotikaupungissa.

”On hyvä, että erilaista tarjontaa on paljon, koska se tuo lisää harrastajia hienolle lajille.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Janne Pokkinen kertoo sähköpyörien kysynnän olevan jo ns. luomupyörien tasolla.

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoitus IT-yhtiö Metatavuun

Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto, jota kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone hallinnoi, on tehnyt ensimmäisen sijoituksen. Rahasto uskoo ohjelmistotalo Metatavun visioon ja kasvunäkymiin.

Mikkeliläinen ohjelmistoyhtiö Metatavu on saanut sijoituksen kansainvälisen Redstonen hallinnoiman South Savo Growth Fundin eli Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston kautta. Sijoitus mahdollistaa Metatavulle entistä voimakkaamman kasvun, yrityksen kehittämisen ja panostamisen rekrytointeihin.

– Sijoitus on Metatavun kasvulle todella tärkeä. Sijoitetun pääoman lisäksi pääsemme hyödyntämään sekä pääomarahaston että Redstonen laajoja verkostoja, iloitsee Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauha. Redstonen partneri Oskari Lehtonen kertoo, että rahaston tarkoitus on kehittää yhtiötä pitkällä tähtäimellä ja tukea omistajayrittäjiä vahvan kasvun mahdollistamiseksi. “Rahaston on mahdollista tehdä myös lisäsijoituksia jatkossa jos yhtiö tarvitsee lisää pääomaa”, Lehtonen vielä jatkaa.

Metatavu panostaa kasvuun myös laajentamalla hallitusta. Redstonen Oskari Lehtonen sekä TietoEVRYn Tero Saksman tuovat mukanaan strategista osaamista ja toimialan tuntemusta. Lehtonen on pääomasijoittaja, sarjayrittäjä sekä hallitusammattilainen. Saksmannilla on yli 15 vuoden kokemus IT-alan johtotehtävistä ja lisäksi hän on mukana usean yhtiön hallituksessa.

Rahastolla iso merkitys

Pääomarahaston käynnistämisessä vahvasti mukana ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on tyytyväinen rahaston ensimmäiseen sijoitukseen.

– On hienoa, että Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoituskohde on nimenomaan Metatavu. Yrityksen viisivuotinen taival on ollut kaikilla mittareilla mitattuna nousujohteinen alusta alkaen ja kasvu on tapahtunut täysin omarahoitteisesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Nyt tehty sijoitus antaa varmasti lisävirtaa vielä isompaan kasvuun. Miksein puolesta on ollut mahtavaa olla matkassa mukana, sanoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin.

Lisätietoja antavat:

Jere Lauha
toimitusjohtaja
+358 44 290 9201
jere.lauha@metatavu.fi

Heikki Kurhinen
hallituksen puheenjohtaja
+358 50 3263 840
heikki.kurhinen@metatavu.fi

Oskari Lehtonen
partner
+358 400 7944 58
oskari.lehtonen@redstone.vc

Linkit:
www.metatavu.fi
www.redstone.vc
www.southsavofund.com

Metatavu on vuonna 2016 perustettu avoimeen lähdekoodiin ja räätälöityihin ohjelmistoihin keskittyvä ohjelmistoyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan softan, datan ja palvelumuotoilun avulla. Yhtiössä uskotaan, että softabisneksen pitää olla reilua ja avointa. Metatavu tarjoaa palveluita ketterään ohjelmistokehitykseen, devopsiin, digitaalisten palveluiden muotoiluun, ketteriin kokeiluihin sekä skaalautuvia ja resilienttejä pilvipalveluita. Metatavun vuoden 2020 liikevaihto oli 907 000 euroa. Yritys työllistää 15 henkilöä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Metatavu Oy:n toimitusjohtaja Jere Lauha vasemmalla ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Kurhinen oikealla.

St Michel Resort Oy:n toimitusjohtaja Harri Sjögren

Hotelli Heimari aloitti mittavat investoinnit

Tänä kesänä Hotelli Heimarissa asiakkaita odottaa uusi, liki puolikilometrinen hiekkaranta, saneeratut hotellihuoneet ja uudenlaisia elämyspalveluita.

Heimarin aluetta kehittää nyt St Michel Resort Oy, jonka toimitusjohtajana oman päivätyönsä ohessa toimiva mikkeliläinen myynnin asiantuntija Harri Sjögrén on kevään mittaan pistänyt alueella tuulemaan yhteistyökumppaneidensa kanssa.

”Remontti valmistuu juhannusviikolle. Silloin valmiina on noin 450-metrinen hiekkaranta, kaikkiin huoneisiin on lisätty ilmastointi ja Saimaa-siiven huoneet on saneerattu täydellisesti. Ravintola saatiin jo auki, kun alakerran yleisövessojen remontti valmistui. Remontit jatkuvat kesäkauden jälkeen, jolloin uusitaan muun muassa sisääntuloaula ja muita julkisia tiloja. Asiakkailla ja päiväkävijöillä on käytössään myös tilausrantasaunat ja frisbeegolf.”

Uudistunut Heimari järjestää jo ensimmäisenä kesänään paljon erilaisia tapahtumia. Myös paikan edellinen omistaja Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU jatkaa asiakkaana.

”Uskomme, että hiekkaranta ja ravintola houkuttelevat myös päiväkävijöitä ja veneilijöitä. Veneilijöiden käyttöön asennettiin uusi vierasvenelaituri.”

Heimarin kautta kulkee kesällä kolme kertaa viikossa Hop On Hop Off Ristiina -elämysreitti, eli matkailijat pääsevät Heimarin kautta bussilla ja veneellä Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Kallioniemeen tai voivat viettää koko päivän Heimarissa.

”Elämysreitit on ideoinut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hanke, jonka ohjausryhmässä olen mukana. MikseiMikkelin kautta saamme kaivattua näkyvyyttä. VisitMikkeli on meille tärkeä markkinointikanava. Haluamme jatkossa myydä palveluita myös kansainvälisille asiakkaille”

MikseiMikkeli on tukenut eri vaiheissa

Harri Sjögrén kuvaa Heimarin kehittämistä pitkäksi projektiksi, jossa edetään vaihe kerrallaan. MikseiMikkeliltä hän kokee saaneensa jo tähän mennessä korvaamatonta tukea.

”Heti kun kauppakirja oli allekirjoitettu, soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja kysyin, missä MikseiMikkeli voisi auttaa meitä. Löytyi matkailualan kehittämiskonsultti tekemään liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmat, joita tarvitaan rahoitusta haettaessa.”

Myös MikseiMikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen on ollut mukana ideoimassa kehittämistä ja palveluja alusta asti.

”Ellei Mikseitä olisi, olisin ollut monen asian kanssa jo tähän mennessä pulassa. Nyt tiedän, että kun soitan Mikseihin, asiat selviävät nopeasti ja aina löytyy oikeita ihmisiä avuksi ilman, että minulta menisi aikaa heidän etsimiseensä. Jollei Miksein kaltaista toimijaa olisi tällä alueella, uskon, että investoinnit hidastuisivat ja osa jäisi tekemättäkin. ”

St Michel Resort Oy:n toimitusjohtaja Harri Sjögren kokee saaneensa Mikkelistä apua yrityksen kehittämiseen
St Michel Resort Oy:n Harri Sjögren kokee saaneensa kehitysyhtiöltä laaja-alaisesti apua yrityksen kehittämiseen.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen koulutusohjelman aikanaan suorittanut ja viime kesänä sen ylemmäksi tutkinnoksi päivittänyt Sjögrén on tehnyt koko työuransa myynnin ja myynnin johtamisen parissa. Hän odottaa jatkossakin MikseiMikkeliltä vinkkejä kehittämistyöhön.

”Miksein kautta saa näkyvyyttä, kun rekrytoidaan avainhenkilöitä. Miksein kautta pääsemme mukaan myös kiinnostaviin verkostoihin, kuten lähiruokapalveluja kehittävään D.O. Saimaa -ryhmään tai luontomatkailua kehittävään Saimaa Geopark -verkostoon.”

MikseiMikkelin asiantuntijat ovat olleet mukana myös Sjögrénin kehittäessä turvallisuusalaan liittyvää vientituotetta kansainvälisille markkinoille.

”Omaa tuotekehitystä olevan tuotteen patenttihakemus on nyt jätetty. Myös patenttitoimisto löytyi muuten MikseiMikkelin kautta.”

Kehitystyö jatkuu vuosia

Parhaillaan kahden arkkitehdin työpari suunnittelee yhtenäistä ilmettä ja palveluita Heimarin 47 hehtaarin alueelle. Myös rakennus- ja investointihankkeisiin liittyvä luvitus on hoitunut jouhevasti, kun valmistelutyö on ulkoistettu.

”Tarvittavien lupien haku on hoitunut näin asiantuntevasti ja sujuvasti.”

St Michel Resortin hiekkaranta rakenteilla
Kuvaushetkellä St Michel Resortin hiekkaranta oli vielä rakenteilla. Nyt se on valmis.

St Michel Resort Oy:n pääomistaja Fixcel Group Oy on erikoistunut rakentamaan teräskennoteknologialla sisäilmaterveellisiä julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja. Teknologialla pystytään rakentamaan pysyvään käyttöön nopeasti sisäilmaterveellisiä rakennuksia, jotka ovat kuitenkin siirrettäviä.

”Tavoitteenamme on rakentaa lähivuosina Heimarin hotellin takana olevaan rinteeseen ja rinteen päälle maisemahuviloita, joihin tulee 30 ja 60 neliön kokoisia sviittejä esteettömin näköaloin Saimaalle. Tämä on avaus, joka kiinnostaa varmasti valtakunnallisestikin.”

Jatkossa Heimari tarjoaa elämyspalveluita ja tapahtumia myös ympäri vuoden yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

”Tästä tulee luontomatkailuun liittyvä elämyskohde, jossa on hieno hiekkaranta, upeat nurmikot vaikka piknik-hetkiin, vaihtelevia metsämaastoja, polkuja ja 2,5 kilometrin kuntopolku Saimaan rantamilla. Uskon, että ihmiset löytävät tämän ajanviettopaikakseen.”

Yksi uusista yhteistyösuunnista on myös Miss Suomi -kilpailu kiertueineen, joita hänen vaimonsa Sunneva Sjögrén koordinoi oman yrityksensä kautta.

”Tänäkin vuonna Matkalla Miss Suomeksi -televisiosarjaa on kuvattu muun muassa matkailukohteissa eri puolilla maata ja samalla on tarjottu mahdollisuuksia brändiyhteistyöhön. Heimarille ja muillekin alueen kohteille tässä piilee mahdollisuuksia uudentyyppiseen yhteistyöhön ja valtakunnalliseen näkyvyyteen.”

Sjögrén uskoo Mikkelin alueen vetovoiman kasvavan jatkossa entisestään. Saimaa saaristoineen hullaannutti aikanaan myös hänen tanskalaisystävänsä niin, että Suomeen pitää päästä 2-3 kertaa vuodessa.

”Heräsin itsekin alueen ainutlaatuisuuteen, kun hän osasi kertoa omista tunteistaan niin vahvasti. Nykyään hänen pitää päästä Saimaalle pilkille talvellakin. Tänne on vain 2,5 tunnin ajomatka Helsingistä eli vaikka olisi aikaa vain viikonloppu, ehtii ajoissa perille perjantaina eikä sunnuntaina tarvitse lähteä heti aamusta liikkeelle.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: St Michel Resort Oy:n Harri Sjögren

Dayroll Oy artikkelikuva

Dayrollin työajanhallintaohjelma valmistui

Mikkeliläinen Dayroll Oy tuo markkinoille työajanhallintaohjelmiston, joka nopeuttaa tilitoimistoissa ja asiakasyrityksissä palkanmaksuprosesseja ja lisää siten tehokkuutta. Nyt etsitään asiakkaita ja myös kumppaniyrityksiä myymään tuotetta.

Syksyllä 2019 perustetun Dayrollin osakkaita ovat juvalainen, useita ohjelmistoalan yrityksiä perustanut Marjo Kaipainen ja Rainmaker Groupissa palvelukehittämistehtävissä vuosia työskennellyt Jari Hakulinen.

Nyt myyntiin tullutta täysin automatisoitua työajanhallintaohjelmaa alettiin kehittää Rainmakerissä jo vuonna 2017 yhtiön sisäiseen käyttöön. Lähtökohtana oli kyllästyminen siihen, että palkanmaksuun tarvittiin useampi ohjelma ja silti tarvittiin vielä käsityötäkin.

Dayroll kerää kaiken palkanmaksuun tarvittavan tiedon.

Kun Rainmaker linjasi, ettei se halua olla ohjelmistotalo, työajanhallintaohjelmiston kehitystyö päätettiin siirtää uuteen yritykseen, joka hioisi ja jalostaisi sen myyntikuntoon.

”Rainmakerissa tehtiin lista mahdollisista henkilöistä, joilla olisi kokemusta ohjelmistoalan liiketoiminnasta. Pitkän listan ensimmäinen nimi oli Marjo Kaipainen ja yksi soitto riittikin, kun hän innostui nopeasti mukaan”, Dayrollin toimitusjohtajana nyt työskentelevä Jari Hakulinen kertoo.

Kaipaisen vanavedessä oli luontevaa perustaa yhtiö juuri Mikkeliin. Perustamiskuvioissa avitti Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy:stä Marjo Niittuaho-Nastolin, ja yritykselle löytyi toimitila Turva- ja materiaalitekniikan innovaatiokeskus TUMAsta Sammonkadulta.

”Soitettiin Marjolle, joka lupasi heti auttaa ja kaikki on sujunut tosi hyvin”, Hakulinen sanoo.

Parhaillaan Dayroll Oy etsii itselleen kumppaniyrityksiä jälleenmyyjiksi ja myy suoraan ohjelmistoa asiakkailleen. Kohderyhmään kuuluvat tilitoimistot ja pk-yritykset.

Ohjelmisto sopii erinomaisesti tilitoimistoille

Kun yleensä ohjelmistotaloilla on omasta takaa koodareita, Dayroll solmia jatkossa paikallisten kumppaniyritysten kanssa pitkiä sopimuksia, joiden varassa ohjelmistoa voidaan jatkokehittää ketterästi. Ohjelmiston markkinoinnin aloitukseen saatiin apua mikkeliläisen Mindhiven Oy:n palvelumuotoiluosaamisesta.

”Parhaillaan etsimme ohjelmiston ylläpitoon ja jatkokehitykseen kumppaniyrityksiä. Ajatuksenamme on, että yhteistyö paikallisten yritysten kanssa kasvaa jatkuvasti”, Kaipainen ja Hakulinen linjaavat.

Tavoitteena oli alusta saakka tehdä päivitettävä ratkaisu, joka tuottaa tarvittavat raportit asiakkaiden tarpeisiin. Ohjelmiston helppokäyttöisyyttä on ollut testaamassa noin 2000 käyttäjää kolmesta yhteistyöyrityksestä.

”Tämä on aidosti helppokäyttöinen ja mobiili ratkaisu.”

Ohjelmistoa käyttävät yrityksissä niin työntekijät, työnjohto, esimiehet kuin palkkahallinnon väki. Dayroll-ohjelmisto kulkee työntekijän taskussa ja toimii millä tahansa hänen käyttämällään päätelaitteella. Palautteiden perusteella työntekijät käyttävät ohjelmaa mieluiten yleensä mobiililaitteella, ja hallinnointi tapahtuu kannettavalta tietokoneelta tai pöytäkoneelta.

”Palkat on mahdollista laskea ja kirjata eri palkanmaksuohjelmiin ilman, että tarvitsee tehdä välilaskentaa tai laatia taulukoita. Ohjelmistomme on yhteensopiva eri palkanmaksuohjelmien kanssa, ja tarpeen mukaan se voidaan sovittaa asiakkaan käyttämiin uusiin ohjelmistoihin.”

Yrityksen myynti- ja markkinointitehtävissä aloitti tammikuussa yrittäjätaustainen Hilla-Maria Pesonen, joka kontaktoi tilitoimistoja ja pk-yrityksiä. Hän käy mielellään kutsun saatuaan esittelemässä tuotetta yrityksille. Dayroll hahmottelee myös toimivia tapoja hyödyntää Googlen kohdennettua markkinointia ja perinteistä printtimediaa.

”On tullut tosi hyvää asiakaspalautetta.”

Alkuvaiheessa ohjelmistoa myydään kotimaisten yritysten käyttöön. Maailmalle voidaan laajentua aikanaan, jos kohdemaasta löytyy kumppaniyritys, jonka kanssa ohjelmisto pystytään lokalisoimaan paikallisiin oloihin.

Kaipainen ja Hakulinen sanovat, että ohjelmiston hyödyt ovat korostuneet korona-aikana ihmisten tehdessä etätöitä; turhista papereista ja allekirjoitusten metsästyksestä on päästy eroon.

”Nyt yrityksissä on havahduttu siihen, että analogisia prosesseja pitää purkaa eli sikälikin olemme nyt hyvässä saumassa ohjelmistomme kanssa”, Hakulinen kertoo.

Työnjako yrityksessä on selkeä. Koko uransa asiakasrajapinnassa työskennellyt Jari Hakulinen keskittyy varmistamaan rahoitusta seuraavaan kehitysvaiheeseen, tukee myyntiä ja linjaa ohjelmistokehittelyn jatkoa.

Marjo Kaipainen tuo omia laajoja verkostojaan mukaan, miettii lisärahoituskanavia ja varmistaa yrityksen kehittymisedellytyksiä. Parhaillaan etsitään kumppaniyrityksiä, jotka voivat lähteä myymään Dayroll-tuotetta.

Etsimme kumppaneita jälleenmyyntiin.

Dayroll aikoo luoda ympärilleen vahvan paikallisen yhteistyökumppaniverkoston, jonka kanssa voi kasvaa yhdessä.

”Me on päätetty kasvaa Mikkelissä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Ict-ala kasvaa Mikkelissä – moni yritys palkkaa lisää

Mikkelin seudulla toimivat ict-alan yritykset ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti, ja Mikkeliin on myös perustettu uusia ict-alan yrityksiä. Muun muassa Metatavu, MPY, Trimble ja Observis etsivät uusia työntekijöitä.

Teksti: Elina Jäntti

Ict-ala ei toistaiseksi ole ollut isoimpia työllistäjiä Mikkelin seudulla, mutta kenties lähitulevaisuudessa asia voi olla toisin.

Yksi kasvavista alan yrityksistä on mikkeliläinen ohjelmistokehitysyhtiö Metatavu.

Kun Metatavu perustettiin vuonna 2017, työntekijöitä oli kolme ja ensimmäisen vuoden liikevaihto 170 000 euroa. Vuoden 2021 alkupuolella, Metatavussa työskentelee 14 työntekijää ja vielä vahvistamaton liikevaihto vuodelta 2020 on reilut 900 tuhatta euroa.

Uutta työvoimaa haetaan koko ajan, ja tarkoitus on kasvaa edelleen.

Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauhan mukaan kasvuun on osittain vaikuttanut pitkäjänteinen hyvin tehty työ asiakkaiden kanssa.

– Meillä on pitkäkestoisia asiakkuuksia, jotka ovat meille vähän kuin kumppaneita ja joille teemme töitä kumppanimaisesti. Kysyntä on kasvanut, ja meillä on hyvä maine alalla, Lauha sanoo.

Metatavu tekee avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä, eli ratkoo asiakkaiden digitalisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyviä tarpeita ja ongelmia. Suurin osa yrityksen työntekijöitä on ohjelmistokehittäjiä eli tuttavallisemmin koodareita.

– Meillä on koko ajan avoin haku päällä. Teemme paljon haastatteluita ja katselemme, löytyisikö osaavaa työvoimaa. Seuraavat rekrytoinnit suuntautuvat projektipäällikköpuolelle asiakasrajapintaan. Yritystä on tarkoitus kasvattaa isommaksi, mutta koska kasvamme tulorahoituksella, emme velalla, se antaa kasvuun tietyn maltin, Lauha sanoo.

Korona osittain lisäsi ict-palveluiden tarvetta

Myös mikkeliläinen MPY kasvaa hyvin. MPY-konserni koostuu MPY Yrityspalvelyt Oyj:stä, MPY Telecom Oyj:stä sekä molemmat omistavasta MPY Osuuskunnasta.

Etelä-Savossa toimii erityisesti MPY Telecom, joka myy kuluttajille ja yrityksille erilaisia laajakaistayhteyksiä, tv-ja datasiirtopalveluita sekä niihin liittyviä palveluita.

Vuonna 2018 MPY:n liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 kasvua oli 13,8 prosenttia. Tuoreimpia lukuja ei ole vielä julkaistu.

– Vuoden 2020 keväällä ja kesällä asiakkailla oli varovaisuutta yrityksille myytävissä palveluissa ja laitemyynnissä. Syksy ja loppuvuosi mentiin suunnitelmien mukaan, sanoo MPY Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Häkämies.

– Yhtiöllä on edellytykset kasvuun, hyvä kassa ja tase sekä kykyä selviytyä hankalien aikojen yli.

Häkämies sanoo, että viime vuosien kasvussa näkyy selkeästi yhtiön runsas pk-yritysasiakkaiden määrä, joiden keskuudessa digitaalisten palveluiden tarve on lisääntynyt.

– Korona osaltaan jopa lisäsi palveluidemme tarvetta, koska kaikki siirtyivät etätöihin ja esimerkiksi Telecom-puolella mobiililaajakaistayhteyksien ja tietoturvapalveluiden kysyntä lisääntyi.

MPY Telecomin Mikkelin, Kuopion ja Kouvolan toimipisteissä työskentelee noin 35 henkeä. Eri paikkakunnille, myös Etelä-Savoon, tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Mikkelissä rekrytoidaan tällä hetkellä muun muassa asiantuntijoita, työntekijöitä palvelutiimeihin ja kehityspäälliköä. Etelä-Savossa haluamme olla alueen nopean laajakaistaverkon ja palveluiden tarjoaja, ja rakennamme siihen liittyvää osaamista, Juha Häkämies sanoo.

Metsäalan digitalisaatio ja kansainvälinen kauppa kasvavat

Metsäalalle ohjelmistoja kehittävä Trimble Forestry työllistää Mikkelissä reilut 20 ict-alan ammattilaista. Yritys on osa isoa pörssiyhtiötä Trimbleä, joka rantautui Mikkeliin yrityskaupan myötä 2017. Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry -toimialayksikköön, jonka suunta on lähivuosina ollut nousujohteinen.

– Olemme kasvaneet sekä yritysostoilla että orgaanisesti, ja sekä Suomessa että Euroopassa kasvua on odotettavissa tulevinakin vuosina, sanoo Trimblen metsätoimialan Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola.

Yrityksen yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Suomessa. Mikkelissä työvoiman tarve on ollut jatkuvaa viime vuosina. Nyt Trimble hakee Mikkeliin muun muassa ohjelmistokehittäjää, puunhankinnan järjestelmäasiantuntijaa ja projektipäällikköä.

– Digitalisaatio on ollut suomalaisella metsäalalla vahva alue jo pari vuosikymmentä, mutta alalla on edelleen isoja kasvun tapeita. Alalle ovat vasta tulossa esimerkiksi data-analytiikka ja tiedolla johdetut liiketoimintaprosessit, joilla päästäisiin optimoituun toimitusketjuun. Myös kansainvälinen markkina metsäalan digitaalisissa ratkaisuissa kasvaa, Aunola sanoo.

Yli puolet liikevaihdosta ulkomailta

Mikkeliläinen Observis tähtää niin ikään kansainvälisille markkinoille – tosin hieman erilaisella tuotteella kuin muut paikkakunnan yritykset. Yrityksen päätuote on Obsas-tilannekuvapalvelu, jolla huolehditaan muun muassa kriittisen infran turvallisuudesta. Asiakkaat ovat esimerkiksi puolustusviranomaisia.

– Viimeiset nelisen vuotta olemme panostaneet ulkomaankauppaan. Tällä hetkellä yli puolet liikevaihdostamme tulee ulkomailta, vaikka teemme töitä toki Mikkelissäkin, sanoo Observiksen liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus.

Observiksen henkilöstömäärä on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä yrityksessä on töissä 25 työntekijää ja toimipiste Mikkelin lisäksi Arabiemiraateissa. Vuonna 2021 palkataan 2–4 uutta työntekijää.

– Välillä on ollut kuoppia, mutta tarkoituksena olisi kasvaa jatkossakin. Meillä kasvu perustuu vahvasti kansainvälisten markkinoiden hyödyntämiseen, Isotalus sanoo.

Uudet yritykset tervetulleita

Sekä Metatavussa, MPY:ssä, Trimblellä että Observiksessa nähdään, että Mikkeli on ict-alan yritykselle hyvä paikka toimia.

– Mikkelissä palkkataso verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen on alhaisempi, mutta täältä käsin voimme silti toimia valtakunnallisesti, Metatavun Jere Lauha sanoo.

– Meille Mikkelissä kasvua raivaa se, että täällä on syvää toimialaosaamista yhteistyössä suomalaisen metsäalan kasvun kanssa, Trimblen Perttu Aunola toteaa.

Uudetkin alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi.

– Olisi erittäin tervetullutta, että tulisi uusia alan yrityksiä, jotta esimerkiksi isoja projekteja voisi tehdä yhdessä, Heikki Isotalus toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi onnistuneet rekrytoimaan osaajia myös Mikkelistä. Varsinkin Metatavulle ja Observikselle moni uusi työntekijä tulee suoraan Xamkista, esimerkiksi työharjoittelun tai lopputyön myötä.

– Ammattikorkeakoulu on meille hyvä yhteistyökumppani, ja olemme tiivistäneet yhteistyösuhteita heidän kanssaan, Jere Lauha sanoo.

Myös MPY:n Juha Häkämies kiittelee paikkakunnalta löytyvää alan koulutusta.

– Haasteena rekrytoinneissa silti on, miten saadaan osaajat jäämään paikkakunnalle. Siksi tarjoamme esimerkiksi alan opiskelijoille kasvupolkuja, ja meneillään on useampi hanke muun muassa Xamkin, Miksein ja Etelä-Savon Kauppakamarin kanssa, Häkämies sanoo.

Uusi koulutus vastaa osaamisvajeeseen

 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksella it-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain noin 50 opiskelijaa, joista noin kolmasosa englanninkielisestä it-insinöörikoulutuksesta ja loput suomenkielisestä it-tradenomikoulutuksesta. Koulutusjohtaja Paula Siitosen mukaan alan opiskelijoista kovinkaan moni ei valitettavasti jää Mikkeliin töihin.

– Kohtaanto-ongelma on ollut pitkään tiedossa ja sitä on koetettu ratkoa vuosien mittaan, Siitonen kertoo.

Yksi isoimmista ponnistuksista paikkakunnan osaamisvajeen taklaamiseksi tehtiin viime syksynä, kun Xamkiin suunniteltiin yritysten kanssa yhteistyössä uusi, vielä ponnekkaammin yritysten yhteistyöhön nojaava ohjelmistotekniikan koulutus.

It-insinöörin tutkintoon tähtäävän suomenkielisen koulutuksen sisällöt liittyvät monipuolisesti ohjelmointiin ja niissä on mukana työelämän toimeksiannoista tehtäviä projekteja, joissa opiskelijat pääsevät syventämään yksilöllistä osaamistaan sekä harjoittelemaan tiimityötä ja asiakkaan kanssa työskentelyä.

– Tämän koulutuksen toivotaan palvelevan entistä paremmin paikkakunnan yritysten työvoimatarvetta ja luovan uusia yhteyksiä opiskelijoiden, yritysten ja oppilaitoksen välille, Siitonen sanoo.