fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > Articles by: Anna Virrantaus > Page 4

Tekijä: Anna Virrantaus

Eri värisiä numeroita selityksineen tumman sinisellä pohjalla.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vuosi 2023

Osasto: by Anna Virrantaus

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy otti vuoden 2023 aikana merkittäviä kehitysaskeleita sekä kohtasi taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Painetta kulujen hallintaan lisäsivät euroalueen inflaatio ja palkkojen yleiskorotusten kustannusten nousu.

Yhtiön perusrahaa sidottiin muun muassa myyntitoiminnan kehittämiseen ja yritysten aktiiviseen kontaktointiin tavoitteena uusien yritysten sijoittuminen ja/tai laajentuminen Mikkeliin. Kaikkiaan kahdeksan yritystä sijoittui Mikkeliin vuoden aikana.

Koko kehitysyhtiön väki pääsi saman katon alle kaupungin virastotaloon aivan vuoden lopussa. Remontoidut tilat ovat pinta-alaltaan puolet aikaisemmista, mutta lisääntyneen etätyön myötä työtila riittää. Keskeisen sijainnin myötä hyvä yhteistyö kaupungin viranhaltijoiden kanssa on entisestään tiivistynyt.

Kaupungin kasvuohjelma, jota rakennettiin yhteistyössä kaupungin viranhaltijoiden ja valitun konsultin kanssa, hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12.2023 § 134. Kehitysyhtiö Mikseillä on merkittävä rooli kasvuohjelmassa ja sen toimenpiteiden toteuttamisessa.

Matkailun ja vapaa-ajan kehittämisalustan toiminta käynnistyi, ja vuoden aikana sen ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa ja yrityksille järjestettiin kaksi työpajapäivää.

Kuluttajien mielikuvia ja kokemuksia Mikkelistä matkailukaupunkina selvitettiin tutkimuksella. Kerätyn tiedon pohjalta tehtiin ns. lähtötila-analyysi, jota hyödynnetään brändistrategiatyössä osana Mikkelin kaupungin matkailustrategiaa. Matkailustrategia valmistuu syksyllä 2024.

Green Economy Mikkeli (GEM) kehittämisalustan konseptointi ja hankkeistaminen saatiin hyvään alkuun. Varsinaisen toiminnan aloittaminen jäi odottamaan päätöstä hankerahoituksesta.

Kaavio, jossa tekstiä eri väristen laatikoiden sisällällä.

Vuosi 2023 oli monella tapaa aktiivinen. Asiakkuuksia kirjattiin 1134 kpl ja erilaisiin tilaisuuksiin osallistui 3411 henkilöä. Asiakastyytyväisyyden arvosana oli 4/5. Etelä-Savon pääomarahasto on tehnyt yhteensä 7 sijoitusta vuoden 2023 loppuun mennessä.

Perusrahoituksen turvin kehitysyhtiö tuottaa seuraavaa: kaupungin yrityspalvelut, kaupungin matkailuneuvonta, osallistuminen kaupunkimarkkinointiin ja viestintään; hankintapalvelut, sijoittumispalvelut, yhtiön oma hallinto, osallistuminen TE24 valmisteluun, sekä kaupungin edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö. Perusrahoitus vuonna 2023 oli 1 215 000 euroa ja budjetoitu liikevaihto on noin 5 000 000 euroa. Uusi nelivuotinen palvelusopimus allekirjoitettiin vuoden 2024 puolella.

Hankkeet muodostavat 75 % toiminnan volyymista

Hankkeet muodostavat toiminnan kivijalan, sillä ne muodostavat 75 prosenttia kehitysyhtiön toiminnan volyymista. Siten hankkeiden EU-rahoituksen vuosien 2021-2027 ohjelmakauden alkamisen hidas käynnistyminen ja hankepäätösten viivästyminen asetti haasteita yhtiön toiminnalle.

Kuluvan EU-rahoituskauden toiminnan raamit ja myöntövaltuudet muuttuivat merkittävästi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tämän vuoksi hankkeiden valmistelu on vaatinut aiempaa huomattavasti enemmän resursseja.

Lisäksi on tiedossa, että EU:n rakennerahastojen myöntövaltuudet pienenevät seuraavalla ohjelmakaudella edelleen, mikä vuoksi suorien EU-hankkeiden hakemiseen on paneuduttava mahdollisimman nopealla aikataululla. Nämä seikat huomioiden lisäresurssin tarve hankevalmisteluun on kiistaton.

Hankerahoituspäätösten saaminen vasta vuoden 2023 viimeisten kuukausien aikana tarkoitti käytännössä hyvin varovaista varojen käyttöä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Pääosin tästä syystä yhtiön tulos näyttää positiiviselta. Tulokseen vaikuttivat myös varovaisuusperiaatetta noudattaen vuodelle 2024 siirretty ICT-palvelukilpailutus sekä viestintäpäällikön vaihtumisesta johtunut verkkosivu-uudistuksen siirtyminen vuodelle 2024.

Hankkeiden teemoina ovat muun muassa kiertotalous, kestävä kehitys, vastuullisuus, matkailumarkkinointi, tapahtumat, vapaa-ajan asuminen, saavutettavuus, yritysten ja toimintaympäristön kehittäminen; invest in -toiminta, sekä kaupungin kehittämisalustat ja kaupungin strategiset kehityskohteet.

Matkailun tilastoista tutkimusten perusteella tiedetään, että Mikkelin seudulle kohdistuu noin 50 % Etelä-Savon matkailun luvuista. Tuoreimmat työ- ja elinkeinoministeriön ilmoittamista luvuista ovat vuosilta 2020-2021: matkailun osuus BKT:sta Etelä-Savossa on 4,7 %. Valtakunnallisesti matkailun osuus BKT:sta on 1,6 %.

Kehitysyhtiö Miksein saamalla 1,2 miljoonan euron perusrahoituksella hankittiin MikseiMikkelille, kumppaneille ja yrityksille yhteensä peräti 35,1 miljoonan euron verran hankerahoitusta.

Yhtiön 8,4 miljoonan euron hankesalkussa on 17 hanketta, joilla toteutetaan Mikkelin kaupungin ja Miksein strategioita. Yritysten kehityshankkeiden yhteenlaskettu arvo oli 18,2 miljoonaa euroa. Hankkeiden ja perustoiminnan kautta syntyi yhteensä 184 uutta työpaikkaa vuoden aikana.

Vastuullisuus mielessä vuonna 2024

Kuluva vuosi on alkanut edeltäjänsä tapaan aktiivisena. Haluan kiittää henkilöstöä yhteistyöstä ja sinnikkyydestä, joita meiltä jokaiselta on vaadittu välillä enemmän kuin on sallittua.

MikseiMikkelin strategiset painopisteet eli laadukkaat yrityspalvelut, toimintaympäristön kehittäminen, myynti ja markkinointi sijoittuville yrityksille, viennin ja kansainvälistymisen edistäminen, sekä viidentenä matkailun ja vapaa-ajan asumisen liiketoimintojen edistäminen ohjaavat yhtiön toimintaa eteenpäin. Vastuullisuus läpileikkaa kaikkea liiketoimintaa ja niinpä olemme ottaneet työn alle ESG-mittareiden mukaisen toiminnan raportoinnin valmistelun.

Timo Paakki, toimitusjohtaja, CEO
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
timo.paakki@mikseimikkeli.fi
+358 40 809 1627

Työpöydällä on rahaa, laskin, näppäimistö ja kahvikuppi.

Velkajärjestely eri yritysmuodoissa

Osasto: by Anna Virrantaus

Velkajärjestely on myös yrittäjän vaihtoehto tietyin edellytyksin. Tästä jutusta selviää, miten yritysmuoto vaikuttaa velkojen järjestelyn mahdollisuuksiin.

Yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja voi hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä yritystoiminnan velkoihin ja / tai yksityistalouden velkoihin. Yhtiömuodossa yritystoimintaa harjoittava yrittäjä (Oy, Ky, Ay) ei voi saada yrityksen velkoihin yksityishenkilön velkajärjestelyä. Yhtiömuotoisten yritysten osakkaat voivat kuitenkin hakeutua yksityishenkilön velkajärjestelyyn henkilökohtaisten velkojen osalta. 

Yksityisenä elinkeinon- tai ammatinharjoittajana toimivan velallisen elinkeinotoimintaan liittyvät velat voidaan järjestellä, jos: 

  • yritykselläsi on enintään kaksi työntekijää sinun lisäksesi viimeksi päättyneellä tilikaudella  
  • yrityksesi kykenee maksamaan yritystoiminnan kulut velkajärjestelyn aikana  
  • yritystoiminnan jatkamiselle on edellytykset  
  • maksuvarasi on positiivinen  
  • yrityksesi talouden tasapainottaminen ei vaadi yritystoimintaa koskevia järjestelyjä, kuten yrityssaneerausta 

Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta on maksutonta ja heidän talous- ja velkaneuvojansa muun muassa 

  • selvittää kanssasi taloudellista tilannettasi, 
  • auttaa punnitsemaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja 
  • auttaa laatimaan maksusopimuksia. 

Lisäksi talous- ja velkaneuvoja voi avustaa sinua järjestelylainan ja velkajärjestelyn hakemisessa. 

Lisätietoja: https://oikeus.fi/talousjavelkaneuvonta/etela-savonoikeusaputoimisto/fi/index.html 

Espanjalaiset työntekijät ovat paikanneet osaajapulaa mikkeliläisessä Inrayssa

Osasto: by Anna Virrantaus

Tässä juttusarjassa esittelemme kansainvälisen osaajan ja eteläsavolaisen työnantajan välistä yhteiseloa. Mikkeliläisessä Inrayssa on löydetty ammattitaitoista työvoimaa espanjalaisista koodareista. Osa heistä työskentelee Espanjassa sijaitsevassa tytäryhtiössä.

Inrayn toimitusjohtaja Janne Kovanen avaa videoneuvotteluyhteyden yrityksen Mikkelin-toimistossa Tuma-talossa Mikkelin Kirjalassa ja tervehtii rennosti espanjaksi: “Hola!”. Ohjelmistokehittäjä Juan Gil Lozano vastaa videopuheluun samalla tyylillä Inrayn tytäryhtiön toimistossa Espanjan Torremolinoksessa.

Kaksikko alkaa rupatella kuulumisiaan englanniksi. He ovat tunteneet toisensa jo kymmenisen vuotta.

Espanjalainen Gil Lozano on oikeastaan myös yksi syy siihen, että Inraylla on nykyään tytäryhtiö Espanjassa.

Gil Lozano tuli Inrayhin työharjoitteluun vuonna 2014. Hän opiskeli tuolloin automaatio- ja elektroniikkainsinööriksi Málagassa ja oli Erasmus-vaihdossa Mikkelin ammattikorkeakoulun tietotekniikkapuolella.

Janne Kovanen vakuuttui Gil Lozanon osaamisesta jo hakuvaiheessa.

– Juan oli paperilla tosi pätevä ja oli sitä oikeastikin. Kun hän oli valmistumassa, kyselin hänen jatkosuunnitelmiaan. Espanjan työllisyystilanne oli silloin huono, joten hän jäi meille töihin ja Mikkeliin asumaan.

Espanjasta löytyi osaajia, Suomesta ei

Inrayssa tehdään uusinta röntgenteknologiaa hyödyntäviä mittausjärjestelmiä, joilla saadaan tehostettua energiantuotannon, biojalostamojen sekä sellutehtaiden toimintaa. Järjestelmien tiedonhallinnassa käytetään muun muassa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä neuroverkkoja.

Yrityksen työntekijät ovat koulutustaustaltaan muun muassa ohjelmisto-, ympäristö- tai energiatekniikan insinöörejä. He tekevät työtään pitkälti tietokoneen ääressä toimistoympäristössä. Tällä hetkellä Inrayn emoyhtiö työllistää noin seitsemän työntekijää.

Gil Lozano työskenteli Inrayn Mikkelin-toimistolla kolmisen vuotta, kunnes hänen sen aikaiselle puolisolleen tarjoutui mahdollisuus työllistyä Espanjan Málagassa. Gil Lozano halusi muuttaa Espanjaan mutta jatkaa kuitenkin töitä Inrayssa.

Kovanen ei ajatellut, että työntekijä siirtyisi etätöihin vaan Inraylle perustettiin tytäryhtiö Málagaan.

– Halusimme tehdä asian virallisen kaavan kautta, maksaa muun muassa työntekijöiden sosiaaliturvamaksut ja verot Espanjaan, jotta heillä olisi mahdollisuus käyttää esimerkiksi sairaalapalveluita Espajassa. Muutoin toiminta olisi ollut harmaalla alueella, Kovanen sanoo.

Inray Technologies SL on toiminut Espanjassa vuodesta 2018. Toimisto sijaitsi ensin Málagassa ja sitten Torremolinoksessa.

Sijainnista Etelä-Espanjassa ja paikallisista kontakteista on ollut Inraylle hyötyä, sillä Kovasen mukaan Suomesta on ollut aika ajoin vaikeaa löytää osaavia ohjelmistokehittäjiä.

– Kun esimerkiksi vuonna 2018 haimme meille koodaria töihin, emme saaneet yhtään varteenotettavaa hakemusta. Mikkeliin oli hankalaa saada päteviä työntekijöitä rekrytoitua, Kovanen sanoo.

Sen sijaan Etelä-Espanjassa on ollut tarjolla hyvää ja osaavaa englantia puhuvaa työvoimaa.

– Andalusian yliopisto kouluttaa automaatio- ja tietotekniikkainsinöörejä, mutta alueella ei ole heille riittävästi hyviä työpaikkoja. Espanjasta olemme löytäneet osaajia sellaisissa tilanteissa, kun Suomesta emme ole saaneet edes työhakemuksia.

Paikallisia osaajia on löytynyt yliopiston kautta

Inrayn Espanjan-toimistolla on työskennellyt vuosien varrella pari vaihtuvaa henkilöä eri projekteissa.

Espanjasta on rekrytoitu yksi ohjelmistoammattilainen myös Mikkeliin. Hän työskenteli Mikkelin emoyhtiössä joitakin vuosia, mutta lähti hiljattain uusiin haasteisiin.

Juan Gil Lozano on perehdyttänyt uudet työntekijät Espanjassa paikan päällä ja myös Kovanen on käynyt Espanjan-toimistolla vähintään kerran vuodessa.

– Ennen korona-aikaa kävin myös Suomessa kokouksissa säännöllisesti, Gil Lozano kertoo videopuhelun välityksellä.

Tytäryhtiöön on rekrytoitu työvoimaa muun muassa Málagan yliopistosta, jonne kontaktina toimi aiemmin yhtiössä työskennellyt espanjalainen työntekijä. Yliopisto-opiskelijoille on tarjottu usein ensin harjoittelupaikkoja, joista on ilmoitettu yliopiston portaalissa. Yliopiston professori on valikoinut parhaat hakijat, jotka Kovanen on haastatellut etäyhteydellä.

Hyviä harjoittelijoita on työllistetty, mikäli sopivia projekteja on ollut tarjolla.

Inray on käyttänyt espanjalaisten ohjelmoijien rekrytointiin myös Testdome-palvelua.

– Testipalvelu on ollut hyvä tapa testata ihmisiä ohjelmointihommiin, sillä se arvioi tarkkaan suorituksen, siihen käytetyn ajan ja virheet, ja antaa realistisen palautteen hakijan osaamisesta.

Paria työntekijää isommaksi työllistäjäksi tytäryhtiö ei ole toistauseksi kasvanut. Kasvu vaatisi sen, että yrityksen johto olisi paikan päällä, Kovanen sanoo.

– Tulevaisuudessa koetamme löytää Espanjasta asiakkaita ja olemmekin olleet yhteydessä  Espanjan tärkeimpiin bioenergia- ja selluyrityksiin.

Inrayn kansainväliset asiakkaat ovat tällä hetkellä Tanskassa, ja asiakkaita on ollut myös myös muun muassa Latviassa ja Iso-Britanniassa. Kotimaassa Inrayn isoja asiakkaita ovat muun muassa Helsingin Energia ja Tampereen Energia.

Espanjalaiset arvostavat suomalaisen työnantajan joustavuutta

Juan Gil Lozano on tyytyväinen nykyiseen työhönsä ohjelmistokehittäjänä Inrayn tytäryhtiössä.

– Pidän työstäni ja homma toimii hyvin, ainakin minulle. Siitä on etua, että tunnen yrityksen entuudestaan ja olen ollut töissä emoyhtiössä Mikkelissä, hän kertoo.

Gil Lozano sanoo, että hän pitää erityisesti siitä, että Inrayssa hänellä on vapaus vaikuttaa omaan työhönsä.

Janne Kovasen mukaan espanjalaisiin yrityksiin verrattuna Inrayssa on joustavammat työajat ja kilpailukykyinen palkka. Kun monissa espanjalaisissa it-alan yrityksissä työntekijöiden työaika on 9–18, Inrayssa se on 8–16.

– Moni espanjalainen on arvostanut sitä, että emme vahdi työntekijöitä vaan meille riittää, että homma tulee hoidettua ja saamme heidät tarvittaessa kiinni, Kovanen sanoo.

Gil Lozano ei osaa sanoa vielä tulevaisuuden suunnitelmistaan, mutta viihtyy toistaiseksi nykyisessä toimessaan.

– Se on hyvä, että saan kehittää itseäni tässä työssä, muun muassa käydä koulutuksissa. Haluan oppia uutta.

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin

Kansainvälisten osaajien työllistäminen ei ole Inrayssa muutoinkaan vieras asia.

Xamkin ja LUT-yliopiston kansainvälisille opiskelijoille on tarjottu jo vuosia harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Harjoittelijat ovat olleet lähtöisin muun muassa Hollannista, Venäjältä ja Vietnamista.

– Moni hyvä tekijä olisi mieluusti palkattu töihinkin, mutta taloudelliset realiteetit ovat tulleet vastaan.

Kovasen mukaan kansainvälisiä osaajia tarvitaan töihin Mikkeliin. Suomen systeemi on kuitenkin melko karu kauempaa tuleville.

– Olen miettinyt, mitä järkeä on siinä, että ensin tänne houkutellaan opiskelijoita ulkomailta, mutta sitten heitä ei onnistuta työllistämään. Moni muuttaa valmistumisen jälkeen nopeasti pois, jos ei heti löydä töitä.

– Heidät pitäisi yrittää paremmin kotouttaa ja sitouttaa Suomeen, innostaa perustamaan star-upeja tai pohtimaan, mitä he täällä tekisivät työkseen. Pitäisi olla helppoa tapoja työllistyä myös opiskeluaikana tai lyhytkestoisempiin töihin muullekin kuin omalle alalle, jotta valmistumisen jälkeen olisi edes jotain työkokemusta. Työnantajan on hankala palkata, jos mitään työkokemusta ei ole.

Kovanen on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että muualta tulevien osaajien palkkaaminen helpottuisi. Inray on mukana ohjelmassa, jossa on tavoitteena työllistää työttömiä koodareita Etelä-Savossa.

– On mielenkiintoista nähdä, tuleeko ohjelmaan mukaan esimerkiksi ukrainalaislähtöisiä ohjelmisto-osaajia.

Teksti ja kuva: Elina Jäntti

henkilö työpöydän ääressä käsi laskukoneella

Talousneuvojan 10 vinkkiä: mitä voin tehdä kun kohtaan kassakriisin?

Osasto: by Anna Virrantaus

Mitä voin tehdä, kun kohtaan kassakriisin? Yleinen kustannustason nousu ja inflaatio vaikuttavat tällä hetkellä kaikkien yritysten liiketoimintaan.

Lue talousneuvojan 10 vinkkiä kassakriisin taklaamiseen:

1. Varmista rahoitus 

  • Taloudellisten haasteiden kohdatessa ole ensin yhteydessä omiin rahoittajiin.  
  • Ensisijainen rahoituskanava yrittäjälle on pankki. Ota yhteyttä omaan rahoittajapankkiisi ja selvitä, millaisia tuotteita heillä on tarjota tilanteeseesi. Kysy pankiltasi myös Finnveran takauksista. Neuvottele tilanteessa esimerkiksi lyhennysvapaasta. 
  • Mikäli oma rahoittaja ei heti kykene auttamaan, ole yhteydessä suoraan Finnveraan.  
  • Pikavippiin tai vastaavaan korkeakorkoiseen rahoitukseen ei kriisitilanteessa kannata turvautua.  

2. Sovi maksujärjestelyistä ja estä perintä 

  • Perinnän estämiseksi kannattaa olla ajoissa yhteydessä velkojiin ja sopia maksujärjestelyistä. Moni taho joustaa avoimien laskujen maksuajoissa. Sovia asiasta kirjallisesti. 
  • Vaihda mahdollisuuksien mukaan kerralla maksettavat laskut useampaan maksuerään, esimerkiksi vaihtamalla vakuutusmaksut eriin saat vapautettua pääomaa lähiajan tarpeisiin. Useat toimijat myöntävät myös lykkäystä maksuaikoihin. 
  • Ole yhteydessä vuokranantajiisi. Keskustele vuokranmaksun lykkäyksestä ja/tai osittaisesta hyvityksestä – voiko toimitilan vaihtaa edullisempaan tai riittääkö vähempi/edelleenvuokraus? 

3. Laske ennakkoveron määrää OmaVero-palvelussa ja hae tarvittaessa lykkäyksiä ja maksujärjestelyjä 

  • Mikäli tulosi ovat romahtaneet, laske ennakkoveron määrää Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Tilitoimistosi voi auttaa arvioinnissa. Voit myös hakea maksujärjestelyjä ja lisäaikaa verohallinnon palvelussa. 
  • Oma-aloitteisten verojen kuten alv-ilmoituksille ei ole mahdollista myöntää lisäaikaa, mutta myöhästymismaksu voidaan jättää perimättä. Pyyntö myöhästymismaksun perimättä jättämisestä tulee jättää ilmoituksen eräpäivänä (kuukauden 12. päivä) tai välittömästi sen jälkeen Verohallinnon puhelinpalvelussa 029 497 008 tai Oma-Veron kautta viestillä.
  • Lisätietoja yritysten verotuksesta löydät Verohallinnon sivuilta. 

4. Käy läpi sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi 

  • Käy läpi omat sopimusvelvoitteesi ja ennakkotilauksesi. Voitko perua tai viivästyttää näitä?
  • Onko tarpeen irtisanoa tarpeettomia sopimuksia, kuten ylimääräisiä puhelinliittymiä tai palveluja?

5. Myy saatavat 

  • Markkinoilla on paljon toimijoita, jotka ostavat yrityksiltä riidattomia saatavia ja erääntyneitäkin laskuja. 
  • Toimijat eivät kuitenkaan osta laskujasi täydestä arvosta, koska saataviin sisältyy aina riski. Pyydä tarjoukset ja punnitse, kannattaisiko sinun myydä saatavasi. 

6. Pienennä YEL-työtuloa

  • Tarkista YEL-työtulon määrä, mikäli yritystoimintasi on supistunut.
  • Huomioi kuitenkin lopettamisen vaikutus esimerkiksi sairausajan etuuksiin (sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella). Lue lisää YEL-työtulossa joustamisesta ja YEL-tarkistamisesta. 

7. Puhu henkilöstösi kanssa 

  • Voitko neuvotella henkilöstösi kanssa ylityövapaiden ja lomien pitämisestä tai mahdollisesta lomautuksesta? 
  • Mikäli joudut turvautumaan lomautuksiin, huomioi yhteistoimintalain mukainen menettelytapa. Lisätietoa työnantaja-asioissa saat tilitoimistoltasi. 

8. Tervehdytä yritystoiminta velkajärjestelyn tai saneerauksen kautta 

9. Älä jää yksin 

  • Mitä nopeammin lähdet ratkomaan talousvaikeuksia, sitä todennäköisemmin voit saada yritystoiminnan tervehdytettyä. Tärkeää on, että et jää yksin haasteinesi.
  • Ota yhteyttä omaan tilitoimistoosi ja pyydä heiltä neuvoa tilanteen ratkaisemiseksi.
  • ELY-keskuksen Yrittäjän Talousapu auttaa
  • Myös Suomen Yrittäjien jäsenneuvonta auttaa numerossa (09) 229 222 ark. klo 8–18 (laki- ja talousasiat) ja lisätietoa löydät verkosta https://www.yrittajat.fi/tietopankki/verot-ja-talous/yrityksen-talousvaikeudet/  
  • Kauppakamarin jäsenneuvonta palvelee numerosa (09) 2286 0250 ark. klo 9–15 (laki- ja talousasiat). 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.

10. Lopeta yritystoiminta vapaaehtoisesti 

  • Kun haluat vapaaehtoisesti lopettaa yrityksesi, sinun tulee yleensä purkaa se. Yritysmuoto vaikuttaa siihen, miten tulee toimia. Lue tästä yritystoiminnan loppumisesta.
  • Myös oma tilitoimisto tai Yrittäjän Talousapu osaavat neuvoa tarkemmista askeleista. 
  • Etelä-Savon oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta auttaa puhelimitse ja sopimuksen mukaan myös kasvokkain, löydät täältä tarkemmat yhteystiedot.
  • MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Jos linja on varattu, kehotamme soittamaan hetken kuluttua uudelleen. Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.
tummahiuksinen mieshenkilö seisoo kädet puuskassa ristissä, taustalla näkyy pään varjo

Kupiter Oy perustettiin tarjoamaan kunnossapitopalveluja teollisuusyrityksille

Osasto: by Anna Virrantaus

Mikkeliin on syntynyt uusi yritys, alueen teollisuusyrityksille kunnossapitopalveluja tarjoava Kupiter Oy, johon Harri Haavikko Oy keskittää jatkossa kaikki teollisten asiakasyritystensä sähköön ja mekaniikkaan liittyvät toimeksiannot.

Maaliskuun alussa uuden yrityksen toimitusjohtajana aloittava Tero Kohvakka työskenteli aikanaan Harri Haavikko Oy:ssä asennus- ja valvontatehtävissä. Viimeiset kolme vuotta hän on tehnyt sähkösuunnittelua sekä vastannut erilaisista teollisuuden projekteista.

”On kiva palata tekemään sitä, mitä olen pienen ikäni tehnyt. Olen työskennellyt eri teollisuuden aloilla vuosia muun muassa sähköasentajana, kunnossapitopäällikkönä ja projekti-insinöörinä, joten kenttätyö ja seudun teollisuusyritykset ovat tuttuja”, hän sanoo.

Harri Haavikko Oy on tarjonnut 5-6 vuotta omille asiakkailleen teollisuuden kunnossapitoon liittyviä palveluita. Viime vuosina laitesuojien suunnittelu ja valmistus sekä viennin aloitus ovat nousseet kasvun ja kehittämisen keskiöön.

”Keskitämme jatkossa kaikki kunnossapitopalvelut uuteen yritykseen. Haluamme näin varmistaa, että asiakkaamme saavat jatkossakin tarvitsemansa räätälöidyt palvelut. Uuden yrityksen vetäjänä ja keulakuvana toimii alan huippuosaaja, Tero Kohvakka, joka organisoi, kehittää ja johtaa tätä pakettia. Hänellä on laaja, vuosien varrella kertynyt näkemys teollisuusyritysten kunnossapitotarpeista ja niihin liittyvistä ongelmista”, Harri Haavikko kuvaa.

Kupiter Oy toteuttaa toimeksiantoja arviolta noin 50-100 kilometrin säteellä Mikkelistä. Aloitusvaiheessa yrityksellä on palkkalistoillaan toimitusjohtajan lisäksi kolme osaajaa. Kupiter Oy:n toimintaa halutaan kasvattaa määrätietoisesti, ja yrityksen resursseja lisätään kasvun myötä.

”Haluamme, että yrityksessä on ammattitaitoista väkeä, joka pystyy työskentelemään yli toimialarajojen, osaa korjata teollisuusyrityksissä ilmenevät sähköön ja mekaniikkaan liittyvät ongelmat ja pystyy paikantamaan, mikä ongelmia aiheuttaa. On tärkeää kertoa asiakkaille, miten asioita kannattaa tehdä, ettei ongelmia synny. Emme usko kokonaisulkoistukseen, vaan ymmärrämme, että asiakasyrityksissä on oltava myös omaa henkilöstöä, joka ymmärtää tehtaan prosessit. Me tuomme paikan päälle tarvittaessa erityisosaamista ja ongelmanratkaisua.”

Uudella yrityksellä on tukenaan Harri Haavikko Oy:n laaja yhteistyöyritysverkosto.

”Verkostostamme löytyy konepajapuolen osaajia, kuljetus- ja nostopalveluun erikoistuneita alihankkijoita ja paljon muita erikoisosaajia, joten pystymme reagoimaan nopeasti erilaisiin tarpeisiin.”

Tavoitteena on kasvattaa uudesta yrityksestä 3-5 vuodessa noin 10-20 osaajan työpaikka.

”Silloin olisimme Suomen sisäinen viejä, jolla olisi Mikkelissä vahva kotipesä ja riittävästi osaajia myös matkatöihin, jotta voisimme viedä kunnossapitopalveluja laajemmalle alueelle uusille paikkakunnille.”

Uuden yrityksen omistajia ovat toimitusjohtaja Tero Kohvakka sekä Harri Haavikon ja Tero Tuhkalaisen omistama Interface Compability Oy. Tuhkalainen jatkaa nykyisissä tehtävissään Harri Haavikko Oy:ssä, mutta vastaa myös Kupiter Oy:n käytönjohtajuudesta ja sähkötyönjohtajuudesta.

”Haluamme, että Kupiter Oy profiloituu alusta saakka toimitusjohtaja Tero Kohvakkaan ja yrityksessä työskenteleviin osaajiin. Uudelle yritykselle etsitään parhaillaan myös omia toimitiloja Mikkelistä.”

Lisätiedot

Tero Kohvakka
toimitusjohtaja, Kupiter Oy
tero.m.kohvakka(at)teollisuudentekija.fi
puh. 044 416 255

Marjo Niittuaho-Nastolin,
projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy / Verstas VB -hanke
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 050 350 2055

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Keltaliivinen maastoasuinen mies pipo päässä, taustalla rakennus

MPK:n toimijoiden ensimmäinen dronehälytysryhmä aloittaa Mikkelissä

Osasto: by Anna Virrantaus

Suomen Lentopelastusseura (SLPS) koulutti Mikkelin lentoasemalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna ensimmäistä Maanpuolustuskoulutus MPK:n toimijoista koostuvaa dronehälytysryhmää kadonneiden etsintää varten. Ryhmän vuonna 2021 varainkeruulla aloitettu hanke saa jatkoa.

Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja, jonka tehtävät määritellään laissa vapaehtoisesta maanpuolustuksesta. MPK:n toimintaa ohjaa ja valvoo puolustusministeriö.

Dronehälytysryhmän taustalla on tiivis alueen reserviläisten yhteistyö, jossa on mukana noin 2000 järjestöjen jäsentä. Lentopelastusseura koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun, Vapepan, tukea viranomaisille etsittäessä kadonneita henkilöitä ilmasta käsin.

Dronehälytysryhmän käynnistämiseksi perustettiin vuonna 2022 yleishyödyllinen Saimaan Drone Oy. Se toimii reserviläisten droneoperaattorina, vastaa koulutuksesta, yhteistyöstä viranomaisten ja sähköyhtiön kanssa sekä tekee varainhankintaa.  Laajaan yhteistyöverkostoon kuuluvat maanpuolustusjärjestöjen, MPK:n ja viranomaisten lisäksi muun muassa ProAgria Etelä-Savo, MTK Etelä-Savo sekä eteläsavolaisia yrityksiä.

”Alkuvaiheessa keskiössä on kadonneiden ihmisten etsintä ja poliisiviranomaisten tukeminen etsintätilanteissa. Tulevaisuudessa apua voivat saada myös pelastusviranomaiset pitkäkestoisissa tehtävissä, kuten tulipaloissa, suuronnettomuuksissa, metsäpaloissa ja vesistöjen öljyvahingoissa”, Saimaan Drone Oy:n toimitusjohtaja Jussi Saarinen kuvaa.

Dronehälytysryhmä voi jatkossa olla sähköyhtiöiden apuna laajoissa vikatilanteissa, kuten myrskyissä tai tykkylumiaikoina. Ryhmä voi myös tukea vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoituksia ja avustaa drone-laitteiden käyttäjäkoulutuksessa. Poikkeusoloissa ryhmän on mahdollista tukea myös paikallispuolustusta.

Mikkelistä MPK:n Droneosaamiskeskus

Meneillään olevaan ensimmäiseen hankkeeseen osallistuvat MPK:n dronehälytysryhmäläiset suorittivat Lentopelastusseuran koulutuksen teoriakokeen marraskuussa. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 11 koulutettavaa opiskeli ensin teoriaa kaksi päivää Mikkelin lentoasemalla ja teki kolmantena päivänä harjoituslentoja lentoaseman maastossa.

Heitä koulutti kaksi kokenutta kouluttajaa. Toinen heistä oli Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikkö Arto Kupiainen. Sunnuntain harjoitustehtävänä oli paikallistaa Mikkelissä pankin ryöstäneet, mahdollisesti maastoon piiloutuneet henkilöt ja heidän käyttämänsä ajoneuvo.

”Tyypillisesti etsimme harvaan asutuille seuduille kadonneita ihmisiä. Meillä on vakioitu koulutusmenetelmä. Koulutettavat suorittavat kuukauden aikana ensin teoriaosan tehtävät ja kun ne on läpäisty, he voivat osallistua maa- ja lentokoulutustapahtumaan. Meillä on Lentopelastusseurassa käytössä kolmenlaisia ilma-aluksia: lentokoneita (LEKO), moottoroituja varjoliitimiä (MOVA) ja miehittämättömiä ilma-aluksia järjestelmineen (UAS).”

Kupiainen arvioi, että Mikkeliin perustetaan heti helmikuun alussa Lentopelastusseuran UAS 403 Mikkeli -dronehälytysryhmä, joka voi tukea poliisia ja jatkossa myös pelastusviranomaisia.

”Meillä on ollut seurassa UAS-toimintaa kuusi vuotta. Toimimme aina viranomaisten tilauksesta, ja poliisin etsintätehtävät ovat selkeitä. Parhaillaan täsmennetään, mihin pelastustoimen tehtäviin vapaaehtoisia voi käyttää. Vapaaehtoisryhmien vasteaika on tyypillisesti 1-2 tuntia.”

Useita vuosia Lentopelastusseuran vapaaehtoisryhmiä kouluttanut Kupiainen on miehittämättömien ilma-alusten osalta toiminut tähän saakka SLPS:n jäsenyhdistyksen, Suomen Dronepelastajat ry:n, kanssa.

”Mikkelissä on nyt koulutuksessa MPK-taustainen droneporukka, joka täydentää aiempaa hälytysryhmäverkostoa.”

Koulutettavalla ryhmällä on käytössään sotilasilmailua varten kehitetty keskiraskas, miehittämätön drone, kotimaista tuotantoa oleva SkyDrone 7, jonka lentoaika on noin tunnin. Ryhmällä on käytössään myös komentopaikka, auto, jossa voi työskennellä neljä henkilöä ja jossa toimii riittävä tietoliikenneverkko.

”Mikkelin Maanpuolustuskoulutus MPK:n Droneosaamiskeskuksen erityisosaamisalue on keskiraskaissa ja raskaissa droneissa. Tulevaisuudessa MPK:n Droneosaamiskeskus voi kouluttaa dronen lennätystä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksena (VARTU) ja sotilaallista valmiutta palvelevana koulutuksena (SOTVA)”, Jussi Saarinen kuvaa.

VARTU-koulutus on siviili-ilmailua ja SOTVA-koulutus taas sotilasilmailua, jossa reserviläiset kouluttavat osaavaa reserviä Puolustusvoimien tarpeisiin.

Kaksivaiheinen kehityshanke meneillään

Kehitystyötä tehdään kahden hankkeen avulla. Eteläsavolaisten koulutushankkeen ensimmäisen vaiheen toteutukseen tarvittiin rahoitusta noin 200 000 euroa. Koulutuksen toteutti Suomen Lentopelastusseura. Hankerahoitusta saatiin muun muassa Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä, useilta muilta säätiöiltä ja yhdistyksiltä, maapuolustusjärjestöiltä ja maakunnan kahdelta Leader-ryhmältä.

”Toiminnan tavoitehan on lisätä turvallisuutta maaseudulla ja varmistaa muun muassa sähköyhtiöiden toimintaa”, Saarinen muistuttaa.

Kehityshankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on hankkia yli 10 kilometrin etäisyyteen lentävä drone ja lämpökamera, joiden arvioidaan olevan jopa suorituskykyisempiä kuin mitä viranomaiskäytössä on tällä hetkellä.

Lentoaikaa virolaisvalmisteisella kiinteäsiipisellä Threod Systemsin EOS-dronella on enintään noin kolmisen tuntia, nopeutta sillä voi olla jopa 100 kilometriä tunnissa ja kantamaa 50 kilometriä. Tämäntyyppisellä, lämpökameralla varustetulla dronella voidaan havaita etsittävä ihminen jopa yli 10 kilometrin päästä.

Jatkohankkeen arvioidaan toteutuvan tänä vuonna tai viimeistään vuonna 2025. Rahoitusta tarvitaan noin 230 000 euroa. Merkittävä osasta rahoitusta on jo kasassa. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on muun muassa Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä ja Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä. Lisäksi odotetaan päätöksiä viime vuoden lopulla jätettyihin rahoitusanomuksiin.

”Tämä on maakunnallinen ja käytännössä myös valtakunnallinen hanke, jolla luodaan uudentyyppinen asiantuntijaympäristö. Kehitystyössä on mukana viisi pääkouluttajaa ja hyvin laaja, eri alojen asiantuntijoista koostuva ryhmä”, Saarinen sanoo.

Mikkelin lentoasema kehittyy vaihe kerrallaan

Eteläsavolaisen dronehälytysryhmän kotipaikkana toimii Mikkelin lentoasema, joka saa näin uuden käyttäjäryhmän palveluille.

”Mikkelin lentoaseman ilmatila ja sitä ympäröivä maasto teineen tukee harjoitusalueiden muodostamista miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten koulutuslentotoimintaan”, lentoaseman päällikkönä kolmisen vuotta toiminut Sami Kahilakoski kuvaa.

Viimeksi reittiliikennettä lennettiin Mikkelistä vuonna 2005. Mikkelin lentoasemalla on tehty viime aikoina toimia, joiden myötä lentoasema käytettävyys vastaa EU:n nykyisiä tiukkoja vaatimuksia.

”Yksi ns. esteasioista on ollut lentoaseman ympärillä ollut tiheä puusto. Olemme kaataneet nyt 10 hehtaarilta puuston, joten kenttää on siltä osin mahdollisuus alkaa käyttää. Satunnaisia tilauslentoja meillä on ollut yksi kuukaudessa. Pyrimme parantamaan nyt useilla toimilla lentoaseman toimivuutta ja lisäämme käytettävyyttä, jotta tänne saadaan erilaisia käyttäjäryhmiä. Se edellyttää myös tiedotusta siitä, että tänne voi lentää ja että täällä on käytössä ammattiliikenteeseen soveltuva lentoasema.”

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy koordinoi parhaillaan Keula kohti Mikkeliä -kehityshanketta, joka tuotteistaa yhdessä tilauslento-operaattoreiden kanssa lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle. Pidemmän aikavälin tavoitteena on pyrkiä aloittamaan säännöllinen liikenne.  Tärkeä osa kehitystyötä on hyödyntää lentoasemaa koulutusympäristönä miehittämättömälle ilmailulle.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kuvateksti:

Saimaan Drone Oy:n Jussi Saarinen kuvaa, että eteläsavolaisten reserviläisten koulutushankkeet luovat maakuntaan uudentyyppisen asiantuntijaympäristön.

Keula kohti Mikkeliä -hankkeessa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto / AKKE. 

Mikkeliläisyritysten yhteistyönä suunniteltiin työkalu hiilijalanjäljen laskentaan

Osasto: by Anna Virrantaus

Puuni Oy auttaa asiakasyrityksiään suunnittelemaan ja tekemään päästövähennyksiä. Mikkeliläinen Mindhive Oy suunnitteli yritykselle uuden työkalun Puunin idean ja potentiaalisen australialaisasiakkaan toiveiden pohjalta.

Puuni Oy:n liikeideana on luoda uutta, lisäyksellistä metsäpinta-alaa alueille, jotka eivät luontaisesti metsity. Hiilinieluja on luotu istuttamalla metsää useisiin kohteisiin Mikkelissä ja Lempäälässä.

Palvelumuotoilulla kirkastettiin ideaa

Yrityksen perustaja Joona Puhakka kuvaa, että Mindhiven kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena oli uudenlainen palvelu, jonka konseptin toimivuudesta toivottiin ammattilaisen näkemys.

”Halusimme Mindhiven näkemyksiä konseptimme toimivuudesta, jotta voisimme kehittää siitä menestyksekkään palvelun. Mindhive hankki meille uusia näkemyksiä ja tärkeää tietoa, joka oli aiemmin jäänyt huomiotta. Saimme näin selkiytettyä konseptiamme ja luotua visuaalisen suunnitelman palvelumme toimivuudesta.”

Puhakka uskoo, että työkalut mahdollistavat yrityksen alkuperäisen idean havainnollistamisen mahdollisille asiakkaille ja sijoittajille tavalla, joka on sekä konkreettinen että vakuuttava.

”Meille oli valtavan iso apu saada Mindhiven ammattilaiset mukaan suunnittelemaan ja jalostamaan ideaamme. Vaikka itse olemme luottavaisia ideastamme, on aina jännittävää ja palkitsevaa nähdä ideasta ensimmäiset graafiset vedokset. Mindhive on osoittautunut loistavaksi yhteistyökumppaniksi, kun etsimme asiantuntija-apua uusien palveluiden kehittämiseen. Mielestäni muidenkin yritysten kannattaa hakea ammattilainen mukaan jo ideavaiheessa ja katsoa, kun omat visiot alkavat hahmottumaan todellisiksi suunnitelmiksi.”

Prototyypin avulla voi esitellä tuoteideaa

Käytännössä Mindhive lähti selkeyttämään ja konkretisoimaan asiakkaalleen tuoteideaa hiilijalanjäljen raportointipalvelusta, jota käyttäisivät yhteisöllisiä työtiloja käyttävät toimijat.

”Tunnistimme asiakkaan mahdollisia kipupisteitä, esitimme niihin ratkaisuja ja suunnittelimme asiakaspolun palvelun käyttöönotosta. Sen jälkeen muotoiltiin asiakkaan tuoteideasta käyttöliittymän prototyyppi, jonka avulla konkretisoitiin, miten palvelu toimisi ja miltä se tuntuisi. Prototyypin avulla voidaan kevyesti testata palvelua ilman, että tarvitsee vielä varsinaisesti koodata riviäkään. Prototyypin avulla Puuni Oy pystyy nyt esittelemään palvelua potentiaalisille asiakkaille ja sijoittajille, jotta palvelua voidaan lähteä kehittää eteenpäin. Käytännössä prototyyppi on linkki, josta aukeaa käyttöliittymäkuvia, jotka näyttävät ja tuntuvat oikealta palvelulta”, kehitystyötä tehneet Mindhiven palvelumuotoilijat Anni Vigrén ja Suvi Ripatti kuvaavat.

Verstas VB-hanke mahdollisti ketterät kokeilut

Yritysten välisen yhteistyön mahdollisti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Verstas VB -hanke, josta oli mahdollista rahoittaa ns. ketteriä kokeiluja. ”Kokeiluja tehtiin yhteensä 14:lle yritykselle ja tuloksia tullaan esittelemään kevään aikana. Kokeiluihin varattu rahoitus on nyt jo käytetty, tarpeita olisi kyllä ollut useammallekin kokeilulle”, toteavat hankkeen asiantuntija Kimmo Haapea ja projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kehitysyhtiö Mikseiltä.

Verstas VB (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanke pilotoi Venture Builder -palvelukokonaisuuden. Määrällisenä tavoitteena on tukea 16 uuden kasvuhaluisen ja -kykyisen yrityksen syntymistä Etelä-Savoon. Hanke kestää vuoden 2024 loppuun saakka. EAKR-rahoitusta se saa Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Lisätietoja

Marjo Niittuaho-Nastolin, 0440 361 615, marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Kuvateksti: Mindhiven palvelumuotoilija Suvi Ripatti fasilitoimassa muotoilutyöpajaa. Kuvaaja Pihla Liukkonen, Kontrastia Oy.

 

50 yritystä esittelee kesä- ja vakituisia työpaikkoja RekryON-tapahtumassa

Osasto: by Anna Virrantaus

Työnhakijat ja työnantajat kohtaavat jälleen, kun perinteinen RekryON järjestetään torstaina 22.2.2024 klo 13–17 Mikkelissä Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla. Tänä vuonna mukana on noin 50 yritystä tai yhteisöä esittelemässä toimintaansa ja työmahdollisuuksia – tarjolla on niin kesä- kuin vakituisia työpaikkoja.

Tapahtumat järjestelyt aloitettiin marras-joulukuussa ja yritysten ilmoittautuminen oli avoinna tammikuun loppuun. ”Kiinnostus tapahtumaa kohtaan on ollut suurta, ja on erittäin hienoa, että Stellassa kohdataan näin isolla porukalla”, iloitsee Mikkelin kehitysyhtiö Miksein palvelujohtaja Mari Meriläinen. ”Toivottavasti jokainen kävijä saa luotua kontakteja työllistymiseen, harjoitteluun tai opinnäytetyöhön”, hän jatkaa.

Oheisohjelmassa mm. työpajoja

TE-palvelujen työnhakuklinikalla jaetaan vinkkejä ansioluettelon ja työhakemuksen laatimiseen. Klinikka on auki koko tapahtuman ajan.

Käyttöopastusta LinkedIn -työelämäverkoston haltuunottoon on tarjolla työpajoissa klo 14 ja klo 16.30. Muina aikoina oman LinkedIn-profiilin hiomiseen saa henkilökohtaista sparrausta Mikkelin kehitysyhtiö Miksein osastolta.

TE-live tuottaa ja esittää sisältöä mukanaolevista yrityksistä.

Eri toimialat laajasti edustettuina

Yritysten esittelyt ja tiedossa olevat avoimet työpaikat löytyvät rekryon.fi sivustolta. Kaikki yritykset tullaan esittelemään myös RekryONin somekanavissa. Mukana olevat yritykset edustavat laajasti ja kattavasti eri toimialoja, ja löytyvät verkkosivuilta myös toimialoittain jaoteltuina.

Mukana on myös koulutusorganisaatiota. Lisäksi Mikkelin ympäristökuntien työpaikkoja esitellään kootusti kuntien (Mäntyharju, Juva ja Kangasniemi) osastoilla.

Viestintäyhteistyötä on tehty oppilaitosten kanssa, joten myös nuoria työnhakijoita odotetaan mukaan runsain joukoin.

Lisätietoja

Saara Liukkonen, tapahtuman tuottaja, SaaraLiu, puh. 040 502 0583 tai saaraliu@saaraliu.fi

Miia Korja, asiakkuuskoordinaattori, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, puh. 0440 875 436 tai miia.korja@mikseimikkeli.fi

Mari Meriläinen, palvelujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, puh. 040 547 9716 tai mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

www.rekryon.fi

SBS Betoni investoi vihreään siirtymään       

Osasto: by Anna Virrantaus

SBS Betoni Oy rakentaa Mikkelin Tikkalaan uuden, vihreään siirtymään perustuvan betonielementtitehtaan, jossa valmistetaan erilaisia jännebetonielementtejä.

Toimitila- ja teollisuusrakentamisessa tarvitaan yhä enemmän laajarunkoisempia ratkaisuja ja koko rakentamisen sektorilla on kasvava tarve tilojen muuntojoustavuuteen. Näihin ja moniin muihin vaativiin tarpeisiin pystytään vastaamaan uudessa tehtaassa valmistettavilla betonituotteilla.

Tehtaan laitteistot ovat moderneinta saatavilla olevaa teknologiaa ja tuotantokokonaisuus toteutetaan hyvin innovatiivisesti. Uuden tehtaan betonirakenteista suurin osa valmistetaan Suutarisen kehittämällä vähähiilisellä betonilla. Sitä käyttämällä SBS Betoni Oy pystyy puolittamaan betonirakentamisen hiilidioksidipäästöt haluamissaan rakennuskohteissa.

Uusi tehdas mahdollistaa myös uudenlaisten tuotteiden valmistamisen ja vähähiilisen betonin käyttämisen  rakennusten runkotuotteissa. Yrityksen nykyisessä kiertomuottiseinäelementtitehtaassa vähähiilinen betoni on ollut jo käytössä.

Uusi jännebetonitehdas muodostaa yhdessä yrityksen kiertomuottitehtaan kanssa Suomen suurimman betonielementtitehtaan Mikkelin Tikkalaan.

Lisätiedot

Juho Suutarinen
SBS Betoni Oy:n toimitusjohtaja
juho.suutarinen@suutarinen.fi

Markus Suutarinen
Maarakennus Suutarinen Oy:n toimitusjohtaja
markus.suutarinen@suutarinen.fi

Suutarinen yhtiöt on yli 70-vuotias, vakavarainen betoniteollisuuden ja talonrakentamisen sekä maarakentamisen yritysryhmä. Yritysryhmään kuuluvat Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy, SBS Betoni Oy ja Maarakennus Suutarinen Oy. Lue lisää www.suutarinen.fi.

Ilmasta käsin kuvattu järvimaisema, jonka keskellä kaartaa autotie

Saimaa Hop On Hop Off –reittitarjonta laajenee Mäntyharjulle ja Juvalle Mikkelin ja Puumalan lisäksi kesällä 2024

Osasto: by Anna Virrantaus

Luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee kesällä Saimaalla. Matkailija voi valita valikoimasta laiva- ja bussiretkiä ja pääsee helposti perille asti Saimaan ja Mikkelin seudun suosittuihin kohteisiin. Herkkusuille on oma rengasmatka suoraan Helsingistä Saimaalle. Reittitarjonta laajenee kesällä 2024 Mäntyharjulle ja Juvalle Mikkelin ja Puumalan lisäksi.

Luonto- ja matkailukohteiden saavutettavuus paranee ja reittitarjonta laajenee, kun uudet takuulähtöiset Saimaa Hop On Hop Off -reitit starttaavat jälleen juhannuksen jälkeen.

”Tulevana kesänä meillä on kattava valikoima laiva- ja bussiretkiä Saimaalle ja Mikkelin seudun matkailukohteisiin. Uutuutena bussiretket Juvalle ja Mäntyharjulle sekä valmiiksi paketoitu Herkkusuiden rengasmatka Helsingistä Saimaalle” kertoo Saavu Saimaalle -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Matkustaja pääsee yhteiskuljetuksella Saimaan ja Mikkelin seudun suosittuihin kohteisiin perille asti, jopa Helsingistä lähtien. Palvelu on ihanteellinen autottomille matkailijoille. Yhteiskuljetuksella tehdyt matkat ovat myös yksityisiä kyytejä ympäristöystävällisempiä, mikä tekee Saimaan alueen matkailusta aiempaa vastuullisempaa ja kestävämpää.

”Matkan hiilijalanjälki pienenee, kun matkustaja valitsee yhteiskuljetuksen oman tai vuokra-auton tai yksityisveneen sijaan. Yhteiskyydillä liikkuminen on usein myös helpompaa ja mukavampaa. Matkailija voi vain hypätä kyytiin ja nauttia maisemista” sanoo Airas.

Saimaan parhaimpien makuelämysten ääreen matkailija pääsee suoraan Helsingin keskustasta. Kulinaristisella kahden päivän matkalla maistellaan Saimaan parhaita lähiruokaherkkuja. Vierailukohteina ovat Sodan ja Rauhan keskus Muisti, Sahanlahti Resort, Pihlas Resort, Teahouse Of Wehmais sekä Tertin kartano.

Laivareittien pääkohteena Saimaalla on Astuvansalmen kalliomaalaukset sekä Puumalan saaret: Niinisaari, Lintusalo ja Rokansaari. Bussiretkillä matkailija pääsee tutustumaan opastetusti eri kohteisiin muun muassa Juvalla ja Mäntyharjussa.

”Juvalle suuntautuvalla bussiretkellä matkailija tutustuu laajalti historiaan ja aitoihin eteläsavolaisiin makuihin. Vierailemme Pattoin perintötalossa, Juvan kivikirkossa, Partalan museoalueella, Rapion Myllyllä, teehuoneella ja Tertin kartanossa. Mäntyharjun bussiretken lähtöpaikkana on Makasiinin Puoti ja Kahvila ja retken aikana vieraillaan Taidekeskus Salmelassa, Miekankoskella sekä Woikoski Feelingissä” jatkaa Airas.

Fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta parantamalla vahvistetaan Saimaan vetovoimaa ja pyritään nostamaan se Suomen kolmen tunnetuimman matkailualueen joukkoon. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi Saimaalle odotetaan myös kansainvälisiä vieraita.

Matkailuliikenneteen ja kestävien matkaketjujen kehittäminen aloitettiin Mikkelin alueella vuonna 2021, kun Saimaa Hop On Hop Off -palvelu lanseerattiin Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen -hankkeessa. Kesällä 2023 reittitarjonta laajeni uuden hankkeen myötä Puumalaan ja tulevana kesänä Juvalle ja Mäntyharjulle.

Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat myynnissä visitmikkeli.fi-sivuston verkkokaupassa suomen ja englannin kielillä.

Lisätietoja

Hanna Airas
projektipäällikkö, Saavu Saimaalle! -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
hanna.airas@mikseimikkeli.fi
+358 50 3296560

Saavu Saimaalle! -hankkeella parannetaan Saimaan ja hankealueen matkailukohteiden fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta sekä edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vastuullista matkailua.

Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta, jota ovat rahoittamassa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Mikkelin kaupunki, Puumalan kunta ja Mikkelin seutuvaliokunta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. Lisää www.mikseimikkeli.fi