fbpx
Pihlajan lehtiä vihreällä taustalla

Etelä-Savon vetylaaksoselvitys hankkeen loppuseminaari 13.11. Mikkelissä

Etelä-Savon vetylaaksoselvitys -hankkeen loppuseminaari järjestetään 13.11.2024 klo 12-15, kokoushuone 3, Tuma talo, 1. krs, Sammonkatu 12, Mikkeli. Tervetuloa!

Etelä-Savon vetylaaksoselvitys -hankkeessa tarkasteltiin Etelä-Savon alueellisia mahdollisuuksia liittyen vihreään siirtymään, vedyn tuotantoon ja käyttöön, sekä näihin liittyviä perusrakenteisiin kuten energian siirtoon ja varastointiin.

Päivän aikana esittelemme hankkeen keskeisimmät tulokset ja keskustelemme Etelä-Savon alueen potentiaalista alla olevan agendan mukaisesti.

Loppuseminaarin ohjelma

11.00 Omakustanteinen lounasmahdollisuus, Ramin konditoria tuma-talon alakerrassa
11.30 Kahvitarjoilu
12.00 Tilaisuuden avaus, Pentti Mäkinen, Maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto
12.10 Keynote–puheenvuoro, Tommi Göös, Project development manager, Ren-Gas
12.30 Hankkeen tulosten esittely, LUT
12.30 Tuuli- ja aurinkovoima teollisuuden tukijalkana
12.50 Vedyn tuotanto, käyttö ja sijoittuminen
13.10 Yritykset, toimijat ja visiot
13.30 Tauko 10-15 min, kahvitarjoilu
13.40 Yhteiskunnalliset vaikutukset
14:00 Kokemuksia muilta alueilta
14.15 Yhteenveto
14.30 Yleinen keskustelu ja kysymykset yleisöstä
15.00 Tilaisuus päättyy.

Ilmoittautuminen viimeistään 10.11.2024.

Ilmoittautumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/29563918F1E0046B

Tervetuloa!

Tilaisuus on maksuton. Paikkoja rajoitetusti.

LUTin tapahtumasivut seminaarille löytyvät osoitteesta https://www.lut.fi/fi/tapahtumat/etela-savon-vetylaaksoselvitys-loppuseminaari

Lisätiedot: Jussi Heinimö, 040 544 0936, jussi.heinimo@mikseimikkeli.fi.

Tilaisuus on järjestetty yhteystyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoiman Investointien edistäminen Etelä-Savossa -hankkeen kanssa. Hanke on EU-osarahoittama ja rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä Monivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

kaksi työmiestä asentaa aurinkokennoa paikoilleen toisten aurinkokennojen viereen

Solinvest Oy suunnittelee aurinkovoimalaa ja akkuvarastoja Haukivuoren Ropolansuolle

Solinvest Oy on laajentamassa toimintaansa Mikkelissä. Yhtiö on varannut Mikkelin kaupungilta alueen uuden aurinkovoimalan toteuttamiseen. Varausoikeus koskee 57,7 hehtaarin aluetta Viitakankaalla, joka sijaitsee Haukivuoren Ropolansuolla.

Yhtiöllä on vuokrasopimus myös kahdeksan hehtaarin alueesta Ristiinassa, minne rakennetaan tulevan vuoden aikana aurinkovoimala ja akkuvarastoja.

Haukivuoren Ropolansuon Viitakankaan aluevarauksesta järjestettiin julkinen tarjouskilpailu.
Mikkelin kaupunki päätti 15.10.2024 alueen varaamisesta Solinvest Oy:lle aurinkovoimalan suunnitteluun ja toteutukseen.

Varausaika on 12 kuukautta, mitä voidaan erillisellä ilmoituksella jatkaa yhdeksän kuukauden ajan. Maanvuokrasopimus 45 vuodeksi laaditaan varausajan puitteissa ja samalla tarkastetaan alueen vuokrahinta. Varausoikeuden saajalla on päätöksen nojalla oikeus tehdä alueella luontoon, rakennettavuuteen ja muihin olosuhteisiin liittyviä selvityksiä. Selvityskustannukset ovat varaajan vastuulla. Hanke toteutetaan suunnittelutarveratkaisuna, koska varausalueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa.

Mikkelin kaupunki ja kehitysyhtiö Miksei ovat vahvasti mukana edistämässä vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian hankkeita, sillä yhteiskunta sähköistyy voimakkaasti.

– On tärkeää, että voimme vastata vihreän siirtymän haasteeseen luomalla mahdollisuuksia uusiutuvan energian hankkeille Mikkelissä. Näyttää siltä, että Pohjois-Mikkeliin ja Haukivuorelle on muodostumassa merkittävissä määrin aurinkoenergian tuotantoalueita, kertoo kaupungin maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs.

Kaupungin mukaan Solinvest Oy on osoittanut Ristiinan hankkeen kautta potentiaalia suunnitella ja toteuttaa uusiutuvan energian hankkeita.

– Solinvestillä on hyvää osaamista uusiutuvan energian tuotannon alalta. Yritys tekee oikeita asioita, ja heillä on vastuullinen toimintamalli vihreän siirtymän hankkeiden toteuttamiseksi, Äikäs toteaa.

Solinvest Oy kiinnostui Ropolansuon alueesta Ristiinan hankkeen kautta. Yhtiön tavoitteena on luoda Mikkelin alueelle pitkäaikaiset yhteistyösuhteet.

– Toimiva yhteistyö alueen toimijoiden kanssa helpottaa liiketoimintamme kehittämistä, Solinvestin kehitysjohtaja Miika Korsman näkee.

Yhtiössä arvostetaan, että Mikkelissä varattavaksi tuleville alueille on tehty alkukartoitukset, joiden avulla tarjotaan aurinkovoimaloille sopivia alueita.

– On hyvä, että aurinkovoimalan ja akkuvaraston voi sijoittaa alueelle, joka ei sovellu muuhun hyötykäyttöön, Korsman korostaa.

Ropolansuolle Solinvest Oy suunnittelee aurinkovoimalaa ja akkuvarastoja, mutta huomattavasti suuremmassa mittakaavassa kuin Ristiinassa.

– Alueen käyttö maksimoidaan, mutta kokoluokka ratkeaa vasta selvittelyjen jälkeen, Korsman vahvistaa.

Lisätiedot

Solinvest Oy
Miika Korsman
Kehitysjohtaja
miika.korsman@solacur.com
p. 0400 200 885

Mikkelin kaupunki
Topiantti Äikäs
Maankäyttöjohtaja
topiantti.aikas@mikkeli.fi
p. 040 129 5152

Solinvest Oy on uusiutuvan energian ja energia-alan innovaatioiden edelläkävijä, joka on erikoistunut aurinkovoimaloiden ja akkuvarastohankkeiden kehittämiseen. Yhtiö etsii jatkuvasti alueita ja hankkeita, jotka soveltuvat pitkäaikaisiin, vakaata tuottoa tarjoaviin sijoituksiin.

Aurinkoenergian ja akkuvarastoinnin yhdistelmällä Solinvest Oy luo pitkäjänteisiä ratkaisuja ja rakentaa yhdessä kumppaniensa kanssa tulevaisuutta, jossa energia on puhdasta, tehokasta ja älykkäästi hallittua.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toteuttaa Investointien edistäminen Etelä-Savossa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on hakea ja edistää investointeja Etelä-Savoon. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiäMonivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

eri värisiä ihmisen pään profiilikuvia

Millainen on hyvä rekrytointi-ilmoitus?

Rekrytointi-ilmoitus on tärkeä osa työnhakuprosessia. Se on usein ensimmäinen kosketus, jonka potentiaalinen työntekijä saa yrityksestäsi, joten sen tulisi olla selkeä, informatiivinen ja houkutteleva. Mutta millainen on hyvä rekrytointi-ilmoitus?

Hyvin laadittu rekrytointi-ilmoitus varmistaa, että saat juuri oikeanlaisia hakemuksia ja säästää aikaa sekä vaivaa.

Tässä on muutama keskeinen vinkki, joilla voit varmistaa, että ilmoituksesi on onnistunut.

1. Kerro, mitä yrityksesi tekee

Ensimmäinen asia, joka ilmoituksessa tulisi kertoa, on selkeä kuvaus siitä, mitä yrityksesi tekee. Vaikka yrityksesi olisi tunnettu, älä oleta, että kaikki hakijat tuntevat sen. Esimerkiksi:

Yrityksemme ABC Oy on erikoistunut korkealaatuisten käsityötuotteiden valmistukseen. Toimimme paikallisesti ja olemme tunnettuja käsityötaidoistamme sekä asiakaslähtöisestä palvelusta.

2. Kuvaile avoin tehtävä

Seuraavaksi kerro, mihin tehtävään työntekijää haetaan. Ole tarkka ja selkeä, jotta hakijat ymmärtävät, mitä työ pitää sisällään. Esimerkiksi:

Haemme nyt tiimiimme innokasta ja osaavaa myyntineuvottelijaa. Tehtäviisi kuuluu asiakaspalvelu myymälässämme, tilausten käsittely ja asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen.

3. Konkreettiset työtehtävät

Tarkenna, millaisia konkreettisia työtehtäviä työntekijällä on. Tämä auttaa hakijoita arvioimaan, sopivatko he tehtävään ja onko se heille kiinnostava. Esimerkiksi:

Päivittäisiin tehtäviin kuuluvat:

  • Asiakkaiden opastaminen ja palveleminen myymälässä
  • Tilausten käsittely ja seuranta
  • Tuotteiden esillepano ja myymälän siisteydestä huolehtiminen
  • Osallistuminen markkinointikampanjoiden suunnitteluun ja toteutukseen.

4. Työsuhde-edut

Työsuhde-edut ovat tärkeä osa työpaikan houkuttelevuutta. Kerro selkeästi, mitä etuja tarjoat työntekijöille. Esimerkiksi:

Tarjoamme:

  • Kilpailukykyisen palkan ja provisiomallin
  • Laajan työterveyshuollon
  • Mahdollisuuden kehittyä ja oppia uutta
  • Viihtyisän työympäristön ja mukavat työkaverit.

5. Hakemuksen lähettämisen määräaika ja yhteystiedot

Ilmoita selkeästi, mihin mennessä hakemus tulee lähettää ja kenelle se osoitetaan. Esimerkiksi:

Lähetä hakemuksesi ja CV:si 31.8.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen rekry@yritysabc.fi. Merkitse viestin aiheeksi ”Myyntineuvottelija”.

Lisäksi voit kertoa, keneltä saa lisätietoja ja miten:

Lisätietoja tehtävästä antaa myymäläpäällikkö Maija Meikäläinen, puh. 040 123 4567, arkisin klo 9-16. 

6. Aikataulu ja muut tiedot

Jos tiedät oman aikataulusi, voit myös kertoa, minä päivänä haastattelut pidetään tai mihin mennessä ilmoitat hakijoille päätöksestä. Jos kyseessä on kausityö, kerro toivottu aloituspäivä ja työsuhteen kesto. Esimerkiksi:

Haastattelut pidetään viikolla 36 ja valitsemme uuden työntekijän syyskuun loppuun mennessä. Työsuhteen toivottu aloituspäivä on 1.11.2024.

7. Viimeistely

Ennen kuin julkaiset ilmoituksen, tarkista vielä kerran kaikki päivämäärät, yhteystiedot ja linkit.

Jos käytät omaa hakemuslomaketta netissä, tee testihakemus varmistaaksesi, että kaikki toimii oikein ja hakijat saavat automaattivastauksen.

Hyvin laadittu rekrytointi-ilmoitus tekee rekrytoinnista sujuvampaa ja houkuttelee parhaat mahdolliset hakijat. Kun pidät huolen siitä, että kaikki tarvittavat tiedot ovat selkeästi esillä, teet työnhakuprosessista mukavamman sekä itsellesi että hakijoille.

Onnea rekrytointiin!

Teksti: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

erilaisia ihmishahmoja ja tavarafiguureja piirrettynä

Kuluttaminen on muuttumassa – mitä se tarkoittaa yrityksellesi?

Kuluttajakäyttäytyminen on muuttumassa, kun yhä useammat kuluttajat suosivat mm.  vuokraamista omistamisen sijaan. Kaupungistuminen, asumistilojen pienentyminen ja tarve joustavuuteen ajavat kuluttajia vähentämään omistamiensa tavaroiden määrää.

Kuluttajat arvostavat yhä enemmän palveluita, jotka tarjoavat helppoa ja vaivatonta pääsyä hyödykkeisiin ilman pitkäaikaisia sitoumuksia.

Sitran tutkimus The Changing Relationship Between People and Goods (Korkman & Greene, 2017) osoittaa, että kuluttajat ovat yhä tietoisempia kestävän kehityksen merkityksestä ja haluavat hyödyntää myös jakamistalouteen perustuvia palveluita kuten vuokraamista, vaihtamista ja lainaamista.

Jakamistalous perustuu kiertotalouden periaatteisiin, sillä siinä resursseja pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä vähentää uusien tuotteiden tarvetta, luonnonvarojen kulutusta, sekä lopulta jätteiden syntymistä.

Vertaisvuokraus, eli kuluttajien välinen tavaroiden tai tilojen vuokraus on myös kasvava ilmiö, joka astuu yhä enemmän yritysten perinteiselle toimintakentälle. Tämä toiminta voi muodostua yrityksille uudeksi kilpailijaksi, jota ei kannata jättää huomiotta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat asuntojen- (Airbnb) ja autojen (GoMore) vuokraus.

Yritysten olisikin hyvä pohtia, voisiko tuotteiden vuokraaminen tai palveluiden tarjoaminen tavaroiden myyniin sijasta tai niiden lisäksi, olla osa niiden liiketoimintakonseptiaan. Näin ne voisivat vastata paremmin muuttuviin kuluttajatarpeisiin ja pysyä kilpailukykyisinä jakamistalouden kehittyessä.

Digitaaliset alustat ovat merkittävä osa nykyaikaista jakamistaloutta. Näiden alustojen kautta toimiva jakamistalous on laajentanut perinteisiä vuokraus- ja palvelumalleja tuomalla uusia mahdollisuuksia kuluttajien ja yritysten ulottuville. Alustatalous mahdollistaa resurssien ja palveluiden jakamisen entistä laajemmalle käyttäjäkunnalle, mikä voi olla yrityksille sekä kilpailuetu että uusi tapa tavoittaa asiakkaita.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä on havaittu jakamistalouden kehitys ja sen tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet ja haasteet yrityksille. Näihin on tartuttu uudessa hankkeessa, Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa, jonka tavoitteena on selvittää ja kehittää jakamistalouden tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Mikäli aihe herätti kiinnostusta ja haluat keskustella tästä, otathan yhteyttä Johanna Järviseen,  johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320,  niin keskustellaan miten voisimme kehittää jakamistaloutta sinun yrityksessäsi.

Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kiertotaloutta edistävä hanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

lapsen kasvot vasemmalla ovat kohti oikeaa, keltaisella pohjalla tekstiä ja logoja

Energia- ja kiertotaloustori Mikkelissä 11.10. – Tule mukaan!

Tervetuloa tutustumaan energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuihin Kauppakeskus Stellaan Mikkelin Energia- ja kiertotaloustorille perjantaina 11.10.2024 klo 10–15! Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa energiankulutuksen ja -tuotannon murroksesta sekä kiertotaloudesta.

Sähkön kulutuksen kasvaessa muun muassa rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä, on tärkeää kehittää vähäpäästöisiä ja tehokkaita energiaratkaisuja.  Kierto- ja jakamistalous tarjoavat mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta hyödyntämällä tehokkaammin jo olemassa olevia resursseja.

Mitä tapahtumassa on luvassa?

  • Energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuja esittelemässä paikalliset yritykset ja toimijat kuten MikseiMikkeli, ProAgria ja Xamk.
  • Inspiroivia asiantuntijapuheenvuoroja energiankäytön tehostamisesta, kuten aurinkosähköstä ja kotitalouksien energiansäästövinkeistä.
  • Musiikkiesityksiä ja mahdollisuus keskustella alan asiantuntijoiden kanssa.

 Tilaisuus on avoin kaikille ja sopii niin kuluttajille kuin ammattilaisillekin.

Ohjelma

  • Klo 10.00 Alueellinen energianeuvonta ja kiertotaloustoimijat sekä yritykset esittäytyvät
  • Klo 11.00 Kotitalouden energiansäästövinkit, Savon Martat
  • Klo 11.30 Musiikkiesitys Elisa Suominen & Tuuli Anikari
  • Klo 12.00 Kiinteistön suunnitelmallinen kunnossapito, Kiinteistöliitto
  • Klo 12.30 Aurinkosähkö ja energiaikkunat, Suomen Energia-apu
  • Klo 13.00 Musiikkiesitys Elisa Suominen & Tuuli Anikari
  • Klo 14.00 Haastatteluja yrityspisteissä ja yleisökysymyksiä
  • Klo 15.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden juontavat Xamkin opiskelijat Elmo Nieminen ja Taru Behm.

Tapahtuman järjestävät Alueellinen energianeuvonta Etelä-Savo, ProAgria Etelä-Savo ry, Sweco Oy, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Metsäsairila Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Mukana tapahtumassa: Puijon Romu Oy, Kiinteistöliitto, Omakotiliitto, Suomen energiasaneeraus, Savon martat, Suomen energia-apu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hanke.

Nähdään Stellassa Energia- ja kiertotaloustorilla!

Lisätietoja:

Johanna Järvinen, p. 050 4655320, e-mail: johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi

Jenina Luotolampi p. 050 3459 403, e-mail: jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä tapahtumassa ovat mukana hankkeet KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä, Jakamistalouden kehittäminen Etelä-Savossa, Verstas CO2 sekä Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki. Hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia ja tukia ovat myöntäneet Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Savon maakuntaliitto.

tausta metsää ja järvi, kumiveneessä seisoo joukko kumipukuisia ihmisiä kädet pystyssä

Mikkelin matkailu selvässä nousussa – kansainvälisten yöpyjien määrän kasvu piristi elokuuta ja pidensi sesonkia

Mikkelin kaupungin matkailukesä onnistui keskimääräistä paremmin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kesä-elokuun rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat Mikkelissä 6 %. Vastaavalla ajanjaksolla koko Suomen rekisteröidyt majoitusvuorokaudet kasvoivat 0,13 % ja Järvi-Suomessa majoitusvuorokaudet vähenivät 4,1 %.

Heinäkuussa rekisteröityjä majoitusvuorokausia kirjattiin Mikkelissä 3,8 % enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa, vaikkakin ulkomaalaisten majoitusvuorokaudet laskivat 22,4 % edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna. Ilahduttavasti kuitenkin kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat heinäkuussa 6,2 %.

Elokuussa rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä kasvoi Mikkelissä 17,7 %. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat 7,5 % ja ulkomaalaisten peräti 85,2 %. Vertailun vuoksi Järvi-Suomessa rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä väheni 3,5 % – kotimaisten yöpymiset vähenivät 4,4 % ja ulkomaalaisten kasvoivat 3,4 %.

”Mikkelin matkailukesään voidaan rekisteröityjen majoitusvuorokausien kehityksen näkökulmasta olla todella tyytyväisiä. Vertailtaessa koko Suomen, Järvi-Suomen ja myös verrokkikaupunkien kehitykseen Mikkelin kesä onnistui todella hyvin. Kotimaisten matkailijoiden rahan käytössä oli nähtävissä varovaisuutta, joka näkyi yritysten myynneissä, mutta kansainvälisten matkailijoiden määrän kääntyminen selvään kasvuun elokuussa pidensi kesäsesonkia pidemmälle syksyyn”, toteaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

”Pitkäjänteinen työ matkailun kehittämishankkeissa tuottaa nyt tulosta erityisesti kansainvälisen markkinoinnin osalta. Saamme hankerahoitusta EU:n aluekehitysrahastosta Etelä-Savon maakuntaliiton välittämänä”, tiivistää Häkkinen.

Lisätietoa

Maisa Häkkinen, matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kuvateksti: Kesän matkailusesonki jatkuu pitkälle syksyyn. Joukko espanjalaisia kiersi Saimaata RIB Saimaa -veneellä syyskuussa 2024.

Kuva: LakeSaimaa 2.0 -hanke.

Laiturilla webinaarisarja

Mökin energiankulutukseen voi vaikuttaa vielä ennen talvea – tieto ja harkitut energiaratkaisut vähentävät kustannuksia

Talven lähestyessä on syytä kiinnittää huomiota mökin energiaratkaisuihin. Suurin osa vapaa-ajanasuntojen energiasta kuluu mökkien lämmitykseen, ja esimerkiksi sähkösopimuksen valinta vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Laiturilla 3 -hanke järjestää loka-marraskuussa webinaarisarjan, jossa asiantuntijat kertovat vapaa-ajanasukkaille näistä aiheista.

Mökin talvilämmitys ja energiatehokkuus ovat nyt ajankohtaisia aiheita: mökkeilyn kustannuksia tulevana talvena ehtii vielä vähentää laittamalla energia-asiat kuntoon.  

– Jokaisen vapaa-ajanasukkaan kannattaa pohtia oman mökkinsä tarpeita ja vaihtoehtoja sekä sitä, kuinka kulutusta voidaan ohjata ja minimoida. Sähkön hinnan vaihdellessa mökkeilijät kaipaavat myös neuvoja sopivan sähkösopimuksen valintaan, sanoo MikseiMikkelin projektipäällikkö Tuula Pihkala. 

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke vastaa haasteisiin tarjoamalla mökkeilijöille ajankohtaista tietoa. Kolmiosainen, kaikille avoin maksuton webinaarisarja energia-asioista järjestetään Teamsin välityksellä.  

Webinaarien ajankohdat ja aiheet:

  • Torstai 3.10.2024 klo 16.30–17.30 Aurinkosähköä mökille
  • Torstai 31.10.2024 klo 16.30–17.30 Mökin talvilämmitys ja lämmityksen etähallinta
  • Torstai 14.11.2024 klo 16.30–17.30 Energiatehokkuus ja sähkösopimukset mökillä

Webinaarien puhujina kuullaan energia-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita. Aurinkosähköstä kertoo tietokirjailija ja keksijä Janne Käpylehto. Mökin talvilämmityksestä puhuu projekti-insinööri Rami Kotilainen Tampereen AMK:sta ja lämmityksen etähallinnasta tuotepäällikkö Lauri Ahlsten Optiwatilta. Viimeisessä webinaarissa Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen antaa tietoa ilmalämpöpumpuista ja Feasib Oy:n projektipäällikkö Antti Sirkka sähkösopimuksen valinnasta mökillä.
 
Harkitut energiaratkaisut vähentävät mökkeilyn kustannuksia. Samalla saavutetaan ilmastohyötyjä. Mökkeilyn hiilijalanjälki on Etelä-Savossa nykyisellään noin 427 CO2e jokaista mökkeilijää kohden. Kokonaisvaikutus on suuri, sillä alueella on lähes 50 000 vapaa-ajanasuntoa, joita käyttää kaikkiaan noin 250 000 henkilöä. Energiankulutuksen vähentäminen on avainasemassa kestävän mökkeilyn edistämisessä. 

Lisätietoja webinaarisarjasta: laiturilla.fi/energiainfo-webinaarit 

 

Lisätiedo

Tuula Pihkala, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi 

Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Mikkelin seutuvaliokunta, EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Lisää tietoa hankkeesta ja vapaa-ajan asumisesta Etelä-Savossa www.laiturilla.fi sekä Facebookissa ”Laiturilla – mökkeilijän asialla” ja Instagramissa @laiturillafi. 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oyluo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä.​ Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa.​ Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. ​Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi 

Laiturilla-hanke
edessä kättelevät kädet, taustalla rivissä ihmisiä

Yrittäjillä on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi HELMI-hankkeen myötä. Vuoden aikana HELMI-hankeen henkilöstö on kontaktoinut yhteensä liki 500 yritystä, joista viimeisemmän puolen vuoden aikana noin 160 yritystä, Mikkelin ja Savonlinnan alueilla. Yhteydenottojen tavoitteena on ollut herätellä mikroyrityksiä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

Nyt esille nousevat tulokset ovat kontaktoinnin viimeiseltä puolelta vuodelta:

Suurin osa (41 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. ”Tämä kertoo siitä, että yrittäjien keskuudessa on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle ja prosessin tukemiselle” kertoo projektipäällikkö Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kontaktoiduista yrityksistä noin puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen, joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan. Alle kymmenen prosenttia näistä yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi.

Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo useita vuosia ennen omistajanvaihdosta, näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Tämä voi olla huolestuttavaa omistajanvaihdosten ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä kehittämishaluttomuus voi laskea yrityksen houkuttelevuutta ostajien silmissä ja vaikeuttaa omistajanvaihdoksia.

Kontaktoinnin tulokset viittaat siihen, että monet yrittäjät eivät valmistele yritystään tulevaisuutta varten. Yrityksistä 15 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai tee kehittäviä toimenpiteitä. Nämä seikat voivat vaikeuttaa omistajanvaihdosta ja vähentää yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä.

”Valitettavasti edelleen koemme haasteita yrittäjien tavoittamisessa. Hankkeen kohderyhmän yrityksistä jopa 25 %:lla yritystoiminta on jo loppunut, yrittäjää ei ole tavoitettu tai yrittäjä ei ole kokenut tarvitsevansa hankkeen tarjoamia palveluja.” toteaa Kirsi Mättölä.

Tuloksista on kuitenkin havaittavissa myös positiivisia asioita: 13 % kohderyhmän yrityksistä on selkeästi halukkaita aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Tämä luo mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kasvulle ja elinvoimaisuudelle.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosprosessit on saatu käyntiin viimeisen puolen vuoden aikana noin 70 yrityksessä eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksistä. Tämä on johtanut noin 25 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueiden elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Yritysvalmentaja Pekka Turunen, Itä-Savon Uusyrityskeskus, puh. 041 311 7309, pekka.turunen@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä

pieni joukko ihmisiä seisoo kallioseinämän edessä

Astuvansalmen kalliomaalauksilla suositellaan vierailtavan järjestetyillä laivaretkillä. Miksein matkailuyksikön Saimaa Hop On Hop Off ohjatut retket kuljettivat kohteeseen tänä kesänä noin 700 vierailijaa

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat yksi Mikkelin alueen ainutlaatuisista vierailukohteista. Saimaan Yövedellä sijaitsevat maalaukset houkuttelevat sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita. Yksi Saimaa Hop On Hop Off -retkien pääkohteista on Astuvansalmen kalliomaalaukset.

”Kesällä 2024 kyydissämme kohteessa vieraili yli 700 matkustajaa, mikä on yli puolet koko kesän retkien matkustajamäärästä”, sanoo Saavu Saimaalle! -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas kehitysyhtiö Mikseistä.

Vierailukohteista saatava tieto kehittämisen apuna

Tarkempien kävijämäärien selvittämiseksi on Astuvansalmelle johtavan polun varteen sekä kalliomaalausalueella olevan laiturin kylkeen asennettu Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen toimesta kävijälaskurit.

”Tavoitteemme on laskureiden avulla saada selville kävijöitten määrän lisäksi myös vierailujen ajankohdat. Laskureiden avulla pystymme saamaan suuntaa antavaa tietoa alueella vierailevien ryhmien koosta ja ajankäytöstä”, kertoo kehittämishankkeen projektipäällikkö Tarja Pönniö-Kanerva kehitysyhtiö Mikseistä.

Hän toteaa maalausalueelle johtavan polkureitin olevan jokaisen oikeudella omalla vastuulla kuljettavissa, mutta korostaa ettei polkureitin kunnossapidosta vastaa kukaan tällä hetkellä.

”Polku on osittain juurakkoinen ja vaikeasti kuljettava, ja polun päälle on kaatunut useita puita. Näitä kaatuneita puunrunkoja ei saa yrittää itse lähteä siirtämään tai katkomaan. Rungoissa saattaa olla päällepäin vaikeasti havaittavia jännityksiä, jotka voivat aiheuttaa siirtäjälle vaaratilanteita”.

Saimaan laivaretkien kysyntä ja suosio kasvaa

Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat kokonaisuudessaan saaneet hyvän jalansijan Mikkelin seudun matkailijoitten liikuttajana. Tänä kesänä muita Saimaa Hop On Hop Off -retkien kohteita olivat Puumalan saariston Rokansaari, Niinisaari ja Lintusalo ja Mäntyharjun sekä Juvan matkailu- ja kulttuurikohteet.

”Matkustajien kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut viime kesästä. Kesällä 2023 oli reilut 600 matkustajaa, ja tänä vuonna menimme yli tuhannen matkustajan. Eli kesä on ollut tosi hyvä”, toteaa Airas.

Kehittämishankkeiden tehtävänä on yhdessä alueen toimijoitten ja yrittäjien kanssa muodostaa reittejä ja palvelukokonaisuuksia, joissa matkat kohteisiin olisivat päämäärän ohella kokemisen arvoisia ja elämyksellisiä.

”Olemme saaneet asiakkailta erittäin positiivista palautetta. Saimaa Hop On Hop Off -retkille toivotaan jatkoa tulevina vuosina, jotta autottomat ja veneettömät ihmiset pääsevät vierailemaan Saimaan upeassa järviluonnossa ja sen rannoilla sijaitsevissa hulppeissa ja historiallisissa kohteissa”, toteaa Hanna Airas tyytyväisenä.

Kesän 2025 retkien suunnittelu on alkanut ja siinä huomioidaan asiakkailta ja yrityksiltä kerätyt kehittämisideat sekä uudet kohteet. Hanketoimijat iloitsevat ensi kesänä Ristiinaan avautuvasta Astuvansalmen kalliotaiteen opastuskeskuksesta: ”Se tulee tarjoamaan syvemmän sukelluksen kalliotaiteen maailmaan ja täydentää Saimaan retkiä sekä palveluja loistavasti.”

Lisätietoja

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke
Tarja Pönniö-Kanerva, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi0400 809107.

Saavu Saimaalle! -hankeHanna Airas, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
hanna.airas@mikseimikkeli.fi050 329 6560.

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja alueelle synnyttämällä Mikkelin omiin vahvuuksiin – historiaan ja kulttuuriperintöön – perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke nostaa esille Mikkelin matkailulliset vetovoimatekijät sekä edistää paikallisten toimijoitten kulttuuri- ja historiamatkailun osaamista tiedolla johtamisen keinoin. Uusi ja osaava Suomi ohjelman (JTF) mukainen hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma.

Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta. Hanketta ovat rahoittamassa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Mikkelin kaupunki, Puumalan kunta ja Mikkelin seutuvaliokunta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä monivärinen ympyrä josta lähtee monivärinen nuoli ylös oikealle, sen vieressä tekstiä

hymyilevä nainen, jolla on vaaleat pitkät hiukset ja valkoinen paita

Nina Rasola päätyi 27-vuotiaana opiskelijana osakeyhtiön johtoon isänsä kuoleman jälkeen ja kehottaa yrittäjiä varautumaan pahimpaan: ”Joka yrityksellä pitäisi olla musta laatikko hätätapauksiin”

Harva joutuu työelämässään niin kovaan paikkaan, kun Nina Rasola elokuussa 2000. Rasolan isä, RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Risto Rasola kuoli tapaturmaisesti 60-vuotiaana

Neljä päivää myöhemmin Nina Rasola palasi ulkomailta Mikkeliin ja 27-vuotiaasta opiskelijasta tuli osakeyhtiön toimitusjohtaja.

– Se oli hyppy syvään päätyyn. Olin ollut parina vuotena kesätöissä isän firmassa, mutta muuta en yrityksen toiminnasta tiennyt, Rasola muistelee.

Risto Rasola ei käyttänyt työssään tietokonetta eikä jättänyt jälkeensä muistiinpanoja tai virallisia dokumentteja.
Yrityksessä oli kuitenkin töissä yksi henkilö, joka oli perillä taloudesta ja hallinnosta. Lisäksi asiakkuudet oli kirjattu sähköiseen ohjelmistoon.

– Hallintoihminen ja asiakasrekisteri olivat meidän pelastuksemme, joita ilman emme olisi selvinneet, Rasola myöntää.

rekka-autoja ajaa jonossa

Varautuminen helpottaa läheisiä

Nina Rasolalle oli selvää, että yrityksen toiminta jatketaan, vaikka yllätyksiä putkahteli esiin. Oli lupa-asioita, sopimusten epäselvyyksiä ja yrityksen talousvaikeuksia sekä kymmenkunta työntekijää, joista täytyi pitää huolta.

Nuori nainen kohtasi myös ennakkoluuloja ympäristöhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana.

– Nuoruus pelasti, Rasola hymähtää.

Nina omistaa siskonsa Inga Rasolan kanssa osakeyhtiön yhdessä. Elokuu 2000 on jättänyt jälkensä ja nykyisin yrityksellä on varautumissuunnitelma avainhenkilöiden kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyen.

Kaikki mahdollinen dokumentaatio, kuten vakuutukset ja sopimukset, on useamman henkilön saatavilla. Valtuuksia on jaettu virallisessa Suomi.fi -palvelussa laajasti ja asiakasrekisteri pidetään ajan tasalla.

Myös käyttöoikeuksia erilaisiin sähköisiin järjestelmiin, kuten sosiaaliseen mediaan ja yhtiön sähköpostiin, on monilla henkilöillä.

Osakeyhtiön hallituksessa on jaettu vastuita riskien hallinnan näkökulmasta. Hallitus arvioi ja päivittää tilannetta säännöllisesti.

– Haluamme helpottaa läheisten ja lasten taakkaa surun keskellä, Rasola sanoo.

Käytäntö on kuolemantapauksissa raaka

Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joissa yrittäjän kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen ei ole varauduttu. Erityisen paljon on yhden ihmisen toiminimiyrityksiä, joissa tilannetta ei ole ajateltu.

Yrityksen avainhenkilöstä luopuminen on kaikissa tilanteissa menetys, mutta erityisesti kuolemantapauksissa käytäntö on raaka.

Yritystoimintaan liittyy yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta sopimuksia ja velvoitteita, mitkä eivät automaattisesti pääty yrittäjän kuolemaan. Kulut juoksevat yhä.

– Kuolemantapauksessa asiointikanavat menevät poikki heti. Mikäli valtuutuksia asioiden hoitamiseen ei ole kenellekään, voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia, ennen kuin pystyy tekemään yhtään mitään, Nina Rasola huomauttaa.

Yrityksen avainhenkilöllä on lisäksi aina hiljaista tietoa, joka voi olla toiminnan kannalta kaikkein arvokkainta.

Rasola sanoo oman kokemuksensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi olla ”musta laatikko”.

– Kun kaikilla yrittäjillä olisi edes yksi paperi, josta löytyy kaikki tarvittava, jopa sitä hiljaista tietoa eli sellainen musta laatikko, joka avataan vain hätätapauksessa.

Maksuton koulutus kaikille yrittäjille

Itä-Savon Uusyrityskeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus haluavat herätellä yrittäjiä miettimään yrityksensä ja läheistensä tulevaisuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2024 kello 15-16.30 järjestetään maksuton koulutus siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse ei enää kykene hoitamaan yrityksen asioita.

– Kaikille yrittäjille avoimessa koulutuksessa käsitellään sitä, millaisia oikeudellisia toimenpiteitä tarvitaan, mikäli yrittäjä kuolee äkillisesti tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, kertoo Miksein yrityskehittäjä Kirsi Mättölä.

Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät juridiset asiakirjat, jotka jokaisella yrittäjällä kannattaa olla kunnossa.
Lisäksi koulutus tarjoaa myös käytännönläheisiä neuvoja ja työkaluja siihen, miten yrittäjä voi varautua elämän yllättäviin käänteisiin.

Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari, OTM Harri Skopa, Lakiasiaintoimisto Saimaa Oy. Tilaisuus toteutetaan Teams-etäyhteydellä ja linkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu 13.9. mennessä!

Teksti: Tanja Rihu
Kuva: RL-Palvelut Oy

HELMI- hankkeessa edistämme liiketoimintojen jatkuvuutta ja yritysten kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme yrityksille omistajanvaihdokseen luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa. Hankkeen toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, ja rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.