fbpx
edessä kättelevät kädet, taustalla rivissä ihmisiä

Yrittäjillä on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle

Mikkelin ja Savonlinnan alueilla on otettu merkittäviä askelia paikallisen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kehityksen varmistamiseksi HELMI-hankkeen myötä. Vuoden aikana HELMI-hankeen henkilöstö on kontaktoinut yhteensä liki 500 yritystä, joista viimeisemmän puolen vuoden aikana noin 160 yritystä, Mikkelin ja Savonlinnan alueilla. Yhteydenottojen tavoitteena on ollut herätellä mikroyrityksiä ennakoimaan ja suunnittelemaan liiketoimintansa jatkuvuutta.

Nyt esille nousevat tulokset ovat kontaktoinnin viimeiseltä puolelta vuodelta:

Suurin osa (41 %) palvelutarpeista hankkeen toiminta-alueella keskittyy omistajanvaihdospalveluihin. ”Tämä kertoo siitä, että yrittäjien keskuudessa on tarvetta suunnitelmalliselle omistajanvaihdoksen valmistelulle ja prosessin tukemiselle” kertoo projektipäällikkö Kirsi Mättölä Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

Kontaktoiduista yrityksistä noin puolet suunnittelee muutosta yritystoiminnan jatkuvuuteen, joko myymällä tai lopettamalla liiketoiminnan. Alle kymmenen prosenttia näistä yrityksistä on ilmoittanut tarvitsevansa neuvontaa yrityksen hallittuun lopettamiseen, koska yrityksen/yrittäjyyden jatkonäkymiä omistajanvaihdoksen myötä ei nähdä todennäköiseksi.

Kehittäminen yleensä loppuu mikroyritysten kohdalla jo useita vuosia ennen omistajanvaihdosta, näin ollen kehittämishaluttomuus koskee todennäköisesti myös useimpia omistajanvaihdosta suunnittelevia yrityksiä. Tämä voi olla huolestuttavaa omistajanvaihdosten ja liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, sillä kehittämishaluttomuus voi laskea yrityksen houkuttelevuutta ostajien silmissä ja vaikeuttaa omistajanvaihdoksia.

Kontaktoinnin tulokset viittaat siihen, että monet yrittäjät eivät valmistele yritystään tulevaisuutta varten. Yrityksistä 15 % on ilmoittanut olevansa ns. stabiilissa tilassa, mikä tarkoittaa, että ne eivät aktiivisesti hae muutosta tai tee kehittäviä toimenpiteitä. Nämä seikat voivat vaikeuttaa omistajanvaihdosta ja vähentää yrityksen arvoa potentiaalisten ostajien silmissä.

”Valitettavasti edelleen koemme haasteita yrittäjien tavoittamisessa. Hankkeen kohderyhmän yrityksistä jopa 25 %:lla yritystoiminta on jo loppunut, yrittäjää ei ole tavoitettu tai yrittäjä ei ole kokenut tarvitsevansa hankkeen tarjoamia palveluja.” toteaa Kirsi Mättölä.

Tuloksista on kuitenkin havaittavissa myös positiivisia asioita: 13 % kohderyhmän yrityksistä on selkeästi halukkaita aktiivisesti kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Tämä luo mahdollisuuksia alueen yritystoiminnan kasvulle ja elinvoimaisuudelle.

Positiivista on myös se, että omistajanvaihdosprosessit on saatu käyntiin viimeisen puolen vuoden aikana noin 70 yrityksessä eli yli 40 %:ssa kontaktoiduista yrityksistä. Tämä on johtanut noin 25 toteutuneeseen omistajanvaihdokseen, mikä on merkittävä määrä mm. alueiden elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilymisen kannalta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kirsi Mättölä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, puh. 0440 361 606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

Yritysvalmentaja Pekka Turunen, Itä-Savon Uusyrityskeskus, puh. 041 311 7309, pekka.turunen@savonlinna.fi

HELMI-hankkeen, jonka toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä

pieni joukko ihmisiä seisoo kallioseinämän edessä

Astuvansalmen kalliomaalauksilla suositellaan vierailtavan järjestetyillä laivaretkillä. Miksein matkailuyksikön Saimaa Hop On Hop Off ohjatut retket kuljettivat kohteeseen tänä kesänä noin 700 vierailijaa

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat yksi Mikkelin alueen ainutlaatuisista vierailukohteista. Saimaan Yövedellä sijaitsevat maalaukset houkuttelevat sekä kotimaisia että kansainvälisiä matkailijoita. Yksi Saimaa Hop On Hop Off -retkien pääkohteista on Astuvansalmen kalliomaalaukset.

”Kesällä 2024 kyydissämme kohteessa vieraili yli 700 matkustajaa, mikä on yli puolet koko kesän retkien matkustajamäärästä”, sanoo Saavu Saimaalle! -hankkeen projektipäällikkö Hanna Airas kehitysyhtiö Mikseistä.

Vierailukohteista saatava tieto kehittämisen apuna

Tarkempien kävijämäärien selvittämiseksi on Astuvansalmelle johtavan polun varteen sekä kalliomaalausalueella olevan laiturin kylkeen asennettu Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen toimesta kävijälaskurit.

”Tavoitteemme on laskureiden avulla saada selville kävijöitten määrän lisäksi myös vierailujen ajankohdat. Laskureiden avulla pystymme saamaan suuntaa antavaa tietoa alueella vierailevien ryhmien koosta ja ajankäytöstä”, kertoo kehittämishankkeen projektipäällikkö Tarja Pönniö-Kanerva kehitysyhtiö Mikseistä.

Hän toteaa maalausalueelle johtavan polkureitin olevan jokaisen oikeudella omalla vastuulla kuljettavissa, mutta korostaa ettei polkureitin kunnossapidosta vastaa kukaan tällä hetkellä.

”Polku on osittain juurakkoinen ja vaikeasti kuljettava, ja polun päälle on kaatunut useita puita. Näitä kaatuneita puunrunkoja ei saa yrittää itse lähteä siirtämään tai katkomaan. Rungoissa saattaa olla päällepäin vaikeasti havaittavia jännityksiä, jotka voivat aiheuttaa siirtäjälle vaaratilanteita”.

Saimaan laivaretkien kysyntä ja suosio kasvaa

Saimaa Hop On Hop Off -retket ovat kokonaisuudessaan saaneet hyvän jalansijan Mikkelin seudun matkailijoitten liikuttajana. Tänä kesänä muita Saimaa Hop On Hop Off -retkien kohteita olivat Puumalan saariston Rokansaari, Niinisaari ja Lintusalo ja Mäntyharjun sekä Juvan matkailu- ja kulttuurikohteet.

”Matkustajien kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut viime kesästä. Kesällä 2023 oli reilut 600 matkustajaa, ja tänä vuonna menimme yli tuhannen matkustajan. Eli kesä on ollut tosi hyvä”, toteaa Airas.

Kehittämishankkeiden tehtävänä on yhdessä alueen toimijoitten ja yrittäjien kanssa muodostaa reittejä ja palvelukokonaisuuksia, joissa matkat kohteisiin olisivat päämäärän ohella kokemisen arvoisia ja elämyksellisiä.

”Olemme saaneet asiakkailta erittäin positiivista palautetta. Saimaa Hop On Hop Off -retkille toivotaan jatkoa tulevina vuosina, jotta autottomat ja veneettömät ihmiset pääsevät vierailemaan Saimaan upeassa järviluonnossa ja sen rannoilla sijaitsevissa hulppeissa ja historiallisissa kohteissa”, toteaa Hanna Airas tyytyväisenä.

Kesän 2025 retkien suunnittelu on alkanut ja siinä huomioidaan asiakkailta ja yrityksiltä kerätyt kehittämisideat sekä uudet kohteet. Hanketoimijat iloitsevat ensi kesänä Ristiinaan avautuvasta Astuvansalmen kalliotaiteen opastuskeskuksesta: ”Se tulee tarjoamaan syvemmän sukelluksen kalliotaiteen maailmaan ja täydentää Saimaan retkiä sekä palveluja loistavasti.”

Lisätietoja

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke
Tarja Pönniö-Kanerva, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi0400 809107.

Saavu Saimaalle! -hankeHanna Airas, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
hanna.airas@mikseimikkeli.fi050 329 6560.

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen tavoitteena on luoda uutta elinvoimaa, uusia ympärivuotisia työpaikkoja ja investointeja alueelle synnyttämällä Mikkelin omiin vahvuuksiin – historiaan ja kulttuuriperintöön – perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke nostaa esille Mikkelin matkailulliset vetovoimatekijät sekä edistää paikallisten toimijoitten kulttuuri- ja historiamatkailun osaamista tiedolla johtamisen keinoin. Uusi ja osaava Suomi ohjelman (JTF) mukainen hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma.

Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta. Hanketta ovat rahoittamassa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Mikkelin kaupunki, Puumalan kunta ja Mikkelin seutuvaliokunta. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä monivärinen ympyrä josta lähtee monivärinen nuoli ylös oikealle, sen vieressä tekstiä

hymyilevä nainen, jolla on vaaleat pitkät hiukset ja valkoinen paita

Nina Rasola päätyi 27-vuotiaana opiskelijana osakeyhtiön johtoon isänsä kuoleman jälkeen ja kehottaa yrittäjiä varautumaan pahimpaan: ”Joka yrityksellä pitäisi olla musta laatikko hätätapauksiin”

Harva joutuu työelämässään niin kovaan paikkaan, kun Nina Rasola elokuussa 2000. Rasolan isä, RL-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja pääomistaja Risto Rasola kuoli tapaturmaisesti 60-vuotiaana

Neljä päivää myöhemmin Nina Rasola palasi ulkomailta Mikkeliin ja 27-vuotiaasta opiskelijasta tuli osakeyhtiön toimitusjohtaja.

– Se oli hyppy syvään päätyyn. Olin ollut parina vuotena kesätöissä isän firmassa, mutta muuta en yrityksen toiminnasta tiennyt, Rasola muistelee.

Risto Rasola ei käyttänyt työssään tietokonetta eikä jättänyt jälkeensä muistiinpanoja tai virallisia dokumentteja.
Yrityksessä oli kuitenkin töissä yksi henkilö, joka oli perillä taloudesta ja hallinnosta. Lisäksi asiakkuudet oli kirjattu sähköiseen ohjelmistoon.

– Hallintoihminen ja asiakasrekisteri olivat meidän pelastuksemme, joita ilman emme olisi selvinneet, Rasola myöntää.

rekka-autoja ajaa jonossa

Varautuminen helpottaa läheisiä

Nina Rasolalle oli selvää, että yrityksen toiminta jatketaan, vaikka yllätyksiä putkahteli esiin. Oli lupa-asioita, sopimusten epäselvyyksiä ja yrityksen talousvaikeuksia sekä kymmenkunta työntekijää, joista täytyi pitää huolta.

Nuori nainen kohtasi myös ennakkoluuloja ympäristöhuoltoalan yrityksen toimitusjohtajana.

– Nuoruus pelasti, Rasola hymähtää.

Nina omistaa siskonsa Inga Rasolan kanssa osakeyhtiön yhdessä. Elokuu 2000 on jättänyt jälkensä ja nykyisin yrityksellä on varautumissuunnitelma avainhenkilöiden kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen liittyen.

Kaikki mahdollinen dokumentaatio, kuten vakuutukset ja sopimukset, on useamman henkilön saatavilla. Valtuuksia on jaettu virallisessa Suomi.fi -palvelussa laajasti ja asiakasrekisteri pidetään ajan tasalla.

Myös käyttöoikeuksia erilaisiin sähköisiin järjestelmiin, kuten sosiaaliseen mediaan ja yhtiön sähköpostiin, on monilla henkilöillä.

Osakeyhtiön hallituksessa on jaettu vastuita riskien hallinnan näkökulmasta. Hallitus arvioi ja päivittää tilannetta säännöllisesti.

– Haluamme helpottaa läheisten ja lasten taakkaa surun keskellä, Rasola sanoo.

Käytäntö on kuolemantapauksissa raaka

Suomessa on valtava määrä yrityksiä, joissa yrittäjän kuolemaan tai pysyvään työkyvyttömyyteen ei ole varauduttu. Erityisen paljon on yhden ihmisen toiminimiyrityksiä, joissa tilannetta ei ole ajateltu.

Yrityksen avainhenkilöstä luopuminen on kaikissa tilanteissa menetys, mutta erityisesti kuolemantapauksissa käytäntö on raaka.

Yritystoimintaan liittyy yrityksen koosta ja yritysmuodosta riippumatta sopimuksia ja velvoitteita, mitkä eivät automaattisesti pääty yrittäjän kuolemaan. Kulut juoksevat yhä.

– Kuolemantapauksessa asiointikanavat menevät poikki heti. Mikäli valtuutuksia asioiden hoitamiseen ei ole kenellekään, voi mennä viikkoja tai jopa kuukausia, ennen kuin pystyy tekemään yhtään mitään, Nina Rasola huomauttaa.

Yrityksen avainhenkilöllä on lisäksi aina hiljaista tietoa, joka voi olla toiminnan kannalta kaikkein arvokkainta.

Rasola sanoo oman kokemuksensa perusteella, että jokaisella yrityksellä pitäisi olla ”musta laatikko”.

– Kun kaikilla yrittäjillä olisi edes yksi paperi, josta löytyy kaikki tarvittava, jopa sitä hiljaista tietoa eli sellainen musta laatikko, joka avataan vain hätätapauksessa.

Maksuton koulutus kaikille yrittäjille

Itä-Savon Uusyrityskeskus, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus haluavat herätellä yrittäjiä miettimään yrityksensä ja läheistensä tulevaisuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.

Keskiviikkona 18. syyskuuta 2024 kello 15-16.30 järjestetään maksuton koulutus siitä, mitä tapahtuu, jos yrittäjä itse ei enää kykene hoitamaan yrityksen asioita.

– Kaikille yrittäjille avoimessa koulutuksessa käsitellään sitä, millaisia oikeudellisia toimenpiteitä tarvitaan, mikäli yrittäjä kuolee äkillisesti tai tulee pysyvästi työkyvyttömäksi, kertoo Miksein yrityskehittäjä Kirsi Mättölä.

Koulutuksessa käydään läpi tärkeimmät juridiset asiakirjat, jotka jokaisella yrittäjällä kannattaa olla kunnossa.
Lisäksi koulutus tarjoaa myös käytännönläheisiä neuvoja ja työkaluja siihen, miten yrittäjä voi varautua elämän yllättäviin käänteisiin.

Kouluttajana toimii lakimies, varatuomari, OTM Harri Skopa, Lakiasiaintoimisto Saimaa Oy. Tilaisuus toteutetaan Teams-etäyhteydellä ja linkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu 13.9. mennessä!

Teksti: Tanja Rihu
Kuva: RL-Palvelut Oy

HELMI- hankkeessa edistämme liiketoimintojen jatkuvuutta ja yritysten kasvua mm. onnistuneiden omistajanvaihdosten kautta. Tarjoamme yrityksille omistajanvaihdokseen luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa. Hankkeen toteuttajina toimivat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus sekä Itä-Savon Uusyrityskeskus, ja rahoituksesta vastaavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Etelä-Savon Maakuntaliitto.

seisovan miehen toisen jalan alla on jalkapallo, mies seisoo tekonurmimaton päällä sisätiloissa

Dribla-aktiivisuusmattojen tuotanto pääsee vauhtiin Mikkelissä syksyllä: Etelä-Savon pääomarahasto ja kv. tähti Lukas Hradecký sijoittajiksi Driblaan

Neljän vuoden tuotekehityksen tuloksena valmistunut Dribla-aktiivisuusmatto on löytänyt ensimmäiset pääomasijoittajat. Tilausten toimitukset pääsevät vauhtiin loppusyksyllä, kun tuotantolinja Mikkelissä valmistuu. Nyt yritys etsii yhteistyökumppaneita jakeluun ja kansainvälistymiseen.

Uran ammattijalkapalloilijana koti- ja ulkomailla tehnyt Janne Moilanen sai idean aktiivisuusmatosta vuonna 2000, kun hän harjoitteli harjoituskartioilla kaatosateessa ennen ulkomaisen jalkapalloseuran testiä. Treeni oli mukava, mutta mieleen hiipi, että voisipa tätä tehdä sisätiloissa. Viime vuodet Moilanen on toteuttanut yrittäjänä erilaisia tapahtumia.

”Kun korona-aikana tuli lockdown ja tapahtumien järjestäminen hiljeni, mietin yöllä lapsia, jotka nauttivat liikunnasta, mutta kököttivät silloin sisällä. Toin tötsät olohuoneen matolle ja aloin kehitellä mattoideaani kodin harrastehuoneessa”, kolmen lapsen isä kuvaa.

Jo ensimmäinen idea oli lähellä lopullisen tuotteen toimintatapaa, mutta alkuun tuotekehitys vei kohti monimutkaisempaa toteutusta.

”Välillä tuntui kuin olisi pyramidisokkelossa, josta pitäisi osata ulos. Käytännössä testaamalla sitten huomasi, mitkä ratkaisut toimivat ja mitkä eivät. En tiennyt, että kehittelyvaihe voisi olla näin pitkä. Minulla oli visio, mutta tarvitsin ulkopuolista teknistä osaamista. Olen tinkimätön pienissä yksityiskohdissa. Päätin heti alussa, että tehdään tuote, jonka mikään yksityiskohta ei vaivaa minua. Tällä hetkellä tarvitaan startup-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen ulkopuolisia neuvoja ja apua.”

Tuotekehitykseen vauhtia ulkopuolisesta rahoituksesta

Alkuvaiheessa Moilanen kehitti tuotetta toisen osakeyhtiönsä, tapahtumatuotantoon keskittyneen Torisport Oy:n kautta. Kun yritys sai korona-avustusta, tuotekehitys pääsi kunnolla alkuun.

”Usko alkoi nousta. Tekniikkaa muutettiin ja yksinkertaistettiin. Tuotantokulut laskivat, ja tekemisestä tuli realistisempaa.”

Sitten yritys sai kehitysrahoitusta, johon toisen puolen oli oltava omarahoitusta.

”Se pisti miettimään, uskonko itseeni niin paljon, että uskallan lähteä tähän täysillä omalla riskillä. Se oli kaikki peliin -tilanne. Asiat etenivät 3-4 kuukauden sykleissä, ja tuote parani.”

Osakeyhtiöksi Moilanen vaihtoi Driblan yhtiömuodon viime syksynä. Hän toimii yrityksen keulakuvana ja toimitusjohtajana.

”Etsin aktiivisesti rahoitusta ja kuuntelin startup-yrittäjien podcasteja päästäkseni sisään tähän maailmaan. Lopulta joku vinkkasi, että ota yhteyttä Marjo Niittuaho-Nastoliniin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseissä. Marjo olikin ensimmäisestä sekunnista alkaen innoissaan, ettei ollut 15 vuoteen nähnyt näin valmista projektia. Se antoi paljon uskoa. Marjon vinkistä hain Business Finlandin innovaatioseteliä ja patenttia kotimaahan. Tehtiin taas iso harppaus eteenpäin.”

Tuotantoketjuun löytyi alihankkijoita

Tuotantoketju alkoi hahmottua, ja kehittäjäpersoonien verkosto muodostua yrityksen ympärille. Aktiivisuusmaton käyttöpinnan, tekonurmimaton, valmistaa alajärveläinen Saltex Oy ja maton pohjakerroksen inkoolainen NMC Termonova. Sensorit tekee savonlinnalainen 3 K -elektroniikkatehdas, ja ohjelmistoratkaisut toteuttaa mikkeliläinen Metatavu Oy. Teknologiaa suojaavat kotelot valmistetaan jatkossa ruiskuvaluteknologialla.

”Kun kävin Metatavulla, näin miten koodarit olivat innostuneet kisaamaan matolla, joten siitä tuli uskoa, että kyllä tuote koukuttaa aikuisiakin käyttäjiä.”

Mattoja on nyt valmiina kolmea eri kokoa. Pienin Kids-matto soveltuu lapsille makuuhuonekäyttöön, Play-versio sopii harrastetiloihin ja olohuoneisiin ja Areena-mallia voidaan tehdä suurina pintoina tilauksesta.

Mattojen käyttäjille on valmiina yhdeksän erilaista peliä, joita pelataan älypuhelinsovelluksen avulla.  Matossa on erivärisiä valoja, jotka on ohjelmoitu eri pelien pelaamiseen. Maton sensorit reagoivat palloihin ja kosketukseen. Matolla liikutaan joko treenijalkineissa tai sukkasillaan.

”Matto tuo uutta liikkumiseen ja harjoitteluun kaikenikäisille. Meillä on myös kolme eritasoista muistipeliä, jotka sopivat lapsista ikäihmisille. Maton avulla voi kehittää omaa nopeuttaan, ketteryyttään, kehonhallintaansa ja jalkapallon lajitaitoja.”

Merkittäviä sijoituksia löytyi 1. rahoituskierrokselle

Rahoitusta etsiessään Janne Moilanen teki periaatepäätöksen, että hän voi luopua enintään 30 prosentista omistusta. Ensimmäiseksi sijoittajaksi löytyi sukulainen.

Toinen sijoittaja olikin sitten maailmanluokan tähti, Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni, Bundesliigassa palkittu Lukas Hradecký, joka pelaa tällä hetkellä saksalaisen Leverkusenin joukkueen väreissä.

Toisella yrittämällä mukaan saatiin myös Etelä-Savon pääomarahasto.

”Sijoittajilla on nyt 17 prosentin osuus yhtiöstä. Päätimme, että 1. rahoituskierros on nyt ummessa. Jätimme 3-4 kuukautta aikaa sille, että saamme tuotantolinjan valmiiksi täällä Mikkelissä ja jälleenmyyjien kanssa saadaan tehtyä sopimukset.

Jälleenmyyjäverkostoon etsitään kansainvälisiä toimijoita

Mattojen toimitukset alkavat tilaajille Mikkelin Sammonkadulta loka-marraskuussa. Aktiivisuusmatoilla on avainlippu todentamassa, että tuotteiden kotimaisuusaste on liki sata prosenttia.

”Tuotannossa olemme nyt päässeet sellaiseen vauhtiin, että yhden maton pystyy kokoamaan 15 minuutissa. Osaan itsekin kasasta mattoja. Siitä on kovasti apua neuvottelutilanteissa, kun pystyn kuvaamaan jokaisen osan ja valmistusvaiheen asiakkaille.”

Dribla on löytänyt tuotteilleen ensimmäiset kotimaiset jälleenmyyjät. Ensimmäinen jälleenmyyjä on suomalainen voimailulaitteiden verkkokauppa dinox.fi. Alustava sopimus on olemassa suomalaisen urheiluvälinekaupan kanssa. Myös kotimainen kauppaketju on tuomassa tuotteita myyntiin.

”Ideana on, että tuotteita pääsisi kokeilemaan julkisissa paikoissa, esimerkiksi lasten sisäleikkipaikoissa ja niitä voisi myös tilata sieltä. Lisäksi yksi suurista lajiliitoista on kiinnostunut tuomaan tuotteita omaan nettikauppaansa, ja yksi alan kuntosaliketjuista on kiinnostunut yhteistyöstä. Lähitulevaisuudessa haluaisin saada viritettyä yhteistyötä isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja tässäkin on jo otettu ensiaskelia.”

Tukea lasten ja nuorten liikunnalle

Matoilla on vuoden takuu, ja yritys toimittaa uuden tilalle, jos jotain ongelmia ilmenee. Asiakkaille tarjotaan jatkossa mahdollisuus leasing-sopimuksiin.

”Lisäksi ajatuksena on, että esimerkiksi mattoja ostaneet urheiluseurat voisivat hankkia itselleen tuloja vuokraamalla mattoja vaikka omien seurojensa jäsenten syntymäpäiville. Olemme lähdössä seurakiertueelle eli käymme isojen kaupunkien suurimmissa jalkapalloseuroissa esittelemässä mahdollisuuksia. Olisi hienoa, jos etenkin junioriseurat ottaisivat tästä koppia. Kysyntää on myös kotitalouksissa, minkä takia olemme toistaiseksi yrittäneet pitää pienempien mattojen hinnat älypuhelimen hankintahinnoissa.”

Yritys on käynnistänyt myös Lahjoita liikettä lapsille -kampanjan, jotta yritykset innostuisivat hankkimaan ja lahjoittamaan aktiivisuusmattoja koululaisten ja päiväkotilasten käyttöön.

”Selvästi näkee, miten lapset innostuvat liikkumaan mattojen kanssa. Yrityksiä on jo innostunut hankkimaan niitä lasten ja nuorten käyttöön. Kampanjaan osallistuu muun muassa yksi pankkiryhmittymä ja yhden vakuutusyhtiön kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja.”

Janne Moilanen muistuttelee itselleen, että nyt pitää ajatella isosti ja tähtäimen on oltava tiukasti kansainvälistymisessä.

”Nyt on se tilanne, että meitä ollaan kysymässä joka paikkaan ja pyydetään mattoja testiin. Täytyy pitää kirkas fokus kansainvälistymisessä. Tavoitteena on löytää strategisesti tärkeitä myyjiä, alan merkittäviä pelureita. Kansainvälistyminen olisi luontevaa aloittaa Saksasta, joka on valtava markkina, ja Lukas Hradevský pelaa siellä. Yhdysvalloissa soccer on rajussa kasvussa ja muun muassa naisten maajoukkue voitti olympialaiset, joten siellä on valtava buumi soccerin ympärillä. USA:n markkina on niin valtava, että olemme miettineet sitä alusta asti ja se kiinnostaa kovasti tässä vaiheessa.”

Lisätietoja:

www.dribla.fi

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto: sposti: marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

EU-logo

värikäs lehti jonka vieressä tekstiä

Keskellä seisoo iso joukko ihmisiä, yläpuolella on mainostekstiä

Hyvää Yrittäjän päivää 5.9.

Hyvää Yrittäjän päivää sinulle, mikkeliläinen yrittäjä!

Yrittäjänä toimiminen ja työn tekeminen vaatii rutkasti rohkeutta, sinnikkyyttä ja rakkautta lajiin. Ilman yrittäjiä ei olisi tuotteita, palveluita tai työpaikkoja, ja teidän ansiostanne yhteiskuntamme pyörii.

Me täällä kehitysyhtiössä teemme kaikkemme, jotta sinulla olisi tukea, neuvoja ja resursseja, joiden avulla voit kehittää yritystäsi pitkälle tulevaisuuteen. Olitpa sitten vasta alkutaipaleella tai kokenut konkari, olemme täällä auttamassa sinua saavuttamaan tavoitteesi. Löydät meidät kaupungin virastotalosta.

Kiitos, että olet rohkeasti yhteiskunnan kivijalka ja luot hyvinvointia ympärillesi!

Timo Paakki
Toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Turvallisuuden tulevaisuus: Liiketoimintamahdollisuudet Itä-Suomessa

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa Itä-Suomen yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus hyötyä muuttuvista turvallisuusympäristöistä.

Hybriditapahtumassa tarkastellaan mm., kuinka Suomen NATO-jäsenyys, hybridiuhkien lisääntyminen, huoltovarmuus ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden tarve luovat alueen yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia yli toimialarajojen.

Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja avata keskustelua siitä, miten itäsuomalaiset yritykset voivat tarjota tuotteitaan ja palveluitaan rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, NATO:n ja sen 32 jäsenmaan puolustushallinnoille, jotka tarvitsevat ratkaisuja mm. kyberturvallisuuden, uusien teknologioiden ja kriisinkestävän infrastruktuurin saralla.

Tule mukaan kuulemaan, kuinka voit olla osa turvallisuuden tulevaisuutta ja hyödyntää uudet mahdollisuudet, sekä rahoitusvaihtoehdot omassa liiketoiminnassasi.

Tilaisuus järjestetään pe 20.9.2024 klo 10:00 alkaen Joensuun Tiedepuistolla, Temple of Challenge -tilassa (rak. 3A, 4. krs). Tilaisuuteen osallistuminen on mahdollista myös etäyhteyksillä Teamsin kautta.

Ohjelma:
9:30 – Kahvitarjoilut
10:00 – Tilaisuuden avaus
10:20 – Mitä NATO-hankinnat ovat?
Miten yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin?
Yhdysvaltojen markkinat – oikotie NATO-apajille?
Liiketoimintamahdollisuudet NSPA:ssa (NATO:n hankintaportaali)
11:40 – Tuet ja rahoitusvaihtoehdot
12:00 – Lounas
13:00 – Yritysesimerkkejä
14:00 – Rajavartiolaitoksen katsaus tuleviin hankintoihin
14:30 Yhteenveto ja keskustelua
15:00 Kahvit ja vapaamuotoista verkostoitumista.

Tilaisuudessa kahvitarjoilu, joten ilmoita osallistumisesi viimeistään 16.9. täällä. Kerro ilmoittautuessa osallistutko paikanpäällä vai etänä.

Tilaisuuteen osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja tapahtumasta antaa:
Mervi Huttunen, Business Joensuu
mervi.huttunen@businessjoensuu.fi
050 408 9189

MikseiMikkelin puolesta tapahtumaa on toteuttamassa Etelä-Savo Goes Global -hanke, jossa keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Tavoitteena on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kasvattaa vientiyritysten määrää ja viennin volyymia sekä edellisten kautta luoda uusia työpaikkoja maakuntaan.

useita erilaisia logoja kahdessa rivissä
aurinkokennoruudukkoon heijastaa taustalla näkyvä laskeva aurinko

Mikkeli avasi tarjouskilpailun Ropola-Viitakankaan aurinkovoima-alueesta

Mikkelin Haukivuorella sijaitseva määräala on kooltaan noin 57 hehtaaria, ja alue luovutetaan kokonaisuudessaan aurinkovoimakäyttöön. Tarjouskilpailun kautta valitaan toimija, jolle kaupunki myöntää varauksen määräalaan.

Kilpailutuksen voitto johtaa voittaneen tarjoajan tontin maksuttomaan varaukseen enintään 18 kuukauden määräajaksi, jona aikana voittaneella tarjoajalla on mahdollisuus solmia vuokrasopimus 45 vuoden ajaksi. Varaamisesta tehdään maankäyttöjohtajan viranhaltijapäätös.

Kilpailutus tapahtuu siten, että tarjoajat ilmoittavat tarjoamansa vuokrahinnan €/ha/vuosi. Pohjahinta on 408 €/ha/vuosi. Hinta muodostaa 80 % arviointiperusteista.

Lisäksi tarjoajilta pyydetään kuvaus taloudellisesta kyvystä toteuttaa aurinkovoimainvestointi, asiantuntijoiden osaamisesta ja kokemuksesta, yrityksen referensseistä sekä toteutussuunnitelmasta. Nämä yhdessä muodostavat laadullisen arviointiperusteen, jonka painoarvo arvioinnissa on 20 %.

Tarjouskilpailuun osallistutaan sähköisessä Cloudia-tarjousjärjestelmässä. Tarjousten jättöaika päättyy 30.9.2024 klo 15. Katso tarkemmat tiedot ja jätä tarjous:
https://tarjouspalvelu.fi/mikkeli/?tpg=f18780fb-e64f-4f00-a63a-a55e741c9f96

Lisätiedot
Topiantti Äikäs, maankäyttöjohtaja
Puh. 040 129 5152
topiantti.aikas@mikkeli.fi

 

Kuva: Istock

Mainos jossa tekstiä ja kolikoita

Talousneuvolasta tukea ja neuvoja talouden haasteisiin

Talousneuvolassa voit keskustella talous- ja velka-asioista anonyymisti ilman ajanvarausta. Saat tukea ja neuvoja talouden haasteisiin ja tarvittaessa monen eri alan asiantuntijan neuvot ja ohjeet yhdellä kertaa, ilman ajanvarausta. Pääset keskustelemaan mm. talous- ja velkaneuvojan, ulosoton asiantuntijan, sosiaaliohjaajan sekä Kelan palveluasiantuntijan kanssa.

Huolesi voivat liittyä esimerkiksi laskujen maksamiseen, velkaantumiseen, perintään, ulosottoon tai talouden tasapainottamiseen. Asiantuntijat auttavat Sinua löytämään ratkaisuja tilanteeseesi ja opastavat tarvittaessa myös eteenpäin.

Palvelu on tarkoitettu kaiken ikäisille, se on maksutonta ja luottamuksellista.

Talousneuvola on myös yrittäjille

Myös yrittäjät ovat tervetulleita Talousneuvolaan keskustelemaan henkilökohtaisesta taloudenhoidosta ja arjen raha-asioista.

Mikkelissä Talousneuvola on avoinna syksyn 2024 aikana kerran kuukaudessa. Seuraavat talousneuvolat ovat tiistaina 20.8 ja tiistaina 17.9. klo 12-15 paikkana Ohjaamo Mikkeli, Savilahdenkatu 24.

Muiden paikkakuntien talousneuvolat löytyvät talous- ja velkaneuvonnan sivuilta.

Apua talousasioissa saat myös talous- ja velkaneuvonnasta Etelä-Savon oikeusaputoimisto / Talous- ja velkaneuvonta p. 029 566 0345. Talous- ja velkaneuvojat vastaavat puheluihin arkisin klo 9-12. Asioimiseen liittyvä neuvonta arkisin klo 8-16.15. Kaikkien oikeusaputoimistojen yhteystiedot.

Yrittäjän talousapu -palvelu auttaa, neuvoo ja opastaa yrityksen taloushaasteissa ja maksuvaikeuksissa. Valtakunnallinen puhelinpalvelu p. 029 5024 880, arkisin klo 9-16.15. Lisätietoja ja yhteydenottolomake verkkosivuilla.

Muistathan, että myös yrittäjällä on oikeus moniin sosiaalietuuksiin. Lisätietoa Kelan etuuksista yrittäjille ja ohjeita erilaisiin tilanteisiin.

eri värisiä ihmisen pään profiilikuvia

Pitäisi rekrytoida – miten aloitan? Lue 6 vinkkiä

Mistä oikein aloitan, kun pitäisi rekrytoida? Jos et ole vähään aikaan etsinyt uutta työntekijää tai haluat petrata yrityksesi rekrytointia, nämä 6 vinkkiä ovat sinulle.

Pienyrittäjänä rekrytointi saattaa tuntua haastavalta, erityisesti jos yrityksessäsi ei ole HR-päällikköä ja hoidat rekrytoinnin ihan itse. Tämä blogikirjoitus antaa sinulle selkeät ohjeet siitä, miten aloitat rekrytointiprosessin, pidät hakijat ajantasalla ja varmistat, että löydät parhaan mahdollisen työntekijän.

1. Määrittele työtehtävä ja työnkuva

Ensimmäinen askel rekrytoinnissa on selvittää, mitä työtehtävää olet täyttämässä. Kirjoita ylös, mikä työtehtävä on kyseessä ja millainen työnkuva siihen liittyy. Tarkenna myös, mitä käytännössä odotat työntekijän tekevän päivittäin. Tämä auttaa sinua myöhemmin laatimaan selkeän ja houkuttelevan työpaikkailmoituksen. (Ja auttaa sinua tekemään tarkistuslistan perehdytystä varten.

2. Kerro palkkauksesta ja työsuhde-eduista

Päätä etukäteen, millaisen palkan ja työsuhde-edut olet valmis tarjoamaan. Tämä tieto on tärkeä sisällyttää työpaikkailmoitukseen, jotta hakijat tietävät, mitä odottaa ja voivat arvioida, onko tehtävä heille sopiva. Ole realistinen ja reilu kompensaation suhteen – hyvä palkka ja edut houkuttelevat päteviä hakijoita.

3. Selkeä rekrytointi-ilmoitus

Kun kirjoitat rekrytointi-ilmoituksen, kerro selkeästi, mitä yrityksesi tekee. Vaikka olisit tunnettu tekijä kaupungissa, paras hakija saattaa olla paluumuuttaja tai niin nuori, että yrityksesi ei ole ennalta tuttu. Älä siis oleta, että kaikki tietävät yrityksesi. Selkeä ja informatiivinen ilmoitus auttaa houkuttelemaan oikeita hakijoita.

4. Systemaattinen hakemusten käsittely

Kun saat hakemuksia, käy ne rivakasti läpi. Yksi hyvä tapa on jakaa hakemukset kolmeen pinoon: kyllä, ei, ehkä. Kyllä-pinosta valitset hakijat, jotka haastattelet. Tulosteet ovat helppoja lukea ja niihin voi kirjata marginaaliin kommentteja. Muista hävittää paperit jälkikäteen turvallisesti, jotta hakijoiden henkilötiedot pysyvät turvassa.

5. Ota yhteyttä kaikkiin hakemuksen lähettäneisiin

Kun olet tehnyt rekrytointipäätöksen haastattelujen jälkeen, ota yhteyttä myös niihin hakijoihin, joita et valinnut. Jos hakijoita on vain muutama, on ihan fiksu tapa soittaa jokaiselle henkilökohtaisesti. Sähköpostiviesti on myös hyvä, kunhan vain muistat vastata jokaiselle ja kertoa tilanteen.

Esimerkki kiitos ei -viestistä:

Hei!

Saimme sinulta työhakemuksen, lämmin kiitos siitä. Olemme nyt valinneet haastateltavat [TAI jatkoon menijät TAI uuden työntekijän] xxxxx-tehtävään. Vaikka hakemuksesi ei tällä kertaa menestynyt, haluamme kiittää sinua ajastasi ja kiinnostuksestasi yritystämme kohtaan.

Kesäterveisin,
[Omat yhteystietosi]

Valitettavan usein yritykset jättävät kiireessä nämä ei kiitos -viestit kirjoittamatta. Älä tee samaa virhettä – kohtelias viesti jättää hyvän vaikutelman ja saattaa kannustaa hyviä hakijoita hakemaan uudelleen tulevaisuudessa.

6. Sähköpostiosoite rekrytointia varten

Vinkkinä on ottaa käyttöön yrityksellesi oma rekrytointisähköpostiosoite, esimerkiksi rekry@yritysabc.fi. Tällaisen osoitteen saa yleensä samaan hintaan nykyiseen sähköpostisovellukseen.

Asenna automaattinen vastausviesti, jossa kiität hakemuksesta ja kerrot, että palaat asiaan mahdollisimman pian. Viesti voi olla esimerkiksi seuraava:

Hei ja kiitos hakemuksestasi. Palaamme asiaan mahdollisimman pian.

Jos sinulle herää kysymyksiä, voit soittaa numeroon 12345678 arkisin klo 8-16 välisenä aikana. 

Terveisin, Matti Meikäläinen, yrittäjä

Jos palkkaat työntekijöitä vain kausiluontoisesti, voit lisäksi kertoa siitä vaikkapa näin: Haemme nyt työntekijöitä erityisesti kesäkaudelle ja hakemusten käsittely voi kestää. Pyydämme ymmärrystä. Tai: Talvikaudella työtehtäviä ei ole tarjolla, joten vastaamme sinulle maaliskuun aikana, silloin alkaa selvitä kesäkauden tilanne.

Yhteenveto

Rekrytoinnin ei tarvitse olla monimutkaista, vaikka sinulla ei olisi henkilöstöasioiden osaajaa apunasi. Selkeä suunnitelma, hyvä viestintä ja hakijoiden kohtelias käsittely auttavat sinua löytämään oikean työntekijän yritykseesi.

Pidä nämä vinkit mielessäsi ja onnea rekrytointiprosessiin!

Teksti: Anna Virrantaus

Osaajaportti-hanke yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Mikkelin seudun työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa samalla vahvistaen muiden sidosryhmien osallisuutta kokonaisvaltaisesti. Hanketta rahoittava viranomainen on Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus ja hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

EU-logo    värillinen lehti jonka vieressä tekstiä

Metsien ympäröimä järvi

Kotimaanmatkailu kasvanut Mikkelissä keväällä ilahduttavasti

Kotimaanmatkailu on kasvanut Mikkelissä ja Mikkelin seudulla tänä keväänä ilahduttavan hyvin. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausien määrä kasvoi toukokuussa 2,6 prosenttia Mikkelissä ja 2,3 prosenttia Mikkelin seudulla verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

– Kun jo toukokuussa on ollut näin paljon kotimaanmatkailijoita, tämä enteilee vilkasta kesäsesonkia koko Mikkelin seudulle, kertoo projektipäällikkö Tuula Pihkala Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

Kaikkiaan rekisteröityjä yöpymisvuorokausia kirjattiin toukokuussa Mikkelissä 12041 yötä ja Mikkelin seudulla 15490, joista yli 90 prosenttia oli kotimaisia matkailijoita. Tiedot käyvät ilmi käyvät ilmi Visit Finlandin majoitustilastoista.

– Ihmisiä kiinnostavat tuoreen tutkimuksen* mukaan erityisesti luontokohteet, paikallisiin nähtävyyksiin tutustuminen sekä erilaiset tapahtumat, joita Mikkelissä riittää kesällä jokaiselle viikonlopulle, kuvaa Pihkala.

Luontokohteita Mikkelissä riittää kaupungin keskustan läheisyydestä alkaen. Suosituilla Hop On Hop Off -retkillä pääsee kätevästi ihailemaan järviluontoa Puumalassa ja Ristiinassa. Hop On Hop Off -retkiä järjestetään myös kulinaristeille ja kulttuurin ystäville.

Käyntikohteista Päämajamuseon uusi Mannerheimin sota- ja johtamistaidosta kertova näyttely muodostaa kävijälle yhtenäisen kokemuksen Sodan ja Rauhan keskus Muistin kanssa. Muistin ja kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Päämaja-hanke tutustuttaa matkailijaa laajasti alueen sotahistoriaan ja kulttuuriperintöön. Jalkaväkimuseon tuhansien esineiden tarinat kiinnostavat kaikenikäisiä.

Lähi- ja luomuruuan aarteita voi nauttia Tertin kartanon kansainvälistäkin mainetta niittäneessä ravintolassa. Kartanotunnelmaan pääsee myös Kekkolan, Kyyhkylän ja Löydön kartanoissa. Suomen suurin ja kaunein puupappila Kenkävero tarjoilee monipuolista silmänruokaa näyttelyineen, työpajoineen ja puutarhoineen.

Mikkelin matkailuneuvonnasta löytyy lisää tietoa käyntikohteista sekä karttoja myös vesistömatkailuun. Matkailuneuvonta palvelee Mikkelin torilla arkisin ja lauantaisin.

Lisätietoa

Tuula Pihkala, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, p. 0440 361 603, tuula.pihkala@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo elinvoimaa Mikkelin seudulle tukemalla yritysten, matkailun ja toimintaympäristön kehittymistä. Yhtiö palvelee vuosittain 1200 yritysasiakasta ja tarjoaa kokonaisvaltaista tukea Mikkeliin sijoittumisessa. Yhtiössä työskentelee hybridimallilla 40 eri alojen asiantuntijaa. 

*  Sanoma-konsernin kotimaanmatkailun tutkimuksessa 25 prosenttia vastaajista arvioi matkailevansa kotimaassa aiempaa enemmän ja 60 prosenttia saman verran kuin aiemmin. Kun kysyttiin Mitä seuraavista aktiviteeteista ja kohteista pidät kiinnostavimpina kotimaan matkoilla, kärkeen nousivat luontokohteet 58 prosenttia, paikkakunnan nähtävyyksiin tutustuminen 50 prosenttia, kylpylät 46 prosenttia, musiikkitapahtumat 45 prosenttia, vuokramökkeily 45 prosenttia ja kulinaristiset elämykset ja ravintola 41 prosenttia.