Kymmenen vuotta omaa rakennus- ja peltialan yritystään pyörittänyt mikkeliläinen Heikki Tiihonen osti viime vuonna tutulta yrittäjältä asiakaskunnan ja laitteistoa perustaakseen kattojen huoltokartoituksiin erikoistuneen uuden yrityksen.

Jo 15-vuotiaasta rakennusalalla työskennellyt Heikki Tiihonen aloitti kirvesmiehenä, teki töitä vuokrafirmalle ja perusti lopulta toiminimen, jonka kautta teki alihankkijana töitä. Rakennustoimeksiannot jäivät, kun hän perusti vuonna 2012 rakennuspeltisepänliikkeen ja vuokrasi sille koneet. Myöhemmin hän lunasti koneet itselleen.

Savon Rakennus- ja Peltimestarit Oy on erikoistunut tekemään kattoja saneeraus- ja uudiskohteisiin. Tällä hetkellä kaksitoista työntekijää työllistävä yritys toimii Mikkelin Tuskussa hulppealla tontilla, jossa on vielä reilusti rakennusoikeutta jäljellä. Liikevaihtoakin kertyy vuosittain noin 1,4 miljoonaa euroa.

”Olemme keskittyneet rakennuspeltisepän hommiin ja tehneet vuosien varrella tuhansia neliöitä kattoja Mikkelin seudulle. Olemme myös Mikkelissä ainut yritys, joka valmistaa profiilipeltiä. Tilauskantamme on tällä hetkellä hyvä.”

Uudelle toimialalle

Kahdeksisen vuotta sitten Tiihosella alkoi itää ajatus tutun mikkeliläisyrittäjän kaluston ostamisesta. Erityisesti kutkutteli nosturiauton osto. Kauppa kalustosta ja asiakaskunnasta toteutui lopulta viime vuonna.

”Ostin kaupassa nosturiauton ja valmiin asiakaskunnan eli joukon kiinteistönhoitoyrityksiä.”

Itse kaupantekoprosessikin sujui sutjakasti tuttujen kesken. Myyjä pyysi avuksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yritysneuvoja Kirsi Mättölän, joka tuntee hyvin rakennusalan käytänteet ja kehittää yritysten liiketoimintaa tällä hetkellä Rebuild business -hankkeessa. Hän laati selkeän kauppasopimuksen, mikä nopeutti kaupantekoa huomattavasti.

”Ei me siihen sitten tarvittu lakimiestä. Kun tuttujen kesken tehtiin kaupat, niin asiat menivät niin kuin oli sovittu. Kirsi laati sopimuksen, jolla toteutimme yksinkertaisen kaupan kalustosta ja asiakaskunnasta. Vaikka perustin uuden yrityksen, halusin myyjältä tutun puhelinnumeron käyttööni.”

Tiihosen perustama uusi yritys, Kattovahti Oy, tekee katoille ennakoivia huoltokartoituksia ja huoltaa kattoja. Kattovahti tukee emoyhtiön toimintaa, vaikka toimiikin itsenäisesti.

”Kattovahti Oy tekee myös lumenpudotusta, puhdistaa kattokouruja ja korjaa kattojen vuotovahinkoja. Käymme esimerkiksi käy läpi lumiesteiden kunnon talven jäljiltä. Ennakoiville huoltopalveluille on olemassa iso markkina, jolla on tilaa laajentaa toimintaa.”

Tiihonen muistaa nähneensä vaurioita, jotka ovat syntyneet siitä, kun alle neljän millimetrin reiästä on valunut vuosia vettä rakenteisiin.

”Jopa ruuvinreikä voi olla sellainen, josta on vuotanut vettä rakenteisiin vuosikausia. Kun on näin pitkään tehnyt näitä hommia, tietää kyllä, mistä etsiä mahdollisia vuotokohtia.”

Kattovahdin nykyään omistama nosturiauto helpottaa katoilla liikkumista työturvallisesti.

”Katoilla ei aina ole turvakiskoja, joten tikkailla nousu sinne voi olla vaarallista. Nosturiautoa voi käyttää myös räystäiden maalaukseen. Ostamamme nosturiauto tuntuu olevan mikkeliläisille tuttu näky, kun sillä ajellessa saa morjestella ihmisiä koko ajan.”

Kasvunäkymiä riittää

Vuosien varrella Savon rakennus- ja peltimestarit Oy on toteuttanut erilaisia kehittämishankkeita. ELY:n kehittämistuella pystyttiin aloittamaan vuonna 2014 profiilipellin valmistus. Tällä hetkellä myös peltiraaka-aineen saatavuus on hyvä.

”Oman valmistuksen aloittaminen oli investointi- ja kehittämishanke, jossa meitä auttoi Mikseitä edeltänyt yritys. Saimme tuotannon käyntiin hankittuamme oman koneen. Vastaamme kysyntään tekemällä pieniä kattoprofiilieriä paikallisesti, jolloin asiakkaalle jää alemmat rahtikustannukset maksettavaksi.”

Aikanaan yrityksessä toteutettiin myös pieni hanke, jossa syntyi liiketoimintasuunnitelma.

”Nyt pitäisi tehdä uusi liiketoimintasuunnitelma Kattovahti Oy:lle.”

Liikevaihdon kohottua toimitusjohtaja Tiihonen on huomannut, että häneltä menee paperitöihin entistä enemmän aikaa.

”Nyt tarvittaisiin toimistotyöntekijä töihin, jotta saamme parannettua palvelua. Se on oikeastaan tällä hetkellä ainut rekrytointitoiveemme. Tuotannon puolella meillä on tapana ottaa ihmisiä harjoitteluun ja kouluttaa heistä sitten peltiseppiä, kunhan he ovat tutustuneet talon tapoihin.”

Yrityksen toimintaa tukee 15 vuodessa muodostunut yhteistyöverkosto.

”Nykyään meitä osataan jo kysyä töihin julkisellekin puolelle. Olen saanut kentältä palautetta isojen kattoprojektien jälkeen, että saamme jatkossakin kilpailutuksissa tosi hyvät pisteet heiltä.”

Kasvunäkymiä yrityksellä riittää. Tuskun-tontilla on jäljellä rakennusoikeutta noin 1100 neliömetrin verran.

”Meillä olisi mahdollisuus lisätä oman profiilipellin valmistusta kysynnän mukaan. Toimimme tällä hetkellä pääosin oman maakunnan alueella, mutta Kattovahti Oy tekee pistemäisiä, yhden osaajan työpanoksen vaativia kartoituskeikkoja, joten siinä on mahdollisuus liikkua laajemmallakin alueella ketterästi.”

Rebuild Business -hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa niin ostajalle kuin myyjällekin yrityskauppatilanteessa.  Hanke auttaa yrittäjiä myös liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä. Rebuild Business -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Teksti ja artikkelikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Valtatie 15:n varrella lempinimellä Helikopteribaari tunnetun Rantinhovin ovia ei sulkenut koronakaan. Nyt kahden naisen tehotiimi uudistaa palveluja.

Kahvila-lounasravintola Rantinhovin keltainen päärakennus valmistui vuonna 2002 kahden hehtaarin tontille, ja venäläinen, käytöstä poistettu kuljetuskopteri löytyi katseenvangitsijaksi. Kahvila-lounasravintola siirtyi liiketoimintakaupalla Carina Pinoaron perheyritykselle vuonna 2009.

”Perheyrityksemme perustettiin jo vuonna 1930. Pääkaupunkiseudulla toiminut yritys siirtyi aikanaan papaltani vanhemmilleni, jotka jatkoivat autokoulun pyörittämistä liikenneopettajina. Jatkoin sitten itsekin perheyrityksen palveluksessa opettajana ja otin vastaan ajotutkintoja.”

Haaveesta totta

Kahdeksan vuoden ajan perheellä oli myös autokorjaamo Viikissä.

”Haaveeni oli kuitenkin koko ajan tällaisen kahvila-lounasravintolan pyörittäminen ja asiakkaiden palveleminen. Katselin myytäviä paikkoja ensin Helsingin puolelta, kunnes tämä löytyi. Kävin katsomassa tätä viikonloppuna ja heti maanantaina tein liiketoimintakaupan. Siinä ei paljon aikailtu.”

Ensimmäiset neljä vuotta olivatkin melkoista hulinaa, ja asiakkaita kävi paljon Suomenniemen ja Mäntyharjun ulkopuoleltakin. Palkkalistoilla oli viisi ihmistä. Rantinhovin kahvila on aina tunnettu itse leivotuista, runsaista tarjoamista. Alkuaikoina ruokailemaan veti myös a´la carte -lista.

”Siihen aikaan meillä oli paljon vanhempia asiakkaita, ja yksi heistä kävi Mikkelistäkin asti sienikastikkeen takia.”

Vuonna 2013 tehtiin mittava laajennus, jossa valmistui lounas- ja juhlatila. Samaan aikaan kävijämäärä alkoi kuitenkin vähentyä. Alueella on tiivis vakioasiakaskunta, mutta osa silloisista kanta-asiakkaista vanheni ja lakkasi käymästä.

”Samoin kävi muissakin paikoissa, että siihen aikaan asiakasmäärät alkoivat vähentyä. Jouduin lopulta irtisanomaan ihmisiä. Oli pakko lopettaa a´la carte -annokset, kun jäin yksin. Tarjolle jätin vain perusvalikoimaa.”

Korona-aika verotti voimia

Kun korona-aika koitti, Carina Pinoaro piti sitkeästi ovet auki, tarjosi asiakkailleen take away -annoksia ja jatkoi juhlatarjoilujen myyntiä. Pihamaan hulppeat parkkipaikat ovat aina vetäneet ammattiautoilijoita kahville ja ruokailemaan. Myös alueen lisääntynyt vapaa-ajan asutus ja sen muuttuminen liki ympärivuotiseksi, näkyy asiakasmäärissä.

”Myynti ei lopulta laskenutkaan, ja syksyt olivat jopa normaalia vilkkaampia. Ihmiset viipyivät mökeillä pidempään, ja asiakaskunta laajeni taas.”

Korona-aika kuitenkin verotti yksinyrittäjän voimia.

”Mielessä oli, että nyt pitää uudistaa ja nostaa paikan tasoa, mutta tuntui, että oma motivaatio ei enää riitä. Asun Rantinhovin yläkerran kolmiossa ja välillä tuntui, että millä sitä saa itseni taas kammettua ylhäältä alas.”

Tietynlaista yhteisöllisyyttä tekemiseen on tuonut se, että paikallisten kädentaitajien myyntitori on sijainnut Rantinhovissa.

”Kudon itsekin todella mielelläni vapaa-aikana kaikenlaista. Korona-aikana syntyi muun muassa Sulo Vilén -pipoja.”

Kahden naisen tehotiimi

Viime loka-marraskuussa häneen otti yhteyttä Ristiinassa asuva Tytti Puhakka, joka on kouluttautunut kokiksi ja restonomiksi ja suorittaa parhaillaan Savonia-ammattikorkeakoulun Wellness-palveluliiketoiminnan johtaminen (YAMK) -koulutusohjelmaa. Työkokemusta hänelle on ehtinyt kertyä ravintola-alalta yli 10 vuotta. Yrittäjänä hän on ehtinyt toimia jokusen vuoden.

”Nuorena sinisilmäisenä karu oppi tuli kantapään kautta. Nyt etsin uusia haasteita ja monipuolista työnkuvaa. Carina sanoi, että ota uudelleen yhteyttä alkuvuodesta. Aloitin täällä sitten työntekijänä maaliskuussa. Ymmärrämme hyvin toisiamme. Yrittäjätaustani ansiosta tiedän hyvin, mistä raha tulee. Ihminen on suuren osan ajastaan töissä, joten siellä on oltava hyvä olla eli arvostan nykyään työhyvinvointiasioita tosi paljon. Täällä minulla on vapaus toteuttaa itseäni.”

Maaliskuusta alkaen Rantinhovissa ovatkin puhaltaneet uudet, raikkaat tuulet. Tosin Tytti Puhakka valmisteli uudistuksia jo ennen töihin tuloaan.

”Loka-maaliskuun välissä tein uudet ruokalistat ja laskin niihin raaka-aineet. Tein myös uudet nettisivut ja aloin päivittää Facebookia. Teemme nyt sisäistä markkinointia sähköisen infotaulun avulla. Myös uudet tienvarsikyltit meille on tulossa.”

Asiakkaalle uudistukset näkyvät muun muassa laajana hampurilaislistana, jonka annosten nimet on nappailtu ammattikuljettajien arkipäivän sanastosta. Tilauksesta kaikki annokset saa nykyään myös gluteenittomina. Tarjolla on myös pieniä gluteenittomia herkkuja mukaankin, ja pakkasesta löytyy aina gluteenittomia leivonnaisia.

”Tytti on saanut oppia gluteenittomaan leivontaan ystävältään, joka käyttää gluteenitonta ruokavaliota. Asiakasmäärämme ovat nousseet maaliskuusta selvästi. Meillä oli äitienpäivälounaallakin yli 100 ihmistä. Lisäksi järjestämme naisten iltoja, kirppispäiviä ja tämäntyyppisiä teemapäiviä on tulossa lisää. Nyt huomaa, että ihmiset uskaltavat taas järjestää juhliakin. Juhliin tilataan meiltä paljon kakkuja ja ruokaa asiakkaiden tiloihin.”

Suomenniemen ja Mäntyharjun kuntien rajapinnassa sijaitsevan Rantinhovin asiakaskuntaan kuuluu paljon vapaa-ajan asukkaita. Korona-aika ei hillinnyt mökkeilyä, pikemminkin päinvastoin.

”Kaksi viime syksyä oikein ihmettelin, että mistä sitä porukkaa riittää aina vain. Tässä on myös useita vuokramökkiyrityksiä, joille olemme lähipalvelu ympäri vuoden.”

Kolmas elämä kutsuu

Carina Pinoaro on alkanut valmistautua eläkepäivien viettoon. Kiinteistö on myynnissä, ja hän odottaa, että kaupat saataisiin tehtyä neljän vuoden sisällä. Kahvila-lounasravintolan ja ammattikeittiön lisäksi kiinteistön yläkerrasta löytyy hyvin varusteltu liki 100 neliön asuinhuoneisto. Lisäksi lounasravintolan päädyssä on omalla sisäänkäynnillä 30 neliön erillinen tila, josta saa näppärästi vaikka toimiston, vuokratilan pop up -toiminnoille tai vierashuoneen.

”En ole panikoinut paikan myynnin kanssa. Uutta yrittäjää voisi houkuttaa sekin, että nyt tässä on hyvä työntekijä, joka jää taloon. Itsekin olen valmis auttamaan uutta yrittäjää alkuun eli en ole lähdössä mihinkään karkuun.”

Rantinhovin palvelutarjontaan kuuluu polttoaineen myyntipiste, josta vastaa tällä hetkellä toinen yritys.

”Pidän edelleen kiinni periaatteesta, että paikan on oltava koko ajan auki. Parannamme valikoimaa ja pidämme paikat kunnossa. Oma unelmani on nyt, että saisin aikanaan kivan pienen kodin, kun eläkeikä lähestyy.”

Tytti Puhakka nauttii nykyisestä työnkuvastaan Rantinhovissa ja hyödyntää johtamisopintojaan arjen työhönsä.

”Tykkään tästä työstä. Täällä voin vapaasti toteuttaa itseäni. Opinnot antavat lisäosaamista työhyvinvoinnista ja työntekijöiden johtamisesta.”

Moni on jo ehtinyt onnitella Tytti Puhakkaa uudeksi omistajaksi ryhtymisestä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei ryhdy enää yrittäjäksi.

”Toimin kyllä yrittäjämäisesti, tiedän omasta kokemuksesta mitä yrittäminen on ja tunnen alan kustannusrakenteen eli hoidan työpaikkaani kuin omaa yritystä. Se on mielestäni ainoa oikea tapa toimia palkkatyössäkin.”

Pinoaro Ky, eli tutummin Rantinhovi, on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n omistajanvaihtoasiakas. Katso yrityksen myynti-ilmoitus verkossa sivuillamme: https://mikseimikkeli.fi/yrityskaupat/kahvila-ravintola-hyvalla-liikepaikalla/ 

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Rebuild Business -hanke tarjoaa maksutonta neuvontaa niin ostajalle kuin myyjällekin yrityskauppatilanteessa.  Hanke auttaa yrittäjiä myös liiketoiminnan ja erityisesti sen kannattavuuden kehittämisessä. Rebuild Business -hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Brahelinnan historiallisessa maisemassa vesitornin juurella jatkuu kiven veistäminen jo kolmannen yrittäjän voimin. Yrityskauppa syntyi tuttujen kesken yhdeksässä kuukaudessa.

Kun Tapani Pippuri päätyi kiviveistämön yrittäjäksi 22 vuotta sitten, hänellä oli takanaan hotelli- ja ravintola-alan koulutus ja työvuosia niin leipurina, kaupassa kuin kiinteistönvälittäjänäkin. Yrittäjyys kivialalla alkoi pohdituttaa häntä, kun yritys tuli myyntiin.

”Pisti miettimään, että miksen ryhtyisi yrittäjäksi, kun papereiden pyörittely ei enää kiinnostanut. Sitä ennen en ollut kuin heitellyt kiviä. Pystymetsästä aloitin, vaikka yrittäjyydestä muuten olikin aiempaa kokemusta.”

Viime kesänä veistämän pihaan tuli tuomaan postia tuttu mies, Tero Haiminen, joka puuskahti, että hommat postilla saisivat jo alkaa riittää.

”Sanoin Terolle, että heitä postin homma pois, ota rukkaset käteen ja tule tänne. Loppukesästä hän sitten palasi kysymään, että olitko tosissasi.”

Yhdeksän kuukautta meni, että Haiminen sai irrottauduttua palkkatöistään, perustettua osakeyhtiön ja hoidettua pankin kanssa yrityskaupan rahoituksen kuntoon. Kauppahinta saatiin määriteltyä helposti.

”Kilpailutin kolme pankkia lainasta. Otin lopulta henkilökohtaisen lainan, kun sain siten joustavat maksuehdot ja pidemmän maksuajan. Yrityskaupan toteutuksessa neuvoi Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavasti. Häneltä löytyi vastaus kaikkiin kysymyksiin.”

Yritys siirtyi Haimiselle vuodenvaihteen jälkeen. Kauppaan kuuluu herrasmiessopimus, että Pippuri jatkaa 6-12 kuukautta neuvomassa ja opastamassa, että siirtymä tapahtuu sujuvasti.

Palvelut tunnetaan

Liikeideana on olla paikallinen, monipuolinen ja palveleva yritys, josta löytyvät hautakivien lisäksi myös erilaiset pihakivet, ainekset muureihin sekä sisustuskivet.

”Hautakiviin liittyvät työt ovat tässä se syömähammas, josta tulee suurin tulovirta, muut ovat tässä vaiheessa murusia. Hautakiviin tilataan paljon lisänimiä ja kilpiä. Kuljetamme kiviä myös tänne veistämölle puhdistettavaksi ja kunnostettavaksi. Kultaamme nimiä ja oikaisemme kiviä”, Pippuri kuvaa.

Tilauksesta asiakkaille toimitetaan erilaisia kivilaatuja, kuten liuskekiviä. Käytössä oleva lasertekniikka mahdollistaa jopa valokuvien hyödyntämisen muistokivissä.

”Ajatuksena on alkaa tarjota enemmänkin kuvallisia muistokiviä etenkin lemmikkien hautausmaille”, Haiminen kertoo.

Kiviaines löytyy kotimaasta

Kiviveistämö käyttää kotimaista kiveä. Kiviaihiot tulevat pääosin Ylämaalta. Ristiinassa kivet pienennetään sopivan kokoisiksi, nimet kaiverretaan valmiiksi ja valmis kivi siirretään ja asennetaan toivottuun paikkaan.

”Musta kivi ja Mäntsälän punainen, jonka pinnassa on laineiden muotoa, ovat suosituimmat. Muotiasioita on aika vähän tällä alalla. Sen kyllä huomaa, että hautausmaiden uusilla osastoilla on vähän erimallisia kiviä ja lohkoreunuksia. Vanhoilla osastoilla kivet ovat mustia ja kantikkaita.”

Vuosituhannen vaihteessa hautakiviin alettiin tehdä paikkoja lyhdyille. Niitä tilataan edelleen, vaikkei ehkä enää yhtä paljon kuin vilkkaimpaan aikaan.

”Ongelma niissä on, että jos talvella puhdistaa harjalla kiveä ja sattuu kopauttamaan lyhdyn lasia, niin se saattaa mennä rikki eli huoltotarvetta voi tulla jonkin verran. Kynttilät tai kiven lämmönvaihtelut eivät lyhtyjen laseja riko.”

Sukuhautoihin teetetään nykyään myös nimilaattoja, jos vapaata tilaa uudelle kaiverrukselle ei enää ole. Ne tulevat veistämölle valimolta.

”Nimilaatat ovat suosittuja myös uurna-alueilla, missä kivet ovat pieniä.”

Kannattaa välttää sesonkiaikoja

Korona-aika siirsi asiakastapaamiset puhelimeen ja sähköpostin päähän. Kevään mittaan asiakkaat ovat taas palanneet kiviveistämölle.

”Vierailut ovat hyvinkin eripituisia. Eikä voi sanoa, mikä tyyli olisi se ainoa oikea, kun tämäntyyppisiä asioita hoidetaan”, Pippuri tuumii.

Varsinaista sesonkiaikaa ovat alkukesät äitienpäivältä juhannukselle ja toinen selkeä sesonki ajoittuu joulunseutuun.

”Sen huomaa, että kun kelit alkavat keväällä lämmetä, niin kyselijöitä on päivä päivältä enemmän. Jännää on, että vaikka olisi ollut koko talvi aikaa teettää kivi, niin äitienpäivän alla herätään tekemään tilausta ja silloin meillä on sesonki jo alkanut. Kesällä painetaan täyttä päivää, ja minulla on tässä ollut kesällä apumies töissä.”

Tero Haiminen aikoo selvittää, löytyisikö omasta perhepiiristä kesätyövoimaa avuksi vuoden kuluttua.

Tietotaito välittyi eteenpäin

Yritys siirtyi Tero Haimiselle maaliskuun lopussa. Asiakkaille yrityksen omistajan vaihtumisen ei pitäisi näkyä. Yrityksen nimen Ky muuttui Oy:ksi. Logot pysyvät entisinä, ja tuttu puhelinnumero säilyy käytössä.

”Ajatuksena meillä on ollutkin, että muutos olisi asiakkaan suuntaan mahdollisimman pieni. Molemmilla on se toive, että homma pysyy ennallaan taikka vähän myös kasvaisi ja että pysyttäisiin terveinä. Töitä kyllä piisaa, kun maakunnassa on tällainen ikärakenne.”

Veistämöltä jää kiviaineista uusiokäyttöön. Yksi paikallinen yrittäjä sitä hyödyntääkin, mutta muillekin sitä riittäisi raaka-aineeksi. Omaan tuoteperheeseen kuuluu vaikkapa Ristiina-kyltti, johon on kaiverrettu Astuvansalmen kalliomaalauksesta tuttuja piirroksia.

”Tämäntyyppisiä tuotteita pystyisimme tekemään talvisin hiljaisena aikana, jos olisi kysyntää.”

Asiakkaille entisellä ja nykyisellä yrittäjällä on sellaiset terveiset, että kannattaisi aika ajoittain kurkistaa, tarvitsisivatko oman suvun hautakivet huoltoa ja kunnostusta.

”Mielestämme on hyvä, että tällainen paikallinen palvelu on olemassa. Toivomme, että sitä käytetään myös jatkossa. Yrityskauppa varmisti, että tietotaito pysyy tällä seudulla.”

Lisätietoja:

Heli Tavasti, puh. 050 350 2055, sposti: heli.tavasti(at)uusyrityskeskus.fi

Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257, sposti: pasi.laitinen(at)mikseimikkeli.fi

Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606, sposti: kirsi.mattola(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Suska Siponen ja Jutta Hämäläinen perustivat itselleen toiminimet ja ostivat heti viime keväänä valmistuttuaan perinteikkään mikkeliläisen kampaamon.

Ydinkeskustassa Mikonkatu 10:ssä on hoidettu mikkeliläisten hiuksia jo vuodesta 1972.  Kesäkuussa aloittaneet uudet yrittäjät ovat jo kolmatta yrittäjäpolvea samalla liikepaikalla.

”Huomasimme tämän kampaamon olevan myynnissä kesällä ennen kolmannen opiskeluvuoden. Kiinnostuimme, mutta ajattelimme odottaa, onko se myynnissä vielä vuoden kuluttua, kun ei ollut varmaa, valmistuisimmeko koronan takia aikataulussa.”

Kun puskaradio kertoi, että kampaamo etsi uutta yrittäjää vielä viime keväänä, parikymppiset hius- ja kauneusalan osaajat innostuivat toden teolla.

”Kävimme tässä 25 vuotta yrittäneen Raija Piispasen juttusilla selvittämässä, mitä kauppaan kuuluisi. Raija oli yrittänyt myydä tätä jo kolme vuotta. Poikkesimme useita kertoja juttelemassa. Hinta oli tippunut vuosien varrella. Raija määritti meille hinnan, ja aloimme valmistella kauppaa.”

Siponen ja Hämäläinen perustivat kumpikin itselleen oman toiminimen toukokuussa. Hämäläisen äiti on yrittäjä ja suvusta löytyy luottokirjanpitäjä, mikä vauhditti kaupan syntyä. Uusille yrittäjille siirtyivät kampaamon kalusteet, tuotteet, puhelinnumero ja brändi. Myös alkuperäinen valomainos haluttiin säilyttää liikkeen ulkopuolella.

Kun nimet olivat paperissa, tuoreet yrittäjät suuntasivat Mikkelin seudun Uusyrityskeskukseen kysymyslistansa kanssa varmistamaan, että kaikki oleellinen oli huomattu ja tehty.

”Mentiin kyllä tosi myöhään sinne eli vasta sen päivän aamuna, kun allekirjoitettiin kauppakirjat. Monta asiaa pitkästä kysymyslistasta oli pitänyt selvittää itse jo aiemmin. Vinkkinä muille voisi sanoa, että jos haluatte perustaa yrityksen ilman stressiä, niin kannattaa varata tähän vaiheeseen enemmän aikaa.”

Yrittäjät alkoivat myös selvittää, kannattaisiko starttirahaa sittenkin hakea, vaikka koulun yrittäjyysopinnoissa oli tehty selväksi, ettei starttirahoja myönnetä alan yrittäjille Mikkelissä.

”Kun soitin TE-toimistoon, että olemme siirtymässä yrittäjiksi suoraan koulun penkiltä ja ikää meillä on 19 vuotta, niin vastaanotto oli positiivista ja saimme starttirahat. Olimme käyneet koulussa Nuori yrittäjä (NY) -kurssin, joten meidän ei tarvinnut käydä enää yrittäjäkurssiakaan.”

Uudistunut kampaamo avasi ovensa kesäkuun puolivälissä. Sitä ennen tehtiin remonttia parisen viikkoa yötä myöten.

”Taloyhtiö kustansi tarvikkeita ja työt teimme itse. Aikataulu oli aika kireä, ja vielä avajaisia edeltävänä iltana maalasimme seiniä. Lattioita ja listoja laittamassa meillä oli talkoolaisia, mutta muuten teimme kaiken itse mahdollisimman paljon vanhaa säilyttäen.”

Vaikeimmasta päästä asioita oli löytää kampaamolle uusi nimi. PääMaijat löytyi lopulta sekin lähipiirin ideoista. Kampaamossa käy paljon pitkäaikaisia vakioasiakkaita ja muutenkin asiakaskuntaa kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä. Varaukset hoituvat pääosin puhelimitse, mutta myös sosiaalisen median kanavien, kuten Facebookin tai Instagramin kautta, voi ottaa yhteyttä.

”Markkinointia voisi tehdä aina enemmän. Yllättävän hyvin tämä on lähtenyt pyörimään koronasta huolimatta.”

Tuoreet yrittäjät arvioivat, että alan kilpailu on Mikkelissä kovaa. He aikovat säilyttää hius- ja kauneudenhoitopalvelujensa hintatason kohtuullisena. Käytössä on myös eläkeläisalennus. Yksi erikoisuuksista on, että kaikki käytössä olevat hiustenhoitotuotteet ovat kotimaisia ja vegaanisia.

”Meille oli jo opiskeluaikana selvää, että haluamme olla itsenäisiä yrittäjiä. Katsomme alkuun kahdelleen, miten tämä lähtee menemään. Yhdessä yrittäminen antaa meille pelivaraa aikataulutukseenkin, sillä palvelemme asiakkaita sopimuksen mukaan myös iltaisin.”

Yrityskauppa samalla paikalla liki 50 vuotta toimineesta kampaamosta toi mukanaan jo myös valmiin asiakaskunnan.

”Jatkamme perinteikästä yritystä itsenäisinä yrittäjinä palveluita kehittäen.”

Etelä-Savossa on parhaillaan käynnissä Rebuild Business -hanke, joka antaa konkreettisia työkaluja yritykselleen jatkajaa etsiville yrittäjille sekä yrityksen ostamisesta kiinnostuneille. Samalla hanke auttaa yrityksiä varautumaan toimintaympäristön häiriötilanteisiin.

”Usein yritysneuvojana törmää siihen, että yrityksen perustamista ja ostamista ollaan innolla edistetty omatoimisesti jo pitkälle ennen kuin havahdutaan siihen, että kaikkeen olisi apua tarjolla helposti. Välttämättä ei omaa aikaa kannata käyttää sellaiseen, johon ulkopuolisella avulla saa nopeasti selvyyden tai jopa uusia vinkkejä. Yritysneuvojan kanssa on hyvä käydä läpi esimerkiksi kaupan yksityiskohtia, rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaa yrittäjyyttä. Saattaa olla, että neuvonnan avulla saa selkeitä etuja silloin, kun kokonaisuus katsotaan ajoissa yhdessä”, yritysneuvoja Heli Tavasti Mikkelin seudun Uusyrityskeskuksesta muistuttaa.

Hanketta vetää Itä-Savon Uusyrityskeskus ry., ja sen osatoteuttajia ovat Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry., joista löytyy myös tietoja seudulla myytävänä olevista yrityksistä.  Syksyyn 2023 jatkuvaa hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätiedot:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Pasi Laitinen, puh. 040 837 6257
Kirsi Mättölä, puh. 0440 361 606 ja

Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry.
Heli Tavasti, puh. 050 350 2055.

Kansikuva: Puolisen vuotta sitten perinteikkään mikkeliläiskampaamon ostaneet Jutta Hämäläinen (vas.) ja Suska Siponen remontoivat tiloihin kaksi valoisaa liki identtistä asiakastilaa, kummallekin oman.

Kuvat ja teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen