Kansainväliset työntekijät ovat olleet Veiston arkea Mäntyharjussa kaksi vuosikymmentä. Työvoimapulan keskellä englannin kieleen panostaminen ja huolellinen perehdytys ovat tuoneet positiivisia kokemuksia.
Ensimmäinen on aina vaikein, kuten sanotaan. Lauseen allekirjoittaa täysin Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen, jonka johdolla mäntyharjulainen metallialan konserniyhtiö Veisto palkkasi tehtaaseensa viisi vuotta sitten puhtaasti englanninkielisiä työntekijöitä.
Vaikka Veisto on kansainvälinen vientiyritys, jossa englanti on ollut vuosia toinen työkieli, oli vuosi 2019 käänteentekevä. Silloin rekrytoitiin ensimmäiset työntekijät, jotka puhuivat vain englantia eikä arjessa voitu enää toimia suomen kielellä.
– Kaikki piti kirjoittaa uusiksi eli kääntää englanniksi. Turvallisuusohjeet, työaikamääräykset, useiden koneiden käyttöohjeet ja niin edelleen. Mutta ei sitä tarvitse tehdä kuin kerran, Hämäläinen muistuttaa.
Veisto on 80-luvulta saakka toiminut kansainvälisesti ja tehnyt vientikauppaa ulkomaille. Konsernin Kanadan yhtiö on 30 vuotta vanha, joten sitä kautta ulkomaalaisista työntekijöistä on pitkä kokemus.
Koska valtaosa konepajatoiminnasta on Mäntyharjussa, ulkomaalaiset vieraat ja englannin kieli ovat olleet arkipäivää myös Mäntyharjun tehtaan työntekijöille.
– Se on tietenkin madaltanut kynnystä. Olemme aina sanoneet työntekijöille, että rohkeasti vaan juttusille, vaikka englanti olisi heikko, oli kyseessä sitten yritysvieras tai uusi työkaveri, Hämäläinen huomauttaa.
Mäntyharjun konepajalle ensimmäiset ulkomaalaiset työntekijät tulivat 20 vuotta sitten. Alkuvuodet työntekijät tulivat läheltä, kuten Virosta, jolloin pärjättiin arjessa suomen kielen avulla.
Tänä päivänä Veiston työntekijöissä on suomalaisten lisäksi 13 eri kansalaisuuden edustajia.
Intian lisäksi työntekijöitä on muun muassa Etelä-Afrikasta, Puolasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Brasiliasta, Portugalista, Bangladeshista, Hollannista ja Iso-Britanniasta.
Veiston linja on ollut tiukka alusta saakka. Minkäänlaista kiusaamista tai rasistisia kommentteja ei hyväksytä, oli työntekijä mistä päin maailmaa tahansa.
Hämäläinen kehaisee, että Veiston työntekijät ovat hienosti vastanneet ”huutoon”. Vaikka ei oma englannin kieli ole vahva, hyvälle työkaverille on yritetty jutella.
– Meillä työpanos on painanut aina enemmän kuin kansalaisuus. Kun on nähty, että ihminen tekee hyvää työtä, on haluttu tutustua, Hämäläinen kiittää.
Englannin kieleen on panostettu Veistolla paljon
Virallisten asiakirjojen ja ohjeiden kääntämisen lisäksi on järjestetty esimerkiksi Esedun räätälöimä suomen kielen kurssi, jossa on 15 viikkoa opeteltu yleiskielen lisäksi työturvallisuuteen liittyvää sanastoa.
Perehdytykseen on laadittu tarkat ohjeet, joissa ensin käydään läpi yleiset asiat ja toisena työtehtävät – tarvittaessa englanniksi.
Lisäksi jokainen työskentelee ensiksi työparin kanssa niin kauan kuin on tarpeellista, oli sitten kotoisin mistä tahansa maailmalta.
– Toisille riittää päivä tai kaksi, toiset tarvitsevat enemmän aikaa, Hämäläinen kertoo.
Työturvallisuusasioihin on keskitytty perehdytyksessä vielä erikseen eikä kielimuuri riitä syyksi mihinkään.
– Turvallisuusasioissa ei ole koskaan oikomissyytä, Hämäläinen toteaa.
Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointi on ollut pakollista, koska vuonna 2021 alkaneen yrityksen kasvun jälkeen ei kotimaisia työntekijöitä vain ole ollut riittävästi saatavilla.
Metalliala ei ole nuorten keskuudessa erityisen suosittu ja Etelä-Savossa väkeä on kovin vähän. Lisäksi valtakunnallinen työntekijätarve alalla on todella suuri ja osa eteläsavolaisista ammattilaisista karkaa töihin muualle Suomeen.
Veisto on aktiivinen oppisopisopimuskouluttaja ja tekee yhteistyötä Esedun kone- ja tuotantotekniikan opintolinjan kanssa, mutta tekijöitä ei silti riitä.
Myös ”vanhan” metallialan tutkinnon ihmiset kiinnostavat, koska silloin ei tarvitse aloittaa alusta.
– Kotimaisilla työntekijöillä saadaan ehkä kuitattua eläköitymiset, mutta lisätyövoimaksi se ei vaan riitä, Hämäläinen pahoittelee.
Tommi Hämäläinen korostaa, ettei ulkomaalainen työvoima ole itseisarvo vaan pakollinen pelastava tekijä, mikäli yritys haluaa kasvaa. Yksi uusi kone vaatii laskennallisesti aina kaksi uutta työntekijää.
– Kansainväliset työnhakijat ovat lisääntyneet koko ajan ja me otamme mielellämme töihin jokaisen ammattilaisen, oli kansalaisuus mikä tahansa.
Henkilöstöjohtaja Hämäläinen myöntää, että välillä muualta, erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien, työntekijöiden kanssa byrokratia on raskasta. Silti kahden viimeisen vuoden aikana Veisto on palkannut 40 uutta työntekijää, joista kolmannes eli toistakymmentä on ollut ulkomaalaisia.
– Me olemme saaneet ahkeria työntekijöitä ja mukavia ihmisiä työyhteisöömme. Ja kaikilla ovat työelämän perustaidot kunnossa.
Hämäläinen kannustaa kaikkia eteläsavolaisia yrityksiä miettimään, onko ensimmäinen askel ulkomaalaiseen tai englanninkieliseen työntekijään mahdollisuus ottaa.
– Meillä kokemukset ovat niin positiivisia, että kaikkia uskallan samaan suuntaan tönäistä. Kun on hyvä työntekijä, englannin kielestäkin selviää.
Kuvateksti: Veiston henkilöstöjohtaja Tommi Hämäläinen luotsaa kansainvälistä työntekijäjoukkoa, johon kuuluvat esimerkiksi CNC-koneistaja Aghil Nair Peethambaran ja tuotannonsuunnittelija Veda Venkataswamy.
Teksti ja kuvat: Tanja Rihu
Tässä juttusarjassa kerrotaan yrityksistä, jotka ovat rekrytoineet työntekijöitä useista eri kulttuureista ja maista. Juttusarjan on tuottanut Miksein hallinnoima Osaajaportti-hanke, joka yhdistää työnhakijat ja rekrytoivat yritykset tavoitteenaan tehdä Mikkelin seudusta entistä vetovoimaisempi työllisyysalue. Käytännössä hankkeella tuetaan alueen yritysten rekrytointiprosesseja ja niiden kehittämistä, yhdistetään työnhakijat ja työpaikat sekä rakennetaan uusia verkostoja tukemaan yritysten rekrytointia. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.
