Mikkelin kaupunki käynnistää uuden valtuustokauden strategiatyön avaamalla asukas- ja sidosryhmäkyselyn. Kysely on avoinna 6.6.2021 asti. Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyön tausta-aineistona. Kysely on avoinna kaikille kaupunkilaisille.  Kaupunki haastaa erityisesti valtuustoon pyrkivät ehdokkaat vastaamaan kyselyyn sekä jakamaan kyselylinkkiä omissa verkostoissaan.

Kyselyn markkinointia vauhditetaan lyhyillä videoklipeillä, jotka julkaistaan kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. 

Linkki kyselyyn

Ensimmäinen video:

Mikkelin kaupungin uutena tietohallintopäällikkönä aloittanut Mika Helenius heittää ilmoille visionäärisiä ajatuksia ja katsoo mielellään suuria kokonaisuuksia myös elinkeinoelämän ja aluetalouden näkökulmasta.

Tätäkään juttua ei olisi kirjoitettu, eikä mitään muitakaan juttuja tai kaupungin tiedotteita, ilman tietohallintoa. Vaihtoehtoisesti kirjoituskoneella näpytelty tekstimassa voisi ilmestyä kaupungin virastotalon ilmoitustaululle, mutta sen rooli viestintävälineenä on enää marginaalinen. Digitaalinen maailma on läsnä arjessamme, sekä työssä että vapaa-ajalla, kaikkialla.

– Tietohallinto luo tulevaisuutta. Yhteiskunnan kaikkein arvokkain resurssi on bitti, Mika Helenius sanoo.

Espoolaistaustainen pitkän linjan tietotekniikka-ammattilainen ei ole aivan uusi kasvo Mikkelissä, sillä hän on ollut mukana MPY:n hallituksessa, työskennellyt MikseiMikkelissä ja opettanut kansainvälistä kauppaa BBA-ohjelmassa.

Töihin Mikkelin kaupungille ajoi halu tehdä innovatiivista työtä ennen kaikkea julkiselle organisaatiolle, joka omalta osaltaan voisi mahdollistaa kokonaisen aluekehityksen.

– Tulevaisuuden tietotekniikan maailma on aluesuunnittelua, tarkkaa rakenteiden, suhteiden ja kehityksen miettimistä. Kyseessä on monitahoinen kokonaisuus, Helenius tuumii.

– Emme enää elä siinä vanhassa maailmassa, jossa yksinkertaisin elementti oli tietoverkkokaapeli tai päätelaite. Sen taakse kun piiloutuu tänä päivänä monimutkainen toimintojen kokonaisuus, jota ilman organisaatiot eivät toimi.

Helenius korostaa hyvää tietoteknistä suunnittelua ja ennakointia sekä ohjelmistosuunnittelun koulutusta. Pohjan pitää olla kunnossa kuin sairaalan päivystyksessä konsanaan. Vaikean paikan iskiessä täytyy olla valmiudet ja osaaminen toimia kestävällä tavalla.

– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että organisaatiot hyppäävät sopimuksiin ja hankintoihin ymmärtämättä kokonaisuuksia. Silloin voi edessä olla ongelmia tietoturvankin kanssa, Helenius korostaa.

Kehittämistyöllä eteenpäin

Mika Heleniuksella on laaja tausta organisaatioiden, toiminnan ja ihmisten kehittämisen parista. Yrittäjyydestäkin on omakohtaista kokemusta.

– Pidän itseäni kokonaisuuksien kehittäjänä ja uuden näkijänä, välillä olen ehkä liiankin edistyksellinen, Helenius avaa määrätietoisuuttaan.

– Mikkelissä voidaan saavuttaa ymmärrysloikka, jossa haluan auttaa ja jota haluan edistää. Meillä kaupungin tietohallinnossa on hyvä tiimi, hyvät arkkitehdit ja asiantuntijat. Kokonaisuus täytyy tehdä ymmärrettäväksi: Miten tietohallinto voi mahdollistaa tulevaisuutta osana elinkeinotoimintaa ja talouden kasvun toimintaa.

Uusi tietohallintopäällikkö saapui tehtävään parahiksi uuden kehittämissuunnitelman laadintaan ja valmisteluun.

– Tehtävää riittää, perusta pitää ensin saada kuntoon. Sitä työtä olen tullut tekemään, yksi keskeinen dokumentti siihen liittyen nimenomaan on tietohallinnon kehittämissuunnitelma, jossa käydään laajasti tietohallinnon kenttä läpi.

Mika Helenius on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, kehittäjä ja verkottuja eri foorumeissa ja yhteisöissä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Vapaa-aikaansa hän viettää muun muassa tietotekniikan strategista kehitystä ja vaikutuksia tutkimalla väitöskirjaopintojen parissa, ulkoillen luonnossa ja mailapelien merkeissä vuoden ajan mukaan.

Mikkeli luo kansainvälisesti kiinnostavan vesiosaamisen kehitysalustan. Metsä-Sairilan uuden jätevedenpuhdistamon ympärille uutta liiketoimintaa ja vetovoimaa synnyttävän Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen (BEM) kehittämiskumppaniksi on valittu Operon Finland Oy.

Vesiosaaminen on yksi maakunnan strategisista osaamisalueista ja Mikkelissä yli kymmenen vuotta sitten aloitettu vesiosaamisen kehittämistyö etenee nyt uuteen vaiheeseen. Kaupungin uusi, yhdeksi Euroopan moderneimmista puhdistamoista luonnehdittu laitos mahdollistaa monipuolisen vesiteknologian tuotekehitys- ja testausympäristön. Tutkimus- ja kehitystoiminnalle antavat vankan pohjan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT laboratorioineen sekä muut yliopistokeskuksen yksiköt.

Mikkelin kaupunkikonserni, Xamk ja LUT-yliopisto käynnistävät yhdessä Operonin kanssa osaamiskeskuksen toimintamallin rakentamisen osaamisen kehittämiseksi vesialan yritysten tarpeisiin. Osaamiskeskuksen varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2022 alussa.

Operon Finland Oy on osa Operon Group-konsernia, joka perustettiin 2019 vastaamaan koko vedenkäsittelyprosessin tarpeisiin, projektitoimituksista veden- ja lietteenkäsittelyn palveluihin. Operon Finlandilla on 20 vuoden kokemus jätevesilaitosten operoinnista ja uusien vedenkäsittelyratkaisujen pilotoinnista laitosmittakaavassa.

– Toimintatapamme on pitkäaikaisiin ja vahvoihin kumppanuuksiin pohjautuva ja haluamme yhteistyössä kehittää sekä Mikkelin aluetta että laajemmin suomalaista vesiosaamista, kertoo Operonin toimitusjohtaja Mikko Laitinen.

Vahvoja kansainvälisiä verkostoja

Mikkelin BEM-osaamiskeskus toimii jo yhteistyössä useiden kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea yrityksiä uusien vesihuoltoalan ratkaisujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. BEM:n toiminta on keskeinen osa työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman ekosysteemisopimuksen tavoittelemaa kiertotalouteen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä.

Osaamiskeskus tuo yhteen laajan joukon yrityksiä ja mukaan toivotaan lisää erityisesti pk- ja startup-yrityksiä eri puolilta maata mahdollistamaan Suomen vesiviennin kärjen leventäminen yhteistyössä.

– BEM tekee tunnetuksi mukana olevia yrityksiä, edistää niiden tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä palveluiden ja teknologian vientiä maailmalle. Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata laitteitaan todellisessa puhdistamoympäristössä ja osoittaa asiakkailleen niiden toimivuuden, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen sanoo.

Mitä eroa on tiedolla ja valetiedolla? Miten ympäristö- ja puutarhatiede taipuu lastensaduksi? Miten metsänhoito muuttuu ilmastonmuutoksen myötä? Onko Saimaassakin mikromuoveja? Muun muassa nämä kysymykset ovat esillä Mikkelin Tieteen päivillä 13.–16. huhtikuuta.

– Toivomme, että tämän vuoden Tieteen päivien virtuaalitapahtuma tavoittaa paljon kuulijoita, sillä ohjelma sopii kaikille ja se tarjoaa paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Tämän vuoden ohjelmassa on esimerkiksi mökkiläisiä, kulinaristeja ja myös lapsia ja nuoria kiinnostavia teemoja, sanoo tapahtuman järjestämisestä vastuussa oleva asiantuntija Ulla Jurvanen Mikkelin yliopistokeskuksesta.

Tieteen päivät on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, jossa niin mikkeliläiset kuin koko valtakunnankin huippuasiantuntijat avaavat tiedettä ja tutkimusta kansantajuisesti. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään kokonaan verkossa. Ohjelma rakentuu hyvä ja paha tieto -teeman ympärille  ja eri päivinä painottuvat eri aihepiirit. Ulla Jurvanen nostaa ohjelmasta esiin muutaman tärpin.

– Tiistaina käydään varmasti mielenkiintoista keskustelua totuudesta ja valetiedosta. Kestävästä ruokajärjestelmästä puhuvat Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen sekä ohjelmajohtaja Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskukselta. Keskiviikkona järjestämme useita sessioita ja paikallisia toimijoita kiinnostanee erityisesti yhteistyössä Sodan ja rauhan keskus Muistin kanssa järjestettävä sessio Sodan muisti, kenen muisti. Iltasessiossa kuulemme, mikä planeetalla sairastuttaa ja tervehdyttää sekä paljastamme muun muassa vuoden Tieteenkesyttäjän, Ulla Jurvanen kertoo.

Mikromuoveista on viime aikoina puhuttu paljon ja Tieteen päivilläkin ne nostetaan esiin.

– Torstain aiheena ovat Saimaan mikromuovit. Saimaan tilanne kiinnostaa varmasti paikallisten lisäksi alueemme vapaa-ajan asukkaita. Iltapäivällä käsitellään metsäsektoria kattavasti eri näkökulmista. Puhujina ovat asiantuntijat Luonnonvarakeskukselta, MTK:sta ja Metsäkeskukselta, ja luvassa on keskusteleva, interaktiivinen sessio.

Tieteen päivillä on ohjelmaa myös lapsille, kun yliagronomi Bertalan Galambosi pitää tiistaina ympäristöaiheisen tiedesatutuokion. Ulla Jurvanen kuvailee Galambosia hurmaavaksi satusedäksi, jonka satutuokio sopii sekä päiväkoti-ikäisille että muille lapsenmielisille.

Tieteen päivien keskusteluita voi seurata verkossa ja niitä voi kommentoida. Puhujille voi myös esittää kysymyksiä. Keskustelujen tallenteet ovat nähtävillä Mikkelin yliopistokeskuksen Youtube-kanavalla tapahtuman jälkeen kahden viikon ajan.

Muista myös kirjavinkit Mikkelin Tieteen päiviin Lumme-kirjastosta.

Tieteen päivien ohjelma ja webinaarilinkit yliopistokeskuksen nettisivuilla.

Vuoden 2020 Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on myönnetty metallituotealan Casemet Oy:lle.

Vuonna 2016 perustetulla yrityksellä on nuoresta iästään huolimatta pitkät perinteet. Toiminta käynnistyi liiketoimintakaupalla, jossa juuri perustettu Casemet Oy osti Ensto-konsernilta vuonna 1974 perustetun Mikkelin-tehtaan. Tämän jälkeen omistajaperheet fuusioivat vuonna 1985 perustetun Mikemet Oy:n toiminnan Casemet Oy:hyn. Yhtenä yrityspalkinnon perusteena onkin nähty yhdistettyjen yritysten elinkaarelta kerätyn osaamisen säilyttäminen ja uudistaminen Mikkelissä.

– Yritys on syntynyt ja kasvanut Mikkelissä. Aina on ollut selvää, että yrityksen kotipaikka on täällä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kokkonen, itsekin syntyperäinen mikkeliläinen.

Casemet Oy tunnetaan erityisesti metallikoteloista, joka on yrityksen oma tuote sekä ohutlevy- ja sähkömekaaniikan sopimusvalmistuksesta teollisuudelle.

– Käytännössä edustamme teknologiateollisuutta, Jukka Kokkonen sanoo.

Tuotteista suurin osa menee Mikkelin seudun ulkopuolelle ja myös ulkomaille. Casemet on merkittävä toimija paikallisessa tuotannollisten yritysten verkostossa, sillä usea mikkeliläinen yritys käyttää Casemetin koteloita omissa ratkaisuissaan ja hyödyntävät Casemetin muitakin palveluita. Casemet ostaa myös paljon alihankintapalveluja paikallisilta yrittäjiltä.

Casemet on investoinut viime vuosina merkittävästi tuotantokoneisiin. Investoinnit mahdollistavat uudenlaista tuotantotoimintaa ja tehostavat tuotantoa. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys investointien tärkeydestä.

– Investointeja pitää tehdä jatkuvasti, jotta pysymme kilpailussa mukana. Lisäksi täytyy muistaa, että kilpailijamme ovat globaaleja. Tärkeä kasvusuunta on automatisaatiossa ja digitalisaatiossa, Kokkonen kertoo.

Yritys on rekrytoinut jatkuvasti osaajia ja tulee tarjoamaan myös jatkossa mielenkiintoisia työpaikkoja Mikkelissä. Nykyisellään konsernin henkilöstön määrä on lähes parisataa henkilöä.

Arvoissa painottuvat kumppanuus, erinomaisuus ja kasvu

Vuonna 2018 yritys osti tehtaan Viron Pärnussa. Konsernin liikevaihto on ollut viime vuodet kasvava, vuonna 2020 se oli yli 17 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli vuonna 2020 yli kolme ja euroina yli 540 000, koko toiminta-ajalla liikevoittoprosentti on pysynyt 3–5 prosentin luokassa. Sijoitetun pääoman tuotto on pysynyt toimialan mediaania korkeampana. Omavaraisuusaste on kohtuulliset 33 prosenttia.

Casemet ei turhaan pidä kynttilää vakan alla. Yrityksen arvoihin nimittäin kuuluu ”kasvu”. Erityistä on se, että arvomaailman on määritellyt henkilöstö.

– Kasvu on ainoa oikea tie, Jukka Kokkonen avaa arvoa.

– Jos ei kasva niin kutistuu, viinirypäleen jäätyä pöydälle siitä tulee lopulta rusina. Toisaalta kasvu on muiden arvojemme eli kumppanuuden ja erinomaisuuden kanssa samanarvoisessa asemassa. Kasvu saavutetaan hyvän asiakas- ja sidosryhmäkumppanuuden ja sitä kautta tulevan erinomaisuuden avulla. Tärkeää on myös se, että arvot on määritellyt nimenomaan henkilökunta, ei johto.

Onnistumisia haastavinakin aikoina

Koronapandemian aika on vaikuttanut myös Casemetin toimialalla. Takana on haastava vuosi, mutta mukaan mahtuu paljon onnistumisia, mikä näkyy liikevaihdossa.

– Haasteista huolimatta teimme positiivisen tuloksen. Yt-neuvottelut jouduimme käymään, mutta lomautuksia jouduttiin onneksi toteuttamaan hyvin vähän, Jukka Kokkonen summaa.

– Kaupungin yrityspalkinto tietenkin lämmittää mieltä. Tämä on osoitus siitä, että ulkopuolella huomataan tekemämme hyvä työ ja henkilöstömme omistautuminen. Olemme onnistuneet monessa asiassa.

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Palkintoa myönnettäessä arvioidaan muun muassa seuraavia seikkoja:

• yrityksen toiminnan kannattavuus
• yrityksen toiminta-ajatus ja tuoteideat
• yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
• yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
• markkina-alueen laajuus
• merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Mikkelin kaupunginhallitus valitsee palkinnon saajan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ehdokasvalmistelun pohjalta.

Kuva: Casemet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kokkonen.

Mikkelin seudun työllisyyden edistämisen kuntakokeilu toteutuu Mikkelin kaupungin ja sen kehyskuntien Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala alueella. Kuntakokeilu alkaa 1.3.2021 ja loppuu 30.6.2023.

Keskeinen ero aikaisempiin vastaaviin kokeiluihin on se, että nyt kunnat vastaavat työnhakijoiden palveluprosessista ja kokeilun kohderyhmille tarjottavien työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Mikkelin seudun kuntakokeilussa kunnat ovat tehneet keskinäisen sopimuksen yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden palvelut koko toiminta-alueella tasapuolisesti.

Kokeiluun ohjataan ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hanke-alueiden TE-toimistoissa.

Kokeilussa tavoitteita ovat seuraavat asiat:

• Työnhakija-asiakkaiden henkilökohtaisen tuen lisääminen. Kukin työnhakija saa Omavalmentajan kuntakokeilun ajaksi.
• Kattavampi palvelutarpeen arviointi. Työnhakija-asiakkaiden varhaisen vaiheen aiempaa laajempi osaamisen kartoitus, palvelutarpeen arviointi sekä työn vastaanottamiseen vaikuttavien tekijöiden huomiointi.
• Palveluohjauksen tehostaminen. Ripeämpi ja oikea-aikainen, asiakastarpeen mukainen palveluohjaus työllistymistä, osaamisen kehittämistä ja työkykyä tukeviin palveluihin.
• Osaamispohjan laajentaminen. Mahdollisen kansantaloudellisen laskusuhdanteen hyödyntäminen osaamista kehittämällä, yhteistyössä toisen asteen koulutuksen kanssa.
• Yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Työllisyyspalveluiden ensisijainen tehtävä on vahvistaa alueella olevien työvoimavaltaisten yritysten asemaa. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi se tapahtuu työnantajasektorin tarpeet tiedostamalla. Yhteistyö työmarkkinoiden rajapinnalla toimivien välittäjäorganisaatioiden kanssa on kokeilun keskiössä.
• Kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Kaikille kuntakokeilun asiakkaille työpaikka avoimilla työmarkkinoilla ei välttämättä ole lähitulevaisuuden todellisuutta. Hyvinvointi ja kuuluminen yhteisöön kuitenkin on. Sote-palvelut, ammatillinen kuntoutus ja osallistava työtoiminta ovat esimerkkejä kuntakokeilun hyvinvointia edistävästä yhteistyöstä.

Mikkelin kaupungilla on vastuu kokeilun operatiivisesta työnjohdosta. Etelä-Savon TE-toimistosta, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä (Essote) sekä kokeilukuntien työllisyydenhoidon asiantuntijoista koostuu noin 26 henkilön kuntakokeilutiimi. Kuntakokeilutiimi toimii tiiviissä yhteistyössä alueen muiden työllisyystoimijoiden kanssa muodostaen kuntakokeilun palveluverkoston.

Kuntakokeilun käynnistyessä asiointipisteet halutaan pitää mahdollisimman pienin muutoksin. Suurin muutos koskee Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluja, jotka kuntakokeilun alkaessa siirtyvät toimimaan 15.2. osoitteeseen Porrassalmenkatu 9, jossa myös kokeiluun siirtyvä TE-toimiston henkilöstö jatkaa työtään. Nuorten Ohjaamo ja maahanmuuttajien palvelut jatkavat toimintaansa nykyisen mukaisesti.

Linkki: mikkeli.fi/mikkelinseudunkuntakokeilu

Yliopistokeskuskaupungit pääsivät nyt ensimmäistä kertaa mukaan sopimukseen. Sopimuksen myötä valtio kohdentaa TKI-rahoitusta alueellisten ekosysteemien vahvistamiseen. Sopimus tukee EcoSairilan alueen vesiosaamisen kehittymistä ja liiketoimintaa.

Mikkelin kaupunki on allekirjoittanut Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen valtion kanssa. Sopimus perustuu Sanna Marinin hallitusohjelman linjaukseen rahoituksen kohdentamisesta yliopistokaupunkien ekosysteemien vahvistamiseksi. Nyt allekirjoitettu sopimus on voimassa 31.12.2027 asti.

–Hienoa, että Mikkeli yliopistokeskuskaupunkien joukossa pääsi sopimukseen mukaan ja saa kansallista tunnustusta omassa kehityskohteessaan. Ekosysteemisopimus tukee hyvään vauhtiin päässyttä oppilaitosten välistä T&K-yhteistyötä EcoSairilassa. Yhteistyö edesauttaa myös osaamispohjaisen elinkeinotoiminnan laajenemista alueelle, yliopistokeskuksen pääsihteeri Matti Malinen kertoo.

Uuden sopimuksen tavoitteena on tukea kaupunkien roolia elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön alustana. Yliopistokeskuskaupunkien sisällyttäminen sopimukseen tapahtui Mikkelin kaupungin aloitteesta. Valmisteluun on osallistunut paikallisesti suuri joukko toimijoita. Vahvasti mukana edunvalvonnassa olivat myös muut yliopistokeskuskaupungit.

Mikkelin kaupungin ja valtion väliseen sopimukseen on kirjattu erityisenä strategisena kehityskohteena ”Yhdyskuntavesien kiertotalous”. Valinta on määritelty siten, että se tukee kaupungin kehittämiskohteena olevan EcoSairilan tavoitteita. Sopimus mahdollistaa mm. jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuvan BEM-vesiosaamiskeskuksen koordinointia, palvelujen kehittämistä ja markkinointia pitkäjänteisesti. Sopimus tuo Mikkelin EcoSairilalle ja osaamiskeskukselle myös valtakunnallista uskottavuutta.

-Ekosysteemisopimus valtion kanssa osoittaa kiistatta sen, että tekemämme pitkäjänteinen työ EcoSairilan osalta on ollut oikean suuntaista ja se ei ole mennyt hukkaan. Kyse on kehitysalustamme kansallisesta tunnistamisesta ja tunnustamisesta, joka vahvistaa Mikkelin asemaa erityisesti vesiosaamisen keskuksena. Lisäksi sopimus tukee merkittävästi alueen yliopistotoimintojen edelleen kehittämistä, kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo.

-Saamme valtiolta jatkossa rahaa sellaiseen koordinointityöhön, jota ei ole aiemmin voitu tehdä valtion rahoituksella. Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda EcoSairilaan sellainen osaamiseen perustuva yritysympäristö, jossa kaupunki mahdollistaa ja yksityiset yritykset tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tuella luovat uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein Juha Kauppinen jatkaa.

Rahoitusraami tarkentuu neuvottelussa

Sopimuksen mukaisesta rahoituksesta sovitaan erikseen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Alustava vuosibudjetti on noin 250.000 euroa, josta valtion osuus on 60 prosenttia ja Mikkelin ja seudun osuus yhteensä 40 prosenttia.

Lue koko sopimus:
Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Mikkelin kaupungin ja valtion välillä

Mikkelin kaupungin elinvoimatyö on uudistumassa. Konserni- ja elinvoimajaosto käsittelee kokouksessaan tiistaina 9.2. kaupunginjohtajan esitystä uudistuksista.

Kaupunginjohtajan esitys on, että jaosto edelleen esittää kaupunginhallitukselle sitä, että kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa toimintaansa ja että matkailu säilyy osana kehitysyhtiötä. Lisäksi esitykseen kuuluu, että kaupungille perustetaan elinvoimajohtajan virka. Elinvoimapalvelut toimisivat verkostomaisesti ja läheisessä yhteistyössä kaupungin palvelualueiden kanssa.

Elinvoimapalveluiden alaisuuteen sijoittuisivat kaupungin strategiatyö, viestintä ja markkinointi, työllisyydenhoito, hankekoordinaatio sekä aluekehitys ja edunvalvonta.

Katso koko esitys jaoston esityslistalla 9.2.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin päämajatalon rakennustekniset muutostyöt valmistuivat syksyllä 2020. Tilat luovutettiin Sodan ja rauhan keskus Muistille, ja näyttelytoiminnan rakentaminen pääsi käyntiin. Nyt kokonaisuus on loppusuoralla. Sodan ja rauhan keskus avautuu yleisölle huhtikuussa.

Muistin toiminnot saatiin sovitettua olemassa olevaan rakennukseen varsin pienillä tilamuutoksilla. Sodan ja rauhan keskus Muistia varten tehtävissä muutoksissa kunnioitetaan niin kiinteistön käytön historiaa kuin myös julkisivua ja alkuperäisiä rakenteita. Näyttelykierron mahdollistamiseksi tilojen välillä tuli tehdä jonkin verran aukotuksia sekä muuttaa yksittäisten seinälinjojen paikkoja. Vanha koulurakennus on kuitenkin edelleen tunnistettavissa.

Koulutoiminta tontilla alkoi jo vuonna 1889 rakennetussa puurakennuksessa. Kaupungin keskustassa sijaitsevan suojellun arvorakennuksen vanhin kivirakenteinen osa on valmistunut vuonna 1902 kansa- ja alakouluksi. Sittemmin kahdesti laajennettu kiviosa onkin yhdistynyt alkuperäiseen puurakennukseen. Vaikka rakennus on suurimman osan ajastaan toiminut koulukäytössä, tunnetaan se parhaiten kuitenkin Suomen armeijan sotien aikaisena päämajana. Koulutoiminta päättyi vuonna 2013.

Merkittävästä kansallisesta menneisyydestä muistuttaa marsalkka Mannerheimin työhuoneen käsittävä Päämajamuseo, joka on perustettu vuonna 1972. Kiinteistön toisessa päädyssä sijaitsevat autenttiset tilat säilytetään ennallaan ja ne liitetään tiedekeskukseen täydentäväksi osaksi. Näyttelytilojen lisäksi yksikerroksiseen puurakennukseen tulee tiedekeskuksen ravintola ja kahvila ulkoterasseineen.

Ei suuria yllätyksiä

– Kiinteistön iästä ja koosta huolimatta peruskorjauksessa vältyttiin suurilta yllätyksiltä. Vuosikymmenten varrella tehdyistä korjauksista ja muutoksista oli suhteellisen hyvin saatavilla todellisuutta vastaavia suunnitelmia sekä muita dokumentteja. Hankkeeseen valikoitui hyvät suunnittelija ja urakoitsijat, joiden kanssa oli helppo tehdä saumatonta yhteistyötä, kommentoi rakennuttaja Saija Himanen Mikkelin kaupungilta.

– Tehdyissä muutostöissä huomiotiin rakennuksen historialliset kerrostumat. Tämä ilmenee esimerkiksi säilytettävissä pääovissa ja ikkunoissa. Lisäksi ravintolan kabinetissa purettiin jälkeenpäin tehty alakattorakenne ja alkuperäinen paneelikatto saatiin näkyville. Positiivisena yllätyksenä todettakoon, että purkutöiden edetessä löytyi puurakennuksen alta kivirakenteinen kellari, jonka olemassaoloa ei tiedetty.

Hankkeen ensimmäisessä työvaiheessa rakennuksen vesikatto uusittiin kokonaisuudessaan. Katemateriaalina käytettiin perinteistä konesaumattua peltiä, joka vastaa rakennuksen alkuperäistä toteutustapaa. Vanha katto oli tullut teknisen elinkaarensa päähän. Se päätettiin vaihtaa uuteen ennen rakennuksen sisäpuolisia muutostöitä. Uusi katto on tällä hetkellä vielä ilman pintakäsittelyä, joka voidaan suorittaa vasta muutaman vuoden kuluttua, kun sinkkipinta on hapettunut.

Näkyvin rakennuksen julkisivuun vaikuttava uudistus kohdistui pääsisäänkäyntiin. Sen paikka säilyi ennallaan, mutta pihan puolelle rakennettiin uusi katos ja tuulikaappi ohjaamaan vierailijoita tiedekeskukseen.

Toisaalla sisätiloja avarrettiin poistamalla väliseiniä, mutta suurin osa pitkien käytävien varrella sijaitsevista luokkahuoneista soveltuu näyttelytiloiksi sellaisenaan, ilman tilamuutoksia. Päämajamuseoon tulee jatkossa olemaan kulkureitti sisäkautta, joten näyttelyt limittyvät kokonaisuudeksi. Päämajamuseon puolella on alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto, joten kulkuaukkoihin on asennettu automaattisesti avautuvat ja sulkeutuvat ovet eriyttämään tilat toisistaan.

Esteettömyyden ehdoilla

Liikkuminen kahteen kerrokseen sijoitetuissa näyttelytiloissa on tehty helpoksi kaikille kävijöille. Entisten luokkatilojen välisiin seiniin on tehty oviaukkoja loogisen näyttelykierron mahdollistamiseksi.

Pääsisäänkäynnin portaikon paikka vaihtui ja sen viereen rakennettiin henkilöhissi, jonka pohjavalua varten purettiin kellarin lattia ja poistettiin alapuolista peruskalliota noin metrin syvyydeltä. Rakennuksen sisällä tehtävä louhintatyö ei mahdollistanut räjäytysaineiden käytön. Kiviseinien ja -perustusten suojelemiseksi louhinta suoritettiin tärinättömästi murtolaastilla ja kiiloilla.

Koulun vanha juhlasali muutettiin 120-paikkaiseksi nykyaikaiseksi auditorioksi. Liikuntarajoitteiset henkilöt on huomioitu myös auditorion osalta ja heille onkin varattu esteettömästi saavutettava alue, jota voidaan muina aikoina hyödyntää myös kokoustilana.

Entistä koulupihaa rajaavat metalliaidat poistettiin ja ne korvattiin kivipaaseilla, jotka kuvastavat alkuperäistä pihapiiriä. Järjestely vapauttaa liikkumisen tiedekeskuksen lähiympäristössä ja lisää sen houkuttelevuutta julkisena viheralueena. Paikan puistomaisuutta korostavat säilytetyt, paikalla kauan kasvaneet vanhat tammet. Moottoriajoneuvoliikenne rajataan alueelta lähes kokonaan pois ja paikoitustilaa osoitetaan vain invapysäköintiin. Tilausajoliikenne pääsee pysäköimään pihan edustalle kadunvarteen.

Kokonaiskustannukset pysyivät kustannusarviossa. Toteuma peruskorjauksen osalta oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja katon osalta noin 500 000 euroa.

Kivinen, osittain kolmikerroksinen päämajatalo on valmistunut kolmessa vaiheessa. Vanhin, arkkitehti John L. Lybeckin suunnittelema osa valmistui vuonna 1902. Samankokoinen, lääninarkkitehti N. Mederin suunnittelema osa valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin 1911. Nykyisen muotonsa rakennus sai vuonna 1937, kun arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema laajennus ja modernisointi valmistuivat.

RekryON 2021 järjestetään tammikuun 28. päivä kello 12 – 16. Tapahtumasta lähetetään livestream-lähetys, jossa työnantajat ovat esittelemässä työpaikkojaan sekä itseään. Kaikkien mukana olevien yritysten työpaikat esitellään rekryon.fi-sivustolla.

Tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 2012 alkaen. RekryON saattaa vuosittain yhteen alueen työnantajat ja työnhakijat sekä opiskelijat. Työnantajat esittelevät toimintaansa ja avoimia työpaikkojaan. Tapahtuma on osallistuville yrityksille ja kaikille kävijöille maksuton.

RekryON 2021 tapahtuman pääjärjestäjä on Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut. Vuonna 2021 tapahtumaa ovat toteuttamassa myös MikseiMikkeli, Etelä-Savon TE-palvelut, Mikkelin seudun muuttaja -hanke, Ohjaamo Olkkari, Etelä-Savon Yrittäjät, Mikkelin Yrittäjät ja Etelä-Savon kauppakamari. Tapahtuman tuottajana toimii SaaraLiu. Striimauksen toteuttaa Darcmedia.

Toteutus uudella tavalla

Viime vuonna tapahtuma keräsi Mikkelin pääkirjastoon neljän tunnin aikana reilut 2000 kävijää. Tänä vuonna ei pystytä vastaavaa massatapahtumaa järjestämään koronarajoitusten vuoksi, joten tapahtumaa on lähdetty toteuttamaan uudella tavalla.

Tapahtumaa suunniteltiin alun perin pidettävän hybridimallilla, mutta vallitsevan koronavirustilanteen ja perjantaina 8.1. Mikkelin kaupungin tekemien linjausten mukaisesti tapahtuma pidetään verkossa. Pääpaino tapahtumassa on kesä- ja kausipaikoissa.

Verkkototeutus mahdollistaa mukanaolon myös yrityksille, jotka eivät aiempina vuosina ole välttämättä voineet irrottautua mukaan paikan päälle Mikkeliin. Tänä vuonna on muun muassa Puumalasta useampi yritys edustettuna. Striimissä osa työnantajista esittelee avoimia paikkojaan ja millaisia työntekijöitä haetaan. Lähetyksessä on myös Etelä-Savon Te-palveluiden info-osuus työnhakuun liittyen. Striimin juontajana toimii Mikkeli-myyjä Olli Marjalaakso.

Keskiviikkona 20.1. julkaistaan rekryon.fi-sivustolla avoimet työpaikat -osio, jolloin avoimiin paikkoihin pääsee tutustumaan. Kaikilta työnantajilta on pyydetty tiedot, milloin ja miten heiltä voi kysyä lisätietoja avoimista paikoista.

Linkki: RekryON Facebookissa