Saimaan alueesta voi tulla vuonna 2024 Euroopan ruokamatkailun pääkaupunki, sillä alue on saanut kutsun osallistua kilpailuun European Region of Gastronomy -tittelistä.

Haun myötä Saimaan alue on liittynyt International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism -verkostoon, jossa valmennetaan ja tuetaan kestävän ja paikallisen ruokamatkailun alueita sekä rakennetaan kansainvälistä matkailun osaamisverkostoa.

Hakua ovat lähteneet rahoittamaan alkuvaiheessa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot sekä neljä kaupunkia: Mikkeli, Lappeenranta, Savonlinna ja Joensuu.

Haun ovat allekirjoittaneet vaaditut neljä tahoa, joista Etelä-Savon maakuntaliitto edustaa julkista toimijaa, Pohjois-Karjalan kauppakamari yksityistä toimijaa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oppilaitosta ja Lake Saimaa ry yhdistyskenttää. Myöhemmässä vaiheessa yhteistyö tulee avautumaan laajemmin kunnille, yrityksille ja yhteisöille.

Yhteinen haku on jatkumoa yhteistyölle, joka käynnistyi Saimaa-ilmiössä. Tavoitteena on nostaa itäinen Suomi Lapin ja Helsingin rinnalle kiinnostavaksi matkailukohteeksi.

– Tämä on yksi Saimaa-ilmiön eli Euroopan kulttuuripääkaupunkihaun tulos: hakukirjamme perusteella alueemme headhuntattiin kisaan mukaan. Erityisesti huomiota on saanut taiteen ja kulttuurin yhdistäminen ruokamatkailuun – tästä meiltä odotetaan juurekkaita mutta samalla innovatiivisia avauksia, Saimaa-ilmiön projektijohtaja Sari Kaasinen kertoo.

European Region of Gastronomy -hakemuksen tuottamisesta vastaa Saimaa-ilmiön tiimi, josta osa työskentelee hakemuksen parissa maaliskuuhun 2022 saakka. Työtä ohjaavat kaupunkien ja maakuntaliittojen muodostama elinvoimatyöryhmä. Mallia otetaan Saimaa-ilmiön ruoka -ja kulttuuriaiheisista hakukirjan ohjelmista mutta myös Kuopion alueelta, joka sai Suomesta ensimmäisenä tittelin vuonna 2020, mutta ei päässyt laajasti toteuttamaan suunnitelmiaan koronan takia.

– Tällä hetkellä kirjaamme yhteen muun muassa ympärivuotisia tapahtumia, uudenlaisia ruokakulttuuriavauksia, kansainvälistä viestintää ja alueemme ruokalähettiläitä. Kuopion oppien ja Saimaa-ilmiön sytytyksen myötä uskomme vahvasti, että nyt jos koskaan on itäisen Suomen vuoro kattaa pöytä rajojen yli, Kaasinen toteaa.

NCC Suomi Oy on voittanut Mikkelin kaupungin KVR-urakan eteläisen aluekoulun rakentamisesta.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 18.10.2021 NCC Suomi Oy:n tekemän kokonaistaloudellisesti edullisimman urakkatarjouksen, jonka arvo on 25 950 000, 00 euroa (alv 0 %). Kaupunginhallituksen päätös on kuitenkin ehdollinen, sillä hankkeen kokonaiskustannustasoksi on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän.

Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät kaikki viisi kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittua tarjoajaa: Jalon Rakentajat Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Rakennusliike Lapti Oy, NCC Suomi Oy ja YIT Suomi Oy.

Palveluntuottajan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin tarjouskilpailussa arvioitiin sekä laatua että hintaa.  Laatuarviointiin osallistui 20 henkilöä, jotka edustivat sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueita ja kaupungin poliittista johtoa. Ulkopuolinen arkkitehti osallistui arkkitehtuurin ja puunkäytönarviointiin. Laatuarvioinnin perusteella tarjoajille laskettiin laatupisteet.

Valintaperusteena ollut kokonaistaloudellinen edullisuus laskettiin niin, että hinnan painotus oli 65 prosenttia ja laadun 35 prosenttia. Arviointi tehtiin tarjouspyynnön määrittelyn mukaisesti tarjoushinnan ja laatutekijöiden perusteella. Näin eniten vertailupisteitä saanut NCC Suomi Oy:n antama tarjous voitti tarjouskilpailun.

Kaupunginhallituksen päätös on ehdollinen

Kaupunginhallituksen 18.10.2021 tekemä päätös on ehdollinen, koska hankkeen kokonaiskustannustaso on miljoona euroa alkuperäistä hankesuunnitelmaa enemmän. Kaupunginvaltuuston 16.3.2020 päätöksen mukaan suunnittelun lähtökohtana tulee olla se, että kustannustaso säilytetään alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisena. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen kustannustaso on 28,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen. Nyt voittaneen urakkatarjouksen jälkeen hankkeen kokonaiskustannustasoksi vuosina 2018–2023 on muodostumassa 29,5 miljoonaa euroa irtaimistohankintoineen, joka on siis miljoona euroa alkuperäistä kustannustasoa enemmän. Kaupunginvaltuusto käsittelee hankkeen kustannustason ylityslupaa seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kaupunginvaltuusto 8.11.2021 hyväksyy miljoonan euron kustannusylityksen, koulun rakentaminen käynnistyy kevättalvella 2022. Koulu valmistuu ja se käyttöönotetaan tammikuussa 2024 alkavaksi lukukaudeksi. Koulusta tulee 850 oppilaan yhtenäiskoulu. Koulun pinta-ala on noin 11 600 brm2 ja se tulee sijoittumaan Urpolan vanhan koulun kohdalle valtatien varteen. Koulu on suunniteltu monikäyttöiseksi ja siinä hyödynnetään valtuuston tahtotilan mukaisesti puun ja betonin parhaita puolia. Kouluun sijoitetaan alueen nuorisotilat sekä monipuolisesti sisä- ja ulkoliikuntatiloja myös ilta- ja viikonloppukäyttöön.

Nimikilpailu uudesta koulusta

Hallituksen päätöksen jälkeen kaupunki avaa eteläisestä aluekoulusta nimikilpailun osoitteessa www.mikkeli.fi/koulullenimi. Kilpailussa annetut nimiehdotukset toimivat pohjana uuden koulun nimipohdinnassa. Nimikilpailu on avoinna marraskuun 2021 loppuun ja päätös uudesta nimestä tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä. Mikäli uuden yhtenäiskoulun nimi valitaan kilpailussa ehdotettujen joukosta, palkitaan nimen esittäjä Mikkeli-aiheisella tuotepalkinnolla. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan uimahallilippuja.

***

Mikkelin kaupunginvaltuusto hyväksyi Eteläisen aluekoulun hankesuunnitelman kokouksessaan 16.3.2020,, jonka perustella kaupunki käynnisti hankintamenettelynä kilpailullisen neuvottelumenettelyn. Kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn valittiin viisi palvelun tuottajaa, joiden kanssa käytiin yksilölliset neuvottelukierrokset. Neuvotteluissa on tarjoajien kanssa yhdessä kehitetty tilaajan laatimien vaatimusten ja tavoitteiden pohjalta laadittuja suunnitteluratkaisuja.

Lopullinen tarjouspyyntöaineisto laadittiin alustavan tarjouspyynnön ja neuvotteluissa esille tulleiden ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta. Mikkelin Eteläisen aluekoulun KVR-urakan tarjouspyyntö julkaistiin 5.7.2021.

Lisätietoja:
https://www.mikkeli.fi/sisalto/tietoja-mikkelista/hankkeet-ja-projektit/etelainen-aluekoulu

Kuva: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy

Valtatie- ja elinvoimaseminaarissa Mikkelin Mikaelissa vieraillut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti puheenvuorossaan tulevaisuuden talousnäkymiä. Suomen haasteena on erityisesti pitkän aikavälin hidastuva kasvu.

– Talouden toipuminen on ollut viime kuukausina nopeampaa mitä keväällä arvioitiin. Koronarokotekattavuus on kasvanut, rajoituksia on pystytty purkamaan ja maailmantalouden vahva kasvu tukee Suomen vientiä, Rehn kertoi seminaariyleisölle.

– Tällä hetkellä taloudessa on käynnissä kasvupyrähdys. Investointien näkymät ovat paremmat. Nopea kasvu näyttää kuitenkin jäävän tilapäiseksi. Tämän hetken ennusteessa on positiivinen pohjavire, mutta pandemia on edelleen merkittävä epävarmuustekijä taloudelle. On syytä muistaa, että koko maailmassa vasta joka neljäs ihminen on kokonaan rokotettu, Rehn muistutti.

Esityksessään mikkeliläislähtöinen Rehn puhui myös liikenneinvestointien merkityksestä tuottavuudelle ja työssä käynnille.

– Infrastruktuuri vaikuttaa suuresti yritysten sijoittumiseen. Viimeisten vuosien aikana liikenneinvestointien rahoituksessa kuntien rooli on kasvanut. Tässä on taustalla kaupunkiseutujen kasvu ja viime vuosien suuret raideinvestoinnit. Pandemia ei sinänsä taita kaupungistumisen megatrendiä, mutta monipaikkaisen työn mahdollisuudet tulevat kasvamaan ja työmatkailu saattaa hyvinkin lisääntyä ja siitä näkökulmasta tarkastellen sujuvat liikenneyhteydet laajentavat työssäkäyntialueita.

Jos paljon satelikin hehkutusta ja kehuja uudelle Viitostien linjaukselle, sai vanhakin oman osansa. Olli Rehn kertoi yleisölle, ettei malttaisi odottaa tulevia pyörälenkkejä nyttemmin hiljaisella vanhalla osuudella.

– Meille aktiivisille pyöräilijöille avautuu nyt rinnakkaisväylä. Kesällä tuli kierrettyä maakuntaa fillarilla ja odotankin kovasti tilaisuutta ”vanhan vitostien” testiajoon.

Mikkelin kaupunki, Juvan kunta ja Viitostie ry järjestivät valtatie- ja elinvoimaseminaarin Mikkelin Mikaelissa maanantaina 6.9. Seminaarissa juhlistettiin syksyllä valmistuvaa Viitostien yhteysväliä Mikkeli–Juva. Tallenteen seminaarista voi katsoa kaupungin Youtube-kanavalta.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja Juha Kauppinen on tänään 1.9.2021 irtisanoutunut tehtävästään. Kauppisella on johtajasopimuksessaan kuuden kuukauden irtisanomisaika, jonka hän on valmis työskentelemään yhtiössä.

Kauppinen näkee irtisanoutumisensa osana suurempaa elinvoimauudistusta. Uudistusta kehitysyhtiön puolelta ohjaa uusi hallitus, joka valitaan 15.9.2021 yhtiökokouksessa. ”Koen tämän olevan oikea hetki muutokselle myös operatiivisessa johdossa,” Kauppinen toteaa.

Juha Kauppinen on toiminut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2016 alkaen.

Valtatie 5:n osuus Mikkelistä Nuutilanmäelle valmistuu viikon 28 aikana ja osuudella päästään ajamaan normaalilla nopeudella.

Viitostien Mikkeli–Nuutilanmäen osuuden päällystyöt on saatu valmiiksi. Osuus sai lopullisen päällysteen viime viikolla ja tällä viikolla on viimeistelty loput työvaiheet: ajoratamaalaukset ja piennartäytöt. Kulkureitit on palautettu normaaleiksi ja nopeusrajoitukset nostetaan lopullisiin nopeuksiin.

– Tämän kesän työt rakentamisprojektimme osalta etenivät suunnitellun mukaisesti ja asettamassamme aikataulussa. Nyt turvallinen tie voi palvella täydellä kapasiteetilla tienkäyttäjiä, toteaa Destian työmaavastaava Juho Kolehmainen.

Nuutilanmäki–Juva valmistuu syksyllä

Nuutilanmäki–Juva-välillä työt jatkuvat täydessä laajuudessaan. Vehmaan eritasoliittymässä toukokuun puolivälissä alkaneet työt vaikuttavat edelleen liikenteeseen. Työt Vehmaan eritasoliittymässä kestävät arviolta elokuun alkuun. Lisäksi Kettulan Nesteen liittymä säilyy liikenteen käytössä vähintään 2.8.2021 asti.

Tavoitteena on, että Nuutilanmäen ja Juvan välinen osuus valmistuu liikenteelle lokakuun lopussa.

Valtatie 5 Mikkelin ja Juvan välillä rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät toteutetaan eritasoisina. Tie rakennetaan pääosin uuteen maastokäytävään ja vanha valtatie jää rinnakkaistieksi.

Kuva: Väylävirasto

Tähän juttuun on kerätty juhannuksen ajan menovinkkejä Mikkelin seudulla.

Torstai 24.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Hop On Hop Off Anttola – Neitvuori kello 10-17, ennakkoliput
Hop On Hop Off Ristiina – Astuvansalmen kalliomaalaukset kello 10-17, ennakkoliput
Kenkäveron Rantapaviljongin kesäkahvila aukeaa, Kenkävero avoinna kaikkina juhannuksen ajan päivinä
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Perjantai 25.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
Juhannustanssit Ruokotaipaleen lavalla Puumalassa kello 20:30 alkaen: Tommi Seppänen & Amorada
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-21, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Lauantai 26.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-20
Juhannustanssit Pistohiekan lavalla: Kalle Kaaja & Kulkukoirat
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
Anttolan juhannustapahtuma Anttolan torilla kello 10-14
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Sunnuntai 27.6.

Kansainväliset Suurmarkkinat Mikkelin satamassa kello 10-18
Maista Mikkeli! Mikkeliläisten tekijöiden paikallisista raaka-aineista valmistamia herkkuja Mikkelin torilla, lisätiedot torin nettisivuilla
ToriSportin Liikkuva LastenMaailma Mikkelin torilla kello 10-18, mm. seikkailurata, pomppuliukumäki ja pelikaukalo (hinta: 5 €/lapsi)

Huomioithan, että listaus ei ole täydellinen ja tapahtumat on kerätty alueen tapahtumakalentereista. Mikkelin seudun kesäajan tapahtumia on listattuna esimerkiksi VisitMikkelin tapahtumakalenterissa.

Vallitsevan metsäpalovaroituksen vuoksi juhannuskokkojen polttaminen tai muu avotulen tekeminen ei ole tällä hetkellä sallittua. Ajantasaista tietoa asiasta löydät esimerkiksi Etelä-Savon Pelastuslaitoksen sivuilta.

Kuva: Kuvituskuva, kuvaaja Pihla Liukkonen / Kontrastia

Kaupungin yleissuunnitelma pyörätien rakentamisesta välille Kasarminkatu – Nuijamiestenkatu – Vilhonkatu on ollut nähtävissä 27.5.2021 alkaen. Nähtävillä oloaikaa on jatkettu 22.6.2021 asti.

Pyörätiehankkeen suunnittelualue alkaa Jääkärinkadulla Sammonkadun liittymästä, jatkuen Kasarminkatua Nuijamiestenkadulle ja edelleen Vihonkatua Maaherrantien liittymään saakka.

Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on vuorossa rakennuttamissuunnitelma, joka on yleissuunnitelmaa tarkempi asiakirja. Hankkeelle haetaan rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmasta, josta jaetaan valtionavustusta kunnille hankkeisiin, joilla kehitetään ja parannetaan kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita katuverkolla. Rakentamisvaiheeseen hanke etenee aikaisintaan kesällä 2022.

Alla kuvattu katukohtaisesti yleissuunnitelman toimenpiteet:

Jääkärinkatu
Jääkärinkadulla on nykytilanteessa välillä Sammonkatu – Annikinkatu yhdistetty jalankulku- ja pyörätie eteläpuolella, jalkakäytävä pohjoispuolella katua. Edellä mainitulla osuudella nykyistä jalankulku- ja pyörätie parannetaan vaihtamalla jalankulku- ja pyörätien reunassa oleva kiveys nupukiveksi sekä väylän leveys on 4 metriksi Linnamäenkadun liittymään saakka. Linnamäenkadun liittymän kohdalta keskustan suuntaan jalankulku- ja pyöräily erotellaan omille rinnakkaisille väylille korotettuna ajoradasta. Pyöräväylän leveys on 3 metriä ja jalkakäytävän 2 metriä. Jääkärinkadun ylittävien suojateiden kohdille rakennetaan ajoradan kavennukset, samaan tapaan kuin Olavinkadun liittymässä oleva ajoradan kavennus. Jääkärinkadulle liittyvien sivuteiden liittymät kivetään pyörätien jatkeiden kohdalla. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi. Jääkärinkadun valaistus uusitaan ja kaikkien suojateiden kohdille rakennetaan erillinen suojatievalaistus. Kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan.

Kasarminkatu
Kasarminkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Molemmilla puolilla katua on myös asemassakaavan määräyksissä säilytettäviksi määrätyt puurivit, jotka kuitenkin voidaan uusia tarvittaessa. Kasarminkadun pyöräväylä jatkuu kadun itäpuolella Jääkärinkadun tapaan 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä, pyörätie rakentuu nykyisen puurivin kohdalle. Kadun itäpuolen puurivi siirtyy ajoradan ja pyörätien väliin, jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Kasarminkadun huonokuntoiset puurivistöt uusitaan kaavamääräysten mukaisesti riittävän suurilla, samanlajisilla puilla. Kasarminkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kasarminkadun länsipuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy puitten väliin, itäpuolella pysäköinti on nykyiseen tapaan kielletty. Kasarminkadun pyörätien jatkeille, Annikinkadun ja Kyllikinkadun liittymiin, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Kasarmikadun suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkatu
Nuijamiestenkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Rakennettava pyöräväylä jatkuu kadun eteläpuolella (Hänninkentän puolella) 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä Päiviönkadun liittymään. Jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Nuijamiestenkadun ajorata kapenee 7 merin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kadun eteläpuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy pysäköintitaskuun välillä Kasarminkatu-Brahenkatu. Hänninkentän kohdalla kadun varsipysäköinti poistuu kadun eteläpuolella, pohjoispuolen pysäköinti säilyy ennallaan koko suunnitteluosuudella. Brahentien liittymä muotoillaan uudelleen siten, että se liittyy Kasarminkatuun kohtisuoraan. Nuijamiestenkadulle Brahenkadun liittymään pyörätien jatkeelle, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojatietä. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Nuijamiestenkadun, Mikonkadun, Vilhonkadun ja Päiviönkadun liittymä
Niin sanottu Suomen pankin liittymä on Mikkelin hankalimmaksi koettu liittymä. Liittymää selkeytetään porrastamalla nelihaaraliittymä kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Päiviönkadun liittymä muotoillaan uudelleen ja liittymästä poistuu liittymäsaareke. Lisäksi Päiviönkadun liittymä merkitään kärkikolmiolla väistämisvelvolliseksi, väistämisvelvollisuutta korostetaan kiveyksillä. Terveystalon eteen on suunniteltu taideteos, joka rakennetaan niin matalaksi, että se ei peitä näkemiä pyörätielle ja Vilhonkadulle.

Vilhonkatu
Vilhonkadulla on nykytilanteessa jalkakäytävät molemmin puolin katua. Vihonkadulla pyöräily siirtyy Päiviönkadun liittymän jälkeen kadun pohjoispuolelle, Musiikkiopiston puolelle. Nykyinen noin 2,5 metriä leveä jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi, jonka leveydeksi on suunniteltu 4,35 metriä. Vilhonkadun liikennevaloliittymässä länsipuolen suunnalta liittymään saapuville jää yksi kaista. Liittymään jätetään kuitenkin väistötila, joka mahdollistaa liittymästä suoraan ja oikealla kääntyville samanaikaisen kulun vasemmalle kääntyvien kanssa, mikäli kaistalle ei ole samaan aikaan leveä kulkuneuvo. Vilhonkadun kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan, Terveystalon puolella pysäköinti on sallittu samalla osuudella kuin nykyisinkin. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.

Mikkelin Musiikkijuhlien 30-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä kesänä monipuolisen ohjelman parissa. Musiikkijuhlilla kuullaan esimerkiksi suomalaisen säveltäjälegendan Kalevi Ahon haastattelu sekä uuden teoksen kantaesitys. Musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna 4.-11. heinäkuuta.

Mikkelin satamaan, satamasillan ja makasiinien viereen, on rakentunut matkailuautoille ja -vaunuille tarkoitettu matkaparkki, jossa matkailuajoneuvo voi olla pysäköitynä 12 tunnin ajan.

Parkki on käytössä kokeiluna kesän 2021 ajan lukuun ottamatta tapahtumia, jolloin koko alue on pois käytöstä.

Matkailuajoneuvoille tarkoitettu alue on rajattu liikennemerkein.

Kuva: Sataman matkaparkki, kuvaaja Ismo Funke

Mikkeliin syntyy uusi, kansallisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja tutkimusympäristö Memory Lab. Se on osa Kalevankankaan Memory Campusta ja palvelee Mikkelissä jo toimivia muistiorganisaatioita ja yrityksiä, mutta luo myös uutta. 

Memory Lab on laaja, vuosina 2021–23 toteutettava kokonaisuus, joka vahvistaa Mikkeliin pitkäjänteisesti rakennettua, valtakunnallisesti ainutlaatuista arkistoinnin, digitoinnin ja tiedonhallinnan osaamiskeskittymää. 

Memory Labin myötä rakennetaan uusia toimitiloja ja hankitaan laitekantaa ja teknologiaa eli varustetaan dataperustaisen tiedon jalostamiseen erikoistunut tutkimusympäristö. Kyseessä on yli seitsemän miljoonan euron investointi, jolle haetaan EU-rahoitusta.

Valtakunnallisesti merkittävä ja kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskittymä

Käytännössä Memory Lab tukee myös työpaikkojen ja Kansallisarkiston massadigitoinnin volyymin kasvattamista Mikkelissä.

– Huippuluokan tutkimusympäristöt ovat omiaan vetämään puoleensa huippuosaamista, niin tutkijoita kuin yrityksiä. Tavoitteena on myös tukea uutta opiskelijayrittäjyyttä ja vauhdittaa startup-yritysten kasvua, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko kertoo.  

Xamkissa on tarjolla kaksi alan koulusta: tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sekä digitoinnin asiantuntijoille suunnattua täydennyskoulutusta. Memory Labin myötä myös uudet koulutusavaukset ovat mahdollisia. 

– Nyt tehty avaus on erittäin tervetullut ja kaupunki kiittää ammattikorkeakoulua Memory Campus -kehittämisalustan kirittämisestä uudelle tasolle. Toteutuessaan Memory Lab edesauttaa merkittävästi alan toimijoita digitointiin ja datan hyödyntämiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa alueellemme, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen summaa.

– Memory Labissa Kansallisarkiston konkreettiset tarpeet kohdistuvat digitointiprosessien kehittämiseen, automatisointiin, laadunvarmistukseen ja datan edelleen käytön parantamiseen. Massadigitointi tuottaa yhteiskunnalle välttämätöntä datapääomaa, jota Memory Lab jalostaa asiakastarpeiden pohjalta. Eli digitoinnissa syntyvän datan ympärille syntyy uutta liiketoimintaa, painottavat tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen ja tutkimuspäällikkö Tomi Ahoranta Suomen Kansallisarkistosta.

Yhteiskehittämistä tekoälyn avulla

Memory Lab tarjoaa innovatiivisen ympäristön, jossa voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia pitkäkestoisesti säilytettävän datan jalostamiseen ja kaupallisten palvelujen tuottamiseen uusille toimialoille. Toimitilaan on valmis muuttamaan esimerkiksi yritysten muistinhallintaan sähköisiä palveluita tuottava kasvuhakuinen Disec Oy. 

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen