fbpx

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Mikkelin kaupunginvaltuusto vierailulla Matrel Oy:ssä

Mikkelin kaupunginvaltuutetut tekivät kaupunginjohtaja Timo Halosen johdolla keskiviikkona 20.4. kevään 2022 toisen yritysvierailun mikkeliläisiin yrityksiin. Tällä kertaa vierailukohteina olivat Itä-Suomen Palvelutukku, Bierkühl, Matrel ja Kantolan Rengas.

Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan vuoden 2022 tavoite on, että yritykset eri toimialoilta tulevat tutuiksi valtuutetuille. Vierailujen käytännön järjestelyistä vastaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Matrel tuplasi henkilöstömäärän korona-aikana

Rantakylässä Naistingin teollisuusalueella sijaitseva Matrel Oy on vuonna 2011 perustettu sopimusvalmistukseen keskittyvä yritys. Perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski kertovat yrityksen viettävän juuri 10-vuotisjuhlavuottaan. Tällä hetkellä yritys työllistää vakituisesti 15 henkilöä.

”Olemme toimineet reilun 5 vuotta nykyisissä tiloissa Nostajantiellä ja tätä ennen toimimme Timpurinkadulla. Teimme Nostajantielle juuri viime kesänä 620 neliömetrin tehdaslaajennuksen ja tällä hetkellä meillä on 1850 neliötä toimitilaa”, Lasse Turunen kertoo.

Sopimusvalmistajana Matrel keskittyy valmistamaan tilaajan suunnitelmien ja tarpeiden mukaisia automaatiota ja elektroniikkaa sisältäviä laitteita. Yritys tarjoaa myös ohjaus- ja automaatiokeskusten kokoonpanoa.

”Testaamme ja valmistamme laitteet EU-direktiivien sekä asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Tärkeitä vientimarkkinoita valmistamillemme tuotteille ovat mm. Australia, Malesia, Indonesia ja Japani”, jatkaa Turunen.

Asiakkaiden kanssa yritys pyrkii strategiseen kumppanuuteen. Toimialla laatu on tärkeä tekijä ja kilpailuetu. Asiakkaat myös arvostavat Matrelin ketteryyttä pienempänä toimijana.

Yrityksen toimiala on sellainen, ettei osaajia löydy suoraan koulun penkiltä: automaatiokeskusten kokoonpanon osaajat on koulutettava itse. Usein joukon motivoituneimmat tekijät jatkavat Matrelilta insinöörikoulutukseen. Vuosi vuodelta osaavan työvoiman saatavuus muodostuu yritykselle suuremmaksi haasteeksi. Toisaalta naisten osuus toimialla kasvaa.

Kansainvälisten osaajien hyödyntämisessä Matrel näkee potentiaalia, mutta kokoonpanoon liittyvä dokumentaatio asettaa tähän oman haasteensa.

”Suurin osa asiakkaidemme toimittamasta dokumentaatiosta on suomeksi. Kansainvälisen osaajan tapauksessa meidän tulisi itse kääntää jatkuvasti päivittyvä dokumentaatio eri kielille, joka lisäisi toiminnan kustannuksia”, Turunen kertoo.

Koska sopivia osaajia ei saa suoraan, yritystä kiinnostaa esimerkiksi oppisopimusmalli. Nykyisessä oppisopimusmallissa koulutusvastuu ja korvaus eivät kuitenkaan kohtaa, vaan käytännössä oppisopimuksen mukaisesta koulutuksesta maksetaan työnantajalle koulutuskorvausta 120 euroa kuukaudessa. Summasta vähennetään verot. Mukana vierailulla oleva Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen kertoo, että muutos asiaan on Kauppakamareiden yhteisellä edunvalvontalistalla. Esimerkiksi Saksan mallin mukainen vastuun ja korvauksen porrastus voisi olla toimivampi.

Matrel Oy:n Lasse Turunen vasemmalla ja Rauno Vuorikoski oikealla
Matrel Oy:n perustajat Lasse Turunen ja Rauno Vuorikoski esittelevät valmistamaansa Genanon ilmanpuhdistuslaitetta.

”Hyvälle toimitilalle löytyy kyllä käyttäjät”

”Muualta Suomesta soitellaan meille säännöllisesti ja luvataan valmiit toimitilat, jos lupaamme muuttaa”, Vuorikoski kertoo. Tähän mennessä tarjoukset eivät ole kuitenkaan kiinnostaneet ja yrityksellä on toimivat tilat ja hyvät työntekijät Mikkelissä.

”Mikä meidät täällä pitää, ehkä eniten kotiseuturakkaus”, Vuorikoski summaa.

Sekä Vuorikoski että Turunen ovat saaneet oppinsa aiemmin Environicsilla. Yrittäjät toivovat, että kaupungilla ymmärrettäisiin valmistavan teollisuuden tuoma arvo alueelle.

Toimitilojen osalta eletään kovassa kilpailussa. Myös Mikkelin kaupungissa hyvästä teollisesta tilasta on puutetta. Vuorikoski ja Turunen näkevät toimitilarakentamisen kaupungin sijoituksena tulevaisuuteen.

Myös virkamieskaupunki-imagosta pitäisi hellittää ja tehdä yrittämisen ilmapiiri helpommaksi.

”Mikkelin logistisesti hyvä sijainti on nyt ymmärretty teollisuudessa, mutta alueen elinvoima kasvaa vain, kun seudulle tulee ulkoa rahaa. Mikkeli tarvitsee vientiyrityksiä”, Turunen kertoo.

Teksti ja kuvat: Jukka Kumpusalo ja Päivi Kapiainen-Heiskanen

Julkaistu: 29.04.2022