fbpx
physioterapia

Yksinyrittäjien toimintatuen haku käyntiin Mikkelissä – hakemuksia ensimmäisenä päivänä lähes 200

Mikkelin kaupunki ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy käynnistivät yksinyrittäjien toimintatuen haun eilen klo 12.00. Hakemuksia vastaanotettiin ensimmäisen päivän aikana 190 kappaletta. Niistä 184 jätettiin sähköisen kanavan kautta. 

-Ensimmäinen erä hakemuksista on jo meillä Mikseissä käsitelty. Yrittäjäkohtaisia päätöksiä voi odottaa jopa tänään, kertoo toimitusjohtaja Juha Kauppinen. 

Sähköisessä järjestelmässä oli käyttäjämäärästä johtuvia viiveitä ja hakemus saattoi klo 12-14 välillä jäädä ”Lähetetään” -tilaan. Tällaiset tapaukset on järjestelmän toimittajan ja kaupungin toimesta illalla tarkastettu ja hakemukset ovat saapuneet käsiteltäväksi. 

MikseiMikkeli on julkaissut verkkosivuillaan videon yksinyrittäjien toimintatuen hakemisesta. Videolla ohjeistetaan hakemuslomakkeen täyttäminen perusteellisesti. 

Kaikki toimintatukeen liittyvä olennainen tieto, linkki sähköiseen hakemuslomakkeeseen ja tulostettavaan versioon sekä edellä mainittu video löytyvät osoitteesta www.mikseimikkeli.fi/yksinyrittajatuki. 

Lisätiedot: 

toimitusjohtaja Juha Kauppinen, p. 0440 361616, juha.kauppinen(at)mikseimikkeli.fi  

ESR_yhdistelmalogo

Puuilo avaa tavaratalon Mikkelin Karikkoon

Erityisesti tee-se-itse asiakkaita palveleva Puuilo avaa uuden tavaratalonsa Mikkelin Karikkoon loppuvuonna 2020.

Puuilo kertoo tiedotteessaan saaneensa paljon asiakaspalautetta, jossa myymälää Mikkeliin on toivottu. Kun sopiva kauppapaikka löytyi samasta kiinteistöstä Karikon LIDL -myymälän kanssa, toimitusjohtaja Juha Saarelan mukaan ratkaisu oli helppo.

– Näinä poikkeuksellisina aikoina on mukava kertoa myös kasvusuunnitelmista. Käsillämme oleva kriisi on ennennäkemätön mutta ohimenevä ja suuntaamme katseemme jo tulevaisuuteen. Mikkelin markkina-alue ympäristöineen on kaikilta osin meille sopiva, eikä meillä ole ennestään yhtään yksikköä Etelä-Savon maakunnassa, Saarela sanoo.

Koronaviruskriisistä huolimatta Puuilon alkuvuoden myynti on tiedotteen mukaan ollut vahvassa kasvussa kaikissa ketjun 29 tavaratalossa sekä verkkokaupassa. Alkuvuodesta on avattu uudet myymälät jo Kotkaan ja Seinäjoelle. Mikkelin lisäksi Puuilo etsii aktiivisesti myös muita laajentumiskohteita ympäri Suomea.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on iloinen kuullessaan että Puuilo julkisti päätöksen tavaratalon avaamisesta Mikkeliin.

– Yritystä on toivottu Mikkeliin jo 2 vuoden ajan ja matkan varrella olemme käyneet läpi monia tontti- ja tilavaihtoehtoja. Karikossa on tällä hetkellä erittäin hyvä liikekeskittymä ja uskon että paikka on Puuilolle mainio, iloitsee kehittämispäällikkö Hannele Hynninen.

Kuva: Puuilo Oy, toimitusjohtaja Juha Saarela

Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee voimaan 8.4.2020

Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Ratkaisu koskee kaikkia yrittäjiä riippumatta yritystoiminnan muodosta. Laki on voimassa 30.6.2020 asti.

Hallitus antoi 2.4.2020 eduskunnalle esityksen laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen 6.4.2020. Tasavallan presidentti vahvisti lain 7.4.2020.

– Poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät poikkeuksellisia ja ripeitä toimia. On hienoa, että lakimuutos saadaan näin nopeasti voimaan. Tavoitteenamme on turvata yrittäjien toimeentulo tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

– Yrittäjiin kohdistuvien paineiden helpottamiseksi tukea on mahdollista hakea ja saada takautuvasti, jos edellytykset vain täyttyvät, ministeri Haatainen kertoo.

Jos yrittäjä rekisteröityy työnhakijaksi viimeistään 15.4.2020, hänellä on oikeus työmarkkinatukeen työnhakua edeltävältä ajalta 16.3.2020 alkaen, vaikka työnhaku ei olisi voimassa. Tukea voi kuitenkin saada vasta siitä alkaen, kun edellytykset täyttyvät.

Millä edellytyksillä yrittäjä saa työmarkkinatukea?

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että

  • yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai
  • yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta.

Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Miten yrittäjä hakee työmarkkinatukea?

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen annetaan työvoimapoliittinen lausunto Kelalle.

Käytännössä prosessi menee näin:

  1. Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.
  2. TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.
  3. Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.
  4. Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.

Nopein ja vaivattomin tapa ilmoittautua työnhakijaksi on käyttää siihen TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelua. Oma asiointi -palveluun pääsee te-palvelut.fiTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle-sivustolta tai menemällä suoraan osoitteeseen: https://asiointi.mol.fi/omaasiointiTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle. Työmarkkinatuen hakeminen hoituu Kelan verkkopalvelussa kela.fiTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Eeva Vartio, TEM, p. 0295 047 082 (median kysymykset)

TE-palvelujen valtakunnallinen henkilöasiakaspalveluTämä linkki ohjaa toiselle verkkosivustolle, p. 0295 025 500 (yrittäjien kysymykset, huom. palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ruuhkaa, käytäthän ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan sähköisiä palveluita)

Alkuperäinen uutinen TEM:n sivuilla.

ESR_yhdistelmalogo

Koronaryhmä tukee ja auttaa kriisin yli

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei kokosi jo reilut kaksi viikkoa sitten 11 asiantuntijan koronaryhmän, joka auttaa yrityksiä hakemaan poikkeustilanteeseen räätälöityä kehittämisrahoitusta ja ideoimaan uutta liiketoimintaa. Koronaryhmässä päivystää yhdeksän MikseiMikkelin yrityskehittäjää sekä neuvojat ProAgriasta ja Uusyrityskeskus Dynamosta. Tässä jutussa neljä mikseiläistä kertoo koronakevään tunnelmista.

Ainutlaatuinen sauma hakea kehittämisrahoitusta

Normaalioloissa Mari Meriläinen opastaa yrityksiä sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa. Koronakevään valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Omistajanvaihdosinfo pidetään 14.-15.4.verkossa ja sen aikana käsitellään myös ajankohtaisia yritystalouden teemoja. Verkon välityksellä mukaan mahtuu 250 osallistujaa.

”Parhaillaankin vireillä on useita omistajanvaihdoksia etenkin palvelualoilla toimivissa osakeyhtiöissä ja kommandiittiyhtiöissä.”

Puula Golf Oy:n toimitusjohtajana reilut neljä vuotta ja valtakunnallisessa myyntiyrityksessä yli 60 työntekijän esimiehenä toiminut Meriläinen on hankkinut vahvan työnantajaosaamisen. Hän muistuttaakin, että häneen kannattaa ottaa yhteyttä, kun yrityksessä pohditaan työehtosopimusten kiemuroita tai mahdollisia lomautuksia.

Yritysten koronarahoitusmuotoja on julkistettu viime viikkoina ja niiden myöntöehdot ovat ehtineet muuttua. Koronaryhmäläiset sanovatkin yrityksille, että näin asiat ovat ”tämänhetkisen tiedon mukaan”.

Ensimmäisenä rahoitusinstrumenteista julkistettiin Business Finlandin kaksiportainen kehittämisrahoitus. Jos yritys ehti hakea sitä ennen kuin hakukriteerit täyttävien yritysten työntekijämäärät muuttuivat, hakemukset käsitellään joka tapauksessa.

”Turhautua ei nyt kannata, eikä hävetä sitä, että hakee tukea. Kannattaa pikemminkin muistaa, että nyt kehittäminen on tehty niin helpoksi kuin mitä se julkisella tuella ylipäätään voi olla. Meillä on käytettävissämme ajantasaisin tieto, joten kannattaa olla yhteyksissä.”

Aiemmin toiminimet eivät ole voineet hakea kehittämisrahoitusta. Nyt sekin on mahdollista, jos niillä on palkkalistoillaan työntekijöitä. Yritykset saavat käyttöönsä nyt kehittämiskonsultin 30 euron päivähinnalla, kun tavallisesti se on maksanut 200-300 euroa.


Kuvassa Mari Meriläinen

Savonia-ammattikorkeakoulusta aikoinaan tradenomiksi valmistuneen ja Xamkissa talousosaajan täydennyskoulutuksen käyneen Meriläisen motto sopii hyvin poikkeustilanteeseen: luovuttaja ei koskaan voita, eikä voittaja koskaan luovuta.

”Tämä motto auttaa aina, kun hartiat alkavat mennä kasaan. Nyt ei saa luovuttaa, vaan etsitään yhdessä uusia mahdollisuuksia positiivisen kautta. Nyt on saatavilla yhteiskunnalta rahaa kehittämiseen ennätyksellisen helposti ja edullisesti.”

Tuotekehitys luo uutta liiketoimintaa

Tuotekehitys, tuotteistus ja yritysten kehittäminen kuuluvat Aki Hakalan erityisosaamiseen. Konetekniikan insinööri on työurallaan nähnyt, miten yrityksissä tehdään ihmeitä tuotekehityksen avulla.

”Koronakriisin alussa näytti siltä, että yrityksissä saattoi olla aluksi vähän epätoivoisiakin ajatuksia, mutta uskomattoman nopeasti alkoi löytyä uusia ideoita. Hyvin nopealla tahdilla seudun yritykset ovat anoneet kehittämisrahoitusta kymmenille uusille hankkeilleen.”

Kymmenisen vuotta Mikseissä työskennelleen Hakalan on yllättänyt positiivisesti sekin, että verkon välityksellä työskentely on räjäyttänyt ajattelua yrityksissä ja on saatu nopeasti luotua uudenlaisia liiketoimintamalleja.

”Vaikkapa omakotitalo-, mökki- tai salaojaremontteja toteutetaan nyt niin, ettei tilaus- tai toimitusvaiheessa tarvita ihmiskontaktia. Lääkäripalveluissa kohdataan asiakkaita ruudun välityksellä. Monilla yrityksillä on aivan huikeita uusia liiketoimintaideoita.”

Haastattelupäivänä Hakala on käynyt tapaamassa yrittäjää, joka paineen keskellä hakee rauhassa uusia avauksia, joiden odottaa tuottavan kassavirtaa 1-2 vuoden kuluessa.

”Tällaisten yrittäjien kanssa asioita pohdiskellessa voimaantuu itsekin. Taloushuolia on nyt kaikilla, eikä niiden alle kannata uupua, vaan haetaan yhdessä systemaattisesti ratkaisuja.”

Hakala veti aikoinaan vuosia Tekesissä teknologia-ohjelmia, syventyi yritysrahoitukseen ja edisti puurakentamista.

”Minulla on varmaan vieläkin modernin teollisen puurakentamisen kehittäjän leima otsassani. Sillä lohkolla riittää tekemistä edelleen tässä maassa.”

Nyt kehittämisrahoituksen haun kanssa painiville yrityksille hänellä on selkeä viesti.

”Ensin tehdään kunnon suunnitelma, koska sen pohjalta on helppo hakea rahoitusta isollekin hankkeelle, joka tukee kauaskantoista kehittämistä. Nyt kun yrityksissä saattaa olla hiljaisempi aika, tällaisten suunnitelmien tekemiselle voi jäädä paremmin aikaa.”


Kuvassa Aki Hakala

Yksinyrittäjä löytää nyt tukea

MikseiMikkelissä reilut neljä vuotta yrityskehittäjänä työskennellyt tuotantotalouden DI Kirsi Mättölä tuntee yrittäjän arjen. Hän on työskennellyt miehensä yrityksessä Hauhalan Puutuotteessa ja perheyrityksessä Rakennusliike V. Mättölässä. Hänellä on myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinto.

”Matkailualan yritysten liiketoimintaa kehitin ProAgriassa yli seitsemän vuotta. Nyt MikseiMikkelissä tuen yritysten perustamista. Lisäksi olen mukana kahdessa hankkeessa, joista toinen edistää elintarvikevientiä Saksaan ja toisessa kehitetään terveysteknologian tuotteita palvelumuotoilun keinoin.”

Tällä hetkellä Mättölä neuvoo myös maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä yrityksen perustamisessa. Neuvontatilanteissa voi olla puhelimen välityksellä mukana tulkki.

”Jos on kotoisin vaikka miljoonakaupungista, siellä toiminut liikeidea ei välttämättä toimi täällä. Lisäksi meikäläinen byrokratia rekisteröinteineen ja byrokratioineen on heille uutta.”

Koronakevään rahoitushaut ovat pidentäneet Mättölänkin etätyöpäiviä. Ensin neuvontaa hakivat Business Finlandille hakemuksia laatineet osake- ja kommandiittiyhtiöt sekä avoimet yhtiöt.

”Nyt rahoitusneuvoja kysyvät yksinyrittäjät, kuten kampaamot ja kivijalkakaupat. Niillä on suuri asiakaskato, mutta ei välttämättä resursseja pystyttää verkkokauppaa tai järjestää tuotteiden kotiinkuljetusta.”


Kuvassa Kirsi Mättölä ja Kata-koira

Yksinyrittäjille suunnattu 2000 euron tukiraha tulee huhtikuun alkupuolella haettavaksi, mutta vielä sitä varten ei ole tarkkoja tietoja..

”Yksinyrittäjien kanssa pohditaan nyt, mitä kuluja voisi karsia.”

Tiukin tilanne on vuoden alussa aloittaneilla, jos heillä ei ole asiakasvirtaa, mutta kulut juoksevat. Mättöläkin on törmännyt siihen, että yksinyrittäjät voivat kokea häpeällisenä neuvojen kysymisen.

”Pohdiskellaan, että mitä naapuritkin ajattelevat, jos lopetan. Tai joku soittaa neuvoja useamman yksinyrittäjän puolesta ja jakaa heille tietoa. Terveiseni heille on, että älä lopeta yritystä ellei sinulla ole ollut jo aiemmin sen kanssa ongelmia”

Hyvä hetki päivittää digitaidot

Digivalmennuksia koordinoiva Heidi Lampinen on viime viikot keskustellut eri alojen yrittäjien kanssa siitä, miten koronakriisin tuomiin ongelmiin löytyisi ratkaisuja.

”Yhdellä soitolla saadaan vasta ideointi käyntiin, joten pyydän soittamaan uudelleen. Ratkaisuja alkaa yleensä syntyä nopeasti, kun yrittäjä ehtii miettiä, ketä yrityksen asiakkaat ovat ja miten heidät saisi pysymään. Esimerkiksi huoltamoyrittäjä voi alkaa tarjota lounaita mukaan ja pistää siitä kyltin tien varteen.”

Oman verkkokaupan perustaminen keskusteluttaa nyt paljon. Lampinen muistuttaa, että pelkkää koronakriisiä varten sitä ei kulujen ja vaivan takia yleensä kannata pystyttää. Jos verkkokauppa auttaa laajentamaan asiakaskuntaa pysyvästi, sitä kannattaa harkita.

”Joskus olen pyytänyt yrittäjiä jopa miettimään, että kannattaako tyhjässä tilassa nyt päivystää vai kannattaisiko pistää ovi kiinni ja pitää loma, että jaksaa painaa kesällä.”


Kuvassa Heidi Lampinen

Tradenomi (ylempi amk) opintojen jälkeen Lampinen opiskeli digiajan asiakkuuspäälliköksi ja digitaalisen liiketoiminnan kehittäjäksi. Hän koordinoi parhaillaan Mikkelissä Digiportaat-hanketta, jonka valmennukset toteutetaan nyt verkossa. Hän on hivenen ihmetellyt, ettei viimeisten kolmen viikon aikana ole ilmoittautunut uusia asiakkaita.

”Mukaan mahtuu uusia pk-yrityksiä. Teemme ensin maksuttoman kartoituksen ja tarjoamme asiakkaalle räätälöityjä koulutuksia. Nyt olisi hyvä aika pistää omat digitaidot pelikuntoon vaikkapa matkailu- ja palvelualan pk-yrityksissä.”

Hankkeella on oma yhteyshenkilönsä Savonlinnassa ja ProAgrian asiantuntija auttaa maaseutukuntien yrittäjiä. Yksi hankkeen teemoista on digimarkkinointi eli millä keinoilla yritys tavoittaa parhaiten asiakkaita.

”Yrittäjät pääsevät käytännössä opettelemaan eri työkaluja ja eri tapoja markkinoida. Näytämme myös, miten mainonnan tuloksia voi seurata. Tämä on tosi mielenkiintoinen aihealue. Pienikin yritys voi erottua verkossa, kun se tunnistaa oman asiakaskuntansa ja tuottaa asiakasta hyödyttävää sisältöä.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: MikseiMikkeli ja kuvattavien omat arkistot

Yrittäjä: näin teet ELY-rahoitushakemuksen

ELY-keskukset avasivat eilen tiistaina 31.3.2020 rahoituspalvelunsa koronavirusepidemian johdosta markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville yrityksille. Teimme sinulle video-ohjeen.

ELY-keskusten rahoitus soveltuu 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille sekä kaikenkokoisille työllistäville toiminimiyrityksille. Työllistämisen arvioinnissa katsotaan hakuhetken tilanne.

Rahoitus soveltuu myös sellaisille yhtiöille, joissa toimii useita yrittäjästatuksella toimivia tekijöitä, mutta ei välttämättä yhtään työntekijää (jaettu omistus). Myös työllistävä yhdistys voi hakea ja saada ELY-keskuksen avustusta.

Rahoitus ei sovellu:

  • Yksinyrittäjille, joille on tulossa oma avustusmuoto
  • Yli 5 henkilöä työllistäville osake- kommandiitti- ja avoimille yhtiöille, jotka ovat tukikelpoisia Business Finlandissa

Rahoituksen määrä on 80% kehittämishankkeen hyväksytyistä kustannuksista, eli yritykselle jää aina 20% omavastuuosuus. Tuesta 70% voidaan maksaa ennakkomaksuna myönteisen rahoituspäätöksen saamisen jälkeen.

Katso MikseiMikkelin video-ohje ELY-hakemuksen tekemiseen

Näin teet onnistuneen hankebudjetin

Hankebudjetin tekeminen on yksi rahoitusvaiheen useimmin kysytyistä kysymyksistä. Kokosimme tähän esimerkkejä siitä, kuinka voit rakentaa budjettisi.

ELY-keskuksen kautta haettava tilanneanalyysiavustus

ELY-keskus myöntää yrityksen tilanneanalyysiin avustusta enintään 10 000 euroa. Rahoitus kattaa enintään 80% osuuden kustannuksista, eli hankkeen kokonaisbudjetti voi tällöin olla 12 500 euroa

Avustuksessa hyväksyttyjä kustannuksia ovat palkkakustannukset ja näihin liittyvät sivukulut:

  • yrityksessä työskentelevien henkilöiden laskennalliset palkkakustannukset enintään 2000€ saakka per työntekijä
  • välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut), joiden määräksi esitetään asetuksen muutoksella enintään 50 % laskennallisista palkkamenoista

LISÄYS: ELY-keskus on 1.4.2020 päivittänyt hakuohjetta seuraavasti: tilanneanalyysi on tarkoitus olla lyhyt hanke, enintään kuukauden pituinen. Kehittämistoimenpiteet voivat olla laajempi kokonaisuus, jolla on pidempi toteutusaika.

Mikäli haet tilanneanalyysiavustuksen enimmäismäärää, tee budjettisi näin:
  1. Merkitse hakemukseen enintään kuukauden edestä palkkoja. Hyväksytty palkkameno on enintään 2000€ henkilöä kohden kuukaudessa, joten suurimman tukihyödyn saat, mikäli voit merkitä hakemukseen 4,1 henkilön palkat. Tällöin laskennallinen palkkasumma on 8333 euroa. Mikäli yrityksessäsi ei ole näin montaa yrittäjää tai työntekijää, voit hakea avustusta ainoastaan työntekijöiden mahdollistaman enimmäismäärän.
  2. Järjestelmä laskee nyt automaattisesti välilliset menot, jotka ovat 50% laskennallisista palkkamenoista. Esimerkiksi 8333€ palkkasummalla välilliset menot ovat  enintään 4167€  palkkamenoista.
  3. Hankkeen kokonaisbudjetiksi muodostuu näiden yhteissumma, eli enintään 12 500€, joka on hankkeen suurin sallittu koko. Syöttämiesi palkkojen jälkeen tarkista hankkeen koko kohdasta ”Kehittämistoimenpiteet yhteensä”. Syötä tukiprosentiksi 80%.
  4. Valitse kustannusten alta kohta ”Yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi haen avustuksen maksun ennakkoa ennakon enimmäismäärään asti”
  5. Siirry kohtaan ”Rahoitus”. Näet nyt haettavan avustuksen kohdalta julkisen avustuksen määrän. Yksityisen rahoituksesi määräsi on hankkeen kokonaissumma – julkisen avustuksen määrä (esim. 12500-10000=2500). Merkitse tämä erotus (joka on 20% hankkeen kokonaisbudjetista) kohtaan ”Hakijan omarahoitus – tulorahoitus”. Tarkista vielä lopuksi, että hankkeen kulut ja rahoitus ovat tasapainossa.

 
Olet nyt tehnyt hankebudjetin. Tarkista vielä hakemuksesi – olethan varmasti vastannut kaikkiin hakemuksessa kysyttyihin kysymyksiin?
 

ELY rahoitusosuudet
Hakiessasi täyttä tukimäärää merkitse Hakijan omarahoitus – tulorahoitus kohtaan 2501 euroa. Haettavan avustuksen määrä on nyt 9999,00 euroa ja hankekoko enintään 12 500€, joka on haettava enimmäismäärä.

Vinkki: Saimme tietoomme myös Talouskuution Petri Partin tekemän hakemusvideon. Täältä löydät myös Petrin vinkit hakemuksen tekemiseen.

Katso myös ELY-keskusten rahoitusohje.

Siirry ELY-keskusten poikkeusrahoitussivuille tästä. Löydät sivun alaosasta linkin hakemukselle kohdasta ”Haku: Aluehallinnon asiointipalvelu”.

ESR_yhdistelmalogo

Lomautusten ilmoitusaika ja YT-neuvottelujen kestoaika lyhenivät – yrittäjien työttömyysturva parani 1.4. alkaen.

Työsopimuslain, merityösopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtävät muutokset ovat voimassa 1.4.–30.6.2020

Tavoitteena on, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin tilanteessa, jossa koronavirusepidemia on heikentänyt äkillisesti ja voimakkaasti tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen lakien muuttamisesta 30.3.2020. Presidentti vahvisti lakimuutokset 31.3.2020.

Lain vaikutukset yrityksiin ja työntekijöihin:

  • Lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä 5 päivään.
  • Lomautusta koskevien YT-neuvottelujen kesto lyhenee aiemmasta 14 päivästä vähintään 5 arkipäivään. Siltä osin kuin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on sovittu viittä päivää pidempiä tai lyhyempiä vähimmäisneuvotteluaikoja, noudatetaan työehtosopimuksen mukaisia neuvottelu- ja lomautusilmoitusaikoja.
  • Määräaikaisen lomauttaminen tulee mahdolliseksi. Työnantaja voi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän työntekijän samoilla edellytyksillä kuin työntekijän, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
  • Työsopimuksen purkaminen koeajalla helpottuu. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
  • Takaisinottovelvollisuus pidentyy. Työnantajalla on yhdeksän kuukauden ajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin töihin, jos työntekijä on irtisanottu välillä 1.4.–30.6. tuotannollisista tai taloudellista syistä.

Lisäksi eduskunta hyväksyi 30.3. lakimuutoksen, jonka mukaan työnhakijaksi ilmoittautuvalla lomautetulla on oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Muutoksen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen työttömyysturva-asian käsittelyä. Lakimuutoksen myötä lomautetuilla ei myöskään ole velvoitetta laatia työllistymissuunnitelmaa tai osallistua TE-toimiston palveluihin.

Jos lomautetulla henkilöllä on yritystoiminnasta tuloa, Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassa ottavat tulon huomioon maksaessaan soviteltua työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden maksaminen lomautetulle edellyttää jatkossakin, että lomautettu ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon. Lomautetuilla on myös edelleen velvollisuus ottaa vastaan työnantajan tarjoamaa työtä.

Yksinyrittäjän toimintatuki, kuvituskuva

Yksinyrittäjille 2000 euron toimintatuki koronavirustilanteessa – haku avautuu mahdollisimman pian

Hallituksen kaavaileman yksinyrittäjätuen tiedot ovat tarkentuneet. Tuen määräksi vahvistui 2000 euroa.

Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen.

Haku pyritään avaamaan kunnissa mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta. Kunnille laaditaan tuen myöntämiseen käytännönläheiset ohjeet sekä valmis hakulomakepohja.

Avustuksen ehtona heikentynyt taloudellinen tilanne

Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät ole palkansaajan asemassa eli työsuhteessa, mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä. Nämä usean yrittäjän yritykset kuuluvat ELY-keskusten palveluiden piiriin. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista tukea voivat hakea osakeyhtiöt sekä kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuuskunnat, jotka työllistävät vähintään kuusi työsuhteessa olevaa henkilöä.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tuki on harkinnanvarainen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä,eikä yritykselle, jolla on verovelkoja.

Avustusta voidaan maksaa 1.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yksinyrittäjä voi hakea myös työttömyysturvaa

Tukea voi hakea rinnakkain yrittäjille tulossa olevan laajennetun työttömyystuen kanssa. Jos yksinyrittäjä on hakenut tukea kunnista, se otetaan myöhemmin huomioon haettaessa työttömyysturvaa.

Valtio ja kunnat tekevät tuen myöntämisestä toimeksiantosopimuksen, joka perustuu Kuntaliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä valmistelemaan sopimuspohjaan. Valtio rahoittaa tuen kokonaisuudessaan. Yksinyrittäjille myönnettävissä oleva tukisumma määritellään kuntakohtaisesti sen mukaan, kuinka paljon kunnassa on yksinyrittäjiä. Kunnan käytettävissä oleva rahoitus on laskennallinen osuus valtion myöntämästä 100 miljoonaa eurosta.


Yksinyrittäjätuen ehdot

  • Olet päätoiminen yksinyrittäjä, yhtiömuodolla ei ole väliä
  • Yrityksessä ei ole muita yrittäjästatuksella toimivia (jaetun omistuksen tapauksessa hakemus osoitetaan Business Finlandille)
  • Yritykselläsi on merkittävästi heikentynyt taloudellinen tilanne ja likevaihdon alenema koronaviruksen vuoksi 31.12.2019 jälkeen.
  • Yrityksesi ei ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä
  • Yrityksellä ei ole verovelkaa

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 029 504 7213
osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman, TEM, p. 029 504 9208
osastopäällikkö Ilona Lundström, TEM, puh. 029 504 7186
neuvotteleva virkamies Jaana Lappi, TEM, puh. 029 506 2658
hallitusneuvos Jan Hjelt, TEM, puh. 029 504 8940
varatoimitusjohtaja Timo Reina, Kuntaliitto, p. 09 771 2700
alueet ja yhdyskunnat -yksikön johtaja Jarkko Huovinen, Kuntaliitto, p. 09 771 2550
lakiasian johtaja Juha Myllymäki, Kuntaliitto, p. 09 771 2193

Alkuperäinen uutinen:
TEM 31.3.2020

Member of Parliament Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maaseudun yrityksille tukipakettia

Koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan ministeri Jari Lepän johdolla maa- ja elintarviketalouden tukipakettia.

Tukirahoitus kohdistettaisiin maaseutumatkailuyrityksille, maataloustuotteita jalostaville yrityksille sekä muille maaseutumaisten alueiden mikroyrityksille ja maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa harjoittaville maatiloille. Tukea valmistellaan myös kalastusaluksille, kalankasvatukselle ja kalanjalostuyrityksille.

ELY-keskusten ja muiden rahoittajatahojen lisärahoitus koronavirustilanteessa ei tällä hetkellä kata näiden toimialojen yrityksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa tarkemmin tukitoimista heti, kun valmistelun yksityiskohdat ja rahoitus ovat varmistuneet.

Lisätiedot:
Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, 0295 16 2013, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Alkuperäinen uutinen:
Maa- ja metsätalousministeriö 30.3.2020

Kuvituskuva kättely 1200px

ELY-keskusten avustukset haettavaksi tiistaina 31.3.2020

Tiistaina 31.3.2020 avautuu uusi ELY-keskusten avustusmuoto yrityksille, jotka työllistävät 1-5 työsuhteessa olevaa henkilöä. Myös toiminimet ovat hakukelpoisia.

ELY-keskukset avaavat tiistaina 31.3.2020 uuden ”Yrityksen kehittämisavustus koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä” -rahoitushaun.
Rahoitusta voidaan myöntää kaikkien toimialojen pienyrityksille lukuun ottamatta maa-, kala- ja metsätaloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta.

Avustus voidaan myöntää yritysmuodosta riippumatta yrityksille:

  • jotka työllistävät vähintään yhden ja enintään viisi työsuhteessa olevaa työntekijää, jotka eivät ole yrittäjäasemassa toimivia henkilöitä ja joiden työaika on keskimäärin vähintään 30 tuntia viikossa,
  • joille koronavirus on aiheuttanut tilapäisiä markkina- ja tuotantohäiriöitä,
  • jotka pyrkivät uudistumaan ja vahvistamaan osaamistaan, sekä
  • kaikkien muiden toimialojen yrityksille, paitsi maa-, metsä- ja kalatalouden sekä maataloustuotteiden jalostuksen alan yrityksille

Lisäksi avustus on tarkoitettu myös niille yksityisille elinkeinoharjoittajille (toiminimet), joiden kokoaikaisten työntekijöiden määrä on enemmän kuin viisi työntekijää. Yritykset, jotka työllistävät yli viisi työntekijää, voivat hakea avustusmuotoista rahoitusta (liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa) Business Finlandilta.

Avustusta myönnetään tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin.

Katso hakukuulutus ELY-keskusten sivuilla.

Yrittäjä siirsi treenisalin asiakkaiden koteihin

Koronapandemia on saanut jotkut yritykset keksimään luovia ratkaisuja poikkeustilasta selviämiseen. CrossFit Mikkelin yrittäjä Jaakko Väyrynen tarjoaa asiakkailleen nyt treenit kotiin ja yhteisön verkossa.

CrossFit Mikkelin Kirjalassa sijaitsevat tilat sulkivat ovensa keskiviikkona 18. maaliskuuta, kun Suomen hallitus teki useita kokoontumisrajoituksia koronapandemian vuoksi ja suositteli samalla myös urheilutilojen sulkemista.

Vaikka kyseessä oli vain suositus, kuntoiluyrityksen vastaavalle yrittäjälle Jaakko Väyryselle oli selvää, että sali menee kiinni poikkeustilan ajaksi.

– Terveyden nimissä niin oli tehtävä, eikä ole kenellekään hyvä, että pidän tyhjää salia auki, Väyrynen sanoo.

Väyrynen ei lamaantunut tilanteesta. Hän oli ennakoinut urheilutilojen sulkemista jo useita päiviä ja alkanut pohtia, kuinka yrityksen toiminta voisi jatkua salin sulkemisesta huolimatta.

Väyrynen päätti, että kuntoilu jatkuisi, mutta treenit tehtäisiin verkkoon ja kommunikaatio asiakkaiden kanssa hoidettaisiin sosiaalisessa mediassa.

– Halusin palvella asiakkaita paremmin, jotta he voisivat jatkaa treeniohjelmansa mukaisia harjoituksia kotioloissa.

Ongelma oli, että CrossFit-treeneissä tarvitaan jonkin verran välineistöä, kuten erilaisia painoja, eikä kaikilla asiakkailla ole välineitä omasta takaa. Väyrynen keksi jakaa asiakkailleen salin kuntoiluvälineet lainaan sulun ajaksi.

– Asiakkaat saivat loppuviikosta hakea välineitä kuittausta vastaan. Kahvakuulia, käsipainoja, hyppynaruja ja käsipainoja lähti koteihin, ja myös levytangot ja soutulaitteet kelpasivat.

Väyrynen oli aiemmin kuvannut CrossFit-kilpailuja verkkoon, joten kuvauslaitteistoa ja osaamista videotuotantoon löytyi.

Nyt hän ja salin kaksi muuta valmentajaa kuvaavat päivittäin erilaisia treenivideoita, jotka julkaistaan YouTubessa ja jaetaan asiakkaille suljetussa Facebook-ryhmässä. Facebookin live-videoiden avulla on vedetty myös kehonhuoltoa, jolloin asiakkaat voivat osallistua tunnille yhtä aikaa valmentajan kanssa.

Facebook-ryhmässä toteutuu luontevasti myös salille kuuluva yhteisöllisyys: Väyrynen, valmentajat ja asiakkaat jakavat ryhmässä kuulumisia, tsemppaavat toisiaan ja keskustelevat harjoitusten sujumisesta.

– Yhteisöllisyys on toiminnassamme tärkeää, sillä CrossFit Mikkeli on kuntosali, jossa tehdään toiminnallista harjoittelua valmennuksellisesti ja yhdessä. Olemme vähän kuin urheiluseura, jossa urheillaan porukassa.

Asiakaspalaute virtuaalitreeneistä ja treeniyhteisöstä on ollut pelkästään myönteistä

– Asiakkaat ovat lähteneet innoissaan mukaan. Heistä on ollut hienoa, että näinkin voi toimia: emme vain ilmoittaneet, että tämä on tässä, vaan jatkamme toimintaa. Olemme tavallaan siirtäneet salin asiakkaiden koteihin.

Vaikka treeniohjelmat ja -videot on tarkoitettu pääasiassa Mikkelin salin asiakkaille, viikon treenit ja videolinkit löytyvät myös yrityksen avoimelta nettisivulta kenen tahansa katsottaviksi. Uusia videoharjoituksia päivitetään joka päivä.

– Videotreenit ovat mahdollisimman monipuolisia: esimerkiksi kotona tehtäviä kuntopiirejä, kehonpainoharjoituksia, voimapainotteisia harjoituksia ja kevyempiä liikkuvuusharjoituksia. Myös erilaisia juoksuharjoituksia videoidaan.

Monipuolisuus kuuluu myös lajin luonteeseen: CrossFit-harjoitteluun kuuluu erilaisia voimaharjoituksia, kehonpainoharjoituksia, kestävyysharjoituksia ja liikkuvuustreenejä.

Vaikka koronapandemia on syössyt monet yrittäjät ahdinkoon, Väyrynen kannustaa yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja.

– Tilanne on kaikille niin uusi, että ei ole mitään hävittävää. Parhaimmillaan voi löytyä uusia asiakaskanavia ja uusia toimintatapoja. Yrittäjien kannattaa nyt myös tehdä yhteistyötä. Olemme esimerkiksi monien yrittäjäkaverien kanssa koettaneet miettiä uusia tapoja, millä saataisiin aikaan edes pientä liikevaihtoa poikkeusaikana.

Jaakko Väyrynen sanoo, että vaikka tulevaisuudesta ei vielä tiedä, oikeilla ratkaisuilla yrittäjä voi selvitä.

– Tämä on erilainen kevät, mutta ajattelen, että nyt pääsee opettelemaan uutta ja laittamaan aivot ja oman ammattitaidon todella töihin.

Teksti: Elina Jäntti
Kuva: CrossFit Mikkelin valmentaja Tiia Törnvall kuvaa treenivideoita verkkoon