fbpx
Kuljetus- ja konetyö Viitikka

Energiapuun merkitys kasvaa

Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä Viitikan veljesten kuljetusyritys toteuttaa eri asiakasryhmien toimeksiantoja ja suunnitelmia on investoida lähivuosina.

Kuljetus ja konetyö Viitikka Ay:n yrittäjäveljeksistä Ville vastaa koneista ja Ari kuljetuksista. Alkuvuosina veljekset tekivät paljon erilaisia tienhoitourakoita, kunnes hintakilpailu kiristyi, vaikka kulut kasvoivat.

Hiekkatien päässä Suomenniemen Laamalansaaressa asuva Ville Viitikka on huolissaan siitä, miten tienhoidon kilpailutuksissa laatu pääsee unohtumaan.

”Viimeisten 15 vuoden aikana ei teitä ole juuri peruskunnostettu, on vain ajettu mursketta pintaan. Ennen tiemestarit ajoivat teitä ja valvoivat työn jälkeä. Nyt odotetaan käyttäjien soittavan ja valittavan ja vasta sitten alkaa tapahtua. Kilpailutuksia voisi tehdä kaksiosaisena niin, että ensin on kaikille sama peruspaketti ja sen päälle kilpailutetaan lisäpalvelut. Nykyään läpi menee halvin tarjous, joten laatu revitään urakoitsijoiden nahasta.”

Monipuolisia urakoita

Kymmenisen vuotta sitten yritys toi toimintansa Ristiinan Pellosniemelle, missä hulppealla tontilla on tilaa kuljetuskalustolle ja hallille, joka valmistui juuri ennen korona-ajan alkua.

”Tästä pääsemme liikkeelle nopeasti Suomenniemen, Mäntyharjun ja Mikkelin suuntaan ilman, että tarvitsee ajaa sivuteitä. Rakensimme hallia itse mahdollisimman paljon. Hallissa pääsee tekemään pienimuotoisia huoltoja ja remontteja sekä pesemään kalustoa.”

Nykyään yritys on erikoistunut erilaisiin kaivinkonetöihin, lokahuoltoon ja lavetilla hoidettaviin erikoiskuljetuksiin. Energiapuupuolen merkitys on kasvussa.

”Meillä on metsäkone, jossa on energiakoura. Teemme sillä energiapuusavotoita ja ajamme lämpövoimaloille metsästä haketta raaka-aineeksi. Uskon, että tämä puoli on kasvussa, sillä energiasta voi vielä tulla kova pula.”

Kuljetuspuolella kulut kasvavat, kun polttoaineen hinta nousee koko ajan.

”Polttoaineen hinta on karannut jo nyt ennakoimattomaksi. Kaasusta voisi tulla vaihtoehto, mutta Ristiinassa tai Suomenniemellä ei voi vielä tankata kaasulla. Kilpailutuksissa ei voisi pärjätä, kun täältä pitäisi ajaa aina tankkaamaan Mikkeliin.”

Toimeksiantoja yrittäjäveljeksille tulee niin yksityisiltä ihmisiltä, mökkiläisiltä, maatiloilta, tienhoitokunnilta kuin metsänomistajiltakin. Kesäksi yritys palkkaa yleensä kaksi työntekijää lisää.

”Kesäisin tehdään kaivinkoneella etenkin maanrakentamiseen liittyviä urakoita. Tällä alueella näkee nyt selvästi, että uusia rakennuskohteita pistetään alkuun. Korjausrakentaminen on piristymään päin, kun uusi mökkisukupolvi laajentaa mökkejään. Myös teiden perusparannuskohteita on taas tulossa, ja niistä on viime vuosina tullut meille merkittävä juttu.”

Suomenniemen vahvuudet näkyville

Ville Viitikka kuuluu suomenniemeläisiin maaseudun kehittäjiin. Hän on toiminut yrittäjäjärjestössä, aluejohtokunnassa ja puolustaa taajaman alakoulua aktiivisesti.

”Suomenniemellä on loistava sijainti valtatie 13:n varrella. Henkilöautolla pääsee liikkumaan sujuvasti. Taajaman vieressä on Saimaan vesistöön kuuluva kirkasvetinen Kuolimo. Myllysillan tanssilavan vierestä myydään omakotitontteja järven rannalta. Jos etsisin nyt itse tonttia, rakentaisin siihen.”

Hän muistuttaa, että vaikka Mikkelin torilta katsoen Suomenniemi saattaa tuntua reuna-alueelta, kahden maakunnan rajamaastosta käydään kätevästi töissä niin Etelä-Savossa kuin Etelä-Karjalassakin.

”Suomenniemellä puhalletaan ihan oikeasti yhteen hiileen ja täällä on tekemisen meininkiä. Yrittäjäjärjestössäkin pääsee vaikuttamaan. Sukupolvenvaihdoksia on tehty etenkin maatiloilla.”

Alueelta löytyy muitakin kuljetusalan yrityksiä sekä autokorjaamoja ja LVI-alan yritys.

Kesällä seutu herää eloon tarjoten matkailijoille monimuotoisia palveluita, kuten patikka- ja veneilyreittejä, luontokohteita, idyllisen kirkonkylän ja maakunnallisestikin merkittävän Suomenkylän raitin.

”On leirintäalue, kesäravintola ja tapahtumia. Suomen Karateopiston oppilaat ovat voittaneet monia mestaruuksia. Alueella on vuokrattavana paljon mökkejä. Minulla itsellänikin on niitä pari.”

Koulu luo elinvoimaa

Suomenniemellä rakennetaan parhaillaan valokuituverkkoa, mikä helpottaa etätöiden tekemistä.

”Korona-aikana on huomannut, miten monet ovat jo tehneet etätöitä mökeiltään.”

Jotta alue vetää jatkossakin paluumuuttajia ja lapsiperheitä, Viitikka haluaisi rauhoittaa koulun ympärillä käytävän keskustelun. Hän on pistänyt itseään likoon koulun puolesta ja antanut koulutaistelulle tarvittaessa kasvot.

”Ihmisillä pitäisi olla turva, ettei joka vuosi käynnistetä samaa lakkautuskeskustelua. Koulu on kylälle elinehto. Jos se häviää, häviää paljon muutakin elinvoimaa. Koulu tarvitsee rauhan.”

Paikallisille päättäjille Ville Viitikalla on selkeät terveiset.

”On tärkeää, että tarjolla olevia paikallisia palveluita käytetään. Yrittäjä ei saa rahaa mistään muualta kuin palveluja käyttäviltä asiakkailta.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

 

Ramin Konditorian Jani Partanen, Mirkka Hämäläinen ja Pirita Huikuri

Rami Visulahti avautui: ”haluamme olla maan herkullisin taukopaikka”

Viime vuodet toimintaansa laajentanut Liedeksen leipuriperhe avaa viitostien varteen Rami Visulahden maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Lattiapinta-alaltaan liki 1500 neliömetrin suuruisessa uudisrakennuksessa asiakkaita palvelevat kahvila-ravintola, myymälä, ammattikeittiö ja kaksi leipomoa.

Ramin konditorian uudet tilat Visulahdessa
Ramin konditorian uusien tilojen sisäänkäynti Visulahdessa.

Herkullista ruokaa kohtuuhinnalla

Kahvila-ravintolalla ja myymälällä on pinta-alaa yhteensä noin 500 neliömetriä. Ammattikeittiössä valmistetaan asiakkaille ruokaa ja leivonnaisia nautittavaksi paikan päällä tai napattavaksi mukaan. Päivällä tarjolla on buffet-lounaspöytä ja ruokalistalta voi tilata annoksia pitkin päivää ja pitkälle iltaan.

”Maku edellä mennään. Teemme asiakkaille käsityönä laadukkaista raaka-aineista valmistettua herkullista ja rehellistä ruokaa, jota asiakas saa kohtuullisin hinnoin. Joka päivä tarjolla on myös kasvisruokaa sekä vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja”, Ramin Konditorian toimitusjohtaja Pirita Huikuri kertoo.

Keittiömestari Jani Partanen kuvaa Rami Visulahden keittiötä sanalla joustava eli hyödynnetään sesongin raaka-aineita ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita. Pihvejä paistetaan, kalaa savustetaan ja kastikkeet tehdään paikan päällä käsityönä.

”Etsimme koko ajan uusia paikallisia raaka-aineita. Olisi hienoa löytää vaikka järvikalaa järkevään hintaan.”

Ravintolassa on kaikkiaan 140 asiakaspaikkaa, ja sulan maan aikaan käytössä on myös 60 henkilön terassi. Ravintolalle on haettu myös anniskelulupaa.

Gluteenittomia vaihtoehtoja

Myymälä-kahvila avautuu arkisin jo aamukuudelta, ja ovet pidetään auki iltayhdeksään. Kesän huipputapahtumien aikaan aukioloaikoja on mahdollista pidentää joustavasti asiakkaita kuunnellen.

”Kuten muissakin yrityksen toimipisteissä, tarjoamme asiakkaillemme laajan valikoiman makeita ja suolaisia herkkuja ja erikoiskahveja, jotka valmistamme itse jauhamistamme pavuista. Meiltä löytyy myös laaja valikoima itse kehittämiämme italialaistyyppisiä gelato-jäätelöitä. Uutuutena haluamme tarjota Visulahdessa myyntipaikan myös muiden paikallisten tuottajien tuotteille, jotka sopivat asiakkaillemme vaikka matkaevääksi tai tuliaisiksi”, ravintolapäällikkö Mirkka Hämäläinen muistuttaa.

Maaliskuun aikana yrityksen Rokkalassa sijaitseva leipomo muuttaa Visulahteen. Muuton jälkeen Visulahdessa aloittaa myös omat tilat saanut pieni gluteeniton leipomo. Yhteensä leipomolla ja ammattikeittiöllä on pinta-alaa noin tuhat neliömetriä.

”Keittiö- ja leipuritiimimme ovat jo pidempään kehitelleet yhdessä gluteenittomia tuotteita. Kun keittiö ja leipomo toimivat saman katon alla, kokit ja leipurit pääsevät tekemään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi pizzojemme pohjat ja hampurilaisten sämpylät tehdään itse käsityönä samoin kuin jälkiruokapöydän kakkubuffet”, Huikuri kuvaa.

Työntekijämäärä kasvaa

Rami Visulahden keittiössä työskentelee yhteensä seitsemän ja ravintolasalissa 8-9 alan osaajaa.

”Meille on muuttanut muiltakin paikkakunnilta työntekijöitä eli Espoosta, Lahdesta ja Kouvolasta. Haluamme tehdä tästä mukavan fiiliksen paikan työntekijöille ja varmistamme, että kaikki pääsevät osallistumaan myös tuotekehitykseen”, Huikuri ja Hämäläinen vakuuttavat.

Yritys toimii tällä hetkellä neljässä toimipisteessä Mikkelin keskustassa eli Rokkalassa, Kauppakeskus Akselissa, Tuma-talossa, Mikonkadulla ja kesällä torilla. Keskustan toimipisteet palvelevat tuttuun tapaan Rami Visulahden avauduttuakin.

”Visulahden keittiön osaaminen monipuolistaa varmasti myös keskustan muiden toimipisteiden toimintaa ja laajentaa gluteenittomien ja kasvisvaihtoehtojen tarjontaa.”

Mikkelin lisäksi Kouvolasta ja Kuopiosta löytyvät tutulla konseptilla toimivat kahvilat, joilla on omat pienet tuotantotilat.

Ramin konditorian sisustusta Visulahdessa
Uusien asiakastilojen sisustuksesta löytyy monenlaisia kekseliäitä ideoita.

Perheyritys pysyy ketteränä

Liedeksen konditoriayrityksen historia alkoi Kannuksessa vuonna 1950, kun kondiittorimestari Raimo Liedeksen vanhemmat perustivat sinne Liedeksen leipomon. Mikkeliin Raimo Liedes muutti vuonna 1985 ja perusti Ramin konditorian vuonna 1997.

Perheyrityksessä työnjako menee niin, että tuotekehityksestä vastaa isänsä mestarikondiittori Raimo Liedeksen kanssa tyttäristä Jonna Liedes. Operatiivisesta toiminnasta vastaa siskoksista toinen, Pirita Huikuri, yhdessä miehensä Isto Huikurin kanssa.

”Olemme mittaluokaltamme pieni yritys, joten pystymme toimimaan joustavasti ja tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, jos se on järkevää. Kuuntelemme nyt tarkalla korvalla myös yritysten toiveita. Meille voivat heittää ideoita niin tutut kuin tulevatkin yhteistyökumppanit ja asiakkaat”, Huikuri vakuuttaa.

Rami Visulahti on tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan juhlivan perinteikkään leipomo-konditoriayrityksen historian suurin investointi, joka on toteutettu mahdollisimman pitkälle paikallisin voimin.

”Korona ja rakennusmateriaalien, kuten puun ja teräksen, kallistuminen vaikuttivat jonkin verran hankkeen valmistusaikatauluun, mutta muuten kaikki meni hienosti suunnitelmien mukaan.”

Investoinnin kokonaishinta nousi noin neljään miljoonaan euroon. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Heikki Kirjalainen ja mikkeliläinen Rakennusliike Matti Nykänen Oy on vastannut käytännön rakennusurakasta yhdessä alueen erikoisosaajien kanssa.

Viime vuonna Ramin Konditoria Kahvila Oy:n liikevaihto oli noin 2,6 miljoonaa euroa, ja yritys työllisti noin 34 henkilöä. Rami Visulahden myötä liikevaihto ja työntekijämäärä kasvavat kuluvana vuonna merkittävästi.

Rami Visulahti on ensimmäinen kuluttajille avautuva uusi palveluntarjoaja Viitostien Visulahden eritasoliittymässä. Omaa toimitilaansa rakentaa parhaillaan liittymän toiselle puolelle Bilteman tavaratalo.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Juvan Teehuoneen Anna Grotenfelt-Paunonen

PihlasResort kehittää vastuullista matkakohdetta

Vuoden kuluttua Joroisissa avautuva PihlasResort tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluja uudenlaisella toimintaidealla, jossa hyödynnetään Juvan teehuoneen osaamista.

Teahouse of Wehmaisin yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunosen ja monialayrittäjä Pekka Viljakaisen yhteisyritys rakentuu Joroisiin Pihlasjärven rannalle, missä sijaitsee jo ortodoksinen rukoushuone kahviloineen. Mukaan on lähtenyt myös joukko suomalaisia sijoittajia.

Alueelle rakennetaan kymmenen korkeatasoista huvilaa, joista jokaisella on oma puutarha. Asiakkaiden käyttöön tulee erilaisia liikuntamahdollisuuksia, sauna-alue huoltopalveluineen ja kolme sähköautoa.

Konseptin ja palveluiden kehittämisestä vastaa toimitusjohtajana Grotenfelt-Paunonen. Hän haaveili jo teininä ruoka- ja matkailupalvelujen tarjoamisesta asiakkaille. Viimeiset seitsemisen viime vuotta hän on tehnyt työtä lähiruoan arvostuksen puolesta Teahouse of Wehmaisissa ja oli ideoimassa D.O. Saimaa -alkuperämerkkiä maakuntaan.

Kiinnostus lähiruokaan sai hänet opiskelemaan ekonomin tutkinnon lisäksi kokiksi ja teesommelieriksi. Lisäksi hänellä on vahva kokemus luomutuotannosta.

”Täällä ei vieläkään osata nostaa alueen ainutlaatuisia raaka-aineita tarpeeksi esille. Saamme puhtaista vesistä kalat, metsistä marjat ja sienet. Täällä tuotetaan maitoa, viljaa, juureksia, yrttejä ja lihaa. On hedelmäpuutarhoja, pienpanimoita ja viinitiloja. Luomutuotantoa. Kaikki ihan lähellä, käden ulottuvilla. Nautin lähiruoan kanssa työskentelystä ja kehittämisestä ongelmia ratkomalla.”

Teehuone luopuu bistrosta

Parisen vuotta sitten Grotenfelt-Paunonen mietti, että teehuoneen konseptia on muutettava, kun koronarajoitukset pienensivät asiakaspaikkamäärää. Ratkaisuksi löytyi muuntautuminen bistroksi, joka tarjoaa lähellä kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja, itse ideoituja aterioita ja yhdistää niihin teetä. Bistro sai asiakkailta hyvän vastaanoton, mutta laajentaminen perinteikkäässä 1800-luvun hirsisessä tallirakennuksessa on haasteellista.

”Kun PihlasResort aloittaa, ravintola siirtyy teehuoneelta sinne. Erikoistumme sen jälkeen tarjoamaan Juvalla eri maiden teekulttuurien mukaisia iltapäiväteekattauksia makeine ja suolaisine herkkuineen. Tarjolle tulee englantilaisen iltapäiväteen rinnalle myös venäläisiä, aasialaisia ja ranskalaisia vaihtoehtoja. Teemyymälämme verkkokauppoineen jatkaa ennallaan.”

Resortin ravintola on auki ympäri vuoden

PihlasResortin ravintola palvelee pöytävarauksen tehneitä ympäri vuoden. Ravintolasta halutaan tehdä intiimi paikka, jonka ruokalista on kunnianhimoinen.

”Pyrimme intiimiin noin 50 asiakkaan paikkaan, jonka ruokalista on kunnianhimoinen. Ravintolan lisäksi meille tulee saunan yhteyteen klubi, ja alueella toimiva kahvila laajennetaan jo tämän kevään aikana. Eri tiloja ja puutarhoja hyödyntämällä pystymme palvelemaan jopa 400 asiakasta.”

Alueen lähiruokatuottajien kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Grotenfelt-Paunonen toivoo, että uusi matkailukohde kasvattaa lähiruokaraaka-aineiden kysyntää.

”Täältä löytyy paljon hyviä raaka-aineita. Vaikka meillä on paljon metsiä täällä, riistaa on vaikea saada eli toivoisin, että siltä puolelta löytyisi uusia kontakteja. Haluamme tarjota myös monipuolisia elämyspaketteja asiakkaillemme, joten erilaisia asioita paketoimaan ja toteuttamaan haemme yhteistyökumppaneita.”

Vastuullisuus näkyy kaikessa

Ravintolan ja uuden hotellin veden ja sähkön kulutusta seurataan tarkasti. Ravintoloissa käytetään raaka-aineita läheltä, jätteiden määrää pyritään pitämään pienenä ja biojätteet kompostoidaan.

Rakennuksissa hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Rakennusmateriaaleina on siperiankuusta, lasia ja kiveä, jotta voidaan yhdistää myös uusia ja vanhoja materiaaleja. Osa katoista on viherkattoja.

”Rakentamisessa käytämme kahta asiantuntijaa, joista toinen on erikoistunut vastuulliseen rakentamiseen Pohjoismaissa ja toinen tarkastelee vastuullisuutta matkailun näkökulmasta.”

Yritys ottaa vastuullisuuden tosissaan. Asiakaspalveluun kuuluu, että asiakas ei tarvitse autoa päästäkseen kohteeseen.

”Haemme asiakkaamme tarvittaessa rautatieasemilta tai Varkauden lentokentältä. Vastuullisuus ei tarkoita meille vain sertifikaattien hakemista, vaan se on oma arvopäätöksemme, jonka pitää näkyä kaikessa.”

Kuva: Pihlas Resort Oy
Havainnekuva: PihlasResort Oy

Maakuntarajat eivät hidasta

Grotenfelt-Paunonen on kehittänyt PihlasResortia loppukesästä 2021 alkaen. Uusi kohde kiinnostaa alan osaajia työpaikkana jo nyt ja yhteydenottoja on tullut kiitettävästi.

Kahden eri paikkakunnilla sijaitsevan kokonaisuuden kehittäminen rinnakkain ei häntä askarruta. Työmatka kotoa Joroisiin jo jopa hieman lyhyempi kuin teehuoneelle, alle 20 kilometriä.

Myös teehuoneen tiimi suhtautuu muutokseen innostuneesti ja yrityksen päivittäiseen tekemiseen kuuluvat viestintäkanavat, joilla tieto siirtyy ihmiseltä toiselle joustavasti.

”Meillä on Juvalla hyvä työporukka, joka kehittää teehuonetta. Olemme tehneet jo järjestelyt sitä varten. Porukka myös tietää, että olen aina tavoitettavissa. Meillä on käytössä esimerkiksi viikkokirje ja yhteiset työalustat, joilla pystymme viestimään. Käytämme myös paljon Whatsappia, jotta kaikki pysyvät tilanteen tasalla.”

Se, että toinen yhteisyrityksen kohteista sijaitsee Etelä-Savon puolella ja toinen Pohjois-Savon puolella, ei jarruta kehittämistä.

”Saamme kehittämiseen ELY:ltä tukea kummassakin maakunnassa. Olen itsekin ollut yllättynyt, miten joustavasti asiat hoituvat. Myös Juvan ja Joroisten kunnan sekä Mikkelin kaupungin reaktiot ovat olleet positiivisia. Pyrimme yrityksenä tekemään yhteistyötä yli kunta- ja maakuntarajojen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Savcor Oy:n Pekka Toivola ja Jarmo Salo

Savcor pilotoi uutta innovaatiota

Perinteikäs mikkeliläisyritys kehittää tuulivoimaloiden korroosiosuojaus- ja monitorointiratkaisuja.

Mikkeliläinen Savcor pilotoi parhaillaan uutta tuulivoimaloiden perustusten ja tornin monitorointiratkaisua. Tuotekehitykseen saatiin TEMiltä tukea.

Yli 40 vuotta korroosionestoteknologiaa eri toimialoille kehittänyt yritys toimittaa nyt uusia ratkaisuja myös tuulivoiman tuotantoon.

Tuulienergian hyödyntäminen kasvaa lähivuosina merkittävästi Itämeren ympärysvaltioissa. Savcor on mukana 21 suomalaisyrityksen muodostamassa Team Renewable Arctic Finland -yhteenliittymässä, jota rahoittaa jäsenyritysten lisäksi Business Finland. Savcorin roolina on kehittää ja toimittaa maa- ja merituulivoimaloille uudenlaisia suojaus- ja valvontaratkaisuja.

”Merivesi altistaa merituulivoimaloiden rakenteet korroosiolle. Offshore-rakenteiden korroosionsuojauksessa on perinteisesti käytetty ns. uhrautuvia anodeja. Niistä liukenee kuitenkin vuosien varrella veteen sinkkiä ja alumiinia niin valtavia kilomääriä, että ne pystytään jopa mittaamaan merivedestä. Aktiiviseen sähköiseen korroosiosuojaukseen perustuvalla ratkaisullamme (Impressed Current Cathodic Protection) voidaan uhrautuvien anodien käytöstä luopua, mikä säästää luontoa ja tuo kustannustehokkuutta”, monitorointiratkaisujen liiketoimintaa johtava Pekka Toivola kuvaa.

Tuulipuiston kokonaisvalvontaa

Savcor alkoi muutama vuosi sitten kehittää tuulivoimalan perustusten ja tornin valvontaan mittausmenetelmiä. Esimerkiksi venymisanturit mittaavat rasituksia ja materiaalin väsymistä. Kiihtyvyysanturit puolestaan mittaavat muun muassa värähtelyä.

”Meidän ratkaisumme valvoo sekä perustusten korroosionsuojausta että rakenteiden kuntoa samalla ohjelmistolla. Maailmalla ei ole monillakaan tarjota vastaavia ratkaisuja.”

Ratkaisuille löytyy käyttöä myös muun muassa satamissa ja suuria siltoja rakennettaessa.

”Pystymme toimittamaan sekä teknologian että ohjelmistot. Meiltä voi myös hankkia koko korroosionsuojaus- ja monitorointipalvelun ilman, että asiakkaan tarvitsee investoida laitteisiin tai ohjelmistoihin itse”, toimitusjohtaja Jarmo Salo kertoo.

Maatuulivoimaloille pilotoidaan parhaillaan ratkaisua, joka kerää kohteista tietoa tuulipuiston kokonaisvalvontajärjestelmään. Ratkaisun viimeistelyyn Savcor sai suoraa TEMin tuotekehitysrahoitusta 57 000 euroa, mikä on puolet projektin rahoituksesta.

”Miksein ansiosta keksimme hakea tuotekehitykseen rahoitusta ministeriöltä. Kun aloitin kesäkuussa Savcor Care Oy:n toimitusjohtajana, Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen kutsui tutustumaan Miksein palveluihin ja kertomaan kuulumisia. Pian meille antoivat rahoitusvinkkejä yrityskehittäjät Marjo Niittuaho-Nastolin ja Kimmo Haapea, jotka myös sparrasivat hakemuksen teossa.”

Tuulivoimalat ovat kasvattaneet nopeasti kokoaan. Nykyaikaisen voimalan korkeus voi olla jo 250 metriä. Tornin naselli eli generaattorin sisältävä konehuone voi vastata kooltaan jopa 15 rekka-autoa.

”Kun puhutaan näin valtavista rakenteista, voimaloiden pitää kestää niihin kohdistuvia suuria voimia ja säävaihteluita.”

Pekka Toivola muistuttaa, että voimaloiden koon ja määrän kasvaessa myös niiden tuottaman energian määrä on moninkertaistunut ja Suomessa tuulivoiman hetkellinen teho on jo saavuttanut ydinvoimaloiden tehon.

”Parisenkymmentä vuotta sitten käyttöön otetut voimalat tuottivat vain kymmenesosan nykyisten voimaloiden tuottamasta tehosta. Voimaloiden käyttöikäkin on pidentynyt. Nyt puhutaan yli 30 vuoden käyttöiästä, kunhan suojaus on kunnossa.”

Savcorilaiset odottavat Itämeren alueen valtioiden merkittävien, jo päätettyjen tuulivoiman rakennussuunnitelmien, tuovan tilauksia Mikkeliin.

”Uusia merituulipuistoja rakennetaan etenkin vuodesta 2024 alkaen. Kyseessä on valtava markkina. TEMin rahoitus mahdollisti, että saamme testattua tuotetta ja järjestelmiä oikeissa olosuhteissa maatuulivoimaloissa ja pystymme hyödyntämään kokemukset merituulivoimaloiden sovelluskehitykseen”, Salo kertoo.

Tekoälyn hyödyntämistä

Mikkelin Insinöörinkadulla sijaitsevassa Savcorin pääkonttorissa toimivissa kolmessa eri yhtiössä työskentelee parhaillaan 20 osaajaa ja maailmalla kymmenkunta lisää. Omat yksiköt yrityksellä on Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa.

”Savcor on aina menestynyt sillä, että on kehitetty jotain uutta. Tiedämme, että uusien ratkaisujen kehityskaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi 20 vuotta saatu idea selluteollisuuden alkaalimittausjärjestelmästä kaupallistettiin parisen vuotta sitten, ja se lähtee parhaillaan lentoon. Kehitämme edelleen metsäteollisuuden prosesseihin säätöteknologiaa, joka lisää toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä.”

Yhtiö rekrytoi koko ajan uusia osaajia. Salo on itsekin syntyperäisiä mikkeliläisiä. Hänellä on takanaan pitkä ura kansainvälisen tietotekniikkayrityksen palveluksessa. Vuosien varrella hän oli pohdiskellut, että haluaisi työskennellä juuri Savcorissa. Viime keväänä siihen tarjoutui mahdollisuus, kun yhtiölle haettiin toimitusjohtajaa.

”Etsimme osaajia ja kumppanuuksia, joilla olisi annettavaa tuotekehitystyöhömme. Olemme kiinnostuneita etenkin tietohallinnon, tekoälyn ja esineiden Internetin (IOT) osaajista. Tavoitteenamme on hyödyntää tekoälyä jatkossa entistäkin enemmän.”

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin
yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea
teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Hirsirakennukset kiertoon Mikkelin seudulla – kehikoista maksetaan omistajille

 

Miksei Mikkeli edistää vanhojen hirsirakennusten uudelleenkäyttöä.

Etelä-Savon alueella on suuri määrä hirsirakenteisia talousrakennuksia, joiden purkamisen tarvetta ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitetään nyt Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimesta. Vanhat hirsirakennukset kannattaa ensisijaisesti kunnostaa ja säilyttää alkuperäisellä paikallaan niiden kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, mutta mikäli käyttöä rakennukselle ei ole, voi rakennuksen purkamisella ja siirtämisellä pelastaa käyttökelpoiset hirsirakenteet ja niiden sisältämän rakennusperinnön.

Selvitys liittyy Miksein rakennus- ja purkujätteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön parantamiseen tähtäävään CityLoops-kehityshankkeeseen, jonka rahoitus tulee EU:n Horizon2020 ohjelmasta. Hanketta toteuttaa myös XAMK. Hankkeessa on jo kehitetty rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöön alueellinen digitaalinen markkina-alusta www.kiertoon.fi, jota koekäytetään hirsirakennuksiin liittyvässä selvityksessä.

Miksei lähetti vuonna 2021 yhteistyössä ProAgrian kanssa kyselyn Mikkelin alueen maatalousyrittäjille potentiaalisten hirsirakenteisten purkukohteiden löytämiseksi selvityksen esimerkkitapauksiksi. Asiantuntijoina ja yhteistyöyrityksinä selvitykseen ja purkutarjouksiin osallistuu neljä pilot-yritystä (yhteistiedot alla). Yritykset tekevät rakennuksen omistajalle tarjouksen rakennuksen purkamisesta, maksavat hyvityksen käyttökelpoisesta puutavarasta ja hoitavat tarvittaessa hyödyntämiskelvottoman purkujätteen kuljetuksen käsittelypaikkaan. Mikäli tarjontaa ilmenee runsaasti, yritysjoukkoa laajennetaan myös sellaisiin yrityksiin, jotka osallistuvat vain purkamiseen, mutta eivät hirsien uudelleenkäyttöön.

Selvityksessä pyritään kartoittamaan myös hirsien uudelleenkäytön kohteita ja kiinnostusta. Hirsi on luonnollinen, ekologinen ja hoidettuna kestävä ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka uudelleenkäytöllä edistetään kulttuurihistoriallisia arvoja. Hirsirakennusten säilyttämisellä pidetään myös yllä hirsien sisältämiä hiilivarastoja.

 

Yhteyshenkilöt:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja: p. 050 409 7832, raimo.lilja@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, kehityspäällikkö Kimmo Haapea, p. 0440 361 613. kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

 

Yhteistyöyritykset:

Hirsirakennukset V. Sairanen: Vesa Sairanen p. 040 594 6995, v.sairanen@hirsirakennukset.net

ICT & Perinnerakentaja Tmi, Harri Hokkanen: p. 040 504 4428, harrihok@gmail.com

Mikkelin Rakennus ja Saneeraus Oy, Aki Kinnunen: p. 050 432 0915, aki.kinnunen@mrsoy.fi

Poklossi Oy, Tom Polamo: p. 050 30 31 612, tom.polamo@poklossi.fi

 

Kiinnostuitko? Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä:

[contact-form-7 404 "Not Found"]

Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen, Kotila Engineering. Kuvassa taustalla uusi laajennusosa.

Kotila Engineering etsii CNC-koneistajia ja suunnittelijoita

Mekaaniselle puunjalostusteollisuudelle räätälöityjä ratkaisuja tuottava Kotila Engineering laajentaa parhaillaan Mikkelin Tuskussa ja etsii uusia osaajia.

Yritys aloitti Tuskussa vuonna 2014, kun sieltä löytyi 3,5 hehtaarin tontti hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Tällä hetkellä yrityksen liki koko tuotanto menee vientiin. Kasvava vientialue on Venäjä ja Keski-Euroopassa tuotteita menee etenkin Saksaan.

Parin miljoonan euron investoinnilla yritys laajentaa merkittävästi tilojaan Tuskussa ja hankkii tuotantoon uusia koneita. Investoinnilla varmistetaan, että yritys pystyy kasvamaan ja kasvattamaan liikevaihtoaan 3-5 miljoonaan euroon. Yritys työllistää tällä hetkellä 11 täysipäivästä työntekijää.

Kotila Engineering Oy:n laajennus Mikkelin Tuskussa
Kotila Engineering investoi parhaillaan parilla miljoonalla eurolla toimitilojensa laajennukseen. Uudet tilat valmistuvat ensi kesäksi.

Töihin vaikka heti

Tilauskonepajayritys tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.

”Meille tulee viisi uutta CNC-työstökeskusta, ja nyt etsimme niitä käyttämään kuutta uutta työntekijää, jotka voivat aloittaa vaikka heti. Toivomme, että heillä olisi kokemusta CNC-koneistuksesta tai ainakin kova mielenkiinto oppia”, toimitusjohtaja Juhani Kukkonen sanoo.

Lisäksi etsitään 1-2 suunnittelijaa, jotka ovat 3D-suunnittelutaitoisia. Yritys tarjoaa asiakasyrityksilleen kone- ja laitetoimituksia, CNC-koneistuspalveluita ja valmistaa teräsrakenteita sekä logking-laitteita tukkien ja pienpuun käsittelyyn. Lisäksi myydään sahalaitteita, kuorimakoneita sekä muita laitteita.

”Olemme kiinnostuneita konesuunnittelun osaajista. Insinööri ei tarvitse olla, vaan pikemminkin etsimme aitoja, käytännön osaajia. Olemme tehneet kauppoja, ja ne pitää saada nopeasti työn alle osaavien työntekijöiden kanssa.”

Kasvu tulee viennistä

Tuotteita on viety vuosien varrella 30 eri maahan ja kotimaassa niitä on myyty 200 eri asiakkaalle. Vientikauppaa tekee kuusi omaa myyjää ulkomailla.

Kotila Engineering Oy:n tuotteita
Kotila Engineering tekee räätälöityjä ratkaisuja etenkin pienille sahalaitoksille. Tuotannossa työ on koneistusta ja sorvausta CNC-kalustolla, hitsausta, asennuksia sekä automatisointia.

”Venäjä on vientimme kasvualue. Siellä on paljon eri kokoluokan toimijoita, joten kaltaisellemme pienemmälle tilauskonepajalle riittää asiakkaita, joille tehdä räätälöityjä ratkaisuja.”

Viime vuosina myös Keski-Eurooppaa piinaavat metsätuhot ovat tuoneet uusia eteläsaksalaisia asiakkaita, kun kuivunutta puuraaka-ainetta ei ole enää voinut jalostaa tukeiksi, vaan siitä on valmistettu vaikkapa pellettejä ja muita tuotteita.

Tuskussa mahtuu kasvamaan

Tuskun logistinen merkitys on kasvanut vuosien varrella entisestään, mikä palvelee hyvin kovassa kasvuvauhdissa olevaa yritystä. Toimitusjohtajalta kiitosta saavat kasvun vauhdittamiseen osallistuneet ELY-keskus ja rahoituslaitokset joustavine palveluineen.

Mikkelin kaupungin suuntaan Juhani Kukkonen vinkkaa, että on kolme asiaa, joiden kanssa kannattaa tehdä jatkossakin tiiviisti töitä: luvitus, koulutus ja työvoiman saatavuus.

”Kaupungin pitäisi näkyä ulospäin yrittäjäystävällisenä. Yrittäjät kaipaavat kaupungilta sitä, että tehdään oikeita asioita ja tuetaan siten yrittäjien toimintaa. Rakennusluvat ja muu luvitus pitää saada hoitumaan mahdollisimman nopeasti.”

Hän toivoo myös, että alueen yritysten työvoiman rekrytointitoiveet näkyisivät nykyistä paremmin paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa.

”On erittäin tärkeää, että kaupungista löytyy yritysten kaipaamaan koulutusta, ja että oppilaitoksilla on parhaat mahdolliset opettajat. Sitä kautta varmistetaan, ettei yritysten kasvu hyydy työntekijäpulaan.”

Yrityksiä kannattaa houkutella

Kun Kukkonen oli aikanaan perustamassa yritystä ja etsi sille sijaintipaikkaa, hän kyseli tarjouksia kolmelta eri paikkakunnalta. Mikkelin Tusku valikoitui sijaintipaikaksi, kun silloinen apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen otti yrityksen toiveet täytettäväksi ja teki tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä.

”Mikkeli voisi houkutella samaan tapaan tänne nyt uusia yrityksiä. Yrittäjille pitäisi tulla sellainen tunne, että heidät halutaan Mikkeliin. Kyse on vähän kuin parisuhteesta eli molemmilta pitää löytyä vahvaa tahtoa. Kannattaa myös muistaa, miten tärkeitä vientiyritykset ovat maailmalta tulevine rahavirtoineen. Ilman yrityksiä ei ole kaupunkia.”

Artikkelikuva: Toimitusjohtaja Juhani Kukkonen toivoo, että Mikkelissä tarjottaisiin koulutusta, joka auttaa alueen yrityksiä varmistamaan työvoiman saannin.

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Juhani Kukkonen ja Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mölnlycken toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone.

Vauhdilla kasvava Mölnlycke etsii osaajia

Mölnlycken Mikkelin tehdas jatkaa lähivuodet mittavia investointeja ja toivoo paikallisista oppilaitoksista yhteistyökumppaneita, ettei kasvu hyydy osaajapulaan.

Mölnlycke Health Care on maailman johtava haavanhoitotuotteiden ja leikkaussalitarvikkeiden valmistaja ja kehittäjä. Viime vuonna 50-vuotista taivaltaan juhlinut yrityksen Mikkelin tehdas työllistää 540 työntekijää, joista yli puolet on naisia.

Vuonna 2016 Mikkelissä tehtaanjohtajana aloittanut Timo Saahko on työskennellyt maailmalla yhteensä parisenkymmentä vuotta, josta useita vuosia Saksassa, Kiinassa ja Puolassa.

Viime heinäkuussa hän alkoi vetää myös konsernin muita haavanhoitotuotteiden tuotantolaitoksia, jotka sijaitsevat Tanskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa, missä tehtaita on kaksi Mainen osavaltiossa.

”Mikkeli on selkeästi konsernin mallitehdas, jonka työkulttuurista ja intohimosta viedä asioita eteenpäin olen äärimmäisen ylpeä. Teemme täällä pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää koko konsernissa.”

Mikkelin tuotekehitystiimin 13 täysipäiväistä asiantuntijaa teollistaa ja testaa koko konsernin käyttöön uusia tuotteita. He ovat osa konsernin pääkonttorissa Göteborgissa sijaitsevaa tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä.

”Vuosittain Mikkelissä kehitetään konsernille tuotantoon noin 2-3 uutta tuotetta.”

Mikkelissä valmistuu vuosittain noin 300 miljoonaa tuotetta, jotka viedään pääosin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kotimaahan tuotannosta jää noin 1,5 prosenttia.

Mikkelin yksikön liikevaihto on tänä vuonna ennätysmäinen eli 132 miljoonaa euroa, mikä ylittää 20 prosentilla budjetoidun liikevaihdon.

”Tämä on historiamme paras tulos. Myös ensi vuonna meillä menee kovaa.”

Mölnlycke siirsi parisen vuotta sitten Suomen pääkonttorinsa toiminnot Mikkeliin.

”Se oli strateginen päätös, jolla haluttiin tukea Mikkelin tehtaan kehittämistä. Konsernin lippulaivatehtaaksi meidät tekee osaaminen, henkilöstö ja sen yrittäjämäinen asenne, mikä tarkoittaa jatkuvaa oppimista ja kehittämistä.”

Mittavia investointeja

Viimeisten viiden vuoden aikana Mikkelin tehtaalla on investoitu yhteensä noin 35 miljoonalla eurolla. Parhaillaan rakennetaan uutta vaahtolinjaa, mikä on 6,3 miljoonan investointi.

”Lisäksi saimme joulukuun alussa uusia investointipäätöksiä yhden konelinjan modernisoinnista eli 5,5 miljoonan investoinnista sekä uuden komponenttilinjan 2,5 miljoonan euron investoinnista. Investoinneilla halutaan varmistaa, että käytössä on riittävästi tuotantokapasiteettia. Seuraavien viiden vuoden aikana vuosittaiset investoinnit ovat keskimäärin noin seitsemän miljoonan euron tasolla. Kokonaisuudessaan meillä on tällä hetkellä suunnitelmissa yli 14 miljoonan investoinnit. Ne vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaa konsernin lippulaivatehtaana”, Saahko kuvaa.

Mölnlycken tehdas Mikkelissä ilmasta
Mölnlycken tehtaat Mikkelin Pursialassa käsittävät yhteensä 40 650 neliömetrin alueen. Kuva: Mikko Kankainen

Jatkuvalla kehittämisellä on onnistuttu lisäämään tehtaan kustannustehokkuutta viiden vuoden aikana yli 20 miljoonalla eurolla.

”Kehittämistyötä on tehtävä koko ajan. Olemme pystyneet tehostamaan esimerkiksi materiaalien käyttöä ja prosessijätteen määrä on vähentynyt.”

Mikkelin tehdas on kaupunkikeskustan suurin tuotannollinen yksikkö ja merkittävä yritysverojen maksaja.

”Olemme tyypillisesti top 5:n joukossa yritysverojen maksajana.”

Työntekijöitä etsitään lisää

Mikkelin tehtaalla on kunnianhimoinen tavoite olla maailman paras työpaikka. Loppuvuonna on solmittu kuukausittain parisenkymmentä uutta työsopimusta.

”Kasvun esteenä on työvoimapula. Olemme pulassa, jollei tilanteeseen löydy ratkaisuja. Mikkeliin kaivattaisiin prosessiteollisuuden koulutustarjontaa. Haluaisimme saada luotua tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa työvoimapulan ratkaisemiseksi”, henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertoo.

Itsekin Mikkeliin paluumuuttanut Hone on vastannut yksikön henkilöstöasioista vuodesta 2007. Nykyään hänelle kuuluvat myös Tanskan ja Norjan yksiköiden henkilöstöasiat.

”Koulutamme ihmisiä sairaalavalmisteiden tekijöiksi. Meillä pääsee oppimaan ammatin ja etenemään, vaikkei ihmisellä olisi lähtötilanteessa teknistä taustaa. Meillä on tarjolla myös paljon erilaisia tehtäviä laadunvalvonnassa ja hallinnossa. Työntekijämme voivat myös liikkua sisäisesti tehtävistä toisiin.”

Saahko ja Hone vakuuttavat, että henkilöstö on menestyksen ydin. Käytössä on useita työaikamuotoja, ja niitä kehitetään tukemaan jaksamista ja hyvinvointia.

”Kolmivuorotyö on vallitseva, mutta siihenkin voi tehdä pienehköjä muutoksia. Voi vaikka valita, aloittaako työt kuudelta vai seitsemältä.”

Mikkelin-tehtaalla viitisentoista vuotta tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskennellyt Hanna Hämäläinen siirtyi tänä kesänä tuotantopäälliköksi. Hän kuvaa kehitystyötä jatkuvaksi prosessiksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

”Meillä on meneillään muun muassa Tuunaa työsi -projekti eli keräämme vuosittain ideoita työntekijöiltä. Tänäkin vuonna niitä on tullut jo parisen tuhatta. Puolet ideoista on jo myös toteutettu. Yleensä ideoita on laidasta laitaan työnhyvinvoinnista teknisiin parannuksiin. Kunkin oma tiimi arvioi ideat ja jalostaa niitä. Ideat jaetaan kaikille samoin kuin parhaat käytännöt. Mikkeliläisten ideoita ja käytänteitä jalostamme ja jaamme koko konsernillekin.”

Mittausten mukaan Mikkelin yksikön työntekijöistä yli 90 prosenttia on sisäistänyt konsernin strategiat ja sen, että voi olla mukana kehittämistyössä.

”Meille on tärkeää oppiva henkilöstö ja positiivisen tunneilmaston kehittäminen. Haluamme, että ihmiset kokevat oman työnsä merkitykselliseksi ja mieltävät valmistavansa tuotteita, joilla pelastetaan ihmishenkiä.”

Seutu kaipaa yhdessä tekemistä

Kesällä eMBA-tutkinnon suorittanut Timo Saahko hämmästyi huomatessaan, miten tutkintoa suorittaneet kollegat eri puolilta olivat kuulleet eteläsavolaisten eripuraisuudesta.

”Kaupunkiakin voisi johtaa kuin yritystä. Nenät pitäisi saada näyttämään samaan suuntaan. Olisi selvitettävä, miten tulevaisuutta halutaan tehdä yhdessä, ettei energia mene hukkaan. Positiivisia asioita pitäisi tuoda esille ja rummuttaa. On luotava sellainen henki, että halutaan olla voittajia”, Saahko kannustaa.

Hanna-Leena Hone puolestaan toivoo tuotannollisten yritysten näkyvän nykyistä enemmän.

”Monet paikkakunnat mielletään edelleen ns. teollisuuspaikkakunniksi, vaikka niiltä on lakkautettu tuotannollisia yrityksiä. Toivoisin, että myös oppilaitokset heräisivät huomaamaan, että meillä täällä Mikkelissä on useita isoja toimijoita, jotka ovat tärkeitä ja kaipaavat yhteistyötä oppilaitosten kanssa.”

Tietoa Mölnlyckestä Mikkelissä:

  • perustettu toukokuussa 1970
  • työpaikkoja 540, joista 75 hallinnossa
  • 13 osaajan tutkimus- ja tuotekehitystiimi
  • valmistaa noin 500 eri tuotetta
  • käytössä 50 tuotantolinjaa
  • liikevaihto tänä vuonna 132 miljoonaa euroa
  • investoi seuraavat viisi vuotta vuosittain noin 5-7 miljoonaa euroa
  • 40 650 neliömetrin alue Pursialassa
  • konsernin pääkonttori Ruotsin Göteborgissa

Kansikuva: Mittavat investoinnit vahvistavat Mikkelin tehtaan asemaan konsernin lippulaivana, toimitusjohtaja Timo Saahko, tuotantopäällikkö Hanna Hämäläinen ja henkilöstöpäällikkö Hanna-Leena Hone kertovat.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

City In A Box Mikkeli, Kaupunki lahjaksi, Elämyslahja, Kuva Ann

City in a Box tähyää Helsinkiin

Aineettomien lahjojen suosio on kasvussa. Trendissä on jo vuosia ollut mukana mikkeliläinen City in a Box Oy, joka tunnetaan Kaupunki lahjaksi -tuotteestaan.

“Onpa hyvä idea!” oli yleisin reaktio, jonka City in a Boxin yrittäjät kuulivat ensimmäisenä selitettyään lahjavihkonsa uudelle kuulijalle sunnuntain Kenkäveron yötapahtumassa. Kahdenkymmenen asteen pakkasesta huolimatta pappilan pihapiiriin kerääntyi sankoin joukoin joulutunnelmaa ja lahjoja hakevia ihmisiä.

– City in a Boxissa yhdistyvät paikalliskulttuuri, elämyksellisyys, kestävän kehityksen arvot ja lahjojen antamisen riemu. Tavarantäyteisessä maailmassa uskomme, että palvelujen kuluttamisessa on tulevaisuus. On rohkaisevaa, että vasta reilu kuukausi sitten julkaisemamme Helsinki-elämysvihko on jo nyt ylivoimaisesti eniten myymämme tuote, iloitsee yrittäjä Saara Vauhkonen.

City in a Box perustettiin tarjoamaan elämyksiä vaihtoehtona tavaran kuluttamiselle. Viime vuonna matkansa Mikkelistä aloittanut yritys julkaisi tämän vuoden joulumarkkinoille elämysvihkot Saimaan alueelle ja Helsinkiin. Tuloksen odotetaan moninkertaistuvan jo tänä vuonna.

City in a Box myy elämyslahjojaan pääasiassa verkossa, mutta sunnuntaina saapui myyntitapahtumaan esittelemään Mikkeli-, Saimaa- ja Helsinki -lahjavihkoja.

City in a Box on lahjavihko, jossa on huolella valittu kokoelma aineettomia paikalliselämyksiä. Lahjan saaja valitsee monesta vaihtoehdosta haluamansa elämyksen lunastettavaksi. Elämysvihko aloitti Mikkelissä ja toimi vuosina 2013-2019 nimellä Kaupunki lahjaksi. Viime vuonna kapula siirtyi uudelle tiimille, ja uudistuksen myötä City in a Box on lähtenyt tavoittelemaan kasvua Mikkelin lisäksi Saimaalta ja Helsingistä. Pidemmässä tähtäimessä ovat myös muut suomalaiset isot kaupungit ja kansainväliset markkinat.

Jouluostosaika alkoi jälleen Black Fridaylta

Kulutusjuhla sai tänäkin vuonna lähtölaukauksensa marraskuun viimeisen viikon Black Fridayna. Vähittäiskaupassa joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle on Tilastokeskuksen mukaan noin 690 miljoonaa euroa.

Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 531 euroa aikuista kohden. Vaikka suosituimpia lahjoja ovat edelleen makeiset, vaatteet, lelut ja kirjat, myös lahjakortit kuuluvat kärkisuosikkeihin.

Erityisesti nuorten kuluttajakäyttäytymisessä nähtävissä muutosta: tavaran omistaminen koetaan kaupungistuneen sukupolven osalta taakaksi ja epäekologiseksi vaihtoehdoksi. Palvelujen kuluttamisen kasvavasta ilmiöstä on kirjoittanut muun muassa Helsingin Sanomat.

– Vastuulliset valinnat ovat nousseet tärkeäksi tekijäksi kulutusvalinnoissa jo yli puolella kuluttajista. Monet tutkimukset osoittavat, että elämyksistä ja palveluista saa myös pitkäkestoisempaa tyydytystä kuin tavaran ostamisesta. Siksi City in a Boxin kehittäminen on ehkä myös henkilökohtaisesti tuntunut niin sydämen asialta, yhtiön toinen osakas Eevamari Lahtinen kertoo.

City in a Box -elämysvihkoja on saatavilla verkosta https://cityinabox.fi/. Lisäksi vihkoja myyvät Mikkelissä Kirjalan Kahvipaahtimo, Mikkelin seudun matkailuneuvonta ja Mikkelin Joulutorilla Kulttuurijoulukaupan koju.

Helsingissä City in a Box on Tuomaan Markkinoilla 11.-17.12., ja vihkoja myyvät Helsingin Kahvipaahtimon kahviot.

City in a Boxin takana toimii neljä kasvuhakuista yrittäjää: Vilja Hannula, Eevamari Lahtinen, Saara Vauhkonen ja Visa Valkonen.

Artikkelikuva: City in a Box tähyää Helsinkiin. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kuljetusliike Krivetz Oy:n Aki, Mikko ja Saija Krivetz

Kuljetusliike Krivetz muuttaa Tuskuun

Mikkeliläinen Krivetzin perhe rakennuttaa parhaillaan kuljetusyritykselleen Tuskun Sorvarinkadulle uusia toimitiloja, jotka valmistuvat kesään mennessä.

Hulppealle 6000 neliön tontille on alkanut nousta noin 250 neliön toimitilarakennus, johon tulee toimistotilojen lisäksi varastoja ja tiloja, joissa voi hienosäätää kuljetuskalustoa.

Kesällä 2018 toteutetussa sukupolvenvaihdoksessa toimitusjohtajan ja ajojärjestelijän tehtävät siirtyivät Mikko Krivetzille. Hänen veljensä Aki toimii hallituksen puheenjohtajana ja vastaa liikenteessä olevasta kalustosta. Akin vaimo Saija Krivetz pyörittää yrityksen hallintoa ja toimii kuljettajien yhteyshenkilönä.

”Ehdimme toimia entisessä meijerirakennuksessa kolmisenkymmentä vuotta, mutta nyt alueelle mietitään uusia käyttötarkoituksia”, Mikko Krivetz kuvaa lähtötilannetta.

Tuskuun rakentuu parhaillaan merkittävä logistiikkayritysten keskittymä, joten muutto sinne jo muuttaneiden tai muuttavien asiakasyritysten lähelle on luonteva ratkaisu.

”Kun merkittävät asiakkaamme päättivät siirtyä Tuskuun, aloimme etsiä täältä toimitiloja. Kartoitimme vaihtoehtoja, mutta emme löytäneet toimitiloja, joihin olisi kuulunut riittävän iso tontti.”

Historian suurin investointi

Oman tontin hankinta ja rakennusinvestointi alkoivat houkutella, kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Hannele Hynninen oli aloitteellinen ja kertoi tonttivaihtoehdoista.

”Hän ehdotteli erilaisia vaihtoehtoja, saimme häneltä nopeasti vastaukset kysymyksiin ja hän vei asioita hyvin eteenpäin. Löysimme toivomamme kokoisen tontin ja pääsimme piirtämään itse sen rajat. Meille tämä on yrityksen historian suurin investointi, isompi kuin yhdenkään yhdistelmän hankinta”, Krivetzit kertovat.

Tuskusta löydetty tontti on sikälikin ihanteellinen, että maasto on tasaista ja liikenneyhteydet hyvät.

”Pystymme liikkumaan Tuskusta hyvin joka suuntaan, ja pääsemme varsin suoraan liikkeelle valtatie 5:lle. Kun olemme lähellä asiakkaitamme, saamme erilaisia synergiaetuja.”

Elintarvikekuljetusten erikoisosaamista

Maidon kuljettamisella vuonna 1967 aloittanut yritys on erikoistunut vuosikymmenten varrella erilaisten elintarvikkeiden kuljetuksiin. Raskasta kalustoa on 22 ajoneuvoa ja lisäksi on pienempää kalustoa.

”Meillä on paljon kalustoa ja eri toimialojen asiakkaita. Tuskun tontti antaa meille kasvuvaraa, kun kuljetuskaluston koko suurenee koko ajan. Lähivuosina meilläkin voi olla tarvetta investoida myös HCT-ajoneuvoyhdistelmiin”, Aki Krivetz arvioi.

Mikkeli on yritykselle sijainniltaan erinomainen, koska täältä pystytään saman päivän aikana hoitamaan kuljetukset Kuopiosta pääkaupunkiseudulle ja takaisin.

”Kun ajetaan Kuopio-Iisalmi -akselilta Etelä-Suomeen, 12 tunnin työpäivä riittää. Mikkeli on ideaali vaihtopaikka autoille, ja meidän kuljettajamme pystyvät nukkumaan yönsä kotona.”

Laaja palveluvalikoima

Yritys työllistää 45 täysipäiväistä ammattikuljettajaa ja lisäksi muutamia tarvittaessa töihin tulevia.

”Autamme isoja toimijoita tiukoissa tilanteissa, joten saamme myös pikakeikkoja. Nekin onnistuvat, sillä kuljettajamme ovat todella joustavia. Yhteistyöllä homma toimii”, Saija Krivetz kuvaa.

Yrityksellä on asiakkainaan myös julkishallinnon toimijoita ja kuluttaja-asiakkaita, joille tehdään muun muassa muuttoja.

”Olemme myös paikallinen muuttoyritys ja hoidamme liki päivittäin erilaisia muuttoja. Eniten sillä puolella työllistävät julkishallinnon asiakkaat.”

Perheyritys tarjoaa ketterästi palveluita myös pienimuotoisten kuljetustarpeiden hoitoon.

”Teemme erilaisia pieniäkin erikoiskuljetuksia, vuokraamme muuttolaatikoita ja meiltä saa vaikka juhliin vuokralle kalustoa esiintymislavoiksi tai kylmävarastoiksi.”

Muutto keväällä uusiin tiloihin innostaa perheyrityksen vetäjiä.

”Mikkeli tuntuu olevan meidän toimialallamme nosteessa. Rakennetaan uutta ja logistiikka-alalla tapahtuu paljon. Me pääsemme Tuskussa nyt pelipaikoille, lähelle asiakkaitamme.”

Kansikuva: Aki, Mikko ja Saija Krivetz rakennuttavat perinteikkäälle kuljetusyritykselle uusia toimitiloja Tuskuun Sorvarinkadulle. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Työpalaveri Observis Oy:n toimistolla

Vuoden edelläkävijä 2021 -palkinto myönnettiin Observis Oy:lle

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myöntänyt Vuoden edelläkävijä 2021 -palkinnon Observis Oy:lle. Palkinto jaettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Pieksämäellä lauantaina 20.11.2021.

-Observis Oy perustettiin Mikkelissä vuonna 2010. Puoli vuotta ideaa ja mukaan lähteviä henkilöitä pyöriteltiin ennen kuin firma oli pystyssä. Kävimme alkuvaiheessa Kanervan Villen kanssa Graanilla sijainneessa Miktechissä keskustelemassa yrityksen perustamisesta. Tarvittavan avun saatuamme perustimme sitten yhtiön yhdessä Villen ja Isotaluksen Heikin kanssa. Vuokrasimme silloiselta Mamkilta pienen työhuoneen, jossa sitten istuttiin vastakkain kiinni toisissamme, toimitusjohtaja Tommi Kainulainen kertoo.

Observiksen kaksi liiketoiminta-aluetta ovat viranomaisille suunnatut tilannekuvajärjestelmät ja kumppaniyritysten ohjelmistokehitystyö. Toiminnan kulmakiviä ovat oma softa ja osaaminen. Kesäkuussa 2021 päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,7 %. Osaajia yritys työllistää 26, joista suurin osa työskentelee Mikkelissä.

-Meidän taustassamme on paljon CBRN-osaamista. Alkuperäinen ajatus oli, että näihin hommiin ei palata. Nyt kuitenkin kävi niin, että toiminnan pääpaino on nykyään juuri CBRN-tilannekuvasovelluksissa, Kainulainen jatkaa.

Vuosikymmeneen mahtuu monenlaista

Ohjelmistotalona Observis on nähnyt monenlaisia vaiheita. Vuosikymmenen alun mobiiliapplikaatioaallossa yhtiö teki mm. kymmeniä festariapplikaatioita eri toimijoille. Paljon aikaa ja resursseja käytettiin myös ympäristöpuolen IOT-sovelluksiin, joissa yhtiö oli aikaansa edellä. Vuonna 2014–2015 oltiin hyvin lähellä yhtiön kaatumistakin, Kainulainen muistelee.

Tällä hetkellä yhtiön näkymä on hyvä ja paranee edelleen koronan hellittäessä. Myös Mikkelin seudulla yritys vauhdittaa eri toimialojen digitalisoitumista.

Softaakin pitää myydä kasvokkain

Tilannekuvaliiketoiminnan osalta korona jäädytti kaupankäynnin. Merkittävä osa Observiksen tilauksista tulee Lähi-Idästä ja Aasiasta, joissa kaupankäynti vaatii matkustamista. Koronan hellittäessä useita jonossa olleita projekteja on saatu vihdoin käynnistettyä.

-Tilannekuvapuolella ihmiset haluavat tavata ja sopia suurimmat asiat kasvotusten. Ohjelmistopuolella etäpalaverit soveltuvat onneksi paremmin, Kainulainen kertoo.

Tällä hetkellä mielen päällä on erityisesti Kansainväliselle atomienergiajärjestö IAEA:lle tehtävä projekti, jonka toimitus on loppumetreillä. Projekti on Observikselle myös tärkeä tulevaisuuden referenssi.

Työ vei perheen Abu Dhabiin

Kainulainen asuu tällä hetkellä perheineen Abu Dhabissa. Muutto tuli eteen käytännön sanelemana.

-Kun myynti Lähi-itään alkoi vetää, asiakkaat alkoivat vaatimaan läsnäoloa alueella. Abu Dhabista käsin on hyvä tehdä myös myyntiä ja uusasiakashankintaa lähialueille, Kainulainen kertoo.

Koronatilanne Abu Dhabissa on tällä hetkellä hyvä ja rokotekattavuus on yli 93 prosenttia. Yli vuoden etätyöjakson jälkeen liikkuminen ja asiakaskohtaamiset ovat enemmän kuin tervetulleita.

—–

Tietoa Vuoden edelläkävijä -palkinnosta:

Vuoden edelläkävijä -palkinto jaetaan vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa kehittäneelle yritykselle. Palkinnon jakaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Edelläkävijä kehittää toimintaansa aktiivisesti ja tiedostaa megatrendien, kuten digitalisaation, merkityksen liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyrityksen toiminnassa ilmentyy uudistumiskyky, ennakointi- ja reagointikyky sekä ketteryys. Yrityksen uudistumiskyvystä vaihtuvissa markkinatilanteissa on selvää näyttöä.

Edelläkävijä on muutoskykyinen ja pyrkii lamaantumisen sijaan hyödyntämään yllättävätkin liiketoiminnan muutostilanteet. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa, ja mahdollisesti kansainvälistymishakuistakin. Palkinnon edellytyksenä on, että yrityksellä on toimipaikka Mikkelissä.

Kansikuva: Työpalaveri Observiksen toimistolla. Kuvassa pöydän päässä Heikki Isotalus ja vieressä oikealla Ville Kanerva.