fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > Articles by: Emmi Liikanen > Page 8

Tekijä: Emmi Liikanen

Mikke ry sai uuden toiminnanjohtajan

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry eli Mikke ry on saanut uuden toiminnanjohtajan.

Työnsä toiminnanjohtajana aloittaa tammikuussa 2020 Kati Häkkinen. Mikke ry:n hallitus teki valinnan kokouksessaan 17.12.

Kati Häkkinen on Thaimaan Khanomissa sijaitsevan Aava Resort & Spa -hotellin perustaja ja omistaja ja toimii aktiivisesti Mikkelin kulttuuri -ja elinkeinoelämässä. Hän palasi Mikkeliin lastensa kanssa vuosi sitten.

– Aavan ja Khanomin Thaimaan matkailukartalle tuominen on ollut haasteellinen mutta ennenkaikkea palkitseva urakka. Nyt Mikkeliin, kotiin, palanneena näen asiat uudessa ja laajemmassa valossa ja olen innoissani mukana rakentamassa Mikkelistä vetovoimaista maakuntakeskusta. Siihen pääsemme yhteistyöllä ja uusilla, rohkeilla ideoilla joita minulla riittää, Kati Häkkinen kertoo.

Mikke ry:n toiminnan pääpainopisteenä on lisätä kaupungin elinvoimaisuutta, kaupallista vetovoimaa, elämää ja asiakasliikennettä sekä positiivista mielikuvaa.

– Saimme toiminnanjohtajaksi tekijän, joka tiukentuneessa taloudellisessa tilanteessa luotsaa yhdistyksen uusille urille, on yhteistyökykyinen ja omaa laajan suhdeverkoston. Toivon erityisesti, että kaupunkiin saadaan uudenlaista yhteistyötä, positiivisuutta ja ennakkoluulotonta tekemisen meininkiä, sanoo Mikke ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Suvimaa.

Mikkelin kaupunki aikoo myydä Graniittitalon

Mikkelin kaupunki aikoo myydä graniittitalon

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin kaupunki aikoo myydä niin sanotun graniittitalon, jossa on sijainnut Mikkelin taidemuseo. Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina 16.12.

Nykyisin graniittitalo on tyhjillään, koska taidemuseo on siirtynyt väistötiloihin kauppakeskus Akseliin. Graniittitalo ei ole nykykunnossaan museokäyttöön soveltuva, eikä kaupungilla ole rakennukselle muutakaan käyttöä.

Graniittitalon arvosta on teetetty kaksi kiinteistöarviota, joiden perusteella talon arvo on vajaat kaksi miljoonaa euroa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se antaa luvan valmistella graniittitalon myyntiä tarjouskilpailulla.

Kuva: Graniittitalo osoitteessa Ristimäenkatu 5 (Harri Heinonen).

Vuoden vaihtumista juhlitaan Mikkelissä perinteisin menoin

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin kaupunki järjestää uudenvuoden vastaanoton kaupungintalon edustalla 31.12. kello 23.30 alkaen.

Puheen tilaisuudessa pitää kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen.

Tilaisuuden ohjelma

  • Virsi 170;1
    • Rakuunasoittokunta
    • Mikkelin kamarikuoro ja yleisö
  • Puhe
    • kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen
  • Suomenmaa
    • Mikkelin kamarikuoro
  • Puhe ja rukous
    • Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan edustaja
  • Maamme
    • Rakuunasoittokunta
    • Mikkelin kamarikuoro ja yleisö

Kaupunki järjestää kaksi ilotulitusta

Mikkelin kaupunki järjestää 31.12. kaksi ilotulitusta. Ensimmäinen ilotulitus ammutaan Pankalammen rannalta kello 18. Toinen ammutaan Naisvuorelta kello 24. Kaupunki ostaa ilotulitukset Skystar/Pearsonic Oy:ltä ja niiden yhteishinta on 4500 euroa.

Karjala-tietokanta luovutettiin Kansallisarkistolle Mikkelissä

Osasto: by Emmi Liikanen
Karjala-tietokantasäätiö luovutti Karjala-tietokannan Kansallisarkistolle Mikkelissä 4.12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas tietokanta on lajissaan maailman suurimpia väestöhistoriallisia aineistoja.

Luovutus tapahtui Karjala-tietokannan 30-vuotisjuhlien yhteydessä. Tapahtumaan tervehdyksensä toivat tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen, Karjalan Liitto, Suomen Sukututkimusseura sekä Mikkelin kaupunki. Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti piti juhlapuheen ja FT Jenni Pettay tutkijan puheenvuoron. Kansallisarkiston puheenvuoron puolestaan esitti videotervehdyksenä tutkimusjohtaja Päivi Happonen.

Mikkelissä vuonna 1990 perustetun Karjala-tietokantasäätiön tarkoituksena on ollut luovutetun Karjalan väestöä koskevien kirkonkirjatietojen tallentaminen tietokantaan ja siten saaminen tutkimusta palvelevaan käyttöön. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö on ylläpitänyt Karjala-tietokannan tallennustoimintaa, jonka tuloksena Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävien lakkautettujen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjamateriaalista on tallennettu Karjala-tietokantaan noin 11 miljoonaa henkilötietuetta.

Tietokannassa ovat kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot sekä rippi- ja lastenkirjat. Aikajänne on 1700-luvun alkupuolelta aina siihen asti, kun Suomeen siirretyt noin 70 seurakuntaa lopetettiin vuonna 1949. Katiha-hakuohjelmalla voi verkossa etsiä sataa vuotta vanhempia henkilötietoja sekä tilastohakuja.

Vuodenvaihteessa päättyvään loppuvaiheeseen on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Suomen Kulttuurirahastolta, Karjalan Kulttuurirahastolta, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä, Kirkon keskusrahastolta sekä Mikkelin kaupungilta.

Kuva: Kansallisarkiston erityisasiantuntija, Karjala-tietokantasäätiön varapuheenjohtaja Tytti Voutilainen, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Anne Wilenius ja Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen.

Itä- ja Pohjois-Suomella on tärkeä rooli Euroopassa

Osasto: by Emmi Liikanen

Eurooppa koostuu hyvin erilaisista alueista – valtavista metropoleista, vilkkaista kaupungeista, eläväisestä maaseudusta ja harvaan asutuista alueista. EU tunnistaa kaikki alueet tärkeiksi ja edistää monin tavoin alueiden mahdollisuuksia antaa oma panoksensa kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Edistäminen tarkoittaa ennen muuta rahoitusinstrumentteja, joita EU:lla on laaja skaala maanviljelystä työllisyyteen, kalastuksesta kaupunkikehitykseen ja huippututkimuksesta humanitääriseen työhön. Ne pohjautuvat unionin yhteiseen politiikkaan ja tarjoavat työkaluja yhteisten, eurooppalaisten tavoitteiden toteuttamiseen.

Eurooppaa ja koko maailmaa koskevien suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ratkaiseminen vaatii laajaa yhteistyötä. Me Itä- ja Pohjois-Suomessa tunnistamme vastuumme osana Eurooppaa ja tuomme yhteiseen pöytään oman osaamisemme ja tarmomme maanosamme kehityksen eteenpäin viemiseksi.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat harvaan asuttua aluetta, jossa on seitsemän keskuskaupunkia. Alueellamme tuloksia syntyy erityisesti vuorovaikutuksessa kaupunkien ja syrjäisempien alueiden välillä, alueemme ominaispiirteisiin nojaten. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset uudistavat alueemme osaamispohjaa tekemällä   huippututkimusta ja opetusta, joka näkyy työnä ja toimeliaisuutena myös alueemme harvaan asutuilla seuduilla.

Luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja kiertotalouden kehittämiseen tähtäävä osaaminen korkeakouluissamme yhdistettynä Itä- ja Pohjois-Suomen mittaviin raaka-aineresursseihin tuottaa hyvinvointia koko Suomelle. Valtaosa maamme luonnonvaroihin perustuvan vientiteollisuuden uusista avauksista on vireillä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi Joensuussa on metsäbiotaloudessa osaamista ja huippututkimusta, joka poikii investointeja koko Itä-Suomen alueelle. Kokkolan akkuosaaminen kannustaa jalostamaan kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet kotimaassa ja Mikkelin EcoSairila on modernin vihreän teollisuuden keskus.

Alueemme edistää maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista monella muullakin sektorilla. Investoimalla Pyhännän ja Kajaanin välillä sijaitsevaan Piiparinmäen tuulivoimapuistoon Google lisää uusiutuvan energian tuottamista ja edistää teknologian kehittämistä. Kajaanin supertietokone kasvattaa paitsi Kainuun potentiaalia ja houkuttelevuutta, myös koko Itä-Suomen osaamista ja kilpailukykyä digitalisoituvassa maailmassa.

Oulun yliopistossa tehdään Suomen Akatemian rahoittamaa lippulaivatutkimusta 6G-teknologiassa, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella fotoniikassa. Näemme paljon potentiaalia Rovaniemen ja koko Lapin vastuullisessa, alueemme ainutlaatuiseen luontoon perustuvassa matkailussa. Kuopion maailmanluokan terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen vauhdittaa alan teknologia ja –palveluyritysten kasvua ja tuo uusia innovaatioita ja menetelmiä terveydenhuollon kehittämiseen.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa uskottavaan maanpuolustuskykyyn. On tärkeää, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyy asuttuna, ja siinä elinvoimaisilla, houkuttelevilla kaupunkiseuduilla on merkittävä rooli. Suomen itäraja on Euroopan Unionin pisin yhteinen rajavyöhyke Venäjän kanssa, ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on Suomen ja Venäjän välisestä noin 1 300 kilometrin maarajasta yli tuhat kilometriä.

Turvallisuuspolitiikan kulmakivi on myös yhteistyö. Me teemme aktiivista yhteistyötä Venäjän kanssa – EU:n yhtenäisen Venäjä-politiikan mukaisesti – täällä, missä se on luontevinta. Yhteistyömme ulottuu toki koko Barentsin alueella eli myös Norjan ja Ruotsin suuntaan, joiden kanssa jaamme valtakunnan rajan. EU kannustaa rahoitustyökaluillaan rajat ylittävään, tiiviiseen yhteistyöhön Euroopassa.

EU-komission rahoitusvälineet tukevat monen muun maanosamme alueen tavoin myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Alueemme käyttää varoja hyvin tehokkaasti ja tuloksellisesti, EU:n asetusten ja kansallisten suositusten mukaisesti. Esimerkiksi EU:n rakennerahastorahoituksella on rahoitettu infrastruktuuria (mm. 5G-testiverkko), joka on auttanut rahoituksen saamista tai isompiin verkostoihin pääsyä, minkä myötä on voitu tehdä korkeatasoista tutkimusta. Hyödyt ovat laajentuneet alueelliselta tasolta kansalliselle ja jopa EU-tasolle.

EU-komission keväällä julkaisemassa maaraportissa todetaan, että alueelliset kehittyneisyyserot ovat vähentyneet Suomessa, mutta ne ovat edelleen suuria erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kehitystä on siis saatu aikaan, mutta kehittämistä on edelleen jatkettava. Erityisen tärkeää on, että askeleita eteenpäin otetaan vuorovaikutuksessa keskuskaupunkien ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Tähän me Itä- ja Pohjois-Suomen keskuskaupungit sitoudumme jatkossakin.

Kuva: Heleen Paukkunen

Visulahden aluekartta

Mikkelin kaupunki myy tai vuokraa kolme tonttia liikerakentamiseen uuden valtatie 5:n risteysalueelta

Osasto: by Emmi Liikanen
Mikkelin kaupunki myy tai vuokraa kolme tonttia tarjousten perusteella liikerakentamiseen Visulahdesta, uuden valtatie 5:n vilkkaalta eritasoliittymän risteysalueelta.

Tontti 1:

Visulahti tontti 3

  • Pinta-ala 13.147 m²
  • Rakennusoikeus 6.687 k-m²
  • Alin hyväksyttävä hinta 130.000 €

Tontti 2:

Visulahti tontit 1 ja 2

  • Pinta-ala 10.500 m²
  • Rakennusoikeus 5.341 k-m²
  • Alin hyväksyttävä hinta 130.000 €

Tontti 3:

Visulahti tontit 1 ja 2

  • Pinta-ala 10.502 m²
  • Rakenusoikeus 5.342 k-m²
  • Alin hyväksyttävä hinta 90.000 €

Tarkemmat tiedot ja tarjouspyyntö osoitteessa: https://tarjouspalvelu.fi/mikkeli/?id=263390

Astuvansalmi ensimmäisenä suomalaiskohteena Euroopan neuvoston kalliotaidereittiin

Osasto: by Emmi Liikanen

Astuvansalmen kalliomaalaukset on hyväksytty ensimmäisenä suomalaisena kohteena Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin. Kalliotaidereittiä ja sen mahdollisuuksia Saimaan alueen matkailulle esitellään kalliotaideseminaarissa Mikkelissä 22.11.

Etelä-Savossa on maailman mittakaavassa ainutlaatuisen runsas esiintymä kalliomaalauksia. Ristiinan Astuvansalmella sijaitsevat maalaukset muodostavat yhdessä Pohjoismaiden suurimman kalliomaalausten kokonaisuuden. Suomessa kalliotaidekohteita ei ole vielä juurikaan hyödynnetty matkailussa. Esihistoriallisen kalliotaiteen kulttuurireitti on Euroopan neuvoston hyväksymä ja siihen kuuluu noin 160 kohdetta, joista suurin osa on Etelä-Euroopassa.

– Kalliotaide kiinnostaa niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat meidän kansainvälisesti tunnetuin matkailunähtävyytemme ja haluamme kehittää sitä kestävällä tavalla. Prehistoric Rock Art Trails -jäsenyys tarjoaa myös Etelä-Savon muille kunnille hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön kehittää kalliotaidekohteita, sanoo matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.

– Mikkelin seudulla on ollut asutusta jo tuhansia vuosia. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat esihistoriallisten jäämistöjen kruununjalokivi ja kansainvälisesti tunnetuin matkailuvalttimme. Emme välttämättä ole aina ymmärtäneet Astuvansalmen merkitystä matkailullisesta näkökulmasta, mutta asiat ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Meillä on Ristiinassa, Yöveden äärellä, ainutlaatuinen historiallinen kohde, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen avauspuheenvuorossaan kalliotaideseminaarissa.

Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat arviolta 4500 – 6000 vuotta vanhoja. Paikalle pääsee polkua pitkin, joka lähtee osoitteesta Suurlahdentie 2040. Matkaa maalauksille on noin kaksi kilometriä.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin veroprosenttia korotetaan tuntuvasti – Äänestykset eivät olleet tiukkoja

Osasto: by Emmi Liikanen

Vuoden 2020 veroprosentit päätettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11. Äänestyksen jälkeen tuloveroprosentiksi jäi kaupunginhallituksen esitys eli 22 prosenttia.

Valtuuston kokouksessa, veroprosenttien käsittelyn aluksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen käytti asiasta yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät useita yleispuheenvuoroja.

Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen (kesk.) esitti Jaakko Väänäsen (kesk.) ja Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli nostamista 20,50 prosentista 21,50 prosenttiin.

Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 0,75 prosenttiyksiköllä eli 21,25 prosenttiin.

Ensimmäinen äänestys koski muutosesityksiä. Nykäsen esitys keräsi enemmän kannatusta kuin Heinäsen (32–3, 16 tyhjää ääntä). Toisessa tuloveroprosentin äänestyksessä Nykäsen esitys hävisi äänestyksen kaupunginhallituksen esitykselle äänin 42–9. Näin kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi.

Kiinteistöverostakin äänestettiin

Jaakko Väänänen (kesk.) esitti valtuutettu Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 % sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25 %.

Esitykset päätyivät äänestykseen. Kaupunginhallituksen esitys (1,37 %) yleisestä kiinteistöveroprosentista voitti äänin 42–9. Lisäksi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti määriteltiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti (1,50 %) äänin 41–10.

Muut veroprosentit vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

  • Tuloveroprosentti 22 %
  • Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,37 %
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,62 %
  • Muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,50 %
  • Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosentti 3,10 %
  • Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 4,00 %

Kaupungin kireä talous ei ole estämässä sitovia investointeja

Osasto: by Emmi Liikanen

Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä esitellään myös investoinnit, jotka Mikkelin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kehityksen ja elinvoiman turvaamiseksi – kireästä taloustilanteesta huolimatta.

Kyseiset investoinnit toteutuvat suunnitellusti, ellei talousarvion päätösvaiheessa koeta dramaattisia muutoksia investointilistaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset talousarviosta joulukuussa.

Investointeihin kuuluvat uusi jätevedenpuhdistamo, Rantakylän päiväkoti, Viitostien liikenneverkkoratkaisut, eteläinen aluekoulu, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kalevankankaan jalkapallohalli, strategiset kehittämisalustat, Rantakylän ”kivikoulun” korjaus sekä kaupungin virastotalon peruskorjaus.

Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo tulee olemaan yksi Euroopan moderneimmista, johon on sidottu myös akateemista tutkimustyötä. Kyseessä on kaupungin historian suurin yksittäinen investointi. Vuoden 2020 maksuosuus on 18 miljoonaa euroa.

Uusi puhdistamo louhitaan kallion sisään Metsä-Sairilan alueelle. Rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila 2020+ -kokonaisuutta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouteen liittyvää liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöä olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen.

Urpolaan uusi koulu, Rantakylään uusi päiväkoti

Keväällä 2018 julkaistiin kaupunkirakenneselvitys, jossa määriteltiin Mikkelin koulu- ja päiväkotiverkot. Urpolaan nouseva uusi eteläinen aluekoulu ja Rantakylän päiväkoti ovat kyseisen selvityksen hankkeita. Aluekouluun on varattu vuonna 2020 kolme miljoonaa euroa ja Rantakylän päiväkotiin 3,5 miljoonaa euroa.

Viitostien uusiminen jatkuu

Viitostien remontti Mikkelin ja Juvan välillä jatkuu ja valmistuessaan valtatie tulee olemaan nopeampi ja turvallisempi. Kaupungin rahoitusosuus on 3,2 miljoonaa euroa.

Sodan ja rauhan keskus Muisti täydentää Mikkelin tutkimus- ja museokenttää

Mikkelin kaupunki on sitoutunut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen. Uusi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedekeskus perustetaan Päämajamuseon viereen. Maksettavaa on 2,7 miljoonaa euroa.

Kalevankankaan jalkapallohallihanke on viivästynyt

Kalevankankaan vanha kuplahalli on tullut tiensä päähän; jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kaupungissa ovat menneet alaspäin. Uusi halli on päätetty rakentaa, mutta tällä hetkellä hanke on jäissä markkinaoikeudessa valituksen vuoksi. Asian ratkettua kaupungin on noudatettava jo tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia tai maksettava korvaukset rakennuttajalle. Uusi halli maksaa 2,4 miljoonaa euroa.

Strategiset kehittämisalustat tulevaisuuden toivoina

Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja ovat Memory Campus -arkistointilaitos ja kaikki siihen liittyvä liiketoiminta, Kalevankankaan liikunta- ja hyvinvointialue sekä EcoSairilan biotalouden kokonaisuus. Näiden kehittämiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa.

Kivikoulu kuntoon Rantakylässä, keskustassa virastotalo vaatii toimenpiteitä

Rantakylän yhtenäiskoulun niin sanottu kivikoulu vaatii korjausta yhdellä miljoonalla eurolla. Mikkelin kaupungintalon vieressä sijaitseva virastotalo kaipaa myös pikaisia korjauksia. Rakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Hintalappu on miljoona euroa.

Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Muisti etsii ravintolayrittäjää kumppanikseen

Osasto: by Emmi Liikanen

Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.

Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.

Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.

Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.

Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.

Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.

Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808

Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013