fbpx
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy > Articles by: Emmi Liikanen > Page 2

Tekijä: Emmi Liikanen

Väliaikaisia muutoksia yrityksen kehittämisavustukseen

Osasto: by Emmi Liikanen

Valtioneuvosto on 15.10. antamallaan asetuksella mahdollistanut yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen ns. väliaikaisena valtiontukena, jonka yrityskohtainen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Lisäksi asetuksella mahdollistetaan avustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 19.10.–31.12.2020.

Asetusmuutoksen taustalla on Euroopan komission tiedonanto tilapäisistä valtiontukipuitteista sekä Suomen puitetukiohjelma. Muutoksilla on tarkoitus parantaa yritysten mahdollisuuksia selvitä koronaepidemian aiheuttamista vaikeuksista. Yrityksen kehittämisavustusta myöntävät ELY-keskukset.

Kehittämisavustusta on mahdollista myöntää väliaikaisena valtiontukena

Voimassa olevan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla avustuksen myöntäminen väliaikaisena valtiontukena on mahdollista vain markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa. Asetusmuutoksella mahdollistetaan yrityksen kehittämisavustuksen myöntäminen enimmäismäärältään 800 000 euron suuruisena väliaikaisena valtiontukena Suomen puitetukiohjelman mukaisesti myös silloin, kun kyse on yrityksille myönnettävästä perusmuotoisesta kehittämisavustuksesta, jota myönnetään kehittämistoimenpiteisiin tai investointeihin.

Näin ollen ELY-keskusten myöntämää kehittämisavustusta voivat saada myös sellaiset yritykset, joille avustusta ei aiemmin olisi ollut mahdollista myöntää de minimis -kiintiön täyttymisen vuoksi. De minimis -tuella tarkoitetaan niin sanottua vähämerkityksistä tukea, jota yritys voi saada eri tuenmyöntäjiltä yhteensä enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Kehittämisavustuksen myöntäminen pienille yrityksille, jotka olivat vaikeuksissa ennen 1.1.2020

Asetusmuutoksella mahdollistetaan myös kehittämisavustuksen myöntäminen Suomen puitetukiohjelman mukaisesti pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa aiemmin kuin 1.1.2020. Avustuksen myöntäminen vaikeuksissa olevalle pienelle yritykselle edellyttäisi lisäksi, että yritys ei ole tuen myöntämishetkellä konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä, eikä sille ole myönnetty pelastamistukea tai rakenneuudistustukea. Tässä yhteydessä pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Vaikka asetusmuutoksella säädetään mahdollisuudesta myöntää kehittämisavustusta vaikeuksissa olevalle yritykselle, asetuksella ei muuteta valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa säädettyjä avustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä. Avustuksen myöntäminen edellyttää edelleen, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan, avustuksella arvioidaan olevan merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen ja hankkeen arvioidaan olevan yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä.

Asetusmuutokset ovat voimassa 19.10.–31.12.2020.

Lisätiedot:

hallitussihteeri Emmi Äijälä, TEM, p. 029 504 7216

Valtioneuvoston päätös luettavissa tem.fi/paatokset
Yrityksen kehittämisavustus ELY-keskuksen verkkosivuilla
ESR_yhdistelmalogo

Poikkeusolot kannustivat lautapeliyhtiötä uusiin siirtoihin — Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy haluaa vuorovaikutuspelinsä myös kansainvälisille markkinoille

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkeliläinen PeliNikkarit Oy valmistaa vuorovaikutuspelejä kaiken ikäisille kohderyhmille. Pelit vahvistavat ihmisten välistä yhteyttä ja empatiataitoja, mikä auttaa ennaltaehkäisemään esimerkiksi koulukiusaamista. Yritys on koronapandemian myötä etsinyt uudenlaisia liiketoimintatapoja ja pohtinut kasvumahdollisuuksia.

– Korona-aika on kaikista haasteista huolimatta ollut hyvä kokemus. Olemme poikkeusolojen aikana tehneet ihan hirveästi kehittämistyötä. Aiemmin myyntimme tapahtui pääasiassa messujen kautta, joten kaikkien messujen peruunnuttua olemme etsineet uusia keinoja myynnin saavuttamiseksi, kertoo yrittäjä Susanna Sillanpää.

Sillanpää kehitti ensimmäisen MeikäMeikä-vuorovaikutuspelin vuonna 2004 yhdessä pelinikkariparinsa Tiina Haapiaisen kanssa nuorten leirejä varten, mutta PeliNikkarit Oy perustettiin vuonna 2019. Peliyhtiön kaikki tuotteet valmistetaan Mikkelissä lähituotannolla, sillä yritys haluaa valintojensa kautta osoittaa tukensa muita paikallisia yrittäjiä ja myös ympäristöarvoja kohtaan. Yrityksen uudet nettisivut ja verkkokauppa avautuivat loppukesästä. Sillanpään mukaan yrityksessä kartoitetaan parhaillaan myös kansainvälisiä markkinoita. Tavoitteeksi on asetettu Saksan pelialan messut kahden vuoden kuluessa. MikseiMikkeli on mukana avustamassa Saksan markkinoille pääsyä.

– Olemme muun muassa kartoittaneet mahdollisia yhteistyökumppaneita Saksasta ja Suomesta, sanoo yrityskehittäjä Kirsi Mättölä MikseiMikkelistä.

Sillanpään mukaan pelien pilotointi halutaan tehdä kuitenkin ensin huolella. Tuotekokeiluja on toteutettu Saksan lisäksi Yhdysvalloissa kotikouluissa ja Englannissa sosiaalityöntekijöillä. Lisäksi yrityksessä on pohdittu lautapelien uudenlaisia käyttömahdollisuuksia.

– Pelit soveltuvat hyvin esimerkiksi pienryhmien käyttöön ja etäkouluihin. Pelimme edistävät vuorovaikutusta ja vahvistavat yhteyden tunnetta myös esimerkiksi videopuheluita soitellessa, Sillanpää kuvaa.

Lautapeli laskee kynnystä puhua

Lautapelit ovat kasvava trendi nykypäivän videopelimaailmasta huolimatta. Susanna Sillanpää painottaa, että molempia peligenrejä tarvitaan eivätkä ne ole syrjäyttämässä toisiaan. Lautapelien vahvuutena on kuitenkin pelitilanteen monipuolinen vuorovaikutteisuus, sillä pelin ympärillä kanssapelaajien nonverbaaliset viestit, kuten ilmeet, eleet ja äänenpainot välittyvät vahvasti. Yritys haluaakin olla omalta osaltaan tukemassa sosiaalisia arvoja.

– On tutkittu paljon, miksi peli helpottaa puhumista vaikeistakin asioista, kuten koulukiusaamisesta. On havaittu, että pelin aikana valtasuhteet tippuvat, jolloin myös kynnys puhua laskee. Me uskommekin, että esimerkiksi koulukiusaamiseen ei voi puuttua sanktioilla ja rangaistuksilla, vaan opettelemalla asettumaan toisen ihmisen asemaan, Sillanpää kertoo.

Lisätiedot

PeliNikkarit Susanna Sillanpää, +358 44 252 7512, susanna@pelinikkarit.fi

MikseiMikkeli Kirsi Mättölä, +358 44 036 1606, kirsi.mattola@mikseimikkeli.fi

ReissuEllu-hankkeessa osatoteuttajina ovat Esedu, Essote ja MikseiMikkeli. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus. 

Digiportaat-hanke, MikseiMikkeli

PK-yritysten digiosaamistarve on entistä suurempi

Osasto: by Emmi Liikanen

Vuoden 2020 poikkeusolot nostivat esille digiosaamisen tärkeyden ja Digiportaat-hankkeen palveluiden kysyntä on entistä korkeampaa. Vuoden 2019 alusta saakka tarjottu maksuton osaamiskartoitus- ja neuvonta sekä edulliset digikoulutukset ovat olleet hyvin suosittuja paikallisten yritysten keskuudessa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaikaa syksylle 2021.

Digissä pitää olla jatkuvasti ajan hermolla – muutos on nopeaa

PK-yrittäjät hakeutuvat koulutuksiin ennen kaikkea saadakseen lisää verkkonäkyvyyttä ja myyntiä verkon kautta. Lisäksi tavoitteena on omaksua uusia työkaluja, jotka tehostavat työntekoa. Lyhyiden täsmäkoulutusten ja työpajojen lisäksi Digiportaat on tarjonnut syvällisempiä valmennuspolkuja asiakkaille. Kouluttajat ovat alansa huippuja ja suurin osa kouluttajista kilpailutetaan ja ostetaan ostopalveluina.

Astu digiportaille ja kehity kanssamme!

Digiportaat sai jatkoaikaa 30.9.2021 saakka. Jos yrittäjä haluaa esimerkiksi lisää asiakkaita maksetulla verkkomainonnalla, tuottaa parempaa sisältöä verkkoon, tehostaa työtä ja parantaa yrityksen löydettävyyttä tai vaikka myydä osaamista verkossa on nyt hyvä mahdollisuus saada asiantuntevaa digineuvontaa ja kehittää yrityksen osaamista. Ensi askel on ilmoittautua mukaan maksuttomaan osaamiskartoitukseen www.digiportaat.fi/yhteystiedot. Koulutuksia tarjotaan kalenteriin sitä mukaan kuin yritysten osaamista kartoitetaan, jonka vuoksi koulutuskalenteri elää jatkuvasti. Tänä vuonna suurin osa koulutuksista on toteutettu verkossa, mutta Digiportaat tarjoaa myös lähikoulutusta Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Tutustu myös kattavaan verkkosisältöömme www.digiportaat.fi

Digiportaat-hanke toimii koko Etelä-Savon alueella. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ESR-rahastosta.

Anna-Maija Hunter
Etelä-Savon Yrittäjät ry
Digiportaat – digitaalisuudella kasvua liiketoiminaan 2018-2021

Mikkelin tori ilmasta

C21-kaupunginjohtajat: Kaupunkien tarve koronatuelle myös vuonna 2021 on ilmeinen

Osasto: by Emmi Liikanen

Valtion talousarviota vuodelle 2021 valmistellaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Koronaviruspandemia ei ole ohi, ja se tulee kuormittamaan kuntia, niiden taloutta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa vielä pitkään.

C21-kaupunginjohtajat pitävät huolestuttavana, että valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt tukea kunnille koronasta aiheutuvien kustannusten hoitamiseen. On välttämätöntä, että hallitus kohdentaa ensi vuoden budjetissaan kunnille mittaluokaltaan ja painotuksiltaan vastaavan tukipaketin kuin kuluvana vuonna. Jo entuudestaan haastavassa kuntataloustilanteessa kunnat eivät voi yksin kantaa päävastuuta koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tarve valtion tuelle on ilmeinen.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan koronan heikentää kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla – lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Vaikutukset näkyvät erityisesti verotuloissa, jotka laskevat pandemian johdosta huomattavasti. Kriisi vaikutuksineen näkyykin erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa on enemmistö todetuista koronatartunnoista ja joihin rajoitus- ja sulkutoimenpiteet ovat vaikuttaneet kaikkein voimakkaimmin. Myös hoitovelka kasvaa huolestuttavasti ja perusterveydenhuollosta vastaavien kuntien ohella tulee tukea kohdentaa ensi vuonnakin suoraan sairaanhoitopiireille. Samoin tulee joukkoliikenteen järjestäjille kompensoida koronasta aiheutuvia lipputulomenetyksiä.

Onkin välttämätöntä, että hallitus lunastaa kehysriihen yhteydessä antamansa lupauksen korvata kunnille koronasta aiheutuvia menoja vaiheittain. Budjettiriihessä tarvitaan selkeä näkymä kunnille siitä, miten valtio tukee kuntia ensi vuonna. Vuoden 2021 kompensaatio ei voi jäädä vain lisätalousarvioiden varaan. Tuki tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa nimenomaisesti niille kunnille ja kaupungeille, joiden talouteen korona on iskenyt pahimmin. Esimerkiksi päätös yhteisöveron jako-osuuden korotuksen jatkamiseksi on keskeinen.

Myös yritysten maksuhelpotuksiin liittyvät kuluvan vuoden valtionosuuslisäykset tulee jättää perimättä takaisin. Valtion tulee lupaustensa mukaisesti korvata sekä kuluvan että ensi vuoden osalta täysimääräisesti myös ne merkittävät lisäkustannukset, jotka aiheutuvat valtion omista, ennakoimattomista, uusista päätöksistä. Näitä ovat niin maksisuosituksen toimeenpano kuin testauskapasiteetin lisääminen. Pitkäkestoinen kriisi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia ja siksi valtion on varauduttava kustannusten korvaamiseen myös vuosien 2022 – 23 osalta.

Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta koronasta johtuvien välittömien kustannusten kompensoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kuntatalouden tilanne on jo ennen koronaa ollut haasteellinen ja myös ensi vuonna kuntataloutta rasittavat useat muutkin tekijät, kuten muun muassa kasvavat kustannukset ja valtionosuuksien väheneminen.

C21-kaupunginjohtajat pitävät tämän vuoksi oleellisena, että kuntien menopaineita ei kehyskaudella kasvateta eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrää kokonaisuudessaan lisätä. Päinvastoin tulee julkisen sektorin menopaineita vähentää. On olemassa ilmeinen riski sille, että kaupungit eivät selviä velvoitteistaan eivätkä tulevista investoinneista ilman merkittäviä veronkorotuksia. Mikäli uudet tehtävät ja velvoitteet aiotaan vaikeassa taloustilanteessa kuitenkin toteuttaa, kustannukset tulee arvioida realistisesti ja korvata täysimääräisesti.

Huomio tulee entistä vahvemmin suunnata myös kriisistä palautumiseen. C21-kaupunginjohtajat muistuttavat, että tätä tukevat erityisesti sellaiset peruspalveluihin liittyvät palveluverkko- ja infrainvestoinnit, joilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja jotka samanaikaisesti edistävät kasvua, kilpailukykyä ja tukevat koko kansantalouden kannalta keskeisten kaupunkien säilymistä elinvoimaisina. Lisäpanostukset yritystukiin, työllisyyden hoitoon ja työllisyyspalveluiden kuntakokeiluihin ovat tärkeitä toimenpiteitä talouden elpymisen kannalta ja kaupunkien radikaalisti heikentyneen työllisyyden parantamiseksi.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Memory Campuksessa kehitteillä oleva uusi Memoriaali-verkkopalvelu tuo arkistot lähellesi

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin Memory Campuksessa kehitetään nyt yhteisvoimin arkistointitoimialan tuote- ja palvelutarjontaa. Yhdistämällä osaamisensa neljä keskeistä toimijaa luovat uusia palveluita ja toimintamalleja vahvistamaan digitaalisen tiedonhallinnan palveluita, tuotteita sekä alueen elinvoimaa.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA, Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloittivat yhteistyön, jonka tarkoituksena on kehittää helppokäyttöinen Memoriaali-verkkopalvelu. Tavoitteena on, että Memoriaali-verkkopalvelusta kasvaa suomalaisten sodan yhteinen muisti. Se tuo kansalaisten yksityiset sotaa koskevat aineistot viranomaisarkistojen rinnalle. Uusi palvelu lisää ammatti- ja harrastajatutkijoiden matkailua Mikkeliin muun muassa Kansallisarkiston sotahistoriakokoelmien, Karjala-tietokannan alkuperäiskokoelman ja Elkan yritysten sota-aikaa käsittelevien kokoelmien ansiosta.

Verkkopalvelun kautta voidaan tallentaa ja hakea arkistoaineistoja digitaalisessa muodossa. Käyttäjien on myös mahdollista täydentää olemassa olevien aineistojen tietoja. Muistin ja Elkan Memoriaali-verkkopalveluihin aineistoja voivat tuottaa niin yritys- ja yhdistysasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. 

Nyt käynnistetty hanke edistää digitaalisen osaamisen kehittämistä Mikkelin sekä kehittää digitaalisen aineiston käytettävyyttä ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset voivat hyödyntää uuden palvelun osia myös omissa tiedonhallinnan ratkaisuissaan.

Lisätiedot:

Kati Saltiola 
projektipäällikkö, Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori 

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy 
kati.saltiola@mikseimikkeli.fi 
p. 044 036 1612 

Memoriaali – Aineistojen digitaalisen vastaanoton, käytettävyyden ja verkkopalvelun kehittäminen Memory Campuksessa” -hanke toteutetaan yhteistyössä MikseiMikkelin, ELKAn, Muistin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta

Tunnin maksuton kadunvarsipysäköinti jatkuu Mikkelissä syyskuun loppuun asti

Osasto: by Emmi Liikanen

Mikkelin kaupunki jatkaa tunnin ilmaista pysäköintiä kaupunkialueen pysäköintipaikoilla syyskuun loppuun asti. Tuttuun tapaan ajoneuvoon on kuitenkin jätettävä näkyville pysäköintikiekko tai ilmoitettava pysäköinnin alkamisaika muulla selkeästi havaittavalla tavalla. Lippuautomaatit ovat käytettävissä, jos aikaa tarvitsee enemmän kuin yhden tunnin.

– Yhteiskunta palaa asteittain arkeen koronakevään ja kesän jälkeen, näin tekee myös kaupunki, toteaa Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä.

Riihelän mukaan kokemuksia ”ensimmäisen tunnin maksuttomuudesta” aiotaan selvittää. Hän uskoo, että asia on vaikuttanut myönteisesti kaupungilla ja kivijalkaliikkeissä asiointiin.

– Kaupungin koronatukitoimet ja tämäkin ratkaisu on lähtökohtaisesti ajateltu määräaikaisiksi. Nyt kesäkauden päättyessä asiaa on tarkasteltu uudelleen. Uskon, että vaikka syyskuun jälkeen palataan pysäköinnissäkin normaaliaikaan, kivijalkakaupoissa asioiminen sujuu ongelmitta, Riihelä sanoo.

Metatavu Oy toteuttaa verkkokaupan rakennus- ja purkujätteelle

Osasto: by Emmi Liikanen

Metatavu Oy Mikkelistä on valittu suunnittelemaan ja toteuttamaan digitaalista markkinapaikkaa Mikkelin seudulla syntyvälle rakennus- ja purkujätteelle, sekä purettavista rakennuksista tarpeettomaksi jäävälle irtaimistolle.

Rakennus- ja purkujätettä syntyy Mikkelissä kymmeniä tonneja vuosittain, ja tällä hetkellä jätteellä ei ole markkinapaikkaa olemassa. Toteutettavan kauppapaikan avulla kehitetään kiertotaloutta sekä rakennusten osien uudelleenkäyttöä nykyisten kierrätysratkaisujen lisäksi. Mikkelissä syntyvän rakennus- ja purkujätteen kierrätyksestä huolehtii Metsäsairila Oy.

Kauppapaikan tilaajana on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, joka toimii yhdessä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa Suomen edustajana kansainvälisessä CityLoops-hankkeessa. Hankkeessa demonstroidaan kiertotaloutta seitsemässä eurooppalaisessa kaupungissa. Miksein ja Xamkin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivat Mikkelin kaupunki, Metsäsairila Oy ja Toimintakeskus Uutta Elämää Ry, jotka myös osallistuvat digitaalisen kauppapaikan suunnitteluun ja toimivat sen käyttäjinä.

Nyt tehtävää verkkokauppaa testataan ensi keväänä kahden purettavan kiinteistön irtaimiston ja purkujätteen kierrätyksessä. Kiinteistöt omistaa Mikkelin kaupunki. Toinen kiinteistöistä on Pankalammen terveyskeskus, jonka purkamisesta uutisoitiin kesäkuussa Mikkelin Kaupunkilehdessä: https://mikkelinkaupunkilehti.fi/2020/06/pankalampi-kiertoon/

Testausvaiheessa kauppapaikassa myyjinä toimivat lähinnä Uutta Elämää ja Metsäsairila Oy ja ostajina yritykset ja muut organisaatiot. Tavoitteena on, että pian testivaiheen jälkeen myös kotitaloudet voivat ostaa ja myydä materiaaleja ja irtaimistoa kauppapaikasta.

Metatavu Oy on vuonna 2016 perustettu ohjelmistoyritys, joka tuottaa avoimen lähdekoodin ratkaisuja, rajapintoja ja modernia ohjelmistokehitystä.

Lisätietoa:

Kimmo Haapea, Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi, p. 0440 361613

Jere Lauha, Metatavu Oy, jere.lauha@metatavu.fi, p. 044 290 9201

Hanne Soininen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, hanne.soininen@xamk.fi, p. 0400 869 952

Mikkelin seudun vapaat toimitilat ja tontit

Osasto: by Emmi Liikanen

MikseiMikkelin sähköinen toimitilat-palvelu sisältää Mikkelin seudun vapaita liikekiinteistöjä ja tontteja, yhdistäen niin yksityiset kuin julkiset tilojen tarjoajat. Palvelu on kaikille ilmainen. Vuonna 2019 toimitilat-palvelullamme oli 5545 käyttäjää. Kesäkuun 2020 loppuun mennessä käyttäjiä oli 2383.

Esimerkiksi Kalevankankaalla on tarjolla yritystontteja yhteensä noin 13 hehtaaria. Tonttien myyjä on Metsähallitus. Kortteleista on mahdollista neuvotella myös pienempiä tontteja.

Metsähallituksella myynnissä myös tämä linkin mukainen niemenkärkitontti matkailukäyttöön Ukonvedellä (kuvassa).
http://toimitilat.mikseimikkeli.fi/tontit/mikkeli/anianniementie-7/kohde/802

Lisää tontteja ja toimitiloja: toimitilat.mikseimikkeli.fi

Yritysten kustannustuki avautuu haettavaksi 7.7. Valtionkonttorista

Osasto: by Emmi Liikanen

Valtiokonttori tiedottaa 26.6.2020:

Uutta yritysten kustannustukea voi hakea Valtiokonttorista 7.7.2020 lähtien. Haku tapahtuu sähköisellä hakemuksella Valtiokonttorin verkkosivulla.

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Tukeen vaikuttavat yrityksen kiinteät kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta 1.4.-31.5.2020.

Tuki kohdentuu koronaviruspandemiasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin. Myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset ovat tuen piirissä.

Tukea ehtii hakea 31.8.2020 asti

”Valtiokonttori tekee kaikkensa, että kustannustukeen oikeutetut yritykset saavat tukensa sujuvasti ja nopeasti. Hakemisessa ei kuitenkaan ole tarvetta hätäillä, sillä kaikki tukeen oikeutetut tulevat luonnollisesti ne saamaan”, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen vakuuttaa. Tukea on haettava viimeistään 31.8.2020.

Tukeen oikeutetut toimialat voi tarkistaa Valtiokonttorin sivuilta

Tuen piiriin kuuluvat ne toimialat, joiden liikevaihto on pudonnut vähintään 10 prosenttia vertailuajankohtaan nähden ja joista säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Toimialan huhtikuun 2020 liikevaihtoa verrataan maalis-kesäkuun 2019 keskimääräiseen liikevaihtoon. Hakija voi tarkistaa toimialaluettelon Valtiokonttorin verkkosivuilta.

Valtiokonttori saa tiedon yrityksen toimialasta Verohallinnolta. Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi. Erityisen painavaksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi sellainen rajoitus tai määräys, jonka takia elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut. Lisäksi yrityksen tulee osoittaa, miksi sen tilanne poikkeaa muusta toimialasta.

Tuen edellytyksenä on liikevaihdon lasku

Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen oman liikevaihdon täytyy olla laskenut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista alv-ilmoituksista.

Yritykselle määräytyvän kustannustuen tulee olla vähintään 2 000 euroa, jotta se maksetaan. Tukea voidaan myöntää enintään 500 000 euroa yritystä kohti. Tuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle.

Lisätietoa tuesta saa Valtiokonttorin webinaarista 30.6.

Valtiokonttori järjestää tiistaina 30.6.2020 klo 13 webinaarin, jossa asiantuntijamme kertovat kustannustuesta ja sen hakemisesta. Webinaari on katsottavissa myös jälkikäteen tallenteena. Lisätietoja webinaarista ja osallistumislinkki >

Hakijan tueksi avataan puhelinpalvelu 1.7. ja chat 7.7. Tulossa on myös laskuri, jolla hakija voi itse tarkistaa, täyttääkö yritys tuen myöntämisen kriteerit. Kaikista näistä tiedotamme lisää myöhemmin.

Lisätietoja hakijalle:

Yritysten kustannustuki
Usein kysytyt kysymykset
Työ- ja elinkeinoministeriön kysymyksiä ja vastauksia kustannustuesta
Työ- ja elinkeinoministeriön koronavirustoimintaohjeita yrityksille

ESR_yhdistelmalogo