Mikkeli edellyttää Urheilupuiston koulun tonttimyynnin kilpailutuksessa purkumateriaaleille uutta käyttöä
Mikkelissä kaksi vuotta pyörinyt kiertotalouden kehittämishanke KIELO on saanut aikaan konkreettisia muutoksia kaupungin toimintatapoihin.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteishanke on selvittänyt rakennusmateriaalien uudelleen käyttöä ja kehittänyt toimintamalleja siihen, miten purkumateriaalit voivat päätyä murskauksen sijaan ehjänä uuteen käyttöön.
Mikkelin kaupunki päätti Spolia Design Oy:n tekemien selvitysten innostamana, että Urheilupuiston koulun tonttimyynnin kilpailutuksessa suurin painoarvo on sillä, miten ostaja aikoo käyttää uudelleen rakennuksen vanhat materiaalit. Myös Kenkäveron entisen jätevedenpuhdistamon eli Puhistamon kilpailutuksissa vanhojen materiaalien uusista käyttökohteista voi saada lisäpisteitä. Lisäksi kaupunki etsii parhaillaan kilpailutuksella kiertotalousoperaattoreita, jotka kartoittavat Mikkelin muista purkukohteista materiaaleille uusia käyttömahdollisuuksia.
– Muutokset lähtevät aina liikkeelle isoista toimijoista, kuten julkisyhteisöistä. Mikkeli näyttää hienoa esimerkkiä, sanoo KIELO-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi.
Kiertotalouden kehittämishankkeessa asiantuntijana on toiminut Spolia Design Oy.
Yritys on selvittänyt Urheilupuiston koulun ja tulevan Puhistamon purkumateriaalien kelpoisuutta uudelleen käyttöön.
Kiertotalousasiantuntija Petri Salmi vahvistaa, että Urheilupuiston koulusta käyttöön sopivat esimerkiksi seinätiilet ja liimapuurakenteet. Vaikka koulurakennus on ollut vuosia tyhjillään ja kärsinyt sisäilmaongelmista, kumpikaan ei ole este materiaalien uudelle käytölle ulkorakenteissa.
Salmi tunnistaa, että monet vastaavassa kunnossa olevat rakennukset puretaan maan tasalle ja kaikki murskataan maanrakennusaineiksi.
– Sisäilmaongelma ei automaattisesti tarkoita, ettei teräsrakenteita tai ulkovuorauksen materiaaleja voisi käyttää uudelleen. Urheilupuiston koulu on aito esimerkki, Salmi sanoo.
Kiertotalouden kehittämishankkeen taustalla on uudistunut rakentamislaki, joka kiristää rakentamisen ympäristövaatimuksia. Energiatehokkuuden lisäksi on kiinnitettävä huomiota nimenomaan rakennusmateriaalien valmistamisesta aiheutuviin päästöihin.
– Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö on tehokas keino pienentää hiilijalanjälkeä ja täyttää ilmastovaatimukset, Salmi huomauttaa.
Sekä Salmi että Luotolampi uskovat, että rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö tuo paikkakunnalle lisää työtä. Mikkelin seudulta löytyy paljon rakentajia, joilla on osaavaa työvoimaa ja sopivia toimitiloja rakennusmateriaalien irrottamiseen purkukohteista ja tarvittavaan kunnostustyöhön.
– Väylät ja keinot kiertotalouden hyödyntämiseen ja rakennusmateriaalin uudelleenkäyttöön varmasti löytyvät, jos vain on riittävästi tahtoa, Petri Salmi sanoo.
Teksti ja kuvat: Tanja Rihu, Rihun riimit ja ruudut
Artikkeli ja toimenpiteet ovat osa KIELO – Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeen toimenpiteitä. KIELO-hanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo
