fbpx

Työllisyyskatsaus elokuu 2020: valoa tunnelin päässä

TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KUUKAUSITTAIN JA TRENDI ETELÄ-SAVO 7/2019

Lomautusten määrä jatkoi elokuussa laskuaan, myös työttömien määrä laski

Tämä työllisyyskatsaus on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n tuottama katsaus, joka perustuu työvoimaviranomaisten antamaan raportointiin ja ennakkotietoihin.

Mikkelissä oli elokuun lopussa 290 lomautettua ja 2373 kokonaan työtöntä. Työttömyys laski heinäkuun 13 prosentista 10,8 prosenttiin. Sekä lomautettujen että työttömien määrä on laskenut kevään koronahuipusta selvästi.

Kuvaaja 1: Lomautettujen määrän kehitys Mikkelissä. Lähde: ELY-keskus ja TE-palvelut
Kokonaan työttömien määrän kehitys 2019-2020 Mikkelissä
Kuvaaja 2: Kokonaan työttömien määrän kehitys Mikkelissä. Lähde: ELY-keskus ja TE-palvelut

Valtakunnalliset katsaukset tuotetaan noin kuukauden viiveellä, jonka vuoksi koko maan vertailulukuja ei ole elokuulta vielä saatavilla.

Heinäkuun lopussa työttömien määrä koko maassa oli 14,7%, Etelä-Savossa 12,7% ja Mikkelissä 13%. Elokuussa luku oli Mikkelin osalta jo yli 2 prosenttiyksikköä parempi eli 10,8%.

Työllisyydelle tyypillistä on kausivaihtelu, eli luvut eivät pysy tasaisena ympäri vuoden. Nyt Mikkelissä ollaan yltämässä korona-aikaa edeltäneen helmikuun tasolle, mutta tyypilliseen elokuuhun on vielä matkaa. Esimerkiksi elokuussa 2019 työttömänä Mikkelissä oli 2125 ja lomautettuna 115 henkilöä työttömyysprosentin ollessa 9%.

Koronalta suojaavat tekijät

Mikkeli on säästynyt, ja oletettavasti tulee säästymään, koronaepidemian pahimmilta iskuilta. Tilanteeseen voidaan löytää useita eri osatekijöitä.

  1. Mikkeli selvisi suhteellisen pienin tartuntatapausmäärin kevään koronaepidemiasta. Tartuntatapausmäärät eivät täten suoraan vaikuttaneet talouteen, vaan menetykset aiheutuivat sote-kulujen kasvun lisäksi pikemminkin valtion ennaltaehkäisevien rajoitustoimien talousvaikutuksesta.

  2. Julkissektorin koko on Mikkelissä suurten C21-kaupunkien korkeimpia. Kevään aikana julkissektorin palvelujen kysyntä kasvoi ja myös palkkamenot kasvoivat, kun taas koronaepidemian vaikutukset nähtiin ennen kaikkea yksityissektorilla. Sen sijaan kaupungeissa, joissa avoimen sektorin osuus työvoimasta on korkea, esimerkiksi PK-seudulla, Jyväskylän seudulla ja Tampereen seudulla, koronaepidemian vaikutukset korostuivat. Näille kaupungeille tyypillistä on, että talouden suhdanteet (nousut ja laskut) vaikuttavat kaupunkeihin Mikkeliä voimakkaammin. Myös koronasta toipuminen ja nousukaudet nähdään näissä kaupungeissa voimakkaammin.

  3. Keskimääräistä suurempi osa Mikkelin väestöstä on eläkeikäistä. Koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa, jossa nopea talouteen kohdistuva isku kohdistuu ensimmäisenä työlliseen väestöön, eläketulo säilyy kohtuullisen vakaana.

  4. Valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta saatavan tulon suhteellinen osuus on Mikkelin kaupungilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkeja suurempi. Tästä syystä myös koronaepidemian aiheuttaman palkkatulon laskusta aiheutuvalla kunnallisveron tuoton laskulla on kasvukaupunkeja pienempi vaikutus.

  5. Mikkeli on merkittävä vapaa-ajan keskittymä. Ulkomaanmatkailun sijaan tänä vuonna matkat suunnattiin kotimaahan. Rajoitusten purkamisen jälkeen moni paikallinen yritys on tehnyt ennätyskesän. Yleinen arvio kuitenkin on, että hyväkään kesäajan myynti ei riitä paikkaamaan kevään menetyksiä.

  6. Mikkelin elinkeinojen kehitys on jakautunut useaan tasavahvaan sektoriin, jotka reagoivat eri nopeuksilla koronaepidemiaan. Siinä, missä esimerkiksi kaupassa ja palveluissa vaikutus nähtiin heti, teollisuudessa ja rakennusalalla sykli on hitaampi ja tilauskirjojen muutosten vaikutuksia nähdään vielä loppuvuonna. Nämä kolme ovat Mikkelin suurimmat toimialat.

  7. Mikkelin talousalueen veturiyrityksiin ei ole toistaiseksi kohdistunut samankaltaista iskua kuin esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle (autojen tilausmäärien romahdus) tai Meyer Turun telakalle (risteilymatkustamisen romahdus). Veturiyrityksen lisäksi isku kohdistuu yrityksen alihankintaketjuun koskettaen kymmeniä, ellei satoja yrityksiä. Tällaisia veturiyrityksiä Mikkelissä ovat mm. UPM Pelloksen vaneritehtaat Ristiinassa sekä Mölnlycken haavanhoitotuotteiden tehdas Pursialassa.

Koronaepidemian vaikutus näyttää jakautuneen epätasaisesti

Koronaepidemian ja elvyttävän talouspolitiikan vaikutukset näyttävät jakautuneen epätasaisesti. Vaikka kansallinen kaikkien alojen yhteenlaskettu palkkasumma oli jo heinäkuussa palautunut edellisvuoden tasolle, tulojakaumassa on merkittäviä eroja. Erityisen haastava tilanne on ollut nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ulkomaalaisten osalta.

Palkkasummassa suurimman notkahduksen ovat kärsineet alle 25-vuotiaat. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kasvoi heinäkuun loppuun mennessä Etelä-Savossa 26% ja pitkäaikaistyöttömien osuus 21%. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli heinäkuun lopussa Mikkelin seutukunnassa 36%.

Seuraavat kaksi Helsinki GSE:n kuvaajaa antavat tilannekuvan kaupungeittain ja ikäryhmittäin.

Palkkasumman kehityksen muutos isoissa kunnissa heinäkuu 2019 vs. heinäkuu 2020.
Lähde: Helsinki Graduate School of Economics.
Palkkasumman kehitys ikäluokittain, heinäkuu 2019 vs 2020.
Lähde: Helsinki Graduate School of Economics

Yhdeksi selittäväksi tekijäksi nuorten aikuisten palkkasumman kehityksen osalta on arvioitu uuspalkkauksen vähentymistä – opinnoistaan valmistuneet nuoret aikuiset eivät ole koronaepidemian vuoksi työllistyneet entiseen tapaan.

Asumistukihakemusten määrä on Etelä-Savossa reilun kymmenyksen edellisvuotta korkeammalla tasolla, eikä trendi ole vielä merkittävästi laskenut. Alkuvuonna kasvussa ollut yritysten konkurssihakemusten määrä sen sijaan kääntyi jo touko-kesäkuun vaihteessa laskuun. Syksylle kuitenkin ennakoidaan näiden osalta toista aaltoa – varsinkin jos koronaepidemian toinen aalto merkittävästi pahenee.

Sekä mikkeliläisten yritysten suhdannenäkymät että alueen työllisyys vaikuttavat tällä hetkellä olevan valtakunnallista paremmalla tasolla. Pidetään tästä kehityksestä kiinni.

Teksti: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Julkaistu: 10.09.2020