Kaupunginjohtaja Timo Halonen kertoo joulukuun videoblogissaan valtuuston hyväksymästä talousarviosta sekä päättyneistä YT-neuvotteluista. Samalla kaupunginjohtaja kuitenkin muistuttaa, että vaikka taloudellisesti aika on tiukkaa, tehdään kaupungissa paljon hienoa kehittämistyötä, josta osoituksena ovat kaksi kaupunkiin myönnettyä KunTeko-palkintoa. Lopuksi kaupunginjohtaja toivottaa rauhaisaa joulun aikaa kaikille.
Mikkeliläinen start-up-yritys Puuni on kehittänyt päästökompensointiin menetelmän, jossa yritykset voivat vähentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä lisäämällä kotimaisia hiilinieluja.
Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia, esimerkiksi muutetaan teollista prosessia vähempipäästoiseksi tai rahoitetaan uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.
Puuni tarttuu päästökompensointiin konkreettisemmin toimin: se metsittää Suomessa kuntien omistamia joutomaita, esimerkiksi viljelykäytöstä poistuneita pakettipeltoja.
– Maailmalta ostetun hiilidioksidikompensaation vaikuttavuus voi jäädä yrityksille usein epäselväksi. Puuni tekee todellista kompensaatiota, jota voi myös seurata. Poistamme hiilidioksidia ilmakehästä uudelleenmetsittämällä kuntien joutomaita yhdessä suomalaisten yritysten kanssa, kertoo Puuni Oy:n toimitusjohtaja Joona Puhakka.
Vapaaehtoisia hyvitysmaksuja tarjoavien yritysten määrä ja markkinan koko kasvaa paitsi maailmalla, myös Suomessa. Useampi kotimainen yritys myy myös uudelleenmetsitystä. Puuni on kuitenkin alalla ensimmäinen toimija, joka metsittää nimenomaan kuntien maita.
Joona Puhakan mukaan Puunin menetelmä on poikkeuksellisen kestävä.
– Puuni istuttaa metsää kuntien maille, mikä on pitkäaikaista toimintaa, sillä metsitämme maan sadan vuoden ajaksi, Puhakka sanoo.
– Teemme uudelleenmetsitystä esimerkiksi pakettipelloille, maanläjityspaikoille ja jätemaille, joilla metsä ei kasva luontaisesti. Syntyy konkreettisesti uutta metsää eli uusia hiilinieluja. Istutuksessa työllistämme kotimaisia metsähoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä. Puunin päästökompensaatiojärjestelmä on läpinäkyvä: asiakas saa satelliittikuvineen ja koordinaatteineen tarkat tiedot siitä, missä hiilinielu sijaitsee.
Puuni Oy:n asiakkaita ovat yritykset, jotka haluavat hallita hiilijalanjälkeään. Päästöjen kompensointi on monelle yritykselle merkittävä kilpailuetu.
– Nykyään asiakkaat, henkilökunta ja sijoittajat vaativat yrityksiltä hiilineutraaliutta, Joona Puhakka toteaa.
Puuni määrittää asiakkaan hiilijalanjäljen standardoitujen laskelmien perusteella, ja tarjoaa asiakkaalle päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelua. Mikäli asiakas tavoittelee hiilineutraalisuutta, Puuni tarjoaa mahdollisuutta kompensaatioon.
Puunin ensimmäinen kunta-yhteistyökumppani Suomessa on Mikkelin kaupunki. Puunilla on Mikkelin kaupungin kanssa sopimus 3,8 hehtaarin maa-alasta, joka siirretään päästökompensaation käyttöön.
– Neuvotteluissa on huomattavia määriä lisää maa-alueita Suomessa. Myös kansainväliset kasvutavoitteemme ovat kovat. Olemme avanneet keskustelua esimerkiksi Ruotsin ja Intian suuntaan, ja tavoitteena on toimia maailmanlaajuisesti. Markkina on tällä hetkellä erittäin kuuma, Puhakka sanoo.
Puuni Oy on vuonna 2019 Mikkeliin perustettu kasvava yritys, jossa työskentelee tällä hetkellä neljä työntekijää. Yrityksen kehittämisestä vastaa hallituksen puheenjohtaja Joona Puhakka. Yritysten hiilijalanjälkien laskennasta ja hiilinielujen kehittämisestä vastaa biokemisti Juha Siitonen, Puuni Oy:n teknologiasta ja sen kehittämisestä ohjelmistokehityksen ammattilainen Petri Kämäräinen ja liiketoiminnan kehittämisestä metsänhoitaja Teemu Saramäki.
Kuva: Puuni Oy:n perustajajäsen Juha Siitonen (vasemmalla) luovutti Slush-tapahtuman yhteydessä pidetyn pokeriturnauksen voittajalle 30 tonnin päästökompensaatiokiintiön. Turnauksen voitti ArcticStartupin toimitusjohtaja Jan Ameri. Riskirahoitusyhtiö OpenOcean osti kompensaation Puunilta.
Teksti: Elina Jäntti
Astuvansalmen kalliomaalaukset on hyväksytty ensimmäisenä suomalaisena kohteena Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin. Kalliotaidereittiä ja sen mahdollisuuksia Saimaan alueen matkailulle esitellään kalliotaideseminaarissa Mikkelissä 22.11.
Etelä-Savossa on maailman mittakaavassa ainutlaatuisen runsas esiintymä kalliomaalauksia. Ristiinan Astuvansalmella sijaitsevat maalaukset muodostavat yhdessä Pohjoismaiden suurimman kalliomaalausten kokonaisuuden. Suomessa kalliotaidekohteita ei ole vielä juurikaan hyödynnetty matkailussa. Esihistoriallisen kalliotaiteen kulttuurireitti on Euroopan neuvoston hyväksymä ja siihen kuuluu noin 160 kohdetta, joista suurin osa on Etelä-Euroopassa.
– Kalliotaide kiinnostaa niin paikallisia kuin matkailijoitakin. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat meidän kansainvälisesti tunnetuin matkailunähtävyytemme ja haluamme kehittää sitä kestävällä tavalla. Prehistoric Rock Art Trails -jäsenyys tarjoaa myös Etelä-Savon muille kunnille hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön kehittää kalliotaidekohteita, sanoo matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä.
– Mikkelin seudulla on ollut asutusta jo tuhansia vuosia. Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat esihistoriallisten jäämistöjen kruununjalokivi ja kansainvälisesti tunnetuin matkailuvalttimme. Emme välttämättä ole aina ymmärtäneet Astuvansalmen merkitystä matkailullisesta näkökulmasta, mutta asiat ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Meillä on Ristiinassa, Yöveden äärellä, ainutlaatuinen historiallinen kohde, sanoo Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen avauspuheenvuorossaan kalliotaideseminaarissa.
Astuvansalmen kalliomaalaukset ovat arviolta 4500 – 6000 vuotta vanhoja. Paikalle pääsee polkua pitkin, joka lähtee osoitteesta Suurlahdentie 2040. Matkaa maalauksille on noin kaksi kilometriä.
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia
Valtuuston kokouksessa, veroprosenttien käsittelyn aluksi, kaupunginjohtaja Timo Halonen käytti asiasta yleispuheenvuoron. Lisäksi useat valtuutetut käyttivät useita yleispuheenvuoroja.
Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen (kesk.) esitti Jaakko Väänäsen (kesk.) ja Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain yhdellä prosenttiyksiköllä eli nostamista 20,50 prosentista 21,50 prosenttiin.
Lisäksi valtuutettu Raimo Heinänen (ps.) esitti Jussi Marttisen (ps.) kannattamana tuloveroprosentin nostamista vain 0,75 prosenttiyksiköllä eli 21,25 prosenttiin.
Ensimmäinen äänestys koski muutosesityksiä. Nykäsen esitys keräsi enemmän kannatusta kuin Heinäsen (32–3, 16 tyhjää ääntä). Toisessa tuloveroprosentin äänestyksessä Nykäsen esitys hävisi äänestyksen kaupunginhallituksen esitykselle äänin 42–9. Näin kaupunginhallituksen esitys tuli päätökseksi.
Jaakko Väänänen (kesk.) esitti valtuutettu Markku Kakriaisen (kesk.) kannattamana, että yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään 1,25 % sekä muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 1,25 %.
Esitykset päätyivät äänestykseen. Kaupunginhallituksen esitys (1,37 %) yleisestä kiinteistöveroprosentista voitti äänin 42–9. Lisäksi muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti määriteltiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti (1,50 %) äänin 41–10.
Muut veroprosentit vuodelle 2020 hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.
Kaupunginjohtaja Timo Halosen talousarvioesityksessä esitellään myös investoinnit, jotka Mikkelin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan kehityksen ja elinvoiman turvaamiseksi – kireästä taloustilanteesta huolimatta.
Kyseiset investoinnit toteutuvat suunnitellusti, ellei talousarvion päätösvaiheessa koeta dramaattisia muutoksia investointilistaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätökset talousarviosta joulukuussa.
Investointeihin kuuluvat uusi jätevedenpuhdistamo, Rantakylän päiväkoti, Viitostien liikenneverkkoratkaisut, eteläinen aluekoulu, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Kalevankankaan jalkapallohalli, strategiset kehittämisalustat, Rantakylän ”kivikoulun” korjaus sekä kaupungin virastotalon peruskorjaus.
Uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan kallion sisään
Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo tulee olemaan yksi Euroopan moderneimmista, johon on sidottu myös akateemista tutkimustyötä. Kyseessä on kaupungin historian suurin yksittäinen investointi. Vuoden 2020 maksuosuus on 18 miljoonaa euroa.
Uusi puhdistamo louhitaan kallion sisään Metsä-Sairilan alueelle. Rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila 2020+ -kokonaisuutta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouteen liittyvää liiketoiminta-, tutkimus- ja kehitysympäristöä olemassa olevan jätekeskuksen yhteyteen.
Urpolaan uusi koulu, Rantakylään uusi päiväkoti
Keväällä 2018 julkaistiin kaupunkirakenneselvitys, jossa määriteltiin Mikkelin koulu- ja päiväkotiverkot. Urpolaan nouseva uusi eteläinen aluekoulu ja Rantakylän päiväkoti ovat kyseisen selvityksen hankkeita. Aluekouluun on varattu vuonna 2020 kolme miljoonaa euroa ja Rantakylän päiväkotiin 3,5 miljoonaa euroa.
Viitostien uusiminen jatkuu
Viitostien remontti Mikkelin ja Juvan välillä jatkuu ja valmistuessaan valtatie tulee olemaan nopeampi ja turvallisempi. Kaupungin rahoitusosuus on 3,2 miljoonaa euroa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti täydentää Mikkelin tutkimus- ja museokenttää
Mikkelin kaupunki on sitoutunut Sodan ja rauhan keskus Muistin perustamiseen. Uusi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedekeskus perustetaan Päämajamuseon viereen. Maksettavaa on 2,7 miljoonaa euroa.
Kalevankankaan jalkapallohallihanke on viivästynyt
Kalevankankaan vanha kuplahalli on tullut tiensä päähän; jalkapalloilijoiden talviolosuhteet kaupungissa ovat menneet alaspäin. Uusi halli on päätetty rakentaa, mutta tällä hetkellä hanke on jäissä markkinaoikeudessa valituksen vuoksi. Asian ratkettua kaupungin on noudatettava jo tehtyjä päätöksiä ja sopimuksia tai maksettava korvaukset rakennuttajalle. Uusi halli maksaa 2,4 miljoonaa euroa.
Strategiset kehittämisalustat tulevaisuuden toivoina
Mikkelin kaupungin strategisia kehittämisalustoja ovat Memory Campus -arkistointilaitos ja kaikki siihen liittyvä liiketoiminta, Kalevankankaan liikunta- ja hyvinvointialue sekä EcoSairilan biotalouden kokonaisuus. Näiden kehittämiseen on varattu 1,6 miljoonaa euroa.
Kivikoulu kuntoon Rantakylässä, keskustassa virastotalo vaatii toimenpiteitä
Rantakylän yhtenäiskoulun niin sanottu kivikoulu vaatii korjausta yhdellä miljoonalla eurolla. Mikkelin kaupungintalon vieressä sijaitseva virastotalo kaipaa myös pikaisia korjauksia. Rakennuksessa on ilmennyt sisäilmaongelmia. Hintalappu on miljoona euroa.
Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia
Viitostien ja Pieksämäentien eritasoliittymä sekä Salosaarentie ovat suljettuna liikenteeltä keskiviikosta 29.10. alkaen.
Kiertoteinä ovat Kinnarinkatu–Arinakatu sekä samanaikaisesti liikenteelle avattava Katajalahdentie Visulahdessa. Työmaavaihe kiertoteineen kestää arviolta syksyyn 2020 saakka. Linkki karttaan. Liikennejärjestelyt johtuvat nykyisen eritasoliittymän alueen rakennustöistä. Alueella puretaan nykyisiä tie- ja siltarakenteita sekä rakennetaan uutta valtatietä.
Työmaa aiheuttaa 30.10. kello 6.15 alkaen muutoksia joukkoliikennereitteihin: Linja 2 Hallitustori–Tupala, Linja 3 Hallitustori–Visulahti ja linja 12 Hallitustori–Launiala (uusi linja).
Paikallisliikenteen linjojen 2 ja 3 nykyisiä reittiosuuksia lyhennetään. Launialan linjaosuudelle perustetaan uusi linja 12. Linjat eivät aja Salosaarentien kautta. Linjat 2 ja 3 käyttävät avattavaa kiertotieosuutta, linja 12 ajaa Juvantien kautta ja edestakaisin Launialankadun linjaa.
Jalankulku- ja pyöräteihin nyt tehtävät liikennejärjestelyt eivät vaikuta.
Sodan ja rauhan keskus Muisti avautuu Mikkelissä keväällä 2021. Uuden tiedekeskuksen yhteydessä sijaitsevaan ravintolatilaan etsitään nyt yrittäjäkumppania.
Sodan ja rauhan keskus Muistista tulee yksi Mikkelin matkailun kärkikohteista. Keskuksen suunnitelmiin on alusta saakka kuulunut laadukas kahvila-ravintola. Ravintolayrittäjä saa käyttöönsä aiemmin koulun ruokalana toimineet ravintolatilat, jotka remontoidaan uutta tarkoitusta vastaaviksi. Tilat soveltuvat hyvin myös kokousten ja muiden yksityistilaisuuksien järjestämiseen.
Sodan ja rauhan keskus Muistin organisaatio järjestää infotilaisuuden ravintolakumppanuudesta kiinnostuneille jo toimiville yrittäjille tai yrittäjiksi aikoville tiistaina 19.11. Tilaisuudessa kerrotaan lisää kumppanimallista, kumppaninvalintaprosessista ja tiloista, joihin pääsee myös tutustumaan. Samalla on mahdollisuus keskustella ravintolakonseptiin liittyvistä ideoista.
Kiinnostuneilta toivotaan ennakkoilmoittautumista osoitteeseen jenni.korhonen@muisti.org. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestiä kiinnostuksestaan kumppanuuteen, vaikka ei pääsisikään tilaisuuteen.
Valinta kumppaniyrittäjästä tehdään alkuvuonna 2020.
Infotilaisuus ravintolayrittäjyydestä kiinnostuneille
Aika: 19.11.2019 klo 15–17
Paikka: Savilahdenkatu 13, 50100 Mikkeli, josta siirrytään yhdessä päämajatalon siivessä sijaitseviin ravintolatiloihin.
Lisätietoja tilaisuudesta: näyttelytuottaja Jenni Korhonen, jenni.korhonen@muisti.org, 050 475 3808
Lisätietoja kumppanuudesta: toimitusjohtaja Olli-Pekka Leskinen, olli-pekka.leskinen@muisti.org, 045 110 2013
Mikkelin Hallitustorilla oleva Muikkukoppi alkaa toimia ”KontTorina” 23. joulukuuta asti.
KontTori -idean isänä ovat Mainostoimisto Kixitin Vesa Kärkkäinen ja mikkeliläinen Veli-Pekka Mesiäinen. KontTorin sisustuksen on toteuttanut Mikkelin Toimintakeskus ry:n Uutta elämää -myymälän henkilökunta.
KontTorista voi näppärästi hankkia Uutta elämää -myymälän tuotteiden lisäksi puolenkymmenen mikkeliläisen kutojan ja ruoka-alan osaajan valmistamia tuotteita. Tarjolla on pop up -tyylisesti muun muassa hapankaalia, leipää, kakkuja, säilykkeitä ja monenlaisia uniikkeja lapasia ja sukkia.
Avajaiset 18.10.
Mikkomarkkinahumun tauottua KontTorin viralliset avajaiset ovat perjantaina 18. lokakuuta kello 11.30 alkaen. Avajaisten ohjelmassa on tuote-esittelyiden lisäksi arpajaiset. Arpalipuke on maksuton ja palkintoina on viisi tuotekassia, jotka ovat kukin 30 euron arvoiset. Etelä-Savon pelastuslaitokselta on palomestari Eero Aho lupautunut valaisemaan KontTorin ja samalla Aho jakaa toriväelle 100 kappaletta paloautoheijastimia pimeän vuodenajan turvaksi.
KontTori on avoinna ma – pe klo 11 – 17 ja la klo 10 – 15 sekä joulukuussa su klo 10 – 15.
Mikkelin Torikauppiaat ry:n puheenjohtaja Kaija Ahonen toivottaa KontTorin väen tervetulleeksi virkistämään syystalven torin tarjontaa.
– Tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä tori kipeästi tarvitsee. Olen päässyt ennakkoon maistelemaan myyntiin tulevia tuotteita ja täytyy sanoa, että mahtavia herkkuja ovat kaikki olleet. Tuoreiden lähituotteiden lisäksi saa samalla mukavat tuliaiset kotiin tai lahjaksi Uutta elämää -tuotevalikoimasta, Kaija Ahonen iloitsee.
Mikkeli palaa rallin SM-kalenteriin kaudella 2020. SM Vaakuna-ralli tekee paluun välivuoden jälkeen.
– Välivuosi teki hyvää koko järjestelyporukalle. Ydinporukka on pieni ja välillä tekee hyvää levätä ja kokeilla jotain muuta. Laakereilla emme ole kuitenkaan lepäilleet, vaan alkuvuodesta teimme rallisprint-kilpailun sekä parin kymmenen vuoden tauon jälkeen myös jokkiskisan, kertoo kilpailunjohtaja Tomi Jääskeläinen, joka toimii myös kisan järjestelyistä vastaavan Mikkelin Urheiluautoilijoiden puheenjohtajana.
Helmikuussa 2020 ajetaan jo tuttuun tapaan kaksipäiväinen kilpailu, ajankohta on siirtynyt hieman totuttua aiemmaksi, 6. – 7. helmikuuta.
– Siirron takana on useampiakin syitä. Olemme ajankohdalla halunneet karsia päällekkäisyyksiä niin Mikkelissä järjestettävien tapahtumien osalta kuin myös rallin MM-kalenterin osalta. Toki ajankohtaan vaikuttaa myös talvilomien ajankohta, sillä osa ralliliikenteestämme kohdistuu Viitostielle, jolla hiihtolomien aikaan riittää muutakin liikennettä. Nyt lomat ajoittuvat rallimme jälkeisille viikoille, Jääskeläinen kertoo.
Kilpailuaikataulu noudattaa tuttua ja hyväksi havaittua kaavaa: perjantaina kilpailuviikonlopun avaa Mikkelin raviradalla ajettava yleisöerikoiskoe henkeä salpaavine ohjeisohjelmineen ja ilotulituksineen.
Lauantaina kilpailijoita odottaa kahdeksan erikoiskoetta lumisessa eteläsavolaisessa metsämaisemassa. Yhteensä kilpailureitissä on noin 300 kilometriä, joista erikoiskokeita vähän päälle 110 kilometriä.
Rallin järjestämisvastuu on Mikkelin Urheiluautoilijoilla. Erikoiskokeiden ja huoltoparkin järjestämiseen osallistuu seuroja ja yhteisöjä niin Mikkelistä kuin lähikunnistakin.
Ralli SM-sarjan kauden 2020 toinen osakilpailu, SM Vaakuna-ralli Mikkeli, järjestetään 6. – 7.2.2020 Mikkelissä ja sen ympäristössä. Kilpailun säännöt julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan joulukuun puolessavälissä ja reitti julkaistaan tammikuun alussa.
Kuva: Tomi Hänninen
Pientalotonttien hakuaika Mikkelissä alkaa 1. lokakuuta. Tonttihaussa on haettavana kahdeksan viihtyisää tonttia Rantakylässä Vuolingon alueella.
Tontit ovat pinta-aloiltaan 1274 – 1686 m2 ja rakennusoikeuksiltaan 318-421 k-m2. Tontit voi joko vuokrata tai ostaa. Tontit ovat heti rakennettavissa.
Tonttihaku alkaa 1.10. kello 9 ja päättyy 25.10. kello 15. Haettavia tontteja voi tarkastella ja hakea sähköisessä tontinhakujärjestelmässä kartta.mikkeli.fi/vapaattontit.
Lisää tietoa tonttien hakemisesta sekä tarvittavia yhteystietoja on täällä (klikkaa linkkiä).
