Mikkeliin tulee kesäksi 30 kaupunkipyörää. Avajaistarjouksena alle puolen tunnin pyöräilyt ovat maksuttomia 1.6. asti. Tavoitteena on kokeilla kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuutta ja arvioida palautteen perusteella kaupunkipyörien soveltuvuutta Mikkeliin.
Kaupunkipyörät ovat jo saapuneet Mikkelin kaupunkikuvaan tänään keskiviikkona. Pyöriä voi vuokrata nyt touko-kesäkuun vaihteesta aina lokakuun loppuun asti. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä KaaKau Oy:n kanssa.
-Vuokraus tapahtuu Donkey Republic -mobiilisovelluksen avulla. Esimerkiksi tunnin vuokraus maksaa kaksi euroa ja kausipassi 35 euroa, kertoo KaaKau Oy:n toimitusjohtaja Aleksanteri Repo.
Pyörät ovat saatavilla kaupunkikeskustan alueella Kalevankankaalta Mikkelipuistoon asti. Tarkat asemapaikat ovat kokeilun alkuvaiheessa Saimaa Stadiumin edusta, konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelin tori, rautatieasema, satama ja Mikkelipuisto.
-Tulemme vaihtamaan asemapaikkoja tai lisäämään niitä tarvittaessa annetun palautteen ja kaupunkipyörien käytön mukaan, Repo jatkaa.
Mikkelin kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupunkipyörät toimenpiteeksi kaupunkistrategian Hyvän elämän ohjelmassa. Kaupungilla on kävelyn ja pyöräilyn edistämissuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Lisäksi kaupunki on sitoutunut pyöräilyn olosuhteiden edistämiseen Pyöräilykuntien verkoston aktiivisena jäsenenä.
-Elävään ja aitoon kaupunkikeskustaan kuuluvat erityisesti kävelijät ja pyöräilijät. Tämän kokeilun myötä saamme otettua ison askeleen liikkumisen kehittämiseksi, iloitsee tekninen johtaja Jouni Riihelä.
Mikkeli astuu kaupunkipyöräkokeilun myötä muiden itäsuomalaisten kaupunkien joukkoon, sillä Etelä-Savon kaupunkeja lukuun ottamatta kaupunkipyöräjärjestelmä on käytössä muissa Itä-Suomen kaupungeissa.
Lisätiedot:
Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki
044 794 2515
email. jouni.riihela(at)mikkeli.fi
Aleksanteri Repo, toimitusjohtaja, KaaKau Oy
040 075 7150
email. aleksanteri(at)kaakau.fi
Mikkeliin syntyy uusi, kansallisesti merkittävä osaamiskeskittymä ja tutkimusympäristö Memory Lab. Se on osa Kalevankankaan Memory Campusta ja palvelee Mikkelissä jo toimivia muistiorganisaatioita ja yrityksiä, mutta luo myös uutta.
Memory Lab on laaja, vuosina 2021–23 toteutettava kokonaisuus, joka vahvistaa Mikkeliin pitkäjänteisesti rakennettua, valtakunnallisesti ainutlaatuista arkistoinnin, digitoinnin ja tiedonhallinnan osaamiskeskittymää.
Memory Labin myötä rakennetaan uusia toimitiloja ja hankitaan laitekantaa ja teknologiaa eli varustetaan dataperustaisen tiedon jalostamiseen erikoistunut tutkimusympäristö. Kyseessä on yli seitsemän miljoonan euron investointi, jolle haetaan EU-rahoitusta.
Valtakunnallisesti merkittävä ja kansainvälisesti tunnettu osaamiskeskittymä
Käytännössä Memory Lab tukee myös työpaikkojen ja Kansallisarkiston massadigitoinnin volyymin kasvattamista Mikkelissä.
– Huippuluokan tutkimusympäristöt ovat omiaan vetämään puoleensa huippuosaamista, niin tutkijoita kuin yrityksiä. Tavoitteena on myös tukea uutta opiskelijayrittäjyyttä ja vauhdittaa startup-yritysten kasvua, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko kertoo.
Xamkissa on tarjolla kaksi alan koulusta: tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus sekä digitoinnin asiantuntijoille suunnattua täydennyskoulutusta. Memory Labin myötä myös uudet koulutusavaukset ovat mahdollisia.
– Nyt tehty avaus on erittäin tervetullut ja kaupunki kiittää ammattikorkeakoulua Memory Campus -kehittämisalustan kirittämisestä uudelle tasolle. Toteutuessaan Memory Lab edesauttaa merkittävästi alan toimijoita digitointiin ja datan hyödyntämiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa alueellemme, Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen summaa.
– Memory Labissa Kansallisarkiston konkreettiset tarpeet kohdistuvat digitointiprosessien kehittämiseen, automatisointiin, laadunvarmistukseen ja datan edelleen käytön parantamiseen. Massadigitointi tuottaa yhteiskunnalle välttämätöntä datapääomaa, jota Memory Lab jalostaa asiakastarpeiden pohjalta. Eli digitoinnissa syntyvän datan ympärille syntyy uutta liiketoimintaa, painottavat tutkimusjohtaja, dosentti Päivi Happonen ja tutkimuspäällikkö Tomi Ahoranta Suomen Kansallisarkistosta.
Yhteiskehittämistä tekoälyn avulla
Memory Lab tarjoaa innovatiivisen ympäristön, jossa voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia pitkäkestoisesti säilytettävän datan jalostamiseen ja kaupallisten palvelujen tuottamiseen uusille toimialoille. Toimitilaan on valmis muuttamaan esimerkiksi yritysten muistinhallintaan sähköisiä palveluita tuottava kasvuhakuinen Disec Oy.
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen
LUT-yliopiston uusi Etelä-Savon EMBA -ohjelma keskittyy strategiseen johtamiseen, jonka lisäksi teemaksi valitaan tietojohtaminen, innovaatiojohtaminen tai hankintojen johtaminen. Kolmivuotisen ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti yritysten ja organisaatioiden johtajat, päälliköt ja asiantuntijat.
-Etelä-Savosta käydään yllättävän paljon suorittamassa MBA-ohjelmia muissa maakunnissa. Uuden Etelä-Savon EMBA:n sisällön osalta LUT on kuunnellut tarkkaan maakunnasta tulleita toiveita, pääsihteeri Matti Malinen Mikkelin yliopistokeskuksesta kertoo.
Perinteisiin maisteriohjelmiin verrattuna Executive MBA -ohjelmiin hakeutuvat jo työelämässä johtotehtävissä olevat tai näihin etenemispolulla olevat hakijat. Etelä-Savon ohjelmassa syvennetään erityisesti osallistujien strategista ajattelukykyä.
-EMBA-opiskelijoilla on usein pohjakoulutuksena jo jokin korkeakoulututkinto, esim. insinööri- tai tradenomitutkinto ammattikorkeakoulusta tai diplomi-insinööri tai maisteritutkinto yliopistosta, mutta tutkintovaatimuksesta voidaan joustaa työkokemusta painottaen, LUT-yliopiston Carita Liikanen kertoo ohjelmaan hakijoista.
-Koska pohjatieto on olemassa, on osallistujien tavoitteena on enemmänkin täsmäosaamisen hankkiminen kuin uusi tutkinto. EMBA-ohjelma tuo lisäarvoa suoraan osallistujan työtehtäviin ja työorganisaatioon, sillä suoritukset tehdään harjoitustöinä, joissa luennoilla opittu teoria sovelletaan omaan työhön ja yritykseen. EMBA-ohjelma voi olla myös ratkaiseva tekijä osallistujan urakehityksessä, Liikanen jatkaa.
Ohjelman suoritusaika työn ohessa on 2–3 vuotta. Akateeminen laajuus on 95 opintopistettä ja sisältöön kuuluu myös lyhyt ulkomaan opintojakso eurooppalaisessa yhteistyöyliopistossa.
EMBA valmistaa tutkitusti suorittajiaan johtotason tehtäviin
LUT-yliopiston vuosina 2005–2013 toteuttamien vaikuttavuuskyselyjen mukaan ohjelman aikana tai sen jälkeen 17,2 % osallistujista on edennyt päällikkö- ja asiantuntijatasolta johtotason tehtäviin. Lähes kolmannes osallistujista on jo tullessaan johtotehtävissä.
-EMBA on arvostettu työelämässä arvostettu opintopolku ja myös työnantajalle signaali halusta henkilökohtaiseen kehittymiseen, Malinen arvioi.
Osallistujat kokevat erityisen tärkeäksi myös kokemusten jakamisen ja verkostoitumisen ohjelman aikana.
-Olemme nyt tuoneet EMBA-ohjelman Etelä-Savoon eteläsavolaisia yhteistyötahojemme toiveita kuunnellen ja tarpeet huomioiden. Ja tietysti koulutuksen tuominen lähelle voi olla osallistumispäätöstä helpottava tekijä.
LUT EMBA on Etelä-Savossa ainoa lajissaan. Lähimmät MBA- ja EMBA-ohjelmat ovat Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.
MIKÄ LUT-yliopiston uusi Etelä-Savossa aloittama Executive MBA-ohjelma, joka alkaa syksyllä 2021.
KENELLE Yritysten ja organisaatioiden johtajat, päälliköt ja asiantuntijat, jotka haluavat kehittää strategista ajattelukykyään ja johtamistaitojaan. Yritykset ja organisaatiot, jotka ymmärtävät avainhenkilöidensä ajattelukyvyn voiman.
MILLOIN Aloitus syksyllä 2021, ohjeellinen kesto työn ohessa 2–3 vuotta.
HINTA JA LAAJUUS Hinta noin 30 000 € + alv 24 %. Ohjelman akateeminen laajuus on 95 opintopistettä.
Mikkelin kaupunki käynnistää uuden valtuustokauden strategiatyön avaamalla asukas- ja sidosryhmäkyselyn. Kysely on avoinna 6.6.2021 asti. Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyön tausta-aineistona. Kysely on avoinna kaikille kaupunkilaisille. Kaupunki haastaa erityisesti valtuustoon pyrkivät ehdokkaat vastaamaan kyselyyn sekä jakamaan kyselylinkkiä omissa verkostoissaan.
Kyselyn markkinointia vauhditetaan lyhyillä videoklipeillä, jotka julkaistaan kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
Helsinki, Suomi – Geyser Batteries Oy on suomalainen cleantech-alan startup-yritys, joka tarjoaa asiakkailleen korkean suorituskyvyn akkuja. Ne perustuvat patentoituun sähkökemiaan, jossa elektrolyyttinä on vesiliuos. Yhtiö on ilmoittanut perustavansa tuotekehitys- ja tuotantolaitoksen Mikkeliin.
Yksityisten pääomasijoittajien ja Business Finlandin tuella Geyser Batteries Oy on vuosien 2019-2021 aikana tehnyt mittavasti työtä uudenlaisen akkuteknologiansa tuotannon automatisoimiseksi ja perustaa nyt tuotantolaitoksen. Tätä varten yritys kilpailutti kahdeksan suomalaiskuntaa; tärkeimpinä kriteereinä sijainti, kumppaniverkostot, kunnan tarjoama liiketoiminnallinen ja taloudellinen tuki sekä paikallinen elinkeinoelämä. Kilpailutuksessa parhaiten menestyi Mikkelin kaupunki, jonne yritys perustaa tuotekehitys- ja tuotantoyksikkönsä. Geyser Batteries Oy:n pääkonttori sijaitsee jatkossakin Helsingissä.
Tuotanto Mikkelissä käynnistetään olemassaolevissa vuokratiloissa, jotka soveltuvat ihanteellisesti akkutuotantoon. Tuotantolaitoksen on arvioitu käynnistävän toimintansa vuonna2022 ja työllistävän alkuvaiheessa noin 30 henkilöä. Yritykseltä odotetaan nopeaa kasvua sekä merkittävää työllistämisvaikutusta alueella.
Mikkeli sijaitsee Itä-Suomessa ja on osa Etelä-Savon aluetta. Kunnan väkiluku on yli 50 000 henkilöä, ja pinta-ala runsaat 3000 neliökilometriä, josta yli 10% on vesistöjä. Teollinen toimiala elää vahvasti Mikkelissä, ja kaupunki on hyvien yhteyksien päässä Helsingistä.
-Olemme todella tyytyväisiä voidessamme julkistaa tulevan tuotekehitys- ja tuotantoyksikkömme uuden kotikaupungin. Valinta kuntien välillä ei ole ollut helppo, ja tahdomme vielä kiittää kaikkia kilpailutukseen osallistuneita mielenkiinnosta ja tuesta.
-Mikkeli tarjoaa meille hyvät yhteydet, soft-landing -palvelua, tutkimusyhteistyömahdollisuuksia sekä paljon tukea. Arvostamme suuresti Mikkelin yhteistyökykyä. Tuotantolaitoksen lisäksi alueen tarjoamat yritysyhteistyömahdollisuudet kiehtovat meitä, ja olemmekin käynnistämässä alueella sähkönjakeluverkkojen pilottihanketta. Odotamme innolla yhteistyötä Mikkelin kanssa ja yrityksemme kasvua siellä, kertoo Andrey Shigaev, Geyser Batteries Oy:n toimitusjohtaja.
-Mikkeli toivottaa Geyser Batteriesin lämpimästi tervetulleeksi. Meidän näkökulmastamme tämä on hieno mahdollisuus luoda kasvua kaupunkimme cleantech-teollisuuteen. Uskon, että yhteistyöverkostomme tarjoaa Geyser Batteriesille ihanteellisen ympäristön yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, kuvailee Juha Kauppinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimitusjohtaja.
Lisätiedot:
Anu Rousku, Business Development and General Administration Manager
Geyser Batteries Oy
a.rousku@geyserbatteries.com
Juha Kauppinen, toimitusjohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
juha.kauppinen@mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 616
Geyser Batteries
Geyser Batteries Oy perustettiin vuonna 2018, ja se työllistää monipuolisen ryhmän yrittäjiä, insinöörejä ja myynnin ammattilaisia, joilla on yli 25 vuoden kokemus erikoisakkujen tutkimuksesta, suunnittelusta ja valmistuksesta. Yritys kehittää ja valmistaa uudentyyppisiä suuritehoisia ja vesipohjaisia akkuja, jotka kykenevät yli miljoonaan nopeaan purkaus-latausjaksoon myös erittäin alhaisissa lämpötiloissa. Vesipohjaisen elektrolyytin ja uuden sähkökemian ansiosta Geyser Batteriesin tuotteilla on erittäin pieni hiilijalanjälki, ne ovat paloturvallisia, ja lisäksi erittäin kilpailukykyisiä hinnaltaan.
Opas tarjoaa rahoitustietoa yrityksille ja yritysneuvojille, jotka hakevat kansainvälistymiseen liittyviä rahoitusmahdollisuuksia. Oppaassa käsitellään myös kehittyviä markkinoita.
– Olemme tehneet yhdessä eteläsavolaisten yritysten kanssa markkinaselvitystyötä kehittyvistä markkinoista. Törmäsimme siihen, että tietoa on, mutta se on hajallaan eri toimijoiden palveluissa, Venäjä-asiantuntija Karoliina Tanskanen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kertoo.
Tiedon koonnin tuloksena syntyi Kansainvälinen savolainen rahoitusopas, jossa esitellään 40 kotimaista ja kansainvälistä rahoituslähdettä ja rahoitusinstrumenttia. Opas esiteltiin 13.4.2021 pidetyssä rahoitusseminaarissa Mikkelin ja Varkauden seutujen yrityksille.
Oppaan ovat koostaneet Tapio Riihinen, Pekka Huovila, Pekka Saavalainen ja Petri Numminen. Tekijätiimi on toiminut hankkeen kautta alueen yritysten apuna.
Nanopar tähyää Pohjoismaihin – yhteistyötä jo Etelä-Afrikassa
Puumalalaisen Nanopar Oy:n markkinointipäällikkö Mari Tarkkonen ja toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen kertovat yrityksen pyrkivän kunnianhimoisesti kansainvälisille markkinoille.
Yritys käsittelee puhdistamolietteitä uudella teknologialla aiempaa tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin.
-Cleantech-toimiala on sellainen, että emme oikein voi jäädä pelkästään kotimaan varaan. EU-aluekin saattaa olla liian pieni tarkastelunäkökulma, Jaakko Kuntonen kertoo.
-Tavoitteemme on, että vuonna 2030 Nanoparin laitteistoilla käsitellään 2 % EU-alueen lietteistä eli 1,2 miljoonaa kuutiota. Ei vain Suomi, vaan koko maailma tarvitsee ympäristöystävällisemmän tavan käsitellä lietettä ja kierrättää sen orgaanisen aineen ja ravinteet. Uusiutumattoman fosforin loppuminen ja yleisesti päästöjen vähentäminen ovat maailmanlaajuisia asioita, ei vain Suomen, ja tässä me voimme auttaa, Kuntonen jatkaa.
Nanoparilla on tuotekehitystä varten pilottilaitos Puumalassa. Yritys hakee parhaillaan Euroopan innovaationeuvoston (EIC) rahoitusta.
Kansainvälinen savolainen rahoitusopas on saatavilla sähköisessä muodossa Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Navitas Kehityksen verkkosivuilta.
Opas on tuotettu osana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallinnoimaa Biotalous ja cleantech miniklusteri: vienti ja kansainvälistyminen EAKR-hanketta.
Länsisuomalaiset kaupungit sijoittuvat elinvoimamittauksissa kerta toisensa jälkeen kärkeen samaan aikaan, kun idän kaupungit menettävät sijoituksiaan. Mikä selittää eroja?
Viimeisimmässä Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissä varsinaisen tilastoihmeen teki Vaasa, joka nousi kahdessa vuodessa yhdeksänneltä tilalta toiseksi.
Vaasassa tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin, elinkeinoelämän ja kaupungissa toimivien kuuden korkeakoulun välillä. Strategiana on kehittää kestäviä ja älykkäitä energiaratkaisuja. Kaupungissa toimiikin jo noin 160 energia-alan yritystä.
Susanna Slotte-Kock toimii Vaasan kaupungin yhteiskuntasuhdevastaavana.
”Olemme olleet aina kärkijoukossa, kun on mitattu innovatiivisuutta, työllisyysastetta, yritysdynamiikkaa, työn tuottavuutta, koulutustasoa ja teollisuustuotantoa”, yhteiskuntasuhdevastaava Susanna Slotte-Kock Vaasasta sanoo.
Vaasa kuuluu niihin lännen menestyjäkaupunkeihin, joiden tutkimus- ja tuotekehityspanokset asukasta kohden ovat moninkertaiset itään verrattuna. Slotte-Kockin mukaan peräti 80 prosenttia seudun tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta.
”Uskon, että tämä johtaa siihen, että projektit ovat hyvin harkittuja ja eteenpäin vieviä. Meillä satsataan todella vahvasti myös infrastruktuuriin, koska raaka-aineiden saapuminen tänne ja valmiiden tuotteiden vienti maailmalle on tosi tärkeää. En ole myöskään kuullut toisesta kaupungista, joka omistaisi satamayhtiön ja varustamon toisen kaupungin kanssa, kuten Vaasa ja Uumaja tekevät. Meille saapuu kohta Rauman telakalta uusi aluskin, joka tulee olemaan maailman pohjoisin ympäri vuoden liikennöivä matkustaja- ja rahtilaiva ja teknologialtaan maailman ympäristöystävällisin. Siinä hyödynnetään energiaklusterin osaamista.”
Seinäjoki tahtoo pärjätä
Myös Seinäjoki pysyy mittausten kärjessä. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki arvioi, että yrittäjyys on aluetta liikkeellä pitävä voima sekä asennetasolla että käytännön toimissa.
Vuonna 2018 Seinäjoki lanseerasi uuden markkinointikonseptin ”Avaruuden pääkaupunki”. Avaruuden pääkaupungissa on tilaa unelmille ja uusille ideoille, onnelle ja onnistumisille, reippaalle tekemiselle ja kaikelle hyvälle. Kuva: Seinäjoen kaupunki
”Olemme ja pysymme elinvoimamittausten kärjessä, koska asukkaat ja yhteisöt ovat aktiivisia, yrittäjät yrittävät ja kaupunki tekee, jollei aina fiksuja, niin ainakin vähemmän tyhmiä ratkaisuja. Täällä on vahvaa ittellisyyttä ja tahtoa pärjätä. Osin tämä on siis kulttuuristakin. Sekin vaikuttaa, että poliittinen kulttuuri on suorapuheisuudestaan huolimatta säilynyt hyvänä. Meillä vedetään hienosti yhtä köyttä”, Välimäki sanoo.
Idän EU-rahoitus ei häntä harmita, sillä alueella on totuttu pärjäämään omilla rahoilla.
Erkki Välimäki on Seinäjoen elinvoimajohtaja.
”Omia kehitysmahdollisuuksia ei ole täällä sidottu ulkopuolisen rahoituksen saamiseen, vaan ensin on tahto ja tavoite ja sitten katsotaan, miten siihen päästään.”
Hän vinkkaakin, että vertailujen sijaan idässä kannattaa keskittyä omaan strategiatyöhön.
”Mitä paremmin tiedetään, mitä tahdotaan ja mitä parempi on toimijoiden välinen keskinäinen luottamus, sitä paremmin pärjätään.”
Mikkeli näyttäytyy hänelle kauniina kaupunkina, jonka väkiluvun kehitys on pitkään ollut heikko ja jonka talous on ollut kovassa ahdingossa. Muutama vinkkikin häneltä löytyy.
”Kannattaa rakentaa hyvä keskinäinen luottamus kaupungin, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden välille. Sitten pitää löytää ne asiat ja tavoitteet, joihin yhdessä uskotaan ja sitten vain toimimaan. Se pitää aina muistaa, että yli 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Siksikin yrittäjyyden kaikin puolinen tukeminen on a ja o.”
Salo on tottunut olemaan huipulla
Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi kertoo pohtineensa Salon menestystä paljon ja päätyneensä siihen, että varsinaissuomalaisuus tiivistyy salolaisissa.
”Tääl sit tehrään vaan. Sillä on pitkät perinteet. Täällä on oltu aina elinkeinojen kehittämisen kärjessä. Ensin olivat isot kartanot, viime aikoina teknologia. On totuttu siihen, että ollaan maailman huipulla, eikä pidetä sitä itse enää minään.”
Yksi salolainen erityispiirre ovat matkapuhelininsinööri-viljelijät, jotka ovat vähintään maatilalta kotoisin tai viljelevät tilojaan sivutoimisesti.
”Harmi on, että maataloudesta puhutaan eri porukoissa, vaikka siellä on nykyään paljon kokemusta ja osaamista teknologista, mitä voitaisiin hyödyntää muuallakin.”
Salo toipui Nokian ja Microsoftin lähdöistä eli maan teollisen historian vankimmasta murroksesta ilmiömäistä vauhtia. Nokian alasajovuonna kaupungissa syntyi ennätysmäärä uusia yrityksiä, kun surkuttelemaan ei jääty.
”Jossain muualla olisi ehkä samanlaisessa tilanteessa syntynyt protestilaululevyjä, kirjoja ja tv-sarjoja, mutta ei yhtään uutta työpaikkaa. Meillä perustettiin yli 300 uutta yritystä.”
Tällä hetkellä Salo painii työvoimapulan kanssa, kun Valmetin akkutehtaalle pitäisi löytää 300 uutta työntekijää ja luoda heille puitteet, että he myös pysyvät.
Salo IoT Campus on yksi Salon merkittävistä elinvoimainvestoinneista. Kaupunki omistaa kampusta hallinnoivasta osakeyhtiöstä 47 prosenttia.
”Parantaaksemme Salon saavutettavuutta olemme osakkaana mukana Turun Tunnin Juna Oy:ssä. Haluamme purkaa esteitä, jotta uusia työpaikkoja syntyy ja Salolle muodostuu uudenlainen identiteetti.”
Mikkelistä hänellä on positiivinen mielikuva. Mikke ry:n keskustan kehittämistyöstä on haettu mallia Saloon.
”Uskokaa omaan tekemiseenne ja onhan teillä siellä kaupunginjohtajana kaupunkien positiivisista mielikuvista väitellyt tohtorismieskin. Tunnistakaa vahvuudet ja heikkoudet ja olkaa sitä, mitä olette. Tehkää omaa juttuanne.”
EU-rahoitus on linjannut kehittämistä
Eteläsavolaisten olisi tärkeää miettiä, mitkä olisivat nyt alueen elinvoimatekijät, jos EU-rakennerahastorahoitusta ei olisi ollut, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala herättelee. Hän arvioi, että EU-rahoitus on vaikuttanut tavalla tai toisella alueen kehittämiseen jo neljännesvuosisadan ajan.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala varoittaa rakentamasta liiallista hallintoa EU-rahoituksen ympärille. Kuva: Sini Pennanen
”Suomeen on syntynyt tavallaan vakiohakijoiden ja -rutisijoiden joukko. Nyt olisi tärkeää mitata kaikkien hankkeiden vaikuttavuutta ja huomioida niiden rajapinta yrityksiin päin. Uusi rakennerahastokausi ja EU:n koronaelpymisen välineet antavat mahdollisuuden uusiin avauksiin, joten on tärkeää, ettei jatketa vanhaan tapaan. Kunnille tarjoamme syksyllä uutta yritysvaikutusten arviointimallia, joka on hyvä väline arvioida kuntien toimien vaikutuksia.”
Hän muistuttaa, että Suomea varoiteltiin aikanaan, ettei EU-rahoituksen ympärille saisi rakentaa lisää hallintoa.
”Kaikki hallintoon liittyvät joustot on otettava nyt käyttöön, että hankkeet saadaan kohdennettua paremmin yrityksiin. Uudella rakennerahastokaudella ei enää ole jakoa länteen ja itään, vaan yksi kansallinen ohjelma antaa liikkumatilaa. Se myös mahdollistaa paremmin yritysryhmien tukemisen toimialakohtaisesti, missä piilee suuria mahdollisuuksia.”
Uusimmassa yrittäjien kuntabarometrissa eteläsavolaisista kunnista pärjäsivät pienet kunnat, Sulkava ja Puumala, kun kaupunkien sijoitukset tippuivat.
”Eteläsavolaisten kannattaisikin katsoa, mitä muualla on tehty paremmin. Esimerkiksi Vaasassa kaupunginjohtaja sitoutui näyttävästi yhteistyöhön yrittäjäyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, mikä on heijastunut muuallekin. Se, että Vaasassa kaupungintalon kulmahuoneesta johdetaan elinkeinopolitiikkaa, on saanut aikaan kovan nousun. Elinvoimassa on kyse myös mielikuvista, ja siksi myös viestintä on keskiössä.”
Korona-aika näyttäisi nostaneen yrittäjyyden arvostusta koko maassa.
”Nyt tunnetaan jonkinlaista hyvää kohtalonyhteyttä ja tiedostetaan, että kunta ei pärjää ilman yrityksiä. Tärkein asia kuitenkin on, että päätöksenteko on yrityslähtöistä. Myös seudullisuus on valttia eli keskuskaupunki ei saa käpertyä vain itseensä, vaan sen pitää tarjota elinkeinopalveluja koko seudulle. Siitä hyötyvät kaikki.”
Tuoreimmassa kuntayritysbarometrissa kokeneet yrittäjät kertoivat arvostavansa aloittaville yrityksille tarjottavia kehittämispalveluja. Selvitysten mukaankin yrityksen elinkaari on pidempi ja varmempi, jos yritys saa alussa riittävästi palveluja ja neuvontaa.
”Kuntien pitäisi tuntea oma elinkeinorakenteensa. Pitäisi myös kysyä, arvostetaanko kaikkia yrittäjiä samoin ja huomioidaanko heidät elinkeinopolitiikassa. Esimerkiksi yksinyrittäjien määrä on kasvanut huikeasti 2000-luvulla, ja monet heistä toimivat laajoissa verkostoissa.”
Mikkeli näyttäytyy Anssi Kujalalle aurinkoisena, mökkivaltaisena alueena, joka voisi hyödyntää monipaikkaiselle asumiselle ja työnteolle avautuneita mahdollisuuksia.
”Kyselyjen mukaan 30 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä etätyötä. Miten tätä kehitystä voisi vauhdittaa ja lopulta muuntaa aluetaloutta hyödyttäväksi? Tässä voisi olla keino tasapainottaa terveellä tavalla aluekehitystä, vaikka verotukselliset, kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät, ratkaisut toteutuisivatkin vasta pitkällä aikajänteellä.”
Etelä-Savon maakunnan elinvoimabrändi on hänestä kuitenkin synkkä voivottelun takia.
”Maakunnan eripuraisuus luo vaikutelmaa, etteivät asiat suju. Porin ja Rauman mittelössä on sentään leikkimielisyyttä toisin kuin Mikkelin ja Savonlinnan hampaat irvessä olossa. Onko se vääntö maakunnalle eduksi? Kannustan alueella pohtimaan tätä.”
Hyödyntäkää moninkertaisten yrittäjien kokemus
EK:n Kuntaranking-tutkimuksen tekijä, johtava asiantuntija Jari Huovinen arvioi, että ikääntyminen näkyy idässä jo nyt niin, että yrityksillä on usein merkittäviä vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Ikääntyminen myös rasittaa kuntataloutta ja heikentää työllisyyslukuja. Lännen kasvua taas vauhdittavat vientiyritykset ja kansainväliset alihankintaverkostot.
Elinkeinoelämän Keskusliiton Jari Huovinen painottaa omien vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kuva: Robert Örthén
”Idässä on keskeistä tunnistaa omat mahdollisuudet ja vahvuudet ja hyödyntää niitä tehokkaasti. Tämä edellyttää tavoitteiltaan ja tarpeiltaan erilaisten yritysten tarpeiden tunnistamista, kuten kuinka moni on omistajanvaihdostilanteessa, ketkä suunnittelevat investointeja tai kansainvälistymistä ja miten osaajia saadaan yrityksiin. Entä miten tulevat päätökset vaikuttavat erilaisiin yrityksiin ja paljonko on kysyntää erilaisille yrityspalveluille?”
Aineistoista löytyy myös kulttuurisia piirteitä, jotka voivat jarruttaa idän kehittymistä.
”Itä-Suomessa on vahvemmin vallalla itsekseen sinnittelyn ja yksin puurtamisen kulttuuri, jolloin haasteiden kanssa jäädään useammin yksin kuin lännessä. Monilla Länsi-Suomen seuduilla yhteistyö on luontevaa, ja sinne on syntynyt vahva yhdessä tekemisen meininki.”
Sitä Huovinen ei kuitenkaan allekirjoita, että lännessä yrittäjyys olisi sinänsä vahvempaa. Hän muistuttaa, että Itä-Suomessa työnantajayrittäjien keskuudessa lienee paljon ns. sitoutujayrittäjiä, joille yritys on joskus jopa osa omaa identiteettiä ja persoonaa.
”He eivät välttämättä tavoittele merkittävää kasvua, mutta ovat vahvasti sitoutuneita yritykseensä, työntekijöihinsä ja kotikuntaansa. Yrittäjyys on voinut olla seurausta halusta asua ja työskennellä omalla kotiseudulla. Tällaiset yrittäjät ovat merkittävä voimavara, ja heidän näkemyksiään pitäisi pystyä hyödyntämään laajemmin aluekehitystyössä.”
Etelä-Savossa on paljon myös ns. moninkertaisia yrittäjiä, jotka omistavat useampia yrityksiä samanaikaisesti. Tällainen kasvuyrittäjyyden muoto on tyypillinen etenkin asukas- ja yritysmääriltään pienemmillä alueilla. Moninkertainen yrittäjä perustaa tai ostaa uusia yrityksiä alkuperäisen yrityksensä rinnalle, jos ensimmäisen yrityksen kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset tai se on saavuttanut optimaalisen kokonsa.
”Usein nämä portfolioyrittäjät ovat perheyrittäjiä. Kyse voi olla myös idean tai tuotteen testaamisesta uudessa yrityksessä. Näille yrittäjille kertyy arvokasta osaamista ja kokemusta yrityksen elinkaaresta. Miten heille kertynyt kokemus ja osaaminen pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä laajemmin Etelä-Savossa?”
Tyypillistä Kuntarankingissä menestyville seutukunnille on, että yrityksiä koskevat päätökset tehdään nopeasti, prosessit ovat sujuvia ja päätösten vaikutukset yrityksille arvioidaan kattavasti.
Yrityksillä on myös hyvät mahdollisuudet osallistua kuntapalveluiden tuottamiseen ja julkisiin hankintoihin. Lisäksi yrityspalveluja on tarjolla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta yrityksen toimialasta, koosta tai elinkaaren vaiheesta.
”Näiden toteutuminen lisää ainakin todennäköisyyttä sille, että alueella on monipuolista yritystoimintaa, yritykset pärjäävät ja työllistävät ja sitä kautta vaikutukset kuntatalouteen ovat myönteisiä. Etelä-Savolla on mahdollisuudet menestyä, mutta se edellyttää yhteen hiileen puhaltamista, rakentavaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja päättäjien välillä, rohkeutta tarttua epäkohtiin ja positiivista yhdessä tekemisen meininkiä.”
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen Kansikuva: Vaasan kaupunki illalla, kuvaaja Christoffer Björklund (Vaasan kaupungin mediapankki)
Mikkelin kaupungin uutena tietohallintopäällikkönä aloittanut Mika Helenius heittää ilmoille visionäärisiä ajatuksia ja katsoo mielellään suuria kokonaisuuksia myös elinkeinoelämän ja aluetalouden näkökulmasta.
Tätäkään juttua ei olisi kirjoitettu, eikä mitään muitakaan juttuja tai kaupungin tiedotteita, ilman tietohallintoa. Vaihtoehtoisesti kirjoituskoneella näpytelty tekstimassa voisi ilmestyä kaupungin virastotalon ilmoitustaululle, mutta sen rooli viestintävälineenä on enää marginaalinen. Digitaalinen maailma on läsnä arjessamme, sekä työssä että vapaa-ajalla, kaikkialla.
– Tietohallinto luo tulevaisuutta. Yhteiskunnan kaikkein arvokkain resurssi on bitti, Mika Helenius sanoo.
Espoolaistaustainen pitkän linjan tietotekniikka-ammattilainen ei ole aivan uusi kasvo Mikkelissä, sillä hän on ollut mukana MPY:n hallituksessa, työskennellyt MikseiMikkelissä ja opettanut kansainvälistä kauppaa BBA-ohjelmassa.
Töihin Mikkelin kaupungille ajoi halu tehdä innovatiivista työtä ennen kaikkea julkiselle organisaatiolle, joka omalta osaltaan voisi mahdollistaa kokonaisen aluekehityksen.
– Tulevaisuuden tietotekniikan maailma on aluesuunnittelua, tarkkaa rakenteiden, suhteiden ja kehityksen miettimistä. Kyseessä on monitahoinen kokonaisuus, Helenius tuumii.
– Emme enää elä siinä vanhassa maailmassa, jossa yksinkertaisin elementti oli tietoverkkokaapeli tai päätelaite. Sen taakse kun piiloutuu tänä päivänä monimutkainen toimintojen kokonaisuus, jota ilman organisaatiot eivät toimi.
Helenius korostaa hyvää tietoteknistä suunnittelua ja ennakointia sekä ohjelmistosuunnittelun koulutusta. Pohjan pitää olla kunnossa kuin sairaalan päivystyksessä konsanaan. Vaikean paikan iskiessä täytyy olla valmiudet ja osaaminen toimia kestävällä tavalla.
– Suurimmat riskit liittyvät siihen, että organisaatiot hyppäävät sopimuksiin ja hankintoihin ymmärtämättä kokonaisuuksia. Silloin voi edessä olla ongelmia tietoturvankin kanssa, Helenius korostaa.
Kehittämistyöllä eteenpäin
Mika Heleniuksella on laaja tausta organisaatioiden, toiminnan ja ihmisten kehittämisen parista. Yrittäjyydestäkin on omakohtaista kokemusta.
– Pidän itseäni kokonaisuuksien kehittäjänä ja uuden näkijänä, välillä olen ehkä liiankin edistyksellinen, Helenius avaa määrätietoisuuttaan.
– Mikkelissä voidaan saavuttaa ymmärrysloikka, jossa haluan auttaa ja jota haluan edistää. Meillä kaupungin tietohallinnossa on hyvä tiimi, hyvät arkkitehdit ja asiantuntijat. Kokonaisuus täytyy tehdä ymmärrettäväksi: Miten tietohallinto voi mahdollistaa tulevaisuutta osana elinkeinotoimintaa ja talouden kasvun toimintaa.
Uusi tietohallintopäällikkö saapui tehtävään parahiksi uuden kehittämissuunnitelman laadintaan ja valmisteluun.
– Tehtävää riittää, perusta pitää ensin saada kuntoon. Sitä työtä olen tullut tekemään, yksi keskeinen dokumentti siihen liittyen nimenomaan on tietohallinnon kehittämissuunnitelma, jossa käydään laajasti tietohallinnon kenttä läpi.
Mika Helenius on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, kehittäjä ja verkottuja eri foorumeissa ja yhteisöissä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä. Vapaa-aikaansa hän viettää muun muassa tietotekniikan strategista kehitystä ja vaikutuksia tutkimalla väitöskirjaopintojen parissa, ulkoillen luonnossa ja mailapelien merkeissä vuoden ajan mukaan.
City in a Box -lahjavihko tunnetaan jo kotikaupungissaan Mikkelissä, mutta nyt vihko lanseerataan Saimaan laajuisena.
Viime kesänä Saimaan seutu keräsi ennätysmäärän kotimaan matkailijoita ja erityisesti mökkeilyn suosion odotetaan edelleen kasvavan. Tyypillinen lomailija kaipaa ennen kaikkea luonnossa liikkumista sekä lähiympäristössä tehtäviä päiväretkiä. Jatkossa yhä useamman toivotaankin löytävän tiensä mökkipihasta paikallisten elämysten luo.
Vappuna julkaistava Saimaa -elämyspassi on koostanut alueen parhaat aineettomat lahjat yksiin kansiin lahjavihkon muodossa. Lahjan saaja pääsee valitsemaan haluamansa 50 euron arvoisen elämyksen yhdeksän vaihtoehdon joukosta.
Vihkon ovat tuottaneet lahjavihkoistaan tunnettu City in a Box Oy yhdessä Saimaan seudun paikallisyrittäjien kanssa. Saimaan lahjavihkosta löytyy elämyksinä mm. fatbike-pyörävuokrausta, höyrylaivaristeily Saimaan saaristossa sekä pääsyliput Mikkelin musiikkijuhliin.
– Haluamme olla hyvän mielen lahja, joten aineettomat elämykset ja pienyrittäjien tukeminen olivat itsestäänselvä valinta. Saamamme palautteen mukaan lahjavihko ilahduttaa erinomaisesti myös esimerkiksi merkkipäivälahjana tai mökkituliaisena. Jokainen löytää vihkosta varmasti elämyksen joka innostaa, mutta jota ei muuten tulisi tehtyä, kertoo City in Boxin toimitusjohtaja Vilja Hannula.
City in a Box -lahjavihko on tunnettu kotikaupungissaan Mikkelissä, mutta Saimaa vihkon lanseeraaminen on Hannulan mukaan ollut alusta pitäen itsestäänselvää.
– Koko lahjavihkon idea on syntynyt rakkaudesta kotiseutuun ja Saimaan viehätysvoima on kiistämätön. Alueelta löytyy valtava määrä upeita elämyksiä, jotka ilahduttavat, sivistävät ja avartavat mutta joista liian harva tietää. Haaveemme on varmistaa, että jokainen Saimaalla vieraileva kokee mökkeilyn lisäksi paikallisen elämyksen, joka jättää vahvan muistijäljen ja vahvistaa tunnesidettä seutuun.
Lahjavihko sisältää useita 50 € arvoisia vaihtoehtoja alueen palveluihin, joista lahjan saaja saa itse valita itselleen mieluisimman. Kaikki palvelut ovat paikallisia. Lahjavihkoja myydään verkkokaupassa www.cityinabox.fi.
Mikkeliläinen Entos Oy on valittu mukaan Kasvu Openin ja Nordean SUPERFINNS-ohjelmaan SUPERFINNS-ohjelma on tarkoitettu yrityksille, jotka tavoittelevat voimakasta kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Entos on ainoa Etelä-Savosta mukaan valittu yritys.
Ohjelman valintakriteerejä olivat muun muassa skaalautuva liiketoimintamalli, näytöt kasvukyvystä ja kunnianhimoiset kansainvälistymistavoitteet.
– Olemme perinteikäs yritys, joka käyttäytyy kuin startup-yritys. Tämä on meille todella hieno tilaisuus päästä sparraamaan ammattilaisten kanssa meidän alkavaa kansainvälistä toimintaamme. Halumme mitata, olemmeko menossa oikeaan suuntaan, oikealla voimalla ja nopeudella, jotta saamme kansainvälisiltä markkinoilta sen, mitä tavoittelemme, kertoo Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen.
Ohjelman aikana yrittäjät tapaavat muita yrittäjiä, sijoittajia ja kokemusjohtajia työpajoissa ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tapaamisissa keskustellaan rahoituksesta, kansainvälistymisestä, tiimistä, visiosta ja kasvusuunnitelmasta. Ohjelma huipentuu lokakuussa 2021 järjestettävään Kasvu Open Karnevaaliin.
Pohjalainen uskoo, että Entoksen vahvuus kilpailussa oli rohkeasti muotoiltu yritysidea: maailman nopein energiaremontti.
– Meidän kulmamme on tehdä energiaremontti muun muassa ilmanvaihdon optimoinnilla. Muiden energiaa säästävien tuotteiden kustannukset ovat helposti jopa kymmeniä tuhansia, meidän tuotteemme on huomattavasti edullisempi ja helpompi asentaa. Me teemme energiaremontin tunneissa, kun muut tekevät sitä kuukausia.
Kustannustehokkaalla energiaremontilla on Pohjalaisen mukaan pelkästään Euroopassa valtava potentiaali.
– Noin 30 prosenttia Euroopan hiilikuormasta tulee liikenteestä ja 40 prosenttia tulee kiinteistöjen lämmityskuluista. Kovasti puhutaan, että autot pitäisi sähköistää, jotta saadaan se 30 prosenttia haltuun. Me pystymme vaikuttamaan siihen 40 prosentin siivuun: meidän tuotteemme voi pienillä muutoksilla vähentää kiinteistön energiankulutusta jopa 15 prosenttia. Sillä on iso merkitys.
Kasvu Open on suurin valtakunnallinen kasvuyritysten sparrausohjelma, joka tarjoaa maksutonta apua liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. SUPERFINNS on Kasvu Openin ohjelmista ensimmäinen, joka on tarkoitettu kansainvälistymistä tavoitteleville yrityksille. Yritykset hakevat kasvua toimialoilla, joilla näkyy globaalien megatrendien vaikutus: terveys ja hyvinvointi, vastuullisuus, ekologisuus ja digitaalinen edelläkävijyys.
Artikkelikuvassa toimitusjohtaja Aki Pohjalainen Entos Oy:stä-
Käytämme verkkosivuillamme analytiikka- ja muita evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisimman käyttökokemuksen. Oletamme että tämä on sinulle ok, mutta voit myös halutessasi kieltää evästeet. Halutessasi voit myös tutustua sivustomme rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen.EvästeasetuksetHYVÄKSY
Evästeet & Evästeasetukset
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n henkilötietolain (10 ja 24 §) ja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen rekisteri- ja tietosuojaseloste
Laadittu 20.8.2019. Viimeisin muutos 23.7.2020.
Tämä rekisteri- ja tietosuojaseloste koskee yhtiön verkkosivuja osoitteessa https://mikseimikkeli.fi.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy Y-tunnus: 0600598-8
Sammonkatu 12, 50130 Mikkeli
Osakeyhtiö on rekisteröity Suomen Kaupparekisteriin.
Osakeyhtiön omistajat ovat Mikkelin kaupunki, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto.
Tekninen yhteyshenkilö:
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö
puh 044 794 5694
jukka.kumpusalo@mikseimikkeli.fi
Hallinto ja tietopyynnöt:
Maarit Randelin, hallintopäällikkö
puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi
2. Rekisterin nimi
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n verkkoportaali osoitteessa https://mikseimikkeli.fi
3. Oikeusperuste ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle tässä verkkoportaalissa ovat
Sopimus
Kun käytät palveluitamme, käsittelemme tietojasi perustuen sopimussuhteeseen. Käsittelemme vain tietoja, jotka ovat tarpeen sovitun palvelun toimittamista varten.
Rekisteröidyn suostumus Kun lähetämme sinulle sähköisiä markkinointiviestejä lupaasi perustuen tai kohdennamme sinulle mainontaa verkkopalveluissa, käsittelemme tietojasi suostumukseen perustuen.
Oikeutettu etu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n asiakastyön hoitaminen. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito, markkinointi tms. Tietoja ei käytetä automatisoituun päätöksentekoon tai profilointiin.
4. Rekisterin tietosisältö ja säännönmukaiset tietolähteet
Tässä verkkoportaalissa olevia henkilötietoja käsitellään vain siinä määrin kuin on tarpeen em. tarkoitusten toteuttamiseksi ja tavalla, jota rekisteröidyt voivat kohtuudella odottaa tietoja antaessaan.
Mikäli jätät kommentin, kommenttia ja sen metatietoa säilytetään toistaiseksi. Tämä tehdään siksi, että voimme tunnistaa ja hyväksyä seuraavat kommentit automaattisesti sen sijaan, että säilyttäisimme ne moderointijonossa.
Tallennamme rekisteröityneiden käyttäjien (jos sellaisia on) käyttäjäprofiilien tiedot. Kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus nähdä, muokata ja poistaa omia henkilötietojaan milloin vain. Ainoastaan käyttäjänimeä ei voi muuttaa. Verkkosivuston ylläpitäjät voivat nähdä ja muokata käyttäjäprofiilien tietoja.
Tietoa kerätään myös seuraavin tavoin:
Yhteydenottolomakkeet Tässä verkkoportaalissa on yhteydenottolomakkeita, joilla kerätään nimitietoja, puhelinnumerotietoja sekä sähköpostiosoitetietoja. Täyttäessäsi yhteydenottopyyntölomakkeen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n sivulla hyväksyt, että yhtiön edustaja ottaa sinuun yhteyttä käyttäen lomakkeella antamiasi tietoja. Yhteydenottolomakkeen lomakekentässä ilmoittamiasi tietoja ei tallenneta automaattisesti mihinkään yhtiön rekisteriin. Tietoja ei myöskään anneta kolmannelle osapuolelle ilman nimenomaista lupaasi.
Kommentit
Kun sivuston käyttäjät jättävät kommentteja sivustolle, keräämme kommenttilomakkeessa olevat tiedot, sekä käyttäjän IP-osoitteen ja selaimen versiotiedot roskaviestien tunnistamisen helpottamiseksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy pidättää oikeuden valita, miltä osin kommentointi on sivustolla käytössä tai sulkea kommentointimahdollisuuden kokonaan pois.
Kun vierailijat jättävät kommentin tälle sivustolle keräämme tiedon, joka on näkyvissä kommentointikentissä, IP-osoitteen sekä selaimen versioon liittyvät tiedot. Sähköpostiosoitteesta luotu anonymisoitu hajautustieto (hash) voidaan lähettää Gravatar-palveluun, jotta tiedetään onko kommentoija palvelun käyttäjä. Gravatar-palvelun tietosuojaseloste löytyy osoitteesta https://automattic.com/privacy/.
Uutiskirjetilauslomakkeet Tällä sivustolla on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toimittamien uutiskirjeiden tilauslomakkeita, joilla kerätään nimitieto, organisaatiotieto sekä sähköpostiosoitetieto. Täyttäessäsi uutiskirjeen tilauslomakkeen ja tehdessäsi omakätisen uutiskirjetilauksen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ylläpitämällä sivustolla hyväksyt, että tietosi tallennetaan yhtiön sähköiseen uutiskirjejärjestelmään toistaiseksi, kunnes peruutat tilauksesi. Uutiskirjejärjestelmäpalvelut ovat osa yhtiön asiakas-ja sidosryhmärekisteriä ja palvelun tuottaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle Hakosalo Software Oy (kotipaikka Pori). Tutustu asiakas- ja sidosryhmärekisterin rekisteri- ja tietosuojaselosteeseen tästä.
Evästeet
Jos jätät kommentin sivustolle, voit valita nimen, sähköpostiosoitteen ja url-osoitteen tallennuksen evästeeseen. Tämä toiminto lisää käyttömukavuutta, koska lomaketta ei tarvitse täyttää jokaisella kerralla uudelleen kommenttia lisätessä. Evästetieto poistetaan selaimesta vuoden kuluttua.
Mikäli sinulla on tili ja kirjaudut sivustolle, asetamme väliaikaisen evästeen, joka päättelee tukeeko selaimesi evästeitä vai ei. Tämä eväste ei sisällä henkilötietoa ja se poistetaan kun selainikkuna suljetaan.
Kun kirjaudut sisään, asetamme useita evästeitä, jotka tallentavat kirjautumis- sekä näyttöasetuksesi. Kirjautumisevästeet poistetaan kahden vuorokauden kuluessa, näyttöasetuksiin liittyvät evästeet poistuvat vuoden päästä. Mikäli valitset “Muista minut” kirjautumisen yhteydessä, kirjautumistietojasi säilytetään kahden viikon ajan. Mikäli kirjaudut ulos, kirjautumiseen liittyvät evästeet poistetaan samassa yhteydessä.
Muilta sivustoilta upotettu sisältö
Tämän sivuston artikkelit voivat sisältää upotettua sisältöä (esimerkiksi videoita, kuvia, artikkeleita jne.). Toisilta sivustoilta tuodun upotetun sisällön avaaminen on verrattavissa siihen, että vierailija itse kävisi kolmannen osapuolen sivustolla.
Nämä sivustot voivat kerätä tietoa sinusta, käyttää evästeitä, upottaa kolmannen osapuolen seurantaevästeitä ja monitoroida vuorovaikutustasi upotetun sisällön kanssa, mukaan lukien vuorovaikutuksen seuranta jos ja kun olet kirjautunut käyttäjänä sivustolle.
Analytiikka
Käytämme tällä sivustolla Google LLC:n (kotipaikka Mountain View, Kalifornia, Yhdysvallat) markkinointi- ja kävijäseurantatyökaluja. Saapuessasi sivulle asetamme väliaikaisen evästeen, joka auttaa parantamaan kävijäkokemustasi. Evästeen avulla tarjoamme Sinulle myös kohdennettuja sisältöjä. Eväste poistetaan kahden vuoden päästä.
5. Tietojen säännönmukaiset luovutukset ja tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Palvelun tarjoajana toimii Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Olemme osa Mikkelin kaupunkikonsernia. Tietojasi voidaan yhdistellä ja luovuttaa Mikkelin kaupungin käyttöön. Tietoja ei luovuteta säännönmukaisesti muille tahoille.
Tapahtumien ilmoittautumistietoja voidaan siirtää tapahtumien yhteisjärjestäjille ja julkisrahoitteisten projektien rahoittajille tai muille vastaaville julkishallinnon edustajille vain siinä määrin kuin on tarpeen.
Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta EU / ETA -maiden ulkopuolelle. Yksittäisissä tapauksissa yhteystietoja voidaan luovuttaa yhteistyökumppaneille.
Henkilötietoja ei luovuteta markkinointitarkoituksiin.
6. Rekisterin suojauksen periaatteet
Rekisterin käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta ja tietojärjestelmien avulla käsiteltävät tiedot suojataan asianmukaisesti. Kun rekisteritietoja säilytetään Internet-palvelimilla, niiden laitteiston fyysisestä ja digitaalisesta tietoturvasta huolehditaan asiaankuuluvasti. Rekisterinpitäjä huolehtii siitä, että tallennettuja tietoja sekä palvelimien käyttöoikeuksia ja muita henkilötietojen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja vain niiden työntekijöiden toimesta, joiden työnkuvaan se kuuluu.
7. Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista
Mikäli sinulla on käyttäjätili tälle sivustolle tai olet jättänyt kommentteja, voit pyytää koostetiedostoa omista henkilötiedoistasi, sisältäen kaiken henkilötiedon, jonka olet meille antanut. Voit myös pyytää henkilötietojesi poistoa.
Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut tietonsa ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
8. Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet.
Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamiseen rekisteristä (”oikeus tulla unohdetuksi”). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet kuten henkilötietojen käsittelyn rajoittaminen tietyissä tilanteissa. Pyynnöt tulee lähettää kirjallisesti rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa (pääsääntöisesti kuukauden kuluessa).
Tarpeelliset evästeet ovat sivustomme toiminnan kannalta tärkeitä. Näiden evästeiden kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi tai estää sivustomme toiminnan oikein.
