Mikkeliläinen Krivetzin perhe rakennuttaa parhaillaan kuljetusyritykselleen Tuskun Sorvarinkadulle uusia toimitiloja, jotka valmistuvat kesään mennessä.

Hulppealle 6000 neliön tontille on alkanut nousta noin 250 neliön toimitilarakennus, johon tulee toimistotilojen lisäksi varastoja ja tiloja, joissa voi hienosäätää kuljetuskalustoa.

Kesällä 2018 toteutetussa sukupolvenvaihdoksessa toimitusjohtajan ja ajojärjestelijän tehtävät siirtyivät Mikko Krivetzille. Hänen veljensä Aki toimii hallituksen puheenjohtajana ja vastaa liikenteessä olevasta kalustosta. Akin vaimo Saija Krivetz pyörittää yrityksen hallintoa ja toimii kuljettajien yhteyshenkilönä.

”Ehdimme toimia entisessä meijerirakennuksessa kolmisenkymmentä vuotta, mutta nyt alueelle mietitään uusia käyttötarkoituksia”, Mikko Krivetz kuvaa lähtötilannetta.

Tuskuun rakentuu parhaillaan merkittävä logistiikkayritysten keskittymä, joten muutto sinne jo muuttaneiden tai muuttavien asiakasyritysten lähelle on luonteva ratkaisu.

”Kun merkittävät asiakkaamme päättivät siirtyä Tuskuun, aloimme etsiä täältä toimitiloja. Kartoitimme vaihtoehtoja, mutta emme löytäneet toimitiloja, joihin olisi kuulunut riittävän iso tontti.”

Historian suurin investointi

Oman tontin hankinta ja rakennusinvestointi alkoivat houkutella, kun Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Hannele Hynninen oli aloitteellinen ja kertoi tonttivaihtoehdoista.

”Hän ehdotteli erilaisia vaihtoehtoja, saimme häneltä nopeasti vastaukset kysymyksiin ja hän vei asioita hyvin eteenpäin. Löysimme toivomamme kokoisen tontin ja pääsimme piirtämään itse sen rajat. Meille tämä on yrityksen historian suurin investointi, isompi kuin yhdenkään yhdistelmän hankinta”, Krivetzit kertovat.

Tuskusta löydetty tontti on sikälikin ihanteellinen, että maasto on tasaista ja liikenneyhteydet hyvät.

”Pystymme liikkumaan Tuskusta hyvin joka suuntaan, ja pääsemme varsin suoraan liikkeelle valtatie 5:lle. Kun olemme lähellä asiakkaitamme, saamme erilaisia synergiaetuja.”

Elintarvikekuljetusten erikoisosaamista

Maidon kuljettamisella vuonna 1967 aloittanut yritys on erikoistunut vuosikymmenten varrella erilaisten elintarvikkeiden kuljetuksiin. Raskasta kalustoa on 22 ajoneuvoa ja lisäksi on pienempää kalustoa.

”Meillä on paljon kalustoa ja eri toimialojen asiakkaita. Tuskun tontti antaa meille kasvuvaraa, kun kuljetuskaluston koko suurenee koko ajan. Lähivuosina meilläkin voi olla tarvetta investoida myös HCT-ajoneuvoyhdistelmiin”, Aki Krivetz arvioi.

Mikkeli on yritykselle sijainniltaan erinomainen, koska täältä pystytään saman päivän aikana hoitamaan kuljetukset Kuopiosta pääkaupunkiseudulle ja takaisin.

”Kun ajetaan Kuopio-Iisalmi -akselilta Etelä-Suomeen, 12 tunnin työpäivä riittää. Mikkeli on ideaali vaihtopaikka autoille, ja meidän kuljettajamme pystyvät nukkumaan yönsä kotona.”

Laaja palveluvalikoima

Yritys työllistää 45 täysipäiväistä ammattikuljettajaa ja lisäksi muutamia tarvittaessa töihin tulevia.

”Autamme isoja toimijoita tiukoissa tilanteissa, joten saamme myös pikakeikkoja. Nekin onnistuvat, sillä kuljettajamme ovat todella joustavia. Yhteistyöllä homma toimii”, Saija Krivetz kuvaa.

Yrityksellä on asiakkainaan myös julkishallinnon toimijoita ja kuluttaja-asiakkaita, joille tehdään muun muassa muuttoja.

”Olemme myös paikallinen muuttoyritys ja hoidamme liki päivittäin erilaisia muuttoja. Eniten sillä puolella työllistävät julkishallinnon asiakkaat.”

Perheyritys tarjoaa ketterästi palveluita myös pienimuotoisten kuljetustarpeiden hoitoon.

”Teemme erilaisia pieniäkin erikoiskuljetuksia, vuokraamme muuttolaatikoita ja meiltä saa vaikka juhliin vuokralle kalustoa esiintymislavoiksi tai kylmävarastoiksi.”

Muutto keväällä uusiin tiloihin innostaa perheyrityksen vetäjiä.

”Mikkeli tuntuu olevan meidän toimialallamme nosteessa. Rakennetaan uutta ja logistiikka-alalla tapahtuu paljon. Me pääsemme Tuskussa nyt pelipaikoille, lähelle asiakkaitamme.”

Kansikuva: Aki, Mikko ja Saija Krivetz rakennuttavat perinteikkäälle kuljetusyritykselle uusia toimitiloja Tuskuun Sorvarinkadulle. Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myöntänyt Vuoden edelläkävijä 2021 -palkinnon Observis Oy:lle. Palkinto jaettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Pieksämäellä lauantaina 20.11.2021.

-Observis Oy perustettiin Mikkelissä vuonna 2010. Puoli vuotta ideaa ja mukaan lähteviä henkilöitä pyöriteltiin ennen kuin firma oli pystyssä. Kävimme alkuvaiheessa Kanervan Villen kanssa Graanilla sijainneessa Miktechissä keskustelemassa yrityksen perustamisesta. Tarvittavan avun saatuamme perustimme sitten yhtiön yhdessä Villen ja Isotaluksen Heikin kanssa. Vuokrasimme silloiselta Mamkilta pienen työhuoneen, jossa sitten istuttiin vastakkain kiinni toisissamme, toimitusjohtaja Tommi Kainulainen kertoo.

Observiksen kaksi liiketoiminta-aluetta ovat viranomaisille suunnatut tilannekuvajärjestelmät ja kumppaniyritysten ohjelmistokehitystyö. Toiminnan kulmakiviä ovat oma softa ja osaaminen. Kesäkuussa 2021 päättyneellä tilikaudella yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja liiketulos 4,7 %. Osaajia yritys työllistää 26, joista suurin osa työskentelee Mikkelissä.

-Meidän taustassamme on paljon CBRN-osaamista. Alkuperäinen ajatus oli, että näihin hommiin ei palata. Nyt kuitenkin kävi niin, että toiminnan pääpaino on nykyään juuri CBRN-tilannekuvasovelluksissa, Kainulainen jatkaa.

Vuosikymmeneen mahtuu monenlaista

Ohjelmistotalona Observis on nähnyt monenlaisia vaiheita. Vuosikymmenen alun mobiiliapplikaatioaallossa yhtiö teki mm. kymmeniä festariapplikaatioita eri toimijoille. Paljon aikaa ja resursseja käytettiin myös ympäristöpuolen IOT-sovelluksiin, joissa yhtiö oli aikaansa edellä. Vuonna 2014–2015 oltiin hyvin lähellä yhtiön kaatumistakin, Kainulainen muistelee.

Tällä hetkellä yhtiön näkymä on hyvä ja paranee edelleen koronan hellittäessä. Myös Mikkelin seudulla yritys vauhdittaa eri toimialojen digitalisoitumista.

Softaakin pitää myydä kasvokkain

Tilannekuvaliiketoiminnan osalta korona jäädytti kaupankäynnin. Merkittävä osa Observiksen tilauksista tulee Lähi-Idästä ja Aasiasta, joissa kaupankäynti vaatii matkustamista. Koronan hellittäessä useita jonossa olleita projekteja on saatu vihdoin käynnistettyä.

-Tilannekuvapuolella ihmiset haluavat tavata ja sopia suurimmat asiat kasvotusten. Ohjelmistopuolella etäpalaverit soveltuvat onneksi paremmin, Kainulainen kertoo.

Tällä hetkellä mielen päällä on erityisesti Kansainväliselle atomienergiajärjestö IAEA:lle tehtävä projekti, jonka toimitus on loppumetreillä. Projekti on Observikselle myös tärkeä tulevaisuuden referenssi.

Työ vei perheen Abu Dhabiin

Kainulainen asuu tällä hetkellä perheineen Abu Dhabissa. Muutto tuli eteen käytännön sanelemana.

-Kun myynti Lähi-itään alkoi vetää, asiakkaat alkoivat vaatimaan läsnäoloa alueella. Abu Dhabista käsin on hyvä tehdä myös myyntiä ja uusasiakashankintaa lähialueille, Kainulainen kertoo.

Koronatilanne Abu Dhabissa on tällä hetkellä hyvä ja rokotekattavuus on yli 93 prosenttia. Yli vuoden etätyöjakson jälkeen liikkuminen ja asiakaskohtaamiset ovat enemmän kuin tervetulleita.

—–

Tietoa Vuoden edelläkävijä -palkinnosta:

Vuoden edelläkävijä -palkinto jaetaan vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa kehittäneelle yritykselle. Palkinnon jakaa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.

Edelläkävijä kehittää toimintaansa aktiivisesti ja tiedostaa megatrendien, kuten digitalisaation, merkityksen liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyrityksen toiminnassa ilmentyy uudistumiskyky, ennakointi- ja reagointikyky sekä ketteryys. Yrityksen uudistumiskyvystä vaihtuvissa markkinatilanteissa on selvää näyttöä.

Edelläkävijä on muutoskykyinen ja pyrkii lamaantumisen sijaan hyödyntämään yllättävätkin liiketoiminnan muutostilanteet. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa, ja mahdollisesti kansainvälistymishakuistakin. Palkinnon edellytyksenä on, että yrityksellä on toimipaikka Mikkelissä.

Kansikuva: Työpalaveri Observiksen toimistolla. Kuvassa pöydän päässä Heikki Isotalus ja vieressä oikealla Ville Kanerva.

Harva mikkeliläinenkään tietää, että kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin vaneritehdas, joka on samalla kaupungin suurin työnantaja. UPM:n Pelloksen tehdas käyttää syntyvät jätteet uudelleen, on kehittänyt työturvallisuuden huippuunsa ja hyödyntää myös uittoa.

Mikkelin Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevalla Pelloksen tehtaalla tarkoitetaan kolmen tehtaan kokonaisuutta, joka on rakentunut yli 50 vuoden kuluessa eli ensimmäinen yksikkö valmistui vuonna 1968, toinen vuonna 1994 ja kolmas vuonna 2002.

Pelloksella käytetään vuosittain noin miljoona kuutiometriä kuusitukkia pääosin kotimaakunnan metsistä. Tehtaalle tullessaan kuusitukki on läpimitaltaan yli 30-senttinen ja yleensä pituudeltaan 5,2-metriseksi katkaistu. Päivittäin Pellokselle saapuu noin 70-80 rekallista kuusitukkia, joten alueen tiestön pitää olla kunnossa myös rospuuttoaikana.

Peräti noin 15 prosenttia kuusitukeista uitetaan Ristiinaan ympäristöystävällisesti pitkin Saimaata. Uittaen tulee kuusitukkia etenkin pidemmästä matkasta, kuten Pohjois-Karjalasta.

”Uittolauttoja alkaa tulla heti, kun jäät sulavat. Jonkin verran puuta tulee myös laivoilla satamaamme”, nelisen vuotta Pelloksen tehtaanjohtajana työskennellyt Juhani Tenhunen kuvaa.

Raaka-aineesta valmistuu liki puoli miljoonaa kuutiota vaneria maailmalle. Siitä menee vientiin yli 90 prosenttia etupäässä eri puolille Eurooppaa. Peräti 40 prosenttia valmiista tuotteista lähtee tehtaalta junakuljetuksena kohti Kotkan satamaa. VR:n hallinnoima pistoraide valmistui vuonna 1979.

”Pistoraide on meille logistisesti merkittävä ja tärkeä osa tapaamme toimia vastuullisesti.”

Kuusivaneria valmistuu ympäristöystävällisesti

Pellos kuuluu UPM Plywood -yksikköön, jolla on kahdeksan tuotantolaitosta Euroopassa. Suomessa niitä on Pelloksen lisäksi Joensuussa, Kouvolan Kalsossa ja Savonlinnassa. Kaikki valmistettu WISA-vaneri on joko PEFC- tai FSC-sertifioitua eli raaka-aineen lähde tunnetaan ja puunhankinnassa turvataan metsien monimuotoisuus.

Asiakkaat käyttävät vaneria etenkin rakentamiseen, parkettiteollisuuteen ja muihin teollisiin käyttökohteisiin.

Tenhunen toivoo, että alueen päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa tehtaan toimintaan.

Vaikka uutisotsikot kertovat puuraaka-aineesta olevan pulaa, Pelloksen tehtaille siitä ei ole näkynyt merkkejä.

”Vaneri hyötyy megatrendeistä, ja sen markkina kasvaa maailmalla. Koska kuusella on hyvät lujuusominaisuudet, se sopii hyvin rakentamiseen ja on kevyttä käsitellä. Asiakkaamme arvostavat korkeaa ja tasaista laatuamme sekä toimitusvarmuuttamme. Haluamme, että brändimme näkyy tuotteiden pakkauksissa, joiden kaikki osat pystytään kierrättämään.”

Kaikki Pelloksen tehtaiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään joko raaka-aineeksi tai polttamaan omassa lämpövoimalassa energiaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Pelloksen tehtailta lähde kaatopaikalle mitään, ja jätevedet käsitellään omassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa.

Merkittävä vaikutus aluetalouteen

Tenhunen muistuttaa, että Pelloksen tehtaiden yhteisvaikutus aluetalouteen on peräti 14 miljoonaa euroa. Palkoista kertyy kunnallisveroja 3,7 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa tehtaat maksavat 0,14 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa miljoona euroa.

”Paikallinen kulutusvaikutuksemme on 24,4 miljoonaa euroa, ja koko maan osalta noin 55 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vielä puun myyntitulot ja urakoinnista kertyvät tulot, puhutaan yhteensä noin 90 miljoonasta eurosta.”

Tehtailla on investoitu vuosittain ja kehitetty prosesseja, jotta toiminta pysyy kustannustehokkaansa.

”Paljon on kehitetty, ja sama tahti jatkuu.”

Uudet työntekijät koulutetaan itse

Pelloksen tehtailla työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 550 työntekijää. Kaikki uudet työntekijät tulevat kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen kautta. Syksyllä otetaan uuteen oppisopimuskoulutukseen noin 20 uutta työntekijää.

”Teollisuustyön brändi tarvitsee huomiota, ja Pelloksen tehdas lisää tunnettuutta. Usein tämä ala mielletään miesvaltaiseksi, vaikka kaikki työt sopivat myös naisille. Toivoisinkin, että naishakijoita olisi jatkossa enemmän. Yksi erikoisuuksistamme on, että meillä on käytössä koko UPM:n laajuinen kannustepalkkiojärjestelmä eli kun menee hyvin, jokainen saa tuloksesta oman osansa.”

Työturvallisuuden eteen on tehty vuosikymmeniä töitä. Tenhunen sanookin, että kun aikanaan noin puolet sairauspoissaoloista johtui tapaturmista, nyt tapaturmia sattuu vuosittain alle 10.

”Olemme tehneet paljon töitä asenteiden kanssa. Nykyään työntekijät havainnoivat mahdollisia turvallisuuspuutteita ja raportoivat niistä. Edistämme turvallisuusasioita myös vapaa-ajalla eli Turvanurkastamme voi lainata vaikka putoamissuojuksia, ränniputsareita, metsurin suojavaatteita ja ellei jotain tarvittavaa turvavälinettä ole, se hankintaan.”

Vetovastuu siirtyy uusille hartioille

Parhaillaan Pelloksen tehtaille etsitään uutta tehtaanjohtajaa. Juhani Tenhusella on UPM-konsernissa jo reilun 15 vuoden ura ensin Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, sitten Venäjän Chudovon ja Savonlinnan tehtaiden johtotehtävissä.

Nyt hän on siirtymässä koko UPM Plywoodin eli vanerintuotannon tuotantojohtajaksi. Jatkossakin hän asuu perheineen Mikkelissä, mutta jakaa työaikansa eri kotimaan yksiköiden sekä Venäjän Chudovon ja Viron Otepään yksiköiden kesken.

Hän toivoo, että päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa Pelloksen tehtaiden toimintaan. Nythän monelle 15-tien kulkijalle voi jäädä Pelloksesta vain mielikuva tien varrella rapistuvasta ostoskeskuksesta ja pusikoiden takaa pilkottavista kerrostaloista.

”Olen huomannut, että kun alueen päättäjät käyvät täällä tehtaalla paikan päällä, monella silmät avautuvat, että tämä on tosiaan Euroopan suurin vaneritehdas. Meillä on täällä hienoa teollisuutta, joka toimii ympäristöystävällisesti.”

Mikkeliläisenä hän toivoo, että kotikaupungin brändin eteen tehtäisiin kaikki mahdollinen.

”On tärkeää, miten Mikkeli nähdään muualla. Esimerkiksi korkea veroprosentti pitää saada alemmas, alueen vetovoimaa pitää lisätä ja aluetalous on laitettava kuntoon.”

Kansikuva: UPM Pelloksen tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen ja UPM

Mikkeliläinen MusicFairyTales ottaa tänä syksynä melkoisen kasvuloikan. Markkinoille tulee uusia klassisen musiikin pohjalta lapsille räätälöityjä tarinoita, joista on useita kieliversioita eri jakelualustoille. Kasassa on kansainvälinen kehittäjätiimi, mobiilisovellus valmistuu kevääksi, ja sijoittajille on avattu rahoituskierros.

Pitkään Mikkelin musiikkiopistossa pianonsoiton lehtorina toiminut Teemu Laasanen heräsi muutama vuosi sitten pohdiskelemaan, miten voisi kehittää yhden lapsen yksilöopetuksen pohjalta mallin, jonka sisältö sopisi laajalle joukolle erikielisiä lapsia eri puolilla maailmaa.

Hän alkoi tehdä vaimonsa, pianonsoiton opettaja Noora Nikan ja näyttelijä Risto Kopperin kanssa kokemuksellisia tarinoita, jotka avaisivat lapsille klassisen musiikin maailmaan pelillisyyden kautta. Yhteisen yrityksen kolmikko perusti vajaat kolme vuotta sitten.

Kehitystyön taustalla on pedagoginen oivallus, ns. Mozart-effekti. Tutkimukset vahvistavat, että klassisen musiikin kuuntelu kehittää lasten kielellistä osaamista ja parantaa tiedollisia taitoja. Lisäksi musiikilla on erilaisia suotuisia terveysvaikutuksia.

Yritys on luonut SEL Curriculum -mallin, opintopolun, joka auttaa lapsia kehittämään sosiaalisia taitojaan leikin ja pelaamisen avulla.

”Teemme opetuksellista viihdettä (edutainment) hyödyntäen pelimaailman mahdollisuuksia. Teemme tällä hetkellä tuotteita alle kouluikäisille lapsille. Ideana on, että lapset pääsevät kehittämään sosiaalisia taitojaan ja tunneälykkyyttään ja samalla klassinen musiikki tulee heille tutuksi.”

Laaja tuoteperhe valmiina

Yritys hyödyntää tuotteisiinsa klassista musiikkia, grafiikkaa, animaatiota ja ääninäyttelijöiden kertomia tarinoita. Musiikkina tuotteissa hyödynnetään klassikkosäveltäjiä, kuten Sibeliusta, Tšaikovskia, Griegiä, Bachia, Mozartia, Beethovenia tai Schumannia. Oman kertojanäänensä tarinoille antavat kokeneet ääninäyttelijät eri maista.

Tarinoita on jo paketoituna kirjoiksi paperikansiin, ääni- ja e-kirjoiksi. Tuotteista on myös eri kieliversioita, joita on mukautettu kohdemaan kulttuuriin sopiviksi. Tähän mennessä kirjoja on myyty yli 2000 kappaletta.

Viime vuoden lopulla valmistui yhteistyössä mikkeliläisen OiOi Oy:n kanssa Satuseinä, joka lanseerattiin lokakuussa 2020 Helsingin Musiikkitalossa. Toteutukseen saatiin AVEKin Crema-rahoitusta. Helsingin Keskustakirjasto Oodi on hankkinut Satuseinän käyttöönsä, ja sellainen löytyy myös Mikkelistä Kattilansillan päiväkodista.

”Satuseinästämme on tullut paljon hyvää palautetta myös musiikkiterapeuteilta. Parhaillaan meillä on meneillään neuvottelut yli 20 eri tahon kanssa. Tuotteemme kiinnostavat muun muassa päiväkoteja, urheilujärjestöjä, kirjastoja, lomakeskuksia, lentokenttiä ja mediaa.”

Ydintiimillä vankka kokemus

Yrityksen kolmella osakkaalla on yhteensä yli sata vuotta kokemusta pedagogiikasta. Tänä syksynä tiimi laajenee, kun siinä aloittaa graafisesta ilmeestä vastaavan, yli 10 vuotta kansainvälistyneessä peliyrityksessä Roviossa työskennellyt osaaja ja lisäksi palkataan myyntivastaava.

Heidän lisäkseen käytettävissä on toimeksiantopohjalta osaajia äänittämään, animoimaan ja suunnittelemaan äänimaailmoja.

Yritys kehittää parhaillaan Feel&Play-mobiilisovellusta, joka valmistuu ensi vuoden helmikuuksi. Mobiilikehityksestä vastaa oma viiden osaajan tiimi virolaisessa yli sadan osaajan Concise Team -yrityksessä.

Tänä syksynä yritys alkaa näkyä nyt myös kotikaupungin katukuvassa.

”Avaamme syyskuun puolivälissä toimitilat Mikkelin Vuorikadulla. Samoihin tiloihin tulee myös Mikkelin Musiikkijuhlien toimisto ja varasto”, myös musiikkijuhlien festivaalijohtajana jo kolmisen vuotta toiminut Laasanen kertoo.

Yritys toivoo mukaan kehittämistyöhön myös omien yritystensä kautta työskenteleviä videotuottajia ja muita yrityksen kehitystyöstä kiinnostuneita.

Rahoituskierros menossa

Yritys on saanut tuotekehitykseensä, patentti- ja tavaramerkkiselvitysten tekoon sekä kansainvälistymiseen osarahoitusta ELY-keskuksesta. Sitä kautta on löytynyt myös kokenut rahoituskonsultti.

Parhaillaan yritys hakee 300 000 euron siemenrahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun, markkinointiin, immateriaalisten oikeuksien suojaukseen sekä tuotekehitykseen toteuttaakseen viisivuotissuunnitelmansa. Yrityksellä on kaksi kansainvälisesti rekisteröityä tavaramerkkiä.

”Olen päässyt kertomaan yrityksistä jo laajalle kotimaisten ja kv. sijoittajien joukolle ja työ jatkuu. Meitä kiinnostaisi erityisesti pääsy Aasian markkinoille, kuten Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Japaniin, koska niissä maissa myös vanhemmat ja isovanhemmat tekevät kodeissa paljon työtä kehittäessään lasten valmiuksia.”

Teemu Laasanen on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa, jonka kautta on tullut rahoitusvinkkejä ja järjestynyt yhteyksiä sijoittajiin ja kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin.

Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kuvaa yritystä nopeaa kasvua tavoittelevaksi startup-yritykseksi, jolla on valmiina skaalautuva tuoteperhe, kokenut projektitiimi ja tahto kasvaa kansainvälisesti.

Yrityksen kasvuhakuisuutta kuvastaa Laasasen luonnehdinta yrityksen tulevaisuusvisiosta.

”Meillähän on yrityksen logossa lohikäärme. Haluamme kehittyä lemmikkilohikäärmeestä yksisarviseksi eli miljardin euron yritykseksi.”

Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hanke kehittää Suomen parasta yhteisöllistä kasvuympäristöä, joka tukee uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä Etelä-Savon alueelle. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Yrityksen voi perustaa niinkin, että mukaan ottaa samanhenkisiä, tuttuja kollegoita ja alkaa yhdessä tarjota asiakkaille laajaa palveluvalikoimaa. Mikkeliläinen hyvinvointipalveluja tarjoava HeWenna Oy syntyi, kun kolme toiminimiyrittäjää yhdisti voimansa.

Emolan kaupunginosassa sijaitsevan valkoisen kivitalon kolmessa kerroksessa toimii hyvinvoinnin ateljee. HeWennassa yrittäjinä olevat Anna-Katri Vana, Hanne Hautamäki ja Susanna Jordan ovat työskennelleet pitkään liikunta-alalla.

Henna Hautamäki ja Susanna Jordan perustivat omat toiminimensä sattumalta samaan aikaan kaksi vuotta sitten. Silloin he kävivät juttelemassa Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksessa Heli Tavastin kanssa, joka auttoi heitä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Kolmen naisen osakeyhtiö

Henna Hautamäen yritys piti sisällään jooga- ja liikuntapalveluja, jotka hän tarjosi tuolloin kodin yhteyteen remontoidussa HeWe-tilassa. Lisäksi hän teki ja tekee yhä fysioterapeutin töitä ammatinharjoittajana yksityisessä lääkärikeskuksessa.

Susanna Jordanin yritys teki jooga- ja liikuntapalvelujen lisäksi koruja ja käsitöitä. Samoja palveluja hän tarjoaa nyt HeWenna Oy:ssä.

”Korona-aika vapautti luovuutta miettiä uusia asioita. Sitten Henna pyysi, että tuletko mukaan Mikkelin Seudun Uusyrityskeskukseen, kun hän kyselisi yrityksen perustamisesta eikä yksin uskaltaisi mennä. Olimme vuosia puhuneet omassa piirissä yrityksestä, jossa voisi tehdä niitäkin asioita, mitä ei työntekijänä pysty tekemään”, Susanna Jordan sanoo.

Tällä kertaa Heli Tavastin kanssa palloteltiin yhteisen osakeyhtiön perustamista.

”Olimme vetäneet ryhmiä jo pitkään, meillä oli omat asiakaskunnat ja tuntui, että tekemisen voisi ottaa omiin nimiin ja tehdä sitä omilla painotuksilla”, Hautamäki kuvaa.

Uuteen yritykseen tuli mukaan myös Anna-Katri Vana, joka oli perustanut oman toiminimen jo useita vuosia aiemmin tarjotakseen liikunta- ja yksilövalmennuksia. Hän ei kuitenkaan päätynyt käynnistämään omaa toiminimeään täysillä, vaan työllistyi suoraan paikallisen liikuntakeskuksen palkkalistoille.

”Aloitin liikunta-alalla palkkatyössä ensin personal trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana. Elämä vei minut kuitenkin hetkeksi takaisin yritysmaailmaan, ja liikunta-alan työ jäi rakkaaksi sivutyöksi. Haave omasta yrityksestä oli ollut jo pitkään, ja toiminimikin valmiina pöytälaatikossa. Koin kuitenkin haastavaksi sen, että toiminimellä toimiminen olisi luonnollisesti tarkoittanut kaiken tekemistä yksin, panostamista nettisivuihin, mainontaan ja muuhun. Sellaiseen ei löytynyt päivätyön ohella voimavaroja. Sitten tuli korona ja ihan kaikki työt hävisivät hetkessä. Yhtäkkiä oli aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja kenen kanssa. Kaipasin samanhenkisten ihmisten tukea ja energiaa.”

Kolmikko hoksasi, että he ovat juuri oikeat ihmiset tekemään asioita yhdessä. Samassa saumassa tarjottiin toimitilaa, josta piti tehdä päätös viikossa.

”Yritys syntyi hulluista sattumuksista, mutta asiat vain alkoivat sujua. Nyt laskutamme myös muualla pidettävät tuntimme tätä kautta eli toiminimemme ovat pöytälaatikossa”, Jordan kertoo.

Nopein askelin eteenpäin

Ensimmäisellä käynnillä Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavastin luona vahvistui, että yritysideassa oli itua. Toisella käynnillä täyteltiin jo osakeyhtiön perustamisasiakirjat.

”Meillä ei siinä vaiheessa ollut liiketoimintasuunnitelmaa tai ajatuksia markkinoinnista, mutta löysimme yritykselle hyvän kirjanpitäjän, joka hoitaa talousasiat.”

Yritys tarjoaa asiakkailleen joogaa, liikunta-alan palveluja sekä yksilöityjä valmennuksia ja palveluita life coachingin, fysioterapian ja luontaishoitojen muodossa. Vuoden ajan yhdessä yritystä pyörittänyt kolmikko suhtautuu levollisesti tulevaisuuteen.

”Kävi niin, että vakiintunut asiakaskuntamme löysi tänne perässämme, ja puskaradio on tuonut uusia asiakkaita. Markkinointiin emme ole ennättäneet vielä panostaa muun työn ohessa, mutta se on tulevaisuuden suunnitelmissa”, he tuumivat.

Yrityksessä on käynyt myös muita ohjaajia pitämässä ryhmiä ja työpajoja. Tämän kolmikko toivoo jatkuvan. Tilojen vuokrausmahdollisuus voi synnyttää myös uutta yhteistyötä.

Toimitilan keskikerroksen pienestä myyntitilasta löytyy joogavälineitä, voimakiviä sekä Jordanin ja Vanan tekemiä koruja ja käsitöitä.

”Korona on opettanut kokeilemaan kaikenlaista rohkeasti. Tulevaisuudessa HeWennan palvelut vain laajenevat, kun opiskelemme lisää liikunta- ja hyvinvointialaa.”

HeWennan vahvuutena yrittäjäkolmikko pitää sitä, että jokaista asiakasta palvellaan kuin hän olisi maailman tärkein ihminen.

”Ihmiset tuntuvat pelkäävän, että ovatko he hyviä joogaajia tai oikein pukeutuneita. Meillä jokainen voi saada yksilöohjausta tai osallistua ryhmätunneille sellaisena kuin on, eikä vaatteilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on kokea positiivinen tunne omasta kehosta.”

Asiantuntijalta saa täsmäneuvoja

He rohkaisevat myös muita omaa yritystä hauduttelevia, että Uusyrityskeskukseen kannattaa mennä juttelemaan ja kyselemään sitoutumatta vielä mihinkään.

”Meillä oli aikanaan iso kynnys mennä Helin juttusille, mutta vastassa olikin tavallinen ihminen, joka kertoi asiat ymmärrettävästi ja uskalsimme pyytää häntä toistamaankin asioita, että varmasti käsitimme ne.”

Ulkopuolisen asiantuntijan kanssa saa oikeat askelmerkit eteenpäin.

”Oli ihan eri asia pallotella asioita ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kuin että olisimme olleet keskenämme ja kyselleet tutuilta neuvoja. Teimme Helin kanssa yhdessä myös osakeyhtiön perustamisasiakirjat eli hän auttoi meitä siinä kohta kohdalta.”

HeWenna on selvinnyt korona-ajasta sulkematta kokonaan oviaan.

”Meillä on käynyt koko ajan ihmisiä. Olemme pienentäneet ryhmäkokoja ja lisänneet pienryhmien määrää tarvittaessa. Korona-aika on jättänyt luovalle työlle ja suunnittelulle aikaa, ja niitähän voi tehdä kotonakin. Yrittäjyys on tuonut päivään myös väljyyttä.”

Kansikuva: HeWennan perustajat Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tänä kesänä Hotelli Heimarissa asiakkaita odottaa uusi, liki puolikilometrinen hiekkaranta, saneeratut hotellihuoneet ja uudenlaisia elämyspalveluita.

Heimarin aluetta kehittää nyt St Michel Resort Oy, jonka toimitusjohtajana oman päivätyönsä ohessa toimiva mikkeliläinen myynnin asiantuntija Harri Sjögrén on kevään mittaan pistänyt alueella tuulemaan yhteistyökumppaneidensa kanssa.

”Remontti valmistuu juhannusviikolle. Silloin valmiina on noin 450-metrinen hiekkaranta, kaikkiin huoneisiin on lisätty ilmastointi ja Saimaa-siiven huoneet on saneerattu täydellisesti. Ravintola saatiin jo auki, kun alakerran yleisövessojen remontti valmistui. Remontit jatkuvat kesäkauden jälkeen, jolloin uusitaan muun muassa sisääntuloaula ja muita julkisia tiloja. Asiakkailla ja päiväkävijöillä on käytössään myös tilausrantasaunat ja frisbeegolf.”

Uudistunut Heimari järjestää jo ensimmäisenä kesänään paljon erilaisia tapahtumia. Myös paikan edellinen omistaja Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU jatkaa asiakkaana.

”Uskomme, että hiekkaranta ja ravintola houkuttelevat myös päiväkävijöitä ja veneilijöitä. Veneilijöiden käyttöön asennettiin uusi vierasvenelaituri.”

Heimarin kautta kulkee kesällä kolme kertaa viikossa Hop On Hop Off Ristiina -elämysreitti, eli matkailijat pääsevät Heimarin kautta bussilla ja veneellä Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Kallioniemeen tai voivat viettää koko päivän Heimarissa.

”Elämysreitit on ideoinut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hanke, jonka ohjausryhmässä olen mukana. MikseiMikkelin kautta saamme kaivattua näkyvyyttä. VisitMikkeli on meille tärkeä markkinointikanava. Haluamme jatkossa myydä palveluita myös kansainvälisille asiakkaille”

MikseiMikkeli on tukenut eri vaiheissa

Harri Sjögrén kuvaa Heimarin kehittämistä pitkäksi projektiksi, jossa edetään vaihe kerrallaan. MikseiMikkeliltä hän kokee saaneensa jo tähän mennessä korvaamatonta tukea.

”Heti kun kauppakirja oli allekirjoitettu, soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja kysyin, missä MikseiMikkeli voisi auttaa meitä. Löytyi matkailualan kehittämiskonsultti tekemään liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmat, joita tarvitaan rahoitusta haettaessa.”

Myös MikseiMikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen on ollut mukana ideoimassa kehittämistä ja palveluja alusta asti.

”Ellei Mikseitä olisi, olisin ollut monen asian kanssa jo tähän mennessä pulassa. Nyt tiedän, että kun soitan Mikseihin, asiat selviävät nopeasti ja aina löytyy oikeita ihmisiä avuksi ilman, että minulta menisi aikaa heidän etsimiseensä. Jollei Miksein kaltaista toimijaa olisi tällä alueella, uskon, että investoinnit hidastuisivat ja osa jäisi tekemättäkin. ”

Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen koulutusohjelman aikanaan suorittanut ja viime kesänä sen ylemmäksi tutkinnoksi päivittänyt Sjögrén on tehnyt koko työuransa myynnin ja myynnin johtamisen parissa. Hän odottaa jatkossakin MikseiMikkeliltä vinkkejä kehittämistyöhön.

”Miksein kautta saa näkyvyyttä, kun rekrytoidaan avainhenkilöitä. Miksein kautta pääsemme mukaan myös kiinnostaviin verkostoihin, kuten lähiruokapalveluja kehittävään D.O. Saimaa -ryhmään tai luontomatkailua kehittävään Saimaa Geopark -verkostoon.”

MikseiMikkelin asiantuntijat ovat olleet mukana myös Sjögrénin kehittäessä turvallisuusalaan liittyvää vientituotetta kansainvälisille markkinoille.

”Omaa tuotekehitystä olevan tuotteen patenttihakemus on nyt jätetty. Myös patenttitoimisto löytyi muuten MikseiMikkelin kautta.”

Kehitystyö jatkuu vuosia

Parhaillaan kahden arkkitehdin työpari suunnittelee yhtenäistä ilmettä ja palveluita Heimarin 47 hehtaarin alueelle. Myös rakennus- ja investointihankkeisiin liittyvä luvitus on hoitunut jouhevasti, kun valmistelutyö on ulkoistettu.

”Tarvittavien lupien haku on hoitunut näin asiantuntevasti ja sujuvasti.”

St Michel Resort Oy:n pääomistaja Fixcel Group Oy on erikoistunut rakentamaan teräskennoteknologialla sisäilmaterveellisiä julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja. Teknologialla pystytään rakentamaan pysyvään käyttöön nopeasti sisäilmaterveellisiä rakennuksia, jotka ovat kuitenkin siirrettäviä.

”Tavoitteenamme on rakentaa lähivuosina Heimarin hotellin takana olevaan rinteeseen ja rinteen päälle maisemahuviloita, joihin tulee 30 ja 60 neliön kokoisia sviittejä esteettömin näköaloin Saimaalle. Tämä on avaus, joka kiinnostaa varmasti valtakunnallisestikin.”

Jatkossa Heimari tarjoaa elämyspalveluita ja tapahtumia myös ympäri vuoden yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

”Tästä tulee luontomatkailuun liittyvä elämyskohde, jossa on hieno hiekkaranta, upeat nurmikot vaikka piknik-hetkiin, vaihtelevia metsämaastoja, polkuja ja 2,5 kilometrin kuntopolku Saimaan rantamilla. Uskon, että ihmiset löytävät tämän ajanviettopaikakseen.”

Yksi uusista yhteistyösuunnista on myös Miss Suomi -kilpailu kiertueineen, joita hänen vaimonsa Sunneva Sjögrén koordinoi oman yrityksensä kautta.

”Tänäkin vuonna Matkalla Miss Suomeksi -televisiosarjaa on kuvattu muun muassa matkailukohteissa eri puolilla maata ja samalla on tarjottu mahdollisuuksia brändiyhteistyöhön. Heimarille ja muillekin alueen kohteille tässä piilee mahdollisuuksia uudentyyppiseen yhteistyöhön ja valtakunnalliseen näkyvyyteen.”

Sjögrén uskoo Mikkelin alueen vetovoiman kasvavan jatkossa entisestään. Saimaa saaristoineen hullaannutti aikanaan myös hänen tanskalaisystävänsä niin, että Suomeen pitää päästä 2-3 kertaa vuodessa.

”Heräsin itsekin alueen ainutlaatuisuuteen, kun hän osasi kertoa omista tunteistaan niin vahvasti. Nykyään hänen pitää päästä Saimaalle pilkille talvellakin. Tänne on vain 2,5 tunnin ajomatka Helsingistä eli vaikka olisi aikaa vain viikonloppu, ehtii ajoissa perille perjantaina eikä sunnuntaina tarvitse lähteä heti aamusta liikkeelle.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: St Michel Resort Oy:n Harri Sjögren