fbpx
MusicFairyTales Oy:n Teemu Laasanen

MusicFairyTales Oy tarinallistaa klassista musiikkia lapsille

Mikkeliläinen MusicFairyTales ottaa tänä syksynä melkoisen kasvuloikan. Markkinoille tulee uusia klassisen musiikin pohjalta lapsille räätälöityjä tarinoita, joista on useita kieliversioita eri jakelualustoille. Kasassa on kansainvälinen kehittäjätiimi, mobiilisovellus valmistuu kevääksi, ja sijoittajille on avattu rahoituskierros.

Pitkään Mikkelin musiikkiopistossa pianonsoiton lehtorina toiminut Teemu Laasanen heräsi muutama vuosi sitten pohdiskelemaan, miten voisi kehittää yhden lapsen yksilöopetuksen pohjalta mallin, jonka sisältö sopisi laajalle joukolle erikielisiä lapsia eri puolilla maailmaa.

Hän alkoi tehdä vaimonsa, pianonsoiton opettaja Noora Nikan ja näyttelijä Risto Kopperin kanssa kokemuksellisia tarinoita, jotka avaisivat lapsille klassisen musiikin maailmaan pelillisyyden kautta. Yhteisen yrityksen kolmikko perusti vajaat kolme vuotta sitten.

Kehitystyön taustalla on pedagoginen oivallus, ns. Mozart-effekti. Tutkimukset vahvistavat, että klassisen musiikin kuuntelu kehittää lasten kielellistä osaamista ja parantaa tiedollisia taitoja. Lisäksi musiikilla on erilaisia suotuisia terveysvaikutuksia.

Yritys on luonut SEL Curriculum -mallin, opintopolun, joka auttaa lapsia kehittämään sosiaalisia taitojaan leikin ja pelaamisen avulla.

”Teemme opetuksellista viihdettä (edutainment) hyödyntäen pelimaailman mahdollisuuksia. Teemme tällä hetkellä tuotteita alle kouluikäisille lapsille. Ideana on, että lapset pääsevät kehittämään sosiaalisia taitojaan ja tunneälykkyyttään ja samalla klassinen musiikki tulee heille tutuksi.”

Laaja tuoteperhe valmiina

Yritys hyödyntää tuotteisiinsa klassista musiikkia, grafiikkaa, animaatiota ja ääninäyttelijöiden kertomia tarinoita. Musiikkina tuotteissa hyödynnetään klassikkosäveltäjiä, kuten Sibeliusta, Tšaikovskia, Griegiä, Bachia, Mozartia, Beethovenia tai Schumannia. Oman kertojanäänensä tarinoille antavat kokeneet ääninäyttelijät eri maista.

Tarinoita on jo paketoituna kirjoiksi paperikansiin, ääni- ja e-kirjoiksi. Tuotteista on myös eri kieliversioita, joita on mukautettu kohdemaan kulttuuriin sopiviksi. Tähän mennessä kirjoja on myyty yli 2000 kappaletta.

Viime vuoden lopulla valmistui yhteistyössä mikkeliläisen OiOi Oy:n kanssa Satuseinä, joka lanseerattiin lokakuussa 2020 Helsingin Musiikkitalossa. Toteutukseen saatiin AVEKin Crema-rahoitusta. Helsingin Keskustakirjasto Oodi on hankkinut Satuseinän käyttöönsä, ja sellainen löytyy myös Mikkelistä Kattilansillan päiväkodista.

MusicFairyTales, OiOi ja Feel&Play toteuttivat satuseinän Helsingin musiikkitaloon.

”Satuseinästämme on tullut paljon hyvää palautetta myös musiikkiterapeuteilta. Parhaillaan meillä on meneillään neuvottelut yli 20 eri tahon kanssa. Tuotteemme kiinnostavat muun muassa päiväkoteja, urheilujärjestöjä, kirjastoja, lomakeskuksia, lentokenttiä ja mediaa.”

Ydintiimillä vankka kokemus

Yrityksen kolmella osakkaalla on yhteensä yli sata vuotta kokemusta pedagogiikasta. Tänä syksynä tiimi laajenee, kun siinä aloittaa graafisesta ilmeestä vastaavan, yli 10 vuotta kansainvälistyneessä peliyrityksessä Roviossa työskennellyt osaaja ja lisäksi palkataan myyntivastaava.

Heidän lisäkseen käytettävissä on toimeksiantopohjalta osaajia äänittämään, animoimaan ja suunnittelemaan äänimaailmoja.

Yritys kehittää parhaillaan Feel&Play-mobiilisovellusta, joka valmistuu ensi vuoden helmikuuksi. Mobiilikehityksestä vastaa oma viiden osaajan tiimi virolaisessa yli sadan osaajan Concise Team -yrityksessä.

Tänä syksynä yritys alkaa näkyä nyt myös kotikaupungin katukuvassa.

”Avaamme syyskuun puolivälissä toimitilat Mikkelin Vuorikadulla. Samoihin tiloihin tulee myös Mikkelin Musiikkijuhlien toimisto ja varasto”, myös musiikkijuhlien festivaalijohtajana jo kolmisen vuotta toiminut Laasanen kertoo.

Yritys toivoo mukaan kehittämistyöhön myös omien yritystensä kautta työskenteleviä videotuottajia ja muita yrityksen kehitystyöstä kiinnostuneita.

Rahoituskierros menossa

Yritys on saanut tuotekehitykseensä, patentti- ja tavaramerkkiselvitysten tekoon sekä kansainvälistymiseen osarahoitusta ELY-keskuksesta. Sitä kautta on löytynyt myös kokenut rahoituskonsultti.

Parhaillaan yritys hakee 300 000 euron siemenrahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun, markkinointiin, immateriaalisten oikeuksien suojaukseen sekä tuotekehitykseen toteuttaakseen viisivuotissuunnitelmansa. Yrityksellä on kaksi kansainvälisesti rekisteröityä tavaramerkkiä.

”Olen päässyt kertomaan yrityksistä jo laajalle kotimaisten ja kv. sijoittajien joukolle ja työ jatkuu. Meitä kiinnostaisi erityisesti pääsy Aasian markkinoille, kuten Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Japaniin, koska niissä maissa myös vanhemmat ja isovanhemmat tekevät kodeissa paljon työtä kehittäessään lasten valmiuksia.”

Teemu Laasanen on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa, jonka kautta on tullut rahoitusvinkkejä ja järjestynyt yhteyksiä sijoittajiin ja kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin.

Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin kuvaa yritystä nopeaa kasvua tavoittelevaksi startup-yritykseksi, jolla on valmiina skaalautuva tuoteperhe, kokenut projektitiimi ja tahto kasvaa kansainvälisesti.

Yrityksen kasvuhakuisuutta kuvastaa Laasasen luonnehdinta yrityksen tulevaisuusvisiosta.

”Meillähän on yrityksen logossa lohikäärme. Haluamme kehittyä lemmikkilohikäärmeestä yksisarviseksi eli miljardin euron yritykseksi.”

Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hanke kehittää Suomen parasta yhteisöllistä kasvuympäristöä, joka tukee uusien yritysten ja työpaikkojen syntyä Etelä-Savon alueelle. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

HeWennan yrittäjät Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan

Yhteinen yritys väljensi ajankäyttöä

Yrityksen voi perustaa niinkin, että mukaan ottaa samanhenkisiä, tuttuja kollegoita ja alkaa yhdessä tarjota asiakkaille laajaa palveluvalikoimaa. Mikkeliläinen hyvinvointipalveluja tarjoava HeWenna Oy syntyi, kun kolme toiminimiyrittäjää yhdisti voimansa.

Emolan kaupunginosassa sijaitsevan valkoisen kivitalon kolmessa kerroksessa toimii hyvinvoinnin ateljee. HeWennassa yrittäjinä olevat Anna-Katri Vana, Hanne Hautamäki ja Susanna Jordan ovat työskennelleet pitkään liikunta-alalla.

Henna Hautamäki ja Susanna Jordan perustivat omat toiminimensä sattumalta samaan aikaan kaksi vuotta sitten. Silloin he kävivät juttelemassa Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksessa Heli Tavastin kanssa, joka auttoi heitä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön asioissa.

Kolmen naisen osakeyhtiö

Henna Hautamäen yritys piti sisällään jooga- ja liikuntapalveluja, jotka hän tarjosi tuolloin kodin yhteyteen remontoidussa HeWe-tilassa. Lisäksi hän teki ja tekee yhä fysioterapeutin töitä ammatinharjoittajana yksityisessä lääkärikeskuksessa.

Susanna Jordanin yritys teki jooga- ja liikuntapalvelujen lisäksi koruja ja käsitöitä. Samoja palveluja hän tarjoaa nyt HeWenna Oy:ssä.

”Korona-aika vapautti luovuutta miettiä uusia asioita. Sitten Henna pyysi, että tuletko mukaan Mikkelin Seudun Uusyrityskeskukseen, kun hän kyselisi yrityksen perustamisesta eikä yksin uskaltaisi mennä. Olimme vuosia puhuneet omassa piirissä yrityksestä, jossa voisi tehdä niitäkin asioita, mitä ei työntekijänä pysty tekemään”, Susanna Jordan sanoo.

Tällä kertaa Heli Tavastin kanssa palloteltiin yhteisen osakeyhtiön perustamista.

”Olimme vetäneet ryhmiä jo pitkään, meillä oli omat asiakaskunnat ja tuntui, että tekemisen voisi ottaa omiin nimiin ja tehdä sitä omilla painotuksilla”, Hautamäki kuvaa.

Uuteen yritykseen tuli mukaan myös Anna-Katri Vana, joka oli perustanut oman toiminimen jo useita vuosia aiemmin tarjotakseen liikunta- ja yksilövalmennuksia. Hän ei kuitenkaan päätynyt käynnistämään omaa toiminimeään täysillä, vaan työllistyi suoraan paikallisen liikuntakeskuksen palkkalistoille.

”Aloitin liikunta-alalla palkkatyössä ensin personal trainerina ja ryhmäliikuntaohjaajana. Elämä vei minut kuitenkin hetkeksi takaisin yritysmaailmaan, ja liikunta-alan työ jäi rakkaaksi sivutyöksi. Haave omasta yrityksestä oli ollut jo pitkään, ja toiminimikin valmiina pöytälaatikossa. Koin kuitenkin haastavaksi sen, että toiminimellä toimiminen olisi luonnollisesti tarkoittanut kaiken tekemistä yksin, panostamista nettisivuihin, mainontaan ja muuhun. Sellaiseen ei löytynyt päivätyön ohella voimavaroja. Sitten tuli korona ja ihan kaikki työt hävisivät hetkessä. Yhtäkkiä oli aikaa miettiä, mitä oikeasti haluaisin tehdä ja kenen kanssa. Kaipasin samanhenkisten ihmisten tukea ja energiaa.”

Kolmikko hoksasi, että he ovat juuri oikeat ihmiset tekemään asioita yhdessä. Samassa saumassa tarjottiin toimitilaa, josta piti tehdä päätös viikossa.

”Yritys syntyi hulluista sattumuksista, mutta asiat vain alkoivat sujua. Nyt laskutamme myös muualla pidettävät tuntimme tätä kautta eli toiminimemme ovat pöytälaatikossa”, Jordan kertoo.

Nopein askelin eteenpäin

Ensimmäisellä käynnillä Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Heli Tavastin luona vahvistui, että yritysideassa oli itua. Toisella käynnillä täyteltiin jo osakeyhtiön perustamisasiakirjat.

”Meillä ei siinä vaiheessa ollut liiketoimintasuunnitelmaa tai ajatuksia markkinoinnista, mutta löysimme yritykselle hyvän kirjanpitäjän, joka hoitaa talousasiat.”

Yritys tarjoaa asiakkailleen joogaa, liikunta-alan palveluja sekä yksilöityjä valmennuksia ja palveluita life coachingin, fysioterapian ja luontaishoitojen muodossa. Vuoden ajan yhdessä yritystä pyörittänyt kolmikko suhtautuu levollisesti tulevaisuuteen.

”Kävi niin, että vakiintunut asiakaskuntamme löysi tänne perässämme, ja puskaradio on tuonut uusia asiakkaita. Markkinointiin emme ole ennättäneet vielä panostaa muun työn ohessa, mutta se on tulevaisuuden suunnitelmissa”, he tuumivat.

Yrityksessä on käynyt myös muita ohjaajia pitämässä ryhmiä ja työpajoja. Tämän kolmikko toivoo jatkuvan. Tilojen vuokrausmahdollisuus voi synnyttää myös uutta yhteistyötä.

Toimitilan keskikerroksen pienestä myyntitilasta löytyy joogavälineitä, voimakiviä sekä Jordanin ja Vanan tekemiä koruja ja käsitöitä.

HeWennan yrittäjät Susanna Jordan, Henna Hautamäki ja Anna-Katri Vaara
HeWennan yrittäjät Susanna Jordan (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Anna-Katri Vaara

”Korona on opettanut kokeilemaan kaikenlaista rohkeasti. Tulevaisuudessa HeWennan palvelut vain laajenevat, kun opiskelemme lisää liikunta- ja hyvinvointialaa.”

HeWennan vahvuutena yrittäjäkolmikko pitää sitä, että jokaista asiakasta palvellaan kuin hän olisi maailman tärkein ihminen.

”Ihmiset tuntuvat pelkäävän, että ovatko he hyviä joogaajia tai oikein pukeutuneita. Meillä jokainen voi saada yksilöohjausta tai osallistua ryhmätunneille sellaisena kuin on, eikä vaatteilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on kokea positiivinen tunne omasta kehosta.”

Asiantuntijalta saa täsmäneuvoja

He rohkaisevat myös muita omaa yritystä hauduttelevia, että Uusyrityskeskukseen kannattaa mennä juttelemaan ja kyselemään sitoutumatta vielä mihinkään.

”Meillä oli aikanaan iso kynnys mennä Helin juttusille, mutta vastassa olikin tavallinen ihminen, joka kertoi asiat ymmärrettävästi ja uskalsimme pyytää häntä toistamaankin asioita, että varmasti käsitimme ne.”

Ulkopuolisen asiantuntijan kanssa saa oikeat askelmerkit eteenpäin.

”Oli ihan eri asia pallotella asioita ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kuin että olisimme olleet keskenämme ja kyselleet tutuilta neuvoja. Teimme Helin kanssa yhdessä myös osakeyhtiön perustamisasiakirjat eli hän auttoi meitä siinä kohta kohdalta.”

HeWenna on selvinnyt korona-ajasta sulkematta kokonaan oviaan.

”Meillä on käynyt koko ajan ihmisiä. Olemme pienentäneet ryhmäkokoja ja lisänneet pienryhmien määrää tarvittaessa. Korona-aika on jättänyt luovalle työlle ja suunnittelulle aikaa, ja niitähän voi tehdä kotonakin. Yrittäjyys on tuonut päivään myös väljyyttä.”

Kansikuva: HeWennan perustajat Anna-Katri Vaara (vasemmalla), Henna Hautamäki ja Susanna Jordan
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Janne Pokkinen kertoo työmatkapyörien kasvattaneen suosiota huomattavasti

Pyöräilijää hemmotellaan tänä kesänä

Mikkelin seudulla on nyt tarjolla ennätysmäisen laaja palveluvalikoima erilaisia pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun liittyviä palveluita.

Mikkelissä viidettä vuotta Satama Cafe & Bistroa pyörittävä Paavo Koistinen laajensi palveluvalikoimaa tänä kesänä sähköpyörien vuokraukseen. Vuokrauspalvelu synnytti uuden mikkeliläisen tuotemerkin, E-bikerentin.

Asiakkaille on tarjolla laaja valikoima kotimaisia ja itävaltalaisia sähköpyöriä. Pyörän voi vuokrata ja noutaa Mikkelin satamasta, ja sillä voi huristella haluamansa tuntimäärän, puolipäivää, koko päivän tai vaikka viikonlopunkin.

e-Bikerent vuokraa pyöriä Mikkelin satamassa
E-bikerentin palvelut löydät Mikkelin satamasta.

”Vuokraan pyöriä rakkaudesta lajiin. Sähköpyörämme sopivat kaikille nuorista ikäihmisiin. Pyöriä voi myös tulla testaamaan tänne ilmaiseksi. Valikoimiin kuuluu myös ns. fatbike ja myös sähkö-Jopo on monelle hauska uusi tuttavuus.”

Sähkömaastopyöriä myös Anttolasta

Jo viime vuonna Mikkelin torilla täysjousitettuja sähkömaastopyöriä vuokrannut eKitka Oy toi kesäkuun alussa valikoimiinsa myös sähköpotkulaudat ja matalarunkoiset sähköpyörät eli ”esterit”. Mikkeliläisyritys tarjoaa sähköpyöriä ja -potkulautoja myös Anttolanhovissa ja sähköpyöriä myös Anttolan kone ja urheilun kautta.

Vuorattavat pyörät voi noutaa tai ne toimitetaan asiakkaan haluamaan paikkaan pestynä, huollettuna, säädettynä ja täydessä latauksessa asianmukaisine varusteineen. eKitka palvelee niin yksityisiä asiakkaita kuin yrityksiäkin.

”Mikkelin torilla tänä vuonna uutuutena ja vuokrattavana ovat sähköpotkulaudat. Torilta on vuokrattavissa myös sähköpyöriä. Toimipaikkamme sijaitsee kahvila Toripulun vieressä. Vuokrauksia voi kysyä ja maksaa myös kahvilaan”, yrittäjä Ari Ojala sanoo.

E-Kitkan kautta voi vuokrata myös sähköpotkulautoja. Torilla palvelee kesätyöntekijä Atte Kasila.
E-Kitkan kautta voi vuokrata myös sähköpotkulautoja. Torilla palvelee kesätyöntekijä Atte Kasila.

Edelliskesänä eKitkalla oli vastaavantyyppistä toimintaa myös Kempeleessä, ja sitä on tarkoitus jatkaa sielläkin tulevina kesinä. Alkaneesta kesästä Ojala odottaa vilkasta pyöräilykesää.

”Viime kesä oli meille Mikkelin seudulla todella hyvä, ja alkaneesta kesästä odotamme vastaavanlaista.”

Pyörätaksilla vaikka ostosreissulle

Mikkelin keskustan alueella on tarjolla myös ekologisia elämyskyytejä. Biketaxilla on käytössään kuusi riksaa, pyörätaksia, joiden kyydistä asiakas maksaa joko taitetun matka-ajan mukaan tai valmiiksi räätälöidyn kiertoajelun perusteella.

Mikkelin Biketaxin yrittäjä Anne Muukkonen kertoo, että asuntomessukesän jälkeen nyt on palattu taas Mikkeliin. Hän toimii Jyväskylästä käsin, mutta on ollut ajamassa itsekin jo Mikkelissä. Riksat palasivat Mikkelin katukuvaan toukokuussa.

Pyörätaksilla onnistuu vaikka kauppareissu.
Pyörätaksilla onnistuu vaikka kauppareissu.

”Nyt teemme töitä tunnettuuden eteen eli riksaahan voi käyttää monenlaiseen. Ikäihmisille olemme tehneet kauppareissuja, jolloin hän ja kauppakassit on ajettu kotiin saakka. Tarjoamme myös kiertoajeluita.”

Palvelun voi tilata puhelimitse soittamalla haluamaansa paikkaan. Kesän mittaan riksakuljettajat päivystävät myös Hallituskadulla Kultajousen edessä ja Mikkelipuistossa. Tilaustiedot kertovia kylttejä on yhteistyöyritysten edustoilla ja satamassakin.

”Teemme mielellämme yhteistyötä muiden matkailuyrittäjien kanssa. Etsimme myös lisää kuljettajia kesäsesongin ajaksi, joten kannattaa ottaa yhteyttä, jos tällainen kesätyö kiinnostaisi.”

Kaupunkipyörät ilmestyivät katukuvaan

Kotkalais-kouvolalainen Kaakau toi kaupunkipyörät Mikkeliin tänä kesänä ensimmäistä kertaa elämyspainotteisesti. Mikkelissä yhteistyökumppaneita ovat kaupunki ja Osuuskauppa Suur-Savo eli niiden käytössä on pyöriin liittyviä mainospaikkoja.

KaaKau toi kaupunkipyörät Mikkelin katukuvaan.
KaaKau toi kaupunkipyörät Mikkelin katukuvaan.

Kaupunkipyörän saa käyttöönsä edullisella kausipassilla tai kuukausijäsenyydellä, mutta myös kertavuokralla pääsee liikenteeseen. Vuokraus toimii niin, että asiakas lataa Donkey republic -sovelluksen, joka paikallistaa lähimmän vapaan pyörän ja asiakas voi palauttaa pyörän haluamansa pysäkin telineeseen.

”Mikkelissä toiminta lähti todella vauhdikkaasti liikkeelle toukokuussa, kun saimme oikeat kumppanit samaan pöytään. Testaamme täällä, miten matkailupainotus toimii kaupunkipyörien käytössä. Mikkelistä kaupunkipyöriä löytyy eri puolilta keskustaa sekä Kenkäverosta ja Mikkelipuistosta”, Kaakaun toimitusjohtaja Aleksanteri Repo sanoo. Kymenlaaksolaisyritys on laajentanut toimintamalliaan moniin Itä- ja Etelä-Suomen kaupunkeihin.

Työsuhdepyörille riittää nyt kysyntää

Mikkelin Lehmuskylän puutaloalueella toimiva perinteikäs Polkupyörä Etappi Oy on vuokrannut pyöriä jo yli kymmenen vuotta myös isommille ryhmille.

”Vuokraamme uusimpia laadukkaita esittelymalleja, joita voi koeajaa ja vuokrata pidemmäksikin ajaksi. Vuokrapyörien mallit ja vuokrat löytyvät verkkosivuiltamme”, yrittäjä Janne Pokkinen kertoo.

Polkupyörä Etapilla on laaja valikoima myös työsuhdepyöriä ja kattavat huoltopalvelut.
Polkupyörä Etapilla on laaja valikoima myös työsuhdepyöriä ja kattavat huoltopalvelut.

Yrityksen kivijalkamyymälässä on myytävänä ja vuokrattavana laaja valikoima pyöriä varusteineen eri käyttötarkoituksiin ja saman katon alta saa myös huoltopalvelut.

Yritys on vuokrannut ja myynyt työsuhdepyöriä vuosia, mutta tänä vuonna kysyntä lisääntyi huimasti, kun verotuskäytäntö muuttui. Nyt työsuhdepyörä on verovapaa työntekijälle aina 1200 euroon asti vuodessa.

”Työsuhdepyöriä liikkuu nyt hyvin. Trendinä ovat sähköpyörät. Kappalemäärinä niitä myydään jo ns. luomupyöriä enemmän.”

Janne Pokkinen on itsekin intohimoinen pyöräilijä, joten hänestä on ilahduttavaa, että alan tarjonta on lisääntynyt tänä kesänä kotikaupungissa.

”On hyvä, että erilaista tarjontaa on paljon, koska se tuo lisää harrastajia hienolle lajille.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: Janne Pokkinen kertoo sähköpyörien kysynnän olevan jo ns. luomupyörien tasolla.

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoitus IT-yhtiö Metatavuun

Etelä-Savon pääomasijoitusrahasto, jota kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Redstone hallinnoi, on tehnyt ensimmäisen sijoituksen. Rahasto uskoo ohjelmistotalo Metatavun visioon ja kasvunäkymiin.

Mikkeliläinen ohjelmistoyhtiö Metatavu on saanut sijoituksen kansainvälisen Redstonen hallinnoiman South Savo Growth Fundin eli Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston kautta. Sijoitus mahdollistaa Metatavulle entistä voimakkaamman kasvun, yrityksen kehittämisen ja panostamisen rekrytointeihin.

– Sijoitus on Metatavun kasvulle todella tärkeä. Sijoitetun pääoman lisäksi pääsemme hyödyntämään sekä pääomarahaston että Redstonen laajoja verkostoja, iloitsee Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauha. Redstonen partneri Oskari Lehtonen kertoo, että rahaston tarkoitus on kehittää yhtiötä pitkällä tähtäimellä ja tukea omistajayrittäjiä vahvan kasvun mahdollistamiseksi. “Rahaston on mahdollista tehdä myös lisäsijoituksia jatkossa jos yhtiö tarvitsee lisää pääomaa”, Lehtonen vielä jatkaa.

Metatavu panostaa kasvuun myös laajentamalla hallitusta. Redstonen Oskari Lehtonen sekä TietoEVRYn Tero Saksman tuovat mukanaan strategista osaamista ja toimialan tuntemusta. Lehtonen on pääomasijoittaja, sarjayrittäjä sekä hallitusammattilainen. Saksmannilla on yli 15 vuoden kokemus IT-alan johtotehtävistä ja lisäksi hän on mukana usean yhtiön hallituksessa.

Rahastolla iso merkitys

Pääomarahaston käynnistämisessä vahvasti mukana ollut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin on tyytyväinen rahaston ensimmäiseen sijoitukseen.

– On hienoa, että Etelä-Savon pääomasijoitusrahaston ensimmäinen sijoituskohde on nimenomaan Metatavu. Yrityksen viisivuotinen taival on ollut kaikilla mittareilla mitattuna nousujohteinen alusta alkaen ja kasvu on tapahtunut täysin omarahoitteisesti ilman ulkopuolista rahoitusta. Nyt tehty sijoitus antaa varmasti lisävirtaa vielä isompaan kasvuun. Miksein puolesta on ollut mahtavaa olla matkassa mukana, sanoo kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin.

Lisätietoja antavat:

Jere Lauha
toimitusjohtaja
+358 44 290 9201
jere.lauha@metatavu.fi

Heikki Kurhinen
hallituksen puheenjohtaja
+358 50 3263 840
heikki.kurhinen@metatavu.fi

Oskari Lehtonen
partner
+358 400 7944 58
oskari.lehtonen@redstone.vc

Linkit:
www.metatavu.fi
www.redstone.vc
www.southsavofund.com

Metatavu on vuonna 2016 perustettu avoimeen lähdekoodiin ja räätälöityihin ohjelmistoihin keskittyvä ohjelmistoyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan softan, datan ja palvelumuotoilun avulla. Yhtiössä uskotaan, että softabisneksen pitää olla reilua ja avointa. Metatavu tarjoaa palveluita ketterään ohjelmistokehitykseen, devopsiin, digitaalisten palveluiden muotoiluun, ketteriin kokeiluihin sekä skaalautuvia ja resilienttejä pilvipalveluita. Metatavun vuoden 2020 liikevaihto oli 907 000 euroa. Yritys työllistää 15 henkilöä.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Metatavu Oy:n toimitusjohtaja Jere Lauha vasemmalla ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Kurhinen oikealla.

St Michel Resort Oy:n toimitusjohtaja Harri Sjögren

Hotelli Heimari aloitti mittavat investoinnit

Tänä kesänä Hotelli Heimarissa asiakkaita odottaa uusi, liki puolikilometrinen hiekkaranta, saneeratut hotellihuoneet ja uudenlaisia elämyspalveluita.

Heimarin aluetta kehittää nyt St Michel Resort Oy, jonka toimitusjohtajana oman päivätyönsä ohessa toimiva mikkeliläinen myynnin asiantuntija Harri Sjögrén on kevään mittaan pistänyt alueella tuulemaan yhteistyökumppaneidensa kanssa.

”Remontti valmistuu juhannusviikolle. Silloin valmiina on noin 450-metrinen hiekkaranta, kaikkiin huoneisiin on lisätty ilmastointi ja Saimaa-siiven huoneet on saneerattu täydellisesti. Ravintola saatiin jo auki, kun alakerran yleisövessojen remontti valmistui. Remontit jatkuvat kesäkauden jälkeen, jolloin uusitaan muun muassa sisääntuloaula ja muita julkisia tiloja. Asiakkailla ja päiväkävijöillä on käytössään myös tilausrantasaunat ja frisbeegolf.”

Uudistunut Heimari järjestää jo ensimmäisenä kesänään paljon erilaisia tapahtumia. Myös paikan edellinen omistaja Posti- ja logistiikka-alan Unioni PAU jatkaa asiakkaana.

”Uskomme, että hiekkaranta ja ravintola houkuttelevat myös päiväkävijöitä ja veneilijöitä. Veneilijöiden käyttöön asennettiin uusi vierasvenelaituri.”

Heimarin kautta kulkee kesällä kolme kertaa viikossa Hop On Hop Off Ristiina -elämysreitti, eli matkailijat pääsevät Heimarin kautta bussilla ja veneellä Astuvansalmen kalliomaalauksille ja Kallioniemeen tai voivat viettää koko päivän Heimarissa.

”Elämysreitit on ideoinut Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hanke, jonka ohjausryhmässä olen mukana. MikseiMikkelin kautta saamme kaivattua näkyvyyttä. VisitMikkeli on meille tärkeä markkinointikanava. Haluamme jatkossa myydä palveluita myös kansainvälisille asiakkaille”

MikseiMikkeli on tukenut eri vaiheissa

Harri Sjögrén kuvaa Heimarin kehittämistä pitkäksi projektiksi, jossa edetään vaihe kerrallaan. MikseiMikkeliltä hän kokee saaneensa jo tähän mennessä korvaamatonta tukea.

”Heti kun kauppakirja oli allekirjoitettu, soitin Marjo Niittuaho-Nastolinille ja kysyin, missä MikseiMikkeli voisi auttaa meitä. Löytyi matkailualan kehittämiskonsultti tekemään liiketoiminta- ja kehittämissuunnitelmat, joita tarvitaan rahoitusta haettaessa.”

Myös MikseiMikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen on ollut mukana ideoimassa kehittämistä ja palveluja alusta asti.

”Ellei Mikseitä olisi, olisin ollut monen asian kanssa jo tähän mennessä pulassa. Nyt tiedän, että kun soitan Mikseihin, asiat selviävät nopeasti ja aina löytyy oikeita ihmisiä avuksi ilman, että minulta menisi aikaa heidän etsimiseensä. Jollei Miksein kaltaista toimijaa olisi tällä alueella, uskon, että investoinnit hidastuisivat ja osa jäisi tekemättäkin. ”

St Michel Resort Oy:n toimitusjohtaja Harri Sjögren kokee saaneensa Mikkelistä apua yrityksen kehittämiseen
St Michel Resort Oy:n Harri Sjögren kokee saaneensa kehitysyhtiöltä laaja-alaisesti apua yrityksen kehittämiseen.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan englanninkielisen koulutusohjelman aikanaan suorittanut ja viime kesänä sen ylemmäksi tutkinnoksi päivittänyt Sjögrén on tehnyt koko työuransa myynnin ja myynnin johtamisen parissa. Hän odottaa jatkossakin MikseiMikkeliltä vinkkejä kehittämistyöhön.

”Miksein kautta saa näkyvyyttä, kun rekrytoidaan avainhenkilöitä. Miksein kautta pääsemme mukaan myös kiinnostaviin verkostoihin, kuten lähiruokapalveluja kehittävään D.O. Saimaa -ryhmään tai luontomatkailua kehittävään Saimaa Geopark -verkostoon.”

MikseiMikkelin asiantuntijat ovat olleet mukana myös Sjögrénin kehittäessä turvallisuusalaan liittyvää vientituotetta kansainvälisille markkinoille.

”Omaa tuotekehitystä olevan tuotteen patenttihakemus on nyt jätetty. Myös patenttitoimisto löytyi muuten MikseiMikkelin kautta.”

Kehitystyö jatkuu vuosia

Parhaillaan kahden arkkitehdin työpari suunnittelee yhtenäistä ilmettä ja palveluita Heimarin 47 hehtaarin alueelle. Myös rakennus- ja investointihankkeisiin liittyvä luvitus on hoitunut jouhevasti, kun valmistelutyö on ulkoistettu.

”Tarvittavien lupien haku on hoitunut näin asiantuntevasti ja sujuvasti.”

St Michel Resortin hiekkaranta rakenteilla
Kuvaushetkellä St Michel Resortin hiekkaranta oli vielä rakenteilla. Nyt se on valmis.

St Michel Resort Oy:n pääomistaja Fixcel Group Oy on erikoistunut rakentamaan teräskennoteknologialla sisäilmaterveellisiä julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja. Teknologialla pystytään rakentamaan pysyvään käyttöön nopeasti sisäilmaterveellisiä rakennuksia, jotka ovat kuitenkin siirrettäviä.

”Tavoitteenamme on rakentaa lähivuosina Heimarin hotellin takana olevaan rinteeseen ja rinteen päälle maisemahuviloita, joihin tulee 30 ja 60 neliön kokoisia sviittejä esteettömin näköaloin Saimaalle. Tämä on avaus, joka kiinnostaa varmasti valtakunnallisestikin.”

Jatkossa Heimari tarjoaa elämyspalveluita ja tapahtumia myös ympäri vuoden yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.

”Tästä tulee luontomatkailuun liittyvä elämyskohde, jossa on hieno hiekkaranta, upeat nurmikot vaikka piknik-hetkiin, vaihtelevia metsämaastoja, polkuja ja 2,5 kilometrin kuntopolku Saimaan rantamilla. Uskon, että ihmiset löytävät tämän ajanviettopaikakseen.”

Yksi uusista yhteistyösuunnista on myös Miss Suomi -kilpailu kiertueineen, joita hänen vaimonsa Sunneva Sjögrén koordinoi oman yrityksensä kautta.

”Tänäkin vuonna Matkalla Miss Suomeksi -televisiosarjaa on kuvattu muun muassa matkailukohteissa eri puolilla maata ja samalla on tarjottu mahdollisuuksia brändiyhteistyöhön. Heimarille ja muillekin alueen kohteille tässä piilee mahdollisuuksia uudentyyppiseen yhteistyöhön ja valtakunnalliseen näkyvyyteen.”

Sjögrén uskoo Mikkelin alueen vetovoiman kasvavan jatkossa entisestään. Saimaa saaristoineen hullaannutti aikanaan myös hänen tanskalaisystävänsä niin, että Suomeen pitää päästä 2-3 kertaa vuodessa.

”Heräsin itsekin alueen ainutlaatuisuuteen, kun hän osasi kertoa omista tunteistaan niin vahvasti. Nykyään hänen pitää päästä Saimaalle pilkille talvellakin. Tänne on vain 2,5 tunnin ajomatka Helsingistä eli vaikka olisi aikaa vain viikonloppu, ehtii ajoissa perille perjantaina eikä sunnuntaina tarvitse lähteä heti aamusta liikkeelle.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuvassa: St Michel Resort Oy:n Harri Sjögren

Dayroll Oy artikkelikuva

Dayrollin työajanhallintaohjelma valmistui

Mikkeliläinen Dayroll Oy tuo markkinoille työajanhallintaohjelmiston, joka nopeuttaa tilitoimistoissa ja asiakasyrityksissä palkanmaksuprosesseja ja lisää siten tehokkuutta. Nyt etsitään asiakkaita ja myös kumppaniyrityksiä myymään tuotetta.

Syksyllä 2019 perustetun Dayrollin osakkaita ovat juvalainen, useita ohjelmistoalan yrityksiä perustanut Marjo Kaipainen ja Rainmaker Groupissa palvelukehittämistehtävissä vuosia työskennellyt Jari Hakulinen.

Nyt myyntiin tullutta täysin automatisoitua työajanhallintaohjelmaa alettiin kehittää Rainmakerissä jo vuonna 2017 yhtiön sisäiseen käyttöön. Lähtökohtana oli kyllästyminen siihen, että palkanmaksuun tarvittiin useampi ohjelma ja silti tarvittiin vielä käsityötäkin.

Dayroll kerää kaiken palkanmaksuun tarvittavan tiedon.

Kun Rainmaker linjasi, ettei se halua olla ohjelmistotalo, työajanhallintaohjelmiston kehitystyö päätettiin siirtää uuteen yritykseen, joka hioisi ja jalostaisi sen myyntikuntoon.

”Rainmakerissa tehtiin lista mahdollisista henkilöistä, joilla olisi kokemusta ohjelmistoalan liiketoiminnasta. Pitkän listan ensimmäinen nimi oli Marjo Kaipainen ja yksi soitto riittikin, kun hän innostui nopeasti mukaan”, Dayrollin toimitusjohtajana nyt työskentelevä Jari Hakulinen kertoo.

Kaipaisen vanavedessä oli luontevaa perustaa yhtiö juuri Mikkeliin. Perustamiskuvioissa avitti Mikkelin kehittämisyhtiö Miksei Oy:stä Marjo Niittuaho-Nastolin, ja yritykselle löytyi toimitila Turva- ja materiaalitekniikan innovaatiokeskus TUMAsta Sammonkadulta.

”Soitettiin Marjolle, joka lupasi heti auttaa ja kaikki on sujunut tosi hyvin”, Hakulinen sanoo.

Parhaillaan Dayroll Oy etsii itselleen kumppaniyrityksiä jälleenmyyjiksi ja myy suoraan ohjelmistoa asiakkailleen. Kohderyhmään kuuluvat tilitoimistot ja pk-yritykset.

Ohjelmisto sopii erinomaisesti tilitoimistoille

Kun yleensä ohjelmistotaloilla on omasta takaa koodareita, Dayroll solmia jatkossa paikallisten kumppaniyritysten kanssa pitkiä sopimuksia, joiden varassa ohjelmistoa voidaan jatkokehittää ketterästi. Ohjelmiston markkinoinnin aloitukseen saatiin apua mikkeliläisen Mindhiven Oy:n palvelumuotoiluosaamisesta.

”Parhaillaan etsimme ohjelmiston ylläpitoon ja jatkokehitykseen kumppaniyrityksiä. Ajatuksenamme on, että yhteistyö paikallisten yritysten kanssa kasvaa jatkuvasti”, Kaipainen ja Hakulinen linjaavat.

Tavoitteena oli alusta saakka tehdä päivitettävä ratkaisu, joka tuottaa tarvittavat raportit asiakkaiden tarpeisiin. Ohjelmiston helppokäyttöisyyttä on ollut testaamassa noin 2000 käyttäjää kolmesta yhteistyöyrityksestä.

”Tämä on aidosti helppokäyttöinen ja mobiili ratkaisu.”

Ohjelmistoa käyttävät yrityksissä niin työntekijät, työnjohto, esimiehet kuin palkkahallinnon väki. Dayroll-ohjelmisto kulkee työntekijän taskussa ja toimii millä tahansa hänen käyttämällään päätelaitteella. Palautteiden perusteella työntekijät käyttävät ohjelmaa mieluiten yleensä mobiililaitteella, ja hallinnointi tapahtuu kannettavalta tietokoneelta tai pöytäkoneelta.

”Palkat on mahdollista laskea ja kirjata eri palkanmaksuohjelmiin ilman, että tarvitsee tehdä välilaskentaa tai laatia taulukoita. Ohjelmistomme on yhteensopiva eri palkanmaksuohjelmien kanssa, ja tarpeen mukaan se voidaan sovittaa asiakkaan käyttämiin uusiin ohjelmistoihin.”

Yrityksen myynti- ja markkinointitehtävissä aloitti tammikuussa yrittäjätaustainen Hilla-Maria Pesonen, joka kontaktoi tilitoimistoja ja pk-yrityksiä. Hän käy mielellään kutsun saatuaan esittelemässä tuotetta yrityksille. Dayroll hahmottelee myös toimivia tapoja hyödyntää Googlen kohdennettua markkinointia ja perinteistä printtimediaa.

”On tullut tosi hyvää asiakaspalautetta.”

Alkuvaiheessa ohjelmistoa myydään kotimaisten yritysten käyttöön. Maailmalle voidaan laajentua aikanaan, jos kohdemaasta löytyy kumppaniyritys, jonka kanssa ohjelmisto pystytään lokalisoimaan paikallisiin oloihin.

Kaipainen ja Hakulinen sanovat, että ohjelmiston hyödyt ovat korostuneet korona-aikana ihmisten tehdessä etätöitä; turhista papereista ja allekirjoitusten metsästyksestä on päästy eroon.

”Nyt yrityksissä on havahduttu siihen, että analogisia prosesseja pitää purkaa eli sikälikin olemme nyt hyvässä saumassa ohjelmistomme kanssa”, Hakulinen kertoo.

Työnjako yrityksessä on selkeä. Koko uransa asiakasrajapinnassa työskennellyt Jari Hakulinen keskittyy varmistamaan rahoitusta seuraavaan kehitysvaiheeseen, tukee myyntiä ja linjaa ohjelmistokehittelyn jatkoa.

Marjo Kaipainen tuo omia laajoja verkostojaan mukaan, miettii lisärahoituskanavia ja varmistaa yrityksen kehittymisedellytyksiä. Parhaillaan etsitään kumppaniyrityksiä, jotka voivat lähteä myymään Dayroll-tuotetta.

Etsimme kumppaneita jälleenmyyntiin.

Dayroll aikoo luoda ympärilleen vahvan paikallisen yhteistyökumppaniverkoston, jonka kanssa voi kasvaa yhdessä.

”Me on päätetty kasvaa Mikkelissä.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Metatavu Oy:n Jere Lauha ja Heikki Kurhinen

Ict-ala kasvaa Mikkelissä – moni yritys palkkaa lisää

Mikkelin seudulla toimivat ict-alan yritykset ovat kasvaneet viime vuosina tuntuvasti, ja Mikkeliin on myös perustettu uusia ict-alan yrityksiä. Muun muassa Metatavu, MPY, Trimble ja Observis etsivät uusia työntekijöitä.

Teksti: Elina Jäntti

Ict-ala ei toistaiseksi ole ollut isoimpia työllistäjiä Mikkelin seudulla, mutta kenties lähitulevaisuudessa asia voi olla toisin.

Yksi kasvavista alan yrityksistä on mikkeliläinen ohjelmistokehitysyhtiö Metatavu.

Kun Metatavu perustettiin vuonna 2017, työntekijöitä oli kolme ja ensimmäisen vuoden liikevaihto 170 000 euroa. Vuoden 2021 alkupuolella, Metatavussa työskentelee 14 työntekijää ja vielä vahvistamaton liikevaihto vuodelta 2020 on reilut 900 tuhatta euroa.

Uutta työvoimaa haetaan koko ajan, ja tarkoitus on kasvaa edelleen.

Metatavun toimitusjohtaja Jere Lauhan mukaan kasvuun on osittain vaikuttanut pitkäjänteinen hyvin tehty työ asiakkaiden kanssa.

– Meillä on pitkäkestoisia asiakkuuksia, jotka ovat meille vähän kuin kumppaneita ja joille teemme töitä kumppanimaisesti. Kysyntä on kasvanut, ja meillä on hyvä maine alalla, Lauha sanoo.

Metatavu tekee avoimen lähdekoodin ohjelmistokehitystä, eli ratkoo asiakkaiden digitalisaatioon ja tietojärjestelmiin liittyviä tarpeita ja ongelmia. Suurin osa yrityksen työntekijöitä on ohjelmistokehittäjiä eli tuttavallisemmin koodareita.

– Meillä on koko ajan avoin haku päällä. Teemme paljon haastatteluita ja katselemme, löytyisikö osaavaa työvoimaa. Seuraavat rekrytoinnit suuntautuvat projektipäällikköpuolelle asiakasrajapintaan. Yritystä on tarkoitus kasvattaa isommaksi, mutta koska kasvamme tulorahoituksella, emme velalla, se antaa kasvuun tietyn maltin, Lauha sanoo.

Korona osittain lisäsi ict-palveluiden tarvetta

Myös mikkeliläinen MPY kasvaa hyvin. MPY-konserni koostuu MPY Yrityspalvelyt Oyj:stä, MPY Telecom Oyj:stä sekä molemmat omistavasta MPY Osuuskunnasta.

Etelä-Savossa toimii erityisesti MPY Telecom, joka myy kuluttajille ja yrityksille erilaisia laajakaistayhteyksiä, tv-ja datasiirtopalveluita sekä niihin liittyviä palveluita.

Vuonna 2018 MPY:n liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2019 kasvua oli 13,8 prosenttia. Tuoreimpia lukuja ei ole vielä julkaistu.

– Vuoden 2020 keväällä ja kesällä asiakkailla oli varovaisuutta yrityksille myytävissä palveluissa ja laitemyynnissä. Syksy ja loppuvuosi mentiin suunnitelmien mukaan, sanoo MPY Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Häkämies.

– Yhtiöllä on edellytykset kasvuun, hyvä kassa ja tase sekä kykyä selviytyä hankalien aikojen yli.

Häkämies sanoo, että viime vuosien kasvussa näkyy selkeästi yhtiön runsas pk-yritysasiakkaiden määrä, joiden keskuudessa digitaalisten palveluiden tarve on lisääntynyt.

– Korona osaltaan jopa lisäsi palveluidemme tarvetta, koska kaikki siirtyivät etätöihin ja esimerkiksi Telecom-puolella mobiililaajakaistayhteyksien ja tietoturvapalveluiden kysyntä lisääntyi.

MPY Telecomin Mikkelin, Kuopion ja Kouvolan toimipisteissä työskentelee noin 35 henkeä. Eri paikkakunnille, myös Etelä-Savoon, tarvitaan jatkuvasti lisää työvoimaa.

– Mikkelissä rekrytoidaan tällä hetkellä muun muassa asiantuntijoita, työntekijöitä palvelutiimeihin ja kehityspäälliköä. Etelä-Savossa haluamme olla alueen nopean laajakaistaverkon ja palveluiden tarjoaja, ja rakennamme siihen liittyvää osaamista, Juha Häkämies sanoo.

Metsäalan digitalisaatio ja kansainvälinen kauppa kasvavat

Metsäalalle ohjelmistoja kehittävä Trimble Forestry työllistää Mikkelissä reilut 20 ict-alan ammattilaista. Yritys on osa isoa pörssiyhtiötä Trimbleä, joka rantautui Mikkeliin yrityskaupan myötä 2017. Mikkelin yksikkö kuuluu Trimble Forestry -toimialayksikköön, jonka suunta on lähivuosina ollut nousujohteinen.

– Olemme kasvaneet sekä yritysostoilla että orgaanisesti, ja sekä Suomessa että Euroopassa kasvua on odotettavissa tulevinakin vuosina, sanoo Trimblen metsätoimialan Euroopan toimintojen johtaja Perttu Aunola.

Yrityksen yli sadasta työntekijästä valtaosa työskentelee Suomessa. Mikkelissä työvoiman tarve on ollut jatkuvaa viime vuosina. Nyt Trimble hakee Mikkeliin muun muassa ohjelmistokehittäjää, puunhankinnan järjestelmäasiantuntijaa ja projektipäällikköä.

– Digitalisaatio on ollut suomalaisella metsäalalla vahva alue jo pari vuosikymmentä, mutta alalla on edelleen isoja kasvun tapeita. Alalle ovat vasta tulossa esimerkiksi data-analytiikka ja tiedolla johdetut liiketoimintaprosessit, joilla päästäisiin optimoituun toimitusketjuun. Myös kansainvälinen markkina metsäalan digitaalisissa ratkaisuissa kasvaa, Aunola sanoo.

Yli puolet liikevaihdosta ulkomailta

Mikkeliläinen Observis tähtää niin ikään kansainvälisille markkinoille – tosin hieman erilaisella tuotteella kuin muut paikkakunnan yritykset. Yrityksen päätuote on Obsas-tilannekuvapalvelu, jolla huolehditaan muun muassa kriittisen infran turvallisuudesta. Asiakkaat ovat esimerkiksi puolustusviranomaisia.

– Viimeiset nelisen vuotta olemme panostaneet ulkomaankauppaan. Tällä hetkellä yli puolet liikevaihdostamme tulee ulkomailta, vaikka teemme töitä toki Mikkelissäkin, sanoo Observiksen liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus.

Observiksen henkilöstömäärä on vaihdellut viime vuosina. Tällä hetkellä yrityksessä on töissä 25 työntekijää ja toimipiste Mikkelin lisäksi Arabiemiraateissa. Vuonna 2021 palkataan 2–4 uutta työntekijää.

– Välillä on ollut kuoppia, mutta tarkoituksena olisi kasvaa jatkossakin. Meillä kasvu perustuu vahvasti kansainvälisten markkinoiden hyödyntämiseen, Isotalus sanoo.

Uudet yritykset tervetulleita

Sekä Metatavussa, MPY:ssä, Trimblellä että Observiksessa nähdään, että Mikkeli on ict-alan yritykselle hyvä paikka toimia.

– Mikkelissä palkkataso verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen on alhaisempi, mutta täältä käsin voimme silti toimia valtakunnallisesti, Metatavun Jere Lauha sanoo.

– Meille Mikkelissä kasvua raivaa se, että täällä on syvää toimialaosaamista yhteistyössä suomalaisen metsäalan kasvun kanssa, Trimblen Perttu Aunola toteaa.

Uudetkin alan yritykset toivotetaan tervetulleiksi.

– Olisi erittäin tervetullutta, että tulisi uusia alan yrityksiä, jotta esimerkiksi isoja projekteja voisi tehdä yhdessä, Heikki Isotalus toteaa.

Yritykset ovat toistaiseksi onnistuneet rekrytoimaan osaajia myös Mikkelistä. Varsinkin Metatavulle ja Observikselle moni uusi työntekijä tulee suoraan Xamkista, esimerkiksi työharjoittelun tai lopputyön myötä.

– Ammattikorkeakoulu on meille hyvä yhteistyökumppani, ja olemme tiivistäneet yhteistyösuhteita heidän kanssaan, Jere Lauha sanoo.

Myös MPY:n Juha Häkämies kiittelee paikkakunnalta löytyvää alan koulutusta.

– Haasteena rekrytoinneissa silti on, miten saadaan osaajat jäämään paikkakunnalle. Siksi tarjoamme esimerkiksi alan opiskelijoille kasvupolkuja, ja meneillään on useampi hanke muun muassa Xamkin, Miksein ja Etelä-Savon Kauppakamarin kanssa, Häkämies sanoo.

Uusi koulutus vastaa osaamisvajeeseen

 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Mikkelin kampuksella it-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa vuosittain noin 50 opiskelijaa, joista noin kolmasosa englanninkielisestä it-insinöörikoulutuksesta ja loput suomenkielisestä it-tradenomikoulutuksesta. Koulutusjohtaja Paula Siitosen mukaan alan opiskelijoista kovinkaan moni ei valitettavasti jää Mikkeliin töihin.

– Kohtaanto-ongelma on ollut pitkään tiedossa ja sitä on koetettu ratkoa vuosien mittaan, Siitonen kertoo.

Yksi isoimmista ponnistuksista paikkakunnan osaamisvajeen taklaamiseksi tehtiin viime syksynä, kun Xamkiin suunniteltiin yritysten kanssa yhteistyössä uusi, vielä ponnekkaammin yritysten yhteistyöhön nojaava ohjelmistotekniikan koulutus.

It-insinöörin tutkintoon tähtäävän suomenkielisen koulutuksen sisällöt liittyvät monipuolisesti ohjelmointiin ja niissä on mukana työelämän toimeksiannoista tehtäviä projekteja, joissa opiskelijat pääsevät syventämään yksilöllistä osaamistaan sekä harjoittelemaan tiimityötä ja asiakkaan kanssa työskentelyä.

– Tämän koulutuksen toivotaan palvelevan entistä paremmin paikkakunnan yritysten työvoimatarvetta ja luovan uusia yhteyksiä opiskelijoiden, yritysten ja oppilaitoksen välille, Siitonen sanoo.

Miia Taivalantti, Tuorepuoti

Kaikkea ei pysty ennakoimaan

Mikkeliläisen Miia Taivalantin perustama lähi- ja luomuruokakauppa Tuorepuoti sai vauhdikkaan alun, kunnes ennakoimattomat koettelemukset yllättivät.

Puoti perustettiin paikallisen ruokapiirin ihmisten toiveista saada tuotteita useammin. Ikänsä yrittäjämäisesti töitä paiskinut Miia Taivalantti avasi Tuorepuodin ripeästi ruokapiiristä löytyneen yhtiökumppanin kanssa kaupungin keskustan tehdaskiinteistön alakertaan. Tutun ruokapiirin tuottajat innostuivat toimittamaan puotiin tuotteitaan.

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon tapahtumasta löytyi sparraajaksi kokenut yritysneuvoja Lasse Karjalainen, jonka kanssa tehtiin laskelmia. ELY-keskus myönsi uusille yrittäjille tukea. Tiloihin tehtiin iso remontti ja hankittiin kylmälaitteita.

”Jätti-isojen avajaisten vetonauloina olivat Olga Temonen ja Pete Lattu. Myöhemmin olimme elvyttämässä Rapu ja Muikku -tapahtumaa ja myimme maitokärryistä picnic-paketteja Jurassic Rockin asiakkaille. Pakko oli keksiä kaikenlaista, että pysyttiin pinnalla.”

Itsekin tv-tuotannoissa työskennellyt Taivalantti keksi teettää alueellisia tv-mainoksia.

”Ihmiset kyllä puhuivat silloin, että teillä täytyy mennä hyvin, kun tv-mainonta on järkyttävän kallista, mutta ei se ollut mikään valtava satsaus kuitenkaan.”

Yllättäviä vastoinkäymisiä

Puoti veti hyvin asiakkaita. Liikevaihto kasvoi kuukausittain noin 20 prosenttia. Moni teki kerralla viikon ostokset, joten korit vaihdettiin kärryiksi, ja yrittäjät alkoivat laajentaa.

”Sitten tuli ensimmäinen vastoinkäyminen. Sairastuin kaulavaltimon repeämään, vakavaan sairauteen. Jos hyytymä olisi edennyt aivoihin, olisin kuollut. Olin pois töistä kuukauden, vaikka en sen jälkeenkään ollut ihan kunnossa.”

Jotta puoti näkyisi Viitostielle, investoitiin kalliiseen valomainokseen. Kauaa ei mainos ehtinyt seinällä vanheta, kun vastoinkäymiset jatkuivat.

”Puoli vuotta myöhemmin löytyi uusi repeämä nikamavaltimosta.”

Sitten yllätti tieto, että rakennus aiotaan purkaa, ja tilat on tyhjennettävä. Vähintään viideksi vuodeksi luvattu vuokrasopimus irtisanottiin sopimuskauden puolivälissä.

”Remontti ja markkinointi olivat meille valtava satsaus ja nyt piti löytää nopeasti uusi tila. Pyysimme kaupungilta apua, mutta sitä ei tullut. Kiinnostuimme vanhasta paloasemasta, mutta siihen olisi pitänyt tehdä 30 000 euron oviremontti. Kaupunki ei tullut siinä vastaan, emmekä olisi saaneet lisälainaa oviremonttiin.”

Lopulta Jukka Toivakka tarjosi tilaa Kauppakeskus Akselin yläkerrasta.

”Akseli oli ihana paikka, mutta tila oli pienempi ja jouduimme mukauttamaan kylmälaitteet sinne. Ihmiset eivät löytäneet tiloihin. Vakioasiakkaat eivät seuranneet perässä lupauksista huolimatta, vaikka tarjosin ilmaisia parkkipaikkoja. Meillä ei ollut enää varaa markkinoida, emmekä maksaneet loppuaikoina enää itsellemme palkkaakaan.”

Vaikka vuokranantaja jousti, rahat alkoivat loppua ja yhtiökumppani lähti palkkatöihin.

”Sitten loppui jaksamiseni. Yksi aamu purskahdin itkuun ja tajusin, että ei tämä ole enää tämän arvoista. Avioliittokin oli katkolla, ja meillä oli pienet lapset.”

Yritysneuvoja kannatteli

Miia Taivalantti kasvoi yrittäjäperheessä, ja hänen perheensä joutui tekemään konkurssin 1990-luvun lamavuosina. Vanhempien talo oli nyt Tuorepuodin lainojen panttina.

”Soitin isälle tilanteesta ja hän totesi vain, että pitikö sen käydä sinullekin. Teknisesti en tehnyt konkurssia. Sain sovittua pankin, Finnveran ja ihanien lähiruokatuottajien kanssa asiat. Konkurssissa olisin säästänyt 30 000 euroa, mutta tuottajat olisivat jääneet nuolemaan näppejään, enkä halunnut tehdä sitä.”

Kokenut yritysneuvoja Sakari Brusila tuki yrityksen alasajossa.

”Yritin kaataa yrityksen niin hallitusti kuin mahdollista. Tein yksin tuplavuoroa sinnillä. Se oli mustaa aikaa. Olin fyysisesti ja henkisesti loppu. Sakari kannatteli minua ja neuvoi minne pitää ottaa yhteyttä milloinkin.”

Ulosottoon meni lopulta vain ELY-keskuksen tuki silloisten tukiehtojen takia.

”Sitä luuli, että se oli ihana tuki, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, mutta ehtojen mukaan toiminnan piti jatkua viisi vuotta tuen viimeisestä maksupäivästä. Nykyisin määräaika on kolme vuotta.”

Koettelemuksista oppineena hän muistuttaa, ettei yritys ole kolmas lapsi, vaan siitä pitää pystyä luopumaan, jos tilanne niin vaatii.

”Lasse sanoi minulle, yrityksen loppuvaiheessa, kun tuskailin epäonnistumistani, että olen paljon parempi yrittäjä kuin moni muu, kun uskallan katsoa yritystä ulkopuolelta. Ei ollut enää voimia, enkä ollut valmis rikkomaan perhettäkään enää enempää.”

Miia Taivalantti
Muutto Pyhätunturille toi Miia Taivalantin elämään uusia tuulia

Muutto toi uudet tuulet

Kun tuli hetki sulkea yrityksen ovet lopullisesti, tilanne vaikutti toivottomalta.

”Oli tyhjyys, helvetinmoiset velat ja jaksaminen nolla, mutta oli pakko saada töitä. Pääsin Maaseutukuriiriksi tekemään maaseutuhankkeiden viestintää määräaikaisena ja jäin sen jälkeen tyhjän päälle. Silloin kysyin mieheltä, että haenko töitä Mikkelistä vai pohjoisesta.”

Lopulta perhe myi kesämökin, kuittasi sillä Miian velat ja muutti pohjoiseen Pyhätunturille.

”Olin siellä työttömänä vuoden ja pääsin vasta silloin toipumaan sairauksista ja stressistä.”

Paikkakunnan vaihdos auttoi osaltaan Miia Taivalanttia toipumaan. Post-traumaattiseen stressireaktioon hän toivoi keskusteluapua, mutta lääkärillä oli vain tarjota lääkeresepti.

”En kuitenkaan ottanut lääkkeitä, vaan käsittelin post-traumaattista stressireaktiota itse, juttelin asiasta ystävien kanssa, puhdistauduin ja painelin pitkin pohjoisen metsiä ja tuntureita. Ne asiat oli pakko käsitellä. Kun vaihtoi maisemaa, pääsi kaikesta irti. En joutunut kävelemään koko ajan Tuorepuodin valomainoksen ohi. Meille tuli lopulta 1,5 vuotta sitten avioero, eikä ihme, kun toinen antaa työlle kaiken energian ja saunassakin pohtii vain työasioita.”

Vaikka hän tekee palkkatöitä edelleen sata lasissa, kokemukset ovat opettaneet pitämään huolta omasta jaksamisesta.

”Harvalta yksinyrittäjältä kukaan kysyy, miten sinä jaksat? Jonkun pitäisi kysyä sitä. Yksinyrittäjän kannattaisi myös kysyä itseltään, mitä yritykselle on valmis antamaan. Siitä olen onnellinen, että välit lähiruokatuottajiin säilyivät ja muutama piipahtaa tuomassa tuotteitaan täällä pohjoisessa käydessään.”

Uusissa tehtävissä Tuorepuoti tulee nyt mieleen uudesta näkökulmasta.

”Kyllä oma kokemus on mielessä, kun mietin, miten auttaa kivijalkakauppoja. Häpeää en tunne. Koen, että tämä oli minun semi-yliopistoni yrittäjän noususta ja laskusta.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Miia Taivalantin kuva-arkisto

Tähän päättyy sarjamme talousvaikeuksiin joutuneista yrittäjistä. Mikäli itse kamppailet jaksamisen tai taloushaasteiden kanssa, alta löydät yrittäjille suunnattuja tukipalveluja.

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

ESR_yhdistelmalogo
Kuvassa entinen yrittäjä Saara Isoaho.

Sisäinen yrittäjä odottaa uutta tilaisuutta

”Viime keväästä olen tuntenut suurta sympatiaa yrittäjiä kohtaan omien kokemusteni pohjalta”, kymmenisen vuotta sitten oman yrityksensä lopettamaan joutunut mikkeliläinen Saara Isoaho sanoo.

Hän aloitti italialaisen vaateketjun itsenäisenä yrittäjänä perustaen ensin myymälän Mikkeliin vuonna 2006. Pakollisia investointeja olivat myymäläkalusteet ja tietojärjestelmät.

”Selvitä kiinteät kulut, valitse hyvä tilitoimisto ja maksa riittävästi YEL-maksuja.”

Myymälä ehti toimia kahdessa eri tilassa ennen kuin vuoden 2008 talouskriisi iski juuri, kun yritys odotti muuttoa Kauppakeskus Akseliin.

”Kun tuttava lopetti oman liikkeensä Kuopiossa, tein siitä kaupat syys-lokakuun vaihteessa, että ottaisin sen vastuulleni keväällä 2009. Kun kuuntelin uutisia lokakuun alussa, tajusin, että nyt alkoi taantuma. Kaupankäynti pysähtyi kuin seinään. Ihan kuin rahat olisivat loppuneet maailmasta.”

Isoahon myymälöitä hiljensivät myös toriparkkien rakennusprojektit molemmissa kaupungeissa. Mikkelissä väki sentään pääsi liikkumaan, mutta Kuopion keskustan hiljeneminen vei 30 prosenttia myynnistä.

”Siihen aikaan otettiin käyttöön myös alv-tilit ja maksukäytännöt muuttuivat niin, ettei arvonlisäverovelkaa saanut olla yhtään.”

Mallistojen ostoon hän ei tarvinnut lainaa, koska sesongin aikana pystyi lyhentämään malliston ostovelan pois myynneistä. Kulurakenne oli kuitenkin raskas. Työntekijöitä oli kymmenkunta, joista pääosa Kuopiossa.

”Pikkuhiljaa tilanne alkoi pahentua, jarrujen painaminen oli vaikeaa, kun ei ollut oikein mitään, mistä voisi tinkiä. Oli isot vuokra- ja palkkakulut, pankkilainaa ja ostovelkaa mallistosta. Sitten aloin jäädä jälkeen Italian mallistomaksuista. Ostot tehtiin aina yhdeksän kuukautta ennen sesonkia eli rahan joutui sijoittamaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, jos syksy oli älyttömän lämmin, talvivaatteet myytiin vasta alennusmyynnissä. Suomessa on vielä vähän hassu alennusmyyntikulttuuri, kun kesä- ja talvivaatteet myydään alennuksella siinä vaiheessa, kun sesonki on parhaimmillaan.”

Yhtenä virheenä hän pitää nyt sitä, ettei jäänyt pieniin tiloihin, vaan meni kauppakeskusten kalliisiin tiloihin.

”Isoissa tiloissa on oltava henkilökuntaa. Vaikka kuinka eli kädestä suuhun, kulut olivat isot. Hiljaiset ajat syövät vaatebisneksessä nopeasti sen, mitä on kertynyt.”

Vuodet 2009-2010 olivat haastavia,  ja mallistoista jäi paljon myytävää alennusmyyntiin.

”En ollut ylimitoittanut ostoja, mutta taantuma näkyi myynnissä. Iso lumipallo alkoi vieriä silloin 2010. Liikkeitä tekohengitettiin kuitenkin niin, että otettiin lisää lainaa. Samoihin aikoihin tuli vielä avioerokin. Vuonna 2011 Mikkelin päässä kaikki oli sovittu ja vuokranantajat tulivat paljon vastaan. Tajusin, että nyt loppuvat rahat. Vuonna 2011 tein päätöksen sulkea Mikkelin-liikkeen ja vuokranantajat tulivat siinä paljon vastaan.”

”Tekohengitys on ehkä huonoin ratkaisu.”

Italialaisketjun kanssa oli jo sovittu, että myös Kuopion-myymälä pyritään paketoimaan kauniisti, koska sen vuokrasopimusta ei voinut katkaista ennen vuoden 2011 loppua.

”Mikkelin myymälän sain ajettua alas hallitusti. Viikkoa ennen talvimalliston tuloa ketju ilmoitti, ettei lähetäkään Kuopioon enää tavaraa, vaan yli 200 000 euron ostovelka pitää maksaa heti. Minulle jäi käsiin tyhjä 200-neliöinen liiketila, jonka vuokra oli 11 000 euroa kuukaudessa. Ei sitä tilannetta edes tajunnut. Kaikki kaatui niin yllättäen, ettei siinä tilanteessa ehtinyt ajatella järkevästi tai pelata itselleen aikaa.”

Saara Isoaho miettii nyt, että hänen olisi kannattanut ostaa Italiaan maksetuilla rahoilla jokin erä tavaraa myytäväksi niin, että kuluja olisi saanut katettua. Paniikkinappulaa tuli painettua liian herkästi.

”Ymmärrän kyllä italialaisten tempun, mutta minulle ei jäänyt siinä vaihtoehtoja. Tiesin kyllä, että velkaa oli niin, ettei siinä hyvä heilunut, mutta kaiken myötä velkaannuin reippaasti lisää.”

Joka tapauksessa hän näkee nyt, että yritys olisi pitänyt lopettaa vuonna 2010, kun vaaran merkit näkyivät.

”Vinkkinä sanoisin muillekin, että kädet kannattaa nostaa pystyyn, kun tilanne vaatisi tosi isoa muutosta vaikka asiakkaiden käyttäytymisessä. Ei kannata ajatella, että kyllä tämä tästä joskus, kun vain yritän. Lisävelkaantuminen tulee tosi kalliiksi.”

Vuoden 2011 lopulla alkoivat muutkin velkojat herätä.

”Sieltä tuli Finnvera ja pankit syliin, kun oli pankki- ja vuokravakuuksia. Summa oli niin absurdi, että ajattelin, etten siitä selviä ikinä. Jäin aivan totaalisesti yksin, enkä tiennyt mistä pyytää apua. Kirjanpitäjäkään ei osannut kaikkea neuvoa. Ensimmäisenä hoidin kunnialla työntekijöiden palkat, siitä ei sieluni antanut periksi. Pankki oli joustavin ja sain onneksi lisälainaa, että selvisin vuokravakuuksista. Italiakin sentään puolitti velat. Oli sitä, tätä ja tota. Myin myös asuntoni pois lyhentääkseni velkoja. Oppirahoja jäi maksettavaksi yli 200 000 tuhatta, mutta en siis tehnyt konkurssia, koska siihen pesällä ei ollut varoja. Velkajärjestelyyn en lähtenyt, koska minulla oli henkilötakaajat. En ajanut firmaa hallitusti alas, mutta en myöskään missään vaiheessa menettänyt luottotietojani, vaan pyrin neuvottelemaan asiat.”

”Kannustan puhumaan rohkeasti ja avoimesti asioista.”

Suurin yllätys oli, että yrittäjällä ei ollut mitään työttömyysturvaa, kun hän ei ollut ymmärtänyt liittyä Yrittäjien työttömyyskassaan. Kymmeneen kuukauteen rahaa ei siis tullut mistään, ja se aika muistuu mieleen kaoottisena.

”Rahavaikeuksien kanssa taistellessa siinä kärsivät myös ihmissuhteet. Vertaistuki puuttui. Sitä ahdistui ja masentui. Olen elänyt tämän asian kanssa pian 10 vuotta, mutta nykyään asiat ovat hyvin. Olen ollut kahdeksan vuotta lääkealalla töissä, ja velkataakka on hallinnassa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on vakituinen ja hyvä työ. Se tuo turvaa. Palkasta leijonanosa menee velkoihin, mutta summakin on enää viisinumeroinen. Aina on ollut ajatus, että kyllä minä tämän selätän, vaikka hinta on ollut kova.”

Korona-ajan hän näkee taloustaantumana, joka yllätti hänen kaltaisensa pienyrittäjät.

”Nyt voi mennä loistavia liikeideoita tämän takia pieleen, ja ihmiset velkaantuvat.”

”En voi olla korostamatta vertaistuen merkitystä.”

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän kävi yrittäjäkurssin. Vaikkei hän itse löytänytkään tiukassa tilanteessa apua, hän on huomannut, että onneksi nykyään yrittäjillä on paljon laajempi tuki- ja neuvontaverkosto ympärillään.

”En kadu yrittäjäksi ryhtymistä. Se oli mukavaa aikaa. Minulla oli huippukivat ihmiset töissä. Se aika opetti, mihin kaikkeen kykenen ja mistä kaikesta selviän. Minussa elää edelleen sisäinen yrittäjä. Voin vannoa, että palaan joskus yrittäjäksi, mutta jollekin toiselle alalle. Nostan hattua niille, joilla riittää rohkeutta lähteä näinäkin aikoina yrittäjiksi. Nyt syntyy varmasti erilaista yrittäjyyttä, jolla on tulevaisuutta.”

”Palo yrittäjyyteen ei ole hävinnyt.”

Saara Isoaho työskentelee nyt lääkealalla. Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

Katso myös aiemmin tuotetut Sakari Brusilan ja Pirjo Taurun tarinat aiheesta.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Kuvassa entinen yrittäjä Pirjo Tauru

”Konkurssi oli lopulta pelastus”

Mikkeliläinen Pirjo Tauru toteutti unelmansa omasta ravintola-alan yrityksestä. Vaikka kolmivuotinen yrittäjyys päättyi konkurssiin, hän kokee oppineensa paljon uutta ja saaneensa uudenlaista vahvuutta.

Pirjo Tauru ehti ehtinyt olla viitisen vuotta töissä 2000-luvun alussa mikkeliläisessä Kahvila Vaahterassa. Kun yritys tuli myyntiin, yksi sen vakioasiakkaista innostui ja kysyi, lähtisikö Tauru pyörittämään paikkaa yhdessä hänen kanssaan.  Yhtiökumppani oli kokenut yrittäjä, vaikkei hän tuntenutkaan ravintola-alaa. Tauru puolestaan on kouluttautunut alalle ja työskennellyt siellä pitkään, joten parivaljakko perusti yhteisen osakeyhtiön, Pitaresta Oy:n, ja teki kaupat ravintolasta. Uusi yritys jatkoi yhtiökumppanille tutun tilitoimiston asiakkaana.

”Moni kyllä varoitteli, että oletko ihan varma. Sanoin, että tätä minä haluan. Työmotivaationi on ollut aina ihan älytön ja olen tehnyt työtä kuin yrittäjä.”

Kiinteät kulut yllättivät

Lounas veti väkeä. Illalla pyöritettiin ravintolaa olohuonetyyppisesti, oli karaokea ja bändi-iltoja.

”Kun aloitimme, lounaalla kävi noin 30 asiakasta ja parhaimmillaan yli 90. Hyvin porukat löysivät paikan. Yhtiökumppani oli rahoittaja-sijoittaja ja minä pyöritin toimintaa. Ensimmäiset viisi kuukautta tein töitä ympäri vuorokauden, nukuin välillä pihalla autossa tai ravintolassa. Vedin itseni tosi sippiin.”

Lounasaikaan oli apuna työntekijä. Lopulta palkattiin apua myös iltoihin ja viikonloppuihin.

”Vähän helpottui, kun pystyi jakamaan vastuuta. Mieskin tuli sitten firmaan töihin illoiksi ja viikonlopuiksi.”

Hälytyskellot alkoivat soida yrittäjän päässä, kun tili meni nollille. Vakuutusmaksut ja muita kiinteitä kuluja tuli.

”Sovin vakuutusyhtiön ja verottajan kanssa, että maksuja suoritettiin pienemmissä erissä ja yritin siirtää maksuja. Oli myös saatava pidettyä panimon tili auki, että saatiin tuotteita myyntiin. Meillä meni kuitenkin tosi hyvin. Liikevaihto oli 30 000 euroa ja ylikin kuukaudessa, että rahaa tuli ja meni.”

”Herää, kun rahat eivät riitä”

Yrityksen perustamisvaiheessa Tauru kävi aloittavan yrittäjän kurssin, mutta kun vaikeuksia alkoi tulla, hän ei tiennyt, mistä olisi voinut kysyä apua. Alhainen hinnoittelu oli lopulta asia, joka koitui kohtalokkaaksi.

”Kurssilla olin tehnyt laskelmat, mutta eivät ne vastanneet todellisuutta. Olin liian kiltti ja kaikki hinnat olivat liian alhaisia. Halusin, että kaikkien olisi helppo tulla ja hyvä olla. En osannut laskea, mitä kaikkia kuluja on, enkä osannut hakea apua yritysneuvojilta.”

”Omakin työpanos pitää muistaa hinnoitella.”

YEL-maksuja hän maksoi alusta saakka yli keskimääräisen tason ja itselleen palkkaakin paitsi viimeisenä vuonna.

”Olin todella väsynyt ja stressaantunut. En saanut nukuttua ja koko ajan mielessä oli työ. Sitten alkoivat olla synkät ajatukset, että itselle teen kaikkea, ajan kallioon. Kun mennään kädestä suuhun, eikä tiedä, millä huomenna laskut maksaa, silloin olisi pitänyt hakea apua. Mutta olin niin loppu ja tuntui, että kukaan ei ymmärrä, enkä saa mistään apua.”

Apu löytyi viime tipassa

Lopulta Taurulle tuli mieleen sana (Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus) Dynamo ja netistä löytyi numero sinne.

Tavastin Heli vastasi. Sanoin, että en tiedä, onko tämä oikea paikka tai numero, mutta olen tilanteessa, etten tiedä, miten selviän. Hän rauhoitteli, että sinua autetaan. Oli juhlapyhät alkamassa, mutta hän lupasi, että laittaa lapun Miksein yritysneuvoja Mari Meriläiselle, että hän soittaa sinulle heti arkipäivänä, kun tulee töihin.”

”Mari auttoi minua yrityksen kanssa, mutta myös ihmisenä. Tavattiin, oli pitkiä keskusteluja, itkettiin ja hän ymmärsi tilanteeni. Tuli ääretön helpotus, etten ole enää yksin. Yrittäjille sanoisin, että jos alkaa tulla vaikka pieniä tuntemuksia omassa mielentilassa, hakekaa apua. Osaavat ihmiset auttavat aidolla sydämellä.”

Ensin mietittiin, saisiko yrityksen vielä eteenpäin, mutta yrittäjän voimat olivat lopussa. Yrittäjyyden loppuaikoina Tauru muistaa oman luonteensakin muuttuneen. Pinna oli lyhyt ja tuli itkukohtauksia.

”Sanoinkin, että en enää tunnista itseäni. Olen iloinen ihminen, en tällainen ilkeä, joka töksäyttää. Oma persoona muuttui. Meillä oli Vaahterassa kantisporukka, jolta sain paljon tukea ja pidetään vieläkin yhteyttä.”

”Jos voimat loppuvat, ei jaksa enää kehittää.”

Firma laitettiin myyntiin ja yksi kiinnostunut kävi katsomassakin. Hän oli tulossa työharjoitteluun tutustumaan yritykseen, mutta sitten iskivät koronarajoitukset. Kiinteistöstä paljastui jo aiemmin tapahtunut kosteusvaurio, jonka takia vessat oli remontoitava.

”Sitten alkoi taistelu siitä, kuka vessaremontit maksaa. Oli koronavuosi ja vessarempat. Yritysneuvojan kautta syntyi yhteys yrityskummiin, jonka kanssa päädyttiin konkurssiin. En meinannut antaa millään periksi ja tuli hirveä syyllisyys, mitä asiakkaat ja työntekijät ajattelevat, kunnes tajusin, ettei ole muuta ulospääsyä. Kun päätös oli tehty, pesänhaltija otti pesän hoitaakseen ja me luovutettiin avaimet. Mun osalta se oli siinä. Minulta jäi saamatta vuoden palkat, mutta kun se raha ei minulla koskaan ollutkaan, en sitä harmittele.”

Jos yritystä ei olisi vedetty konkurssiin, Pirjo Tauru uskoo, että hänelle olisi tullut avioero.

”Enkä tiedä, missä olisin vai olisinko enää ollenkaan. Vaikka loppupeleissä hain tosi myöhään apua, se tuli nopeasti ja asiat menivät eteenpäin. Kaikki ottivat minut tosiaan, ymmärsivät ja tiesivät, mitä tehdä.”

Stressi jäi marjapellolle

Muutaman kuukauden Pirjo Tauru ehti olla kotona, kunnes toukokuun alussa hän aloitti Juvalla Teittisen marjatilalla töissä, kun ulkomaalaista työvoimaa ei saatu koronan takia.

”Ajattelin, että saan palkkaa, kun yrittäjänä en saanut mitään vuoteen. Sain tehdä töitä, olla ulkona, ei ollut stressiä mistään. Heidän pellolleen jäivät kaikki stressini. Se oli pelastukseni, koska en osaa olla jouten.”

Yritystä perustaville hän vinkkaa, että kannattaa perustaa yritys ihmisen kanssa, jonka tuntee kunnolla.

”Kannattaa punnita asioita ja kuunnella muitakin ihmisiä, eikä lähteä sinisilmäisesti liikkeelle hirveällä innolla. Rahaa pitää olla itselläkin, että on omavarainen. Ihan sama firma mikä firma, yllättäviä menoja on paljon ainakin alkuvaiheessa. Meillä oli se, että vaikka työntekijöitä tuli lisää, ei lisätty vakuutusmaksuja, mutta kun ei kukaan neuvonut. Tilitoimiston kanssakaan ei ollut palavereja asioista.”

”Yrittäjyys oli mun unelma.”

Syksyllä hän pääsi töihin mikkeliläiseen ravintolaan, ja nyt hän työskentelee mikkeliläisen hoivakodin keittiöön. Elämänusko on palannut. Unelma yrittäjyydestä on koettu, eikä hän kadu mitään.

”Kyllä asiat vieläkin tulevat välillä uniin ja hävettää, mitä tein asiakkaille. Konkurssi-sana koetaan häpeällisenä, mutta mulle konkurssi oli pelastus. Tärkeää minulle on, että olen nyt hyvässä kunnossa ja tervejärkinen. Oma yritys oli unelmani, mitään en kadu, mutta en myöskään ryhdy enää yrittäjäksi. Kaiken jälkeen olen nyt rohkeampi ja vahvempi ihminen.”

”Konkurssi voi olla sun voimasana.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

Katso myös Sakari Brusilan konkurssitarina:
https://mikseimikkeli.fi/yrittaja-ei-jaa-yksin-talousvaikeuksien-kanssa/

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo