fbpx
Miia Taivalantti, Tuorepuoti

Kaikkea ei pysty ennakoimaan

Mikkeliläisen Miia Taivalantin perustama lähi- ja luomuruokakauppa Tuorepuoti sai vauhdikkaan alun, kunnes ennakoimattomat koettelemukset yllättivät.

Puoti perustettiin paikallisen ruokapiirin ihmisten toiveista saada tuotteita useammin. Ikänsä yrittäjämäisesti töitä paiskinut Miia Taivalantti avasi Tuorepuodin ripeästi ruokapiiristä löytyneen yhtiökumppanin kanssa kaupungin keskustan tehdaskiinteistön alakertaan. Tutun ruokapiirin tuottajat innostuivat toimittamaan puotiin tuotteitaan.

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon tapahtumasta löytyi sparraajaksi kokenut yritysneuvoja Lasse Karjalainen, jonka kanssa tehtiin laskelmia. ELY-keskus myönsi uusille yrittäjille tukea. Tiloihin tehtiin iso remontti ja hankittiin kylmälaitteita.

”Jätti-isojen avajaisten vetonauloina olivat Olga Temonen ja Pete Lattu. Myöhemmin olimme elvyttämässä Rapu ja Muikku -tapahtumaa ja myimme maitokärryistä picnic-paketteja Jurassic Rockin asiakkaille. Pakko oli keksiä kaikenlaista, että pysyttiin pinnalla.”

Itsekin tv-tuotannoissa työskennellyt Taivalantti keksi teettää alueellisia tv-mainoksia.

”Ihmiset kyllä puhuivat silloin, että teillä täytyy mennä hyvin, kun tv-mainonta on järkyttävän kallista, mutta ei se ollut mikään valtava satsaus kuitenkaan.”

Yllättäviä vastoinkäymisiä

Puoti veti hyvin asiakkaita. Liikevaihto kasvoi kuukausittain noin 20 prosenttia. Moni teki kerralla viikon ostokset, joten korit vaihdettiin kärryiksi, ja yrittäjät alkoivat laajentaa.

”Sitten tuli ensimmäinen vastoinkäyminen. Sairastuin kaulavaltimon repeämään, vakavaan sairauteen. Jos hyytymä olisi edennyt aivoihin, olisin kuollut. Olin pois töistä kuukauden, vaikka en sen jälkeenkään ollut ihan kunnossa.”

Jotta puoti näkyisi Viitostielle, investoitiin kalliiseen valomainokseen. Kauaa ei mainos ehtinyt seinällä vanheta, kun vastoinkäymiset jatkuivat.

”Puoli vuotta myöhemmin löytyi uusi repeämä nikamavaltimosta.”

Sitten yllätti tieto, että rakennus aiotaan purkaa, ja tilat on tyhjennettävä. Vähintään viideksi vuodeksi luvattu vuokrasopimus irtisanottiin sopimuskauden puolivälissä.

”Remontti ja markkinointi olivat meille valtava satsaus ja nyt piti löytää nopeasti uusi tila. Pyysimme kaupungilta apua, mutta sitä ei tullut. Kiinnostuimme vanhasta paloasemasta, mutta siihen olisi pitänyt tehdä 30 000 euron oviremontti. Kaupunki ei tullut siinä vastaan, emmekä olisi saaneet lisälainaa oviremonttiin.”

Lopulta Jukka Toivakka tarjosi tilaa Kauppakeskus Akselin yläkerrasta.

”Akseli oli ihana paikka, mutta tila oli pienempi ja jouduimme mukauttamaan kylmälaitteet sinne. Ihmiset eivät löytäneet tiloihin. Vakioasiakkaat eivät seuranneet perässä lupauksista huolimatta, vaikka tarjosin ilmaisia parkkipaikkoja. Meillä ei ollut enää varaa markkinoida, emmekä maksaneet loppuaikoina enää itsellemme palkkaakaan.”

Vaikka vuokranantaja jousti, rahat alkoivat loppua ja yhtiökumppani lähti palkkatöihin.

”Sitten loppui jaksamiseni. Yksi aamu purskahdin itkuun ja tajusin, että ei tämä ole enää tämän arvoista. Avioliittokin oli katkolla, ja meillä oli pienet lapset.”

Yritysneuvoja kannatteli

Miia Taivalantti kasvoi yrittäjäperheessä, ja hänen perheensä joutui tekemään konkurssin 1990-luvun lamavuosina. Vanhempien talo oli nyt Tuorepuodin lainojen panttina.

”Soitin isälle tilanteesta ja hän totesi vain, että pitikö sen käydä sinullekin. Teknisesti en tehnyt konkurssia. Sain sovittua pankin, Finnveran ja ihanien lähiruokatuottajien kanssa asiat. Konkurssissa olisin säästänyt 30 000 euroa, mutta tuottajat olisivat jääneet nuolemaan näppejään, enkä halunnut tehdä sitä.”

Kokenut yritysneuvoja Sakari Brusila tuki yrityksen alasajossa.

”Yritin kaataa yrityksen niin hallitusti kuin mahdollista. Tein yksin tuplavuoroa sinnillä. Se oli mustaa aikaa. Olin fyysisesti ja henkisesti loppu. Sakari kannatteli minua ja neuvoi minne pitää ottaa yhteyttä milloinkin.”

Ulosottoon meni lopulta vain ELY-keskuksen tuki silloisten tukiehtojen takia.

”Sitä luuli, että se oli ihana tuki, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, mutta ehtojen mukaan toiminnan piti jatkua viisi vuotta tuen viimeisestä maksupäivästä. Nykyisin määräaika on kolme vuotta.”

Koettelemuksista oppineena hän muistuttaa, ettei yritys ole kolmas lapsi, vaan siitä pitää pystyä luopumaan, jos tilanne niin vaatii.

”Lasse sanoi minulle, yrityksen loppuvaiheessa, kun tuskailin epäonnistumistani, että olen paljon parempi yrittäjä kuin moni muu, kun uskallan katsoa yritystä ulkopuolelta. Ei ollut enää voimia, enkä ollut valmis rikkomaan perhettäkään enää enempää.”

Miia Taivalantti
Muutto Pyhätunturille toi Miia Taivalantin elämään uusia tuulia

Muutto toi uudet tuulet

Kun tuli hetki sulkea yrityksen ovet lopullisesti, tilanne vaikutti toivottomalta.

”Oli tyhjyys, helvetinmoiset velat ja jaksaminen nolla, mutta oli pakko saada töitä. Pääsin Maaseutukuriiriksi tekemään maaseutuhankkeiden viestintää määräaikaisena ja jäin sen jälkeen tyhjän päälle. Silloin kysyin mieheltä, että haenko töitä Mikkelistä vai pohjoisesta.”

Lopulta perhe myi kesämökin, kuittasi sillä Miian velat ja muutti pohjoiseen Pyhätunturille.

”Olin siellä työttömänä vuoden ja pääsin vasta silloin toipumaan sairauksista ja stressistä.”

Paikkakunnan vaihdos auttoi osaltaan Miia Taivalanttia toipumaan. Post-traumaattiseen stressireaktioon hän toivoi keskusteluapua, mutta lääkärillä oli vain tarjota lääkeresepti.

”En kuitenkaan ottanut lääkkeitä, vaan käsittelin post-traumaattista stressireaktiota itse, juttelin asiasta ystävien kanssa, puhdistauduin ja painelin pitkin pohjoisen metsiä ja tuntureita. Ne asiat oli pakko käsitellä. Kun vaihtoi maisemaa, pääsi kaikesta irti. En joutunut kävelemään koko ajan Tuorepuodin valomainoksen ohi. Meille tuli lopulta 1,5 vuotta sitten avioero, eikä ihme, kun toinen antaa työlle kaiken energian ja saunassakin pohtii vain työasioita.”

Vaikka hän tekee palkkatöitä edelleen sata lasissa, kokemukset ovat opettaneet pitämään huolta omasta jaksamisesta.

”Harvalta yksinyrittäjältä kukaan kysyy, miten sinä jaksat? Jonkun pitäisi kysyä sitä. Yksinyrittäjän kannattaisi myös kysyä itseltään, mitä yritykselle on valmis antamaan. Siitä olen onnellinen, että välit lähiruokatuottajiin säilyivät ja muutama piipahtaa tuomassa tuotteitaan täällä pohjoisessa käydessään.”

Uusissa tehtävissä Tuorepuoti tulee nyt mieleen uudesta näkökulmasta.

”Kyllä oma kokemus on mielessä, kun mietin, miten auttaa kivijalkakauppoja. Häpeää en tunne. Koen, että tämä oli minun semi-yliopistoni yrittäjän noususta ja laskusta.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Miia Taivalantin kuva-arkisto

Tähän päättyy sarjamme talousvaikeuksiin joutuneista yrittäjistä. Mikäli itse kamppailet jaksamisen tai taloushaasteiden kanssa, alta löydät yrittäjille suunnattuja tukipalveluja.

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

ESR_yhdistelmalogo
Kuvassa entinen yrittäjä Saara Isoaho.

Sisäinen yrittäjä odottaa uutta tilaisuutta

”Viime keväästä olen tuntenut suurta sympatiaa yrittäjiä kohtaan omien kokemusteni pohjalta”, kymmenisen vuotta sitten oman yrityksensä lopettamaan joutunut mikkeliläinen Saara Isoaho sanoo.

Hän aloitti italialaisen vaateketjun itsenäisenä yrittäjänä perustaen ensin myymälän Mikkeliin vuonna 2006. Pakollisia investointeja olivat myymäläkalusteet ja tietojärjestelmät.

”Selvitä kiinteät kulut, valitse hyvä tilitoimisto ja maksa riittävästi YEL-maksuja.”

Myymälä ehti toimia kahdessa eri tilassa ennen kuin vuoden 2008 talouskriisi iski juuri, kun yritys odotti muuttoa Kauppakeskus Akseliin.

”Kun tuttava lopetti oman liikkeensä Kuopiossa, tein siitä kaupat syys-lokakuun vaihteessa, että ottaisin sen vastuulleni keväällä 2009. Kun kuuntelin uutisia lokakuun alussa, tajusin, että nyt alkoi taantuma. Kaupankäynti pysähtyi kuin seinään. Ihan kuin rahat olisivat loppuneet maailmasta.”

Isoahon myymälöitä hiljensivät myös toriparkkien rakennusprojektit molemmissa kaupungeissa. Mikkelissä väki sentään pääsi liikkumaan, mutta Kuopion keskustan hiljeneminen vei 30 prosenttia myynnistä.

”Siihen aikaan otettiin käyttöön myös alv-tilit ja maksukäytännöt muuttuivat niin, ettei arvonlisäverovelkaa saanut olla yhtään.”

Mallistojen ostoon hän ei tarvinnut lainaa, koska sesongin aikana pystyi lyhentämään malliston ostovelan pois myynneistä. Kulurakenne oli kuitenkin raskas. Työntekijöitä oli kymmenkunta, joista pääosa Kuopiossa.

”Pikkuhiljaa tilanne alkoi pahentua, jarrujen painaminen oli vaikeaa, kun ei ollut oikein mitään, mistä voisi tinkiä. Oli isot vuokra- ja palkkakulut, pankkilainaa ja ostovelkaa mallistosta. Sitten aloin jäädä jälkeen Italian mallistomaksuista. Ostot tehtiin aina yhdeksän kuukautta ennen sesonkia eli rahan joutui sijoittamaan varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, jos syksy oli älyttömän lämmin, talvivaatteet myytiin vasta alennusmyynnissä. Suomessa on vielä vähän hassu alennusmyyntikulttuuri, kun kesä- ja talvivaatteet myydään alennuksella siinä vaiheessa, kun sesonki on parhaimmillaan.”

Yhtenä virheenä hän pitää nyt sitä, ettei jäänyt pieniin tiloihin, vaan meni kauppakeskusten kalliisiin tiloihin.

”Isoissa tiloissa on oltava henkilökuntaa. Vaikka kuinka eli kädestä suuhun, kulut olivat isot. Hiljaiset ajat syövät vaatebisneksessä nopeasti sen, mitä on kertynyt.”

Vuodet 2009-2010 olivat haastavia,  ja mallistoista jäi paljon myytävää alennusmyyntiin.

”En ollut ylimitoittanut ostoja, mutta taantuma näkyi myynnissä. Iso lumipallo alkoi vieriä silloin 2010. Liikkeitä tekohengitettiin kuitenkin niin, että otettiin lisää lainaa. Samoihin aikoihin tuli vielä avioerokin. Vuonna 2011 Mikkelin päässä kaikki oli sovittu ja vuokranantajat tulivat paljon vastaan. Tajusin, että nyt loppuvat rahat. Vuonna 2011 tein päätöksen sulkea Mikkelin-liikkeen ja vuokranantajat tulivat siinä paljon vastaan.”

”Tekohengitys on ehkä huonoin ratkaisu.”

Italialaisketjun kanssa oli jo sovittu, että myös Kuopion-myymälä pyritään paketoimaan kauniisti, koska sen vuokrasopimusta ei voinut katkaista ennen vuoden 2011 loppua.

”Mikkelin myymälän sain ajettua alas hallitusti. Viikkoa ennen talvimalliston tuloa ketju ilmoitti, ettei lähetäkään Kuopioon enää tavaraa, vaan yli 200 000 euron ostovelka pitää maksaa heti. Minulle jäi käsiin tyhjä 200-neliöinen liiketila, jonka vuokra oli 11 000 euroa kuukaudessa. Ei sitä tilannetta edes tajunnut. Kaikki kaatui niin yllättäen, ettei siinä tilanteessa ehtinyt ajatella järkevästi tai pelata itselleen aikaa.”

Saara Isoaho miettii nyt, että hänen olisi kannattanut ostaa Italiaan maksetuilla rahoilla jokin erä tavaraa myytäväksi niin, että kuluja olisi saanut katettua. Paniikkinappulaa tuli painettua liian herkästi.

”Ymmärrän kyllä italialaisten tempun, mutta minulle ei jäänyt siinä vaihtoehtoja. Tiesin kyllä, että velkaa oli niin, ettei siinä hyvä heilunut, mutta kaiken myötä velkaannuin reippaasti lisää.”

Joka tapauksessa hän näkee nyt, että yritys olisi pitänyt lopettaa vuonna 2010, kun vaaran merkit näkyivät.

”Vinkkinä sanoisin muillekin, että kädet kannattaa nostaa pystyyn, kun tilanne vaatisi tosi isoa muutosta vaikka asiakkaiden käyttäytymisessä. Ei kannata ajatella, että kyllä tämä tästä joskus, kun vain yritän. Lisävelkaantuminen tulee tosi kalliiksi.”

Vuoden 2011 lopulla alkoivat muutkin velkojat herätä.

”Sieltä tuli Finnvera ja pankit syliin, kun oli pankki- ja vuokravakuuksia. Summa oli niin absurdi, että ajattelin, etten siitä selviä ikinä. Jäin aivan totaalisesti yksin, enkä tiennyt mistä pyytää apua. Kirjanpitäjäkään ei osannut kaikkea neuvoa. Ensimmäisenä hoidin kunnialla työntekijöiden palkat, siitä ei sieluni antanut periksi. Pankki oli joustavin ja sain onneksi lisälainaa, että selvisin vuokravakuuksista. Italiakin sentään puolitti velat. Oli sitä, tätä ja tota. Myin myös asuntoni pois lyhentääkseni velkoja. Oppirahoja jäi maksettavaksi yli 200 000 tuhatta, mutta en siis tehnyt konkurssia, koska siihen pesällä ei ollut varoja. Velkajärjestelyyn en lähtenyt, koska minulla oli henkilötakaajat. En ajanut firmaa hallitusti alas, mutta en myöskään missään vaiheessa menettänyt luottotietojani, vaan pyrin neuvottelemaan asiat.”

”Kannustan puhumaan rohkeasti ja avoimesti asioista.”

Suurin yllätys oli, että yrittäjällä ei ollut mitään työttömyysturvaa, kun hän ei ollut ymmärtänyt liittyä Yrittäjien työttömyyskassaan. Kymmeneen kuukauteen rahaa ei siis tullut mistään, ja se aika muistuu mieleen kaoottisena.

”Rahavaikeuksien kanssa taistellessa siinä kärsivät myös ihmissuhteet. Vertaistuki puuttui. Sitä ahdistui ja masentui. Olen elänyt tämän asian kanssa pian 10 vuotta, mutta nykyään asiat ovat hyvin. Olen ollut kahdeksan vuotta lääkealalla töissä, ja velkataakka on hallinnassa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on vakituinen ja hyvä työ. Se tuo turvaa. Palkasta leijonanosa menee velkoihin, mutta summakin on enää viisinumeroinen. Aina on ollut ajatus, että kyllä minä tämän selätän, vaikka hinta on ollut kova.”

Korona-ajan hän näkee taloustaantumana, joka yllätti hänen kaltaisensa pienyrittäjät.

”Nyt voi mennä loistavia liikeideoita tämän takia pieleen, ja ihmiset velkaantuvat.”

”En voi olla korostamatta vertaistuen merkitystä.”

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän kävi yrittäjäkurssin. Vaikkei hän itse löytänytkään tiukassa tilanteessa apua, hän on huomannut, että onneksi nykyään yrittäjillä on paljon laajempi tuki- ja neuvontaverkosto ympärillään.

”En kadu yrittäjäksi ryhtymistä. Se oli mukavaa aikaa. Minulla oli huippukivat ihmiset töissä. Se aika opetti, mihin kaikkeen kykenen ja mistä kaikesta selviän. Minussa elää edelleen sisäinen yrittäjä. Voin vannoa, että palaan joskus yrittäjäksi, mutta jollekin toiselle alalle. Nostan hattua niille, joilla riittää rohkeutta lähteä näinäkin aikoina yrittäjiksi. Nyt syntyy varmasti erilaista yrittäjyyttä, jolla on tulevaisuutta.”

”Palo yrittäjyyteen ei ole hävinnyt.”

Saara Isoaho työskentelee nyt lääkealalla. Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

Katso myös aiemmin tuotetut Sakari Brusilan ja Pirjo Taurun tarinat aiheesta.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Kuvassa entinen yrittäjä Pirjo Tauru

”Konkurssi oli lopulta pelastus”

Mikkeliläinen Pirjo Tauru toteutti unelmansa omasta ravintola-alan yrityksestä. Vaikka kolmivuotinen yrittäjyys päättyi konkurssiin, hän kokee oppineensa paljon uutta ja saaneensa uudenlaista vahvuutta.

Pirjo Tauru ehti ehtinyt olla viitisen vuotta töissä 2000-luvun alussa mikkeliläisessä Kahvila Vaahterassa. Kun yritys tuli myyntiin, yksi sen vakioasiakkaista innostui ja kysyi, lähtisikö Tauru pyörittämään paikkaa yhdessä hänen kanssaan.  Yhtiökumppani oli kokenut yrittäjä, vaikkei hän tuntenutkaan ravintola-alaa. Tauru puolestaan on kouluttautunut alalle ja työskennellyt siellä pitkään, joten parivaljakko perusti yhteisen osakeyhtiön, Pitaresta Oy:n, ja teki kaupat ravintolasta. Uusi yritys jatkoi yhtiökumppanille tutun tilitoimiston asiakkaana.

”Moni kyllä varoitteli, että oletko ihan varma. Sanoin, että tätä minä haluan. Työmotivaationi on ollut aina ihan älytön ja olen tehnyt työtä kuin yrittäjä.”

Kiinteät kulut yllättivät

Lounas veti väkeä. Illalla pyöritettiin ravintolaa olohuonetyyppisesti, oli karaokea ja bändi-iltoja.

”Kun aloitimme, lounaalla kävi noin 30 asiakasta ja parhaimmillaan yli 90. Hyvin porukat löysivät paikan. Yhtiökumppani oli rahoittaja-sijoittaja ja minä pyöritin toimintaa. Ensimmäiset viisi kuukautta tein töitä ympäri vuorokauden, nukuin välillä pihalla autossa tai ravintolassa. Vedin itseni tosi sippiin.”

Lounasaikaan oli apuna työntekijä. Lopulta palkattiin apua myös iltoihin ja viikonloppuihin.

”Vähän helpottui, kun pystyi jakamaan vastuuta. Mieskin tuli sitten firmaan töihin illoiksi ja viikonlopuiksi.”

Hälytyskellot alkoivat soida yrittäjän päässä, kun tili meni nollille. Vakuutusmaksut ja muita kiinteitä kuluja tuli.

”Sovin vakuutusyhtiön ja verottajan kanssa, että maksuja suoritettiin pienemmissä erissä ja yritin siirtää maksuja. Oli myös saatava pidettyä panimon tili auki, että saatiin tuotteita myyntiin. Meillä meni kuitenkin tosi hyvin. Liikevaihto oli 30 000 euroa ja ylikin kuukaudessa, että rahaa tuli ja meni.”

”Herää, kun rahat eivät riitä”

Yrityksen perustamisvaiheessa Tauru kävi aloittavan yrittäjän kurssin, mutta kun vaikeuksia alkoi tulla, hän ei tiennyt, mistä olisi voinut kysyä apua. Alhainen hinnoittelu oli lopulta asia, joka koitui kohtalokkaaksi.

”Kurssilla olin tehnyt laskelmat, mutta eivät ne vastanneet todellisuutta. Olin liian kiltti ja kaikki hinnat olivat liian alhaisia. Halusin, että kaikkien olisi helppo tulla ja hyvä olla. En osannut laskea, mitä kaikkia kuluja on, enkä osannut hakea apua yritysneuvojilta.”

”Omakin työpanos pitää muistaa hinnoitella.”

YEL-maksuja hän maksoi alusta saakka yli keskimääräisen tason ja itselleen palkkaakin paitsi viimeisenä vuonna.

”Olin todella väsynyt ja stressaantunut. En saanut nukuttua ja koko ajan mielessä oli työ. Sitten alkoivat olla synkät ajatukset, että itselle teen kaikkea, ajan kallioon. Kun mennään kädestä suuhun, eikä tiedä, millä huomenna laskut maksaa, silloin olisi pitänyt hakea apua. Mutta olin niin loppu ja tuntui, että kukaan ei ymmärrä, enkä saa mistään apua.”

Apu löytyi viime tipassa

Lopulta Taurulle tuli mieleen sana (Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus) Dynamo ja netistä löytyi numero sinne.

Tavastin Heli vastasi. Sanoin, että en tiedä, onko tämä oikea paikka tai numero, mutta olen tilanteessa, etten tiedä, miten selviän. Hän rauhoitteli, että sinua autetaan. Oli juhlapyhät alkamassa, mutta hän lupasi, että laittaa lapun Miksein yritysneuvoja Mari Meriläiselle, että hän soittaa sinulle heti arkipäivänä, kun tulee töihin.”

”Mari auttoi minua yrityksen kanssa, mutta myös ihmisenä. Tavattiin, oli pitkiä keskusteluja, itkettiin ja hän ymmärsi tilanteeni. Tuli ääretön helpotus, etten ole enää yksin. Yrittäjille sanoisin, että jos alkaa tulla vaikka pieniä tuntemuksia omassa mielentilassa, hakekaa apua. Osaavat ihmiset auttavat aidolla sydämellä.”

Ensin mietittiin, saisiko yrityksen vielä eteenpäin, mutta yrittäjän voimat olivat lopussa. Yrittäjyyden loppuaikoina Tauru muistaa oman luonteensakin muuttuneen. Pinna oli lyhyt ja tuli itkukohtauksia.

”Sanoinkin, että en enää tunnista itseäni. Olen iloinen ihminen, en tällainen ilkeä, joka töksäyttää. Oma persoona muuttui. Meillä oli Vaahterassa kantisporukka, jolta sain paljon tukea ja pidetään vieläkin yhteyttä.”

”Jos voimat loppuvat, ei jaksa enää kehittää.”

Firma laitettiin myyntiin ja yksi kiinnostunut kävi katsomassakin. Hän oli tulossa työharjoitteluun tutustumaan yritykseen, mutta sitten iskivät koronarajoitukset. Kiinteistöstä paljastui jo aiemmin tapahtunut kosteusvaurio, jonka takia vessat oli remontoitava.

”Sitten alkoi taistelu siitä, kuka vessaremontit maksaa. Oli koronavuosi ja vessarempat. Yritysneuvojan kautta syntyi yhteys yrityskummiin, jonka kanssa päädyttiin konkurssiin. En meinannut antaa millään periksi ja tuli hirveä syyllisyys, mitä asiakkaat ja työntekijät ajattelevat, kunnes tajusin, ettei ole muuta ulospääsyä. Kun päätös oli tehty, pesänhaltija otti pesän hoitaakseen ja me luovutettiin avaimet. Mun osalta se oli siinä. Minulta jäi saamatta vuoden palkat, mutta kun se raha ei minulla koskaan ollutkaan, en sitä harmittele.”

Jos yritystä ei olisi vedetty konkurssiin, Pirjo Tauru uskoo, että hänelle olisi tullut avioero.

”Enkä tiedä, missä olisin vai olisinko enää ollenkaan. Vaikka loppupeleissä hain tosi myöhään apua, se tuli nopeasti ja asiat menivät eteenpäin. Kaikki ottivat minut tosiaan, ymmärsivät ja tiesivät, mitä tehdä.”

Stressi jäi marjapellolle

Muutaman kuukauden Pirjo Tauru ehti olla kotona, kunnes toukokuun alussa hän aloitti Juvalla Teittisen marjatilalla töissä, kun ulkomaalaista työvoimaa ei saatu koronan takia.

”Ajattelin, että saan palkkaa, kun yrittäjänä en saanut mitään vuoteen. Sain tehdä töitä, olla ulkona, ei ollut stressiä mistään. Heidän pellolleen jäivät kaikki stressini. Se oli pelastukseni, koska en osaa olla jouten.”

Yritystä perustaville hän vinkkaa, että kannattaa perustaa yritys ihmisen kanssa, jonka tuntee kunnolla.

”Kannattaa punnita asioita ja kuunnella muitakin ihmisiä, eikä lähteä sinisilmäisesti liikkeelle hirveällä innolla. Rahaa pitää olla itselläkin, että on omavarainen. Ihan sama firma mikä firma, yllättäviä menoja on paljon ainakin alkuvaiheessa. Meillä oli se, että vaikka työntekijöitä tuli lisää, ei lisätty vakuutusmaksuja, mutta kun ei kukaan neuvonut. Tilitoimiston kanssakaan ei ollut palavereja asioista.”

”Yrittäjyys oli mun unelma.”

Syksyllä hän pääsi töihin mikkeliläiseen ravintolaan, ja nyt hän työskentelee mikkeliläisen hoivakodin keittiöön. Elämänusko on palannut. Unelma yrittäjyydestä on koettu, eikä hän kadu mitään.

”Kyllä asiat vieläkin tulevat välillä uniin ja hävettää, mitä tein asiakkaille. Konkurssi-sana koetaan häpeällisenä, mutta mulle konkurssi oli pelastus. Tärkeää minulle on, että olen nyt hyvässä kunnossa ja tervejärkinen. Oma yritys oli unelmani, mitään en kadu, mutta en myöskään ryhdy enää yrittäjäksi. Kaiken jälkeen olen nyt rohkeampi ja vahvempi ihminen.”

”Konkurssi voi olla sun voimasana.”

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Yrittäjän tukipalvelut:

Yrittäjän tukiverkko -hanke on Etelä-Savon Yrittäjien hanke (syksyyn 2021 saakka) yhteistyössä Suomen Yrityskummien ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa. Tukiverkon asiantuntija keskustelee, tukee yrittäjää sekä tarvittaessa ohjaa eteenpäin esim. kriisikeskukseen tai Talousapu-neuvontaan. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat

Yrityskummit Etelä-Savo tarjoaa apua ja tukea mm. liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen ja tervehdyttämiseen. Katso lisää: https://www.yrityskummit.fi/fi/etela-savo

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä normaalin puhelinmaksun hinnalla arkisin klo 9-16 numerossa 0295 024 880.

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu palvelee yrittäjäjärjestön jäseniä. Neuvonta kattaa myös maksukyvyttömyysasiat. Avoinna arkisin klo 8-20 numerossa 09 229 222.

Mikkelin seudun yritysten koronalinja palvelee yrityksiä koronapandemiasta johtuvissa asioissa. Tarjolla luottamuksellista apua ja neuvontaa arkisin klo 9-16 numerossa 010 340 3080.

Suomen Vertaisyrittäjät ry tarjoaa anonyymiä, luottamuksellista keskusteluapua yrittäjille päivystävästä puhelimesta 045 250 3366.

Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee 24/7 numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua mm. yrityksen taloushuoliin ja selviämiseen liittyvissä asioissa.

Katso myös Sakari Brusilan konkurssitarina:
https://mikseimikkeli.fi/yrittaja-ei-jaa-yksin-talousvaikeuksien-kanssa/

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Sakari Brusila, Yrityskummit ja Talousapu

Yrittäjä ei jää yksin talousvaikeuksien kanssa

Konkurssilain koronapykälät lakkasivat voimasta tammikuun lopussa, minkä arvioidaan lisäävän konkurssien määrää kesään mennessä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten konkurssin läpikäynyt Sakari Brusila on kulkenut vuosia talousvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien rinnalla ja saattohoitanut yrityksiä.

Synnyinkunnassaan Rantasalmella nykyään asuva, agronomitaustainen Sakari Brusila on ollut vuodesta 2015 yksi Talousavun velkaneuvonnan päivystyksen kahdestakymmenestä asiantuntijasta. Tavallisesti hän päivystää puhelimessa 2-4 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee kullakin päivystyskerralla noin 6-10. Viime vuoden koronakeväänä neuvonnan tarve kasvoi niin, että palvelu oli poikkeuksellisesti avoinna neljä kertaa viikossa ja päivittäin puheluja tuli noin 50.

”Nyt tilanne on rauhoittunut. Päivystän noin 2-3 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee 10-15 kerralla. Yleensä keskustellaan siitä, miten konkurssia haetaan ja minkälainen prosessi se on. Toiminimiyrittäjät voivat myös päästä velkajärjestelyn piiriin. Sitä varten he tarvitsevat Talousapu-neuvojalta lausunnon, jonka he toimittavat velkaneuvojille. Tällaisia lausuntoja tulee päivän päivystyksen yhteydessä tehtäväksi 2-3 eri puolille maata.”

”Konkurssi ei ole niin kamala asia kuin se oli aikoinaan”

Neuvotteluvaraa löytyy

Helmikuun alusta syyskuun loppuun on voimassa väliaikaislaki, jonka mukaan yritys voi kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän ns. maksukyvyttömyysolettaman perusteella. Käytännössä yritys voi vastustaa konkurssihakemusta omalla näkemyksellään siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti. Myös koronakriisin voi ilmoittaa tilapäisen maksukyvyttömyyden syyksi.

”Aiemmin käytössä ollut ns. kahdeksan päivän kirje tippui pois, ja tuli 30 päivän kirje. On ajateltu, että yrittäjä pystyy sen 30 päivän aikana järjestelemään vähän paremmin mahdollisuuksiaan. En oikein usko siihen. Jos on ajanut itsesi seinään, ei yleensä riitä voimia lähteä uudelleen voimistelemaan siinä.”

Brusila aavistelee, että tuleva konkurssiaalto ei kuitenkaan ole niin paha kuin mitä aiemmin pelättiin. Eri toimialoilla tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja etenkin nuoret, pienet yritykset ovat tiukoilla.

”Taiteilijat, taksit, parturi-kampaamot ovat koronan uhreja. Partureilla oli mahdoton tilanne viime keväänä, kun kukaan ei uskaltanut mennä parturiin. Usein pienet yritykset ovat olleet tiukoilla jo pidempään.”

Sekä verottaja että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet suhtautuvansa erilaisiin maksujärjestelyihin joustavasti, jos yrityksen toiminta saadaan jatkumaan jollain järkevällä tavalla.

”Ovat joustaneet hyvin tähänkin saakka, sitä ei voi kieltää. Etenkin verrattuna siihen, mikä oli tilanne 30 vuotta sitten, kun minä ajoin totaalisesti päin seinää, niin silloin verottaja ja pankit olivat ne pahimmat.”

Pitkän uran vähittäiskaupan alalla tehnyt Sakari Brusila tietää mistä puhuu, sillä hän kävi läpi konkurssin 30 vuotta sitten. Aikanaan hän pyöritti Porvoosta käsin yrittäjänä K-Maatalous ja rautakauppaa sekä autojen myyntiketjua ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Vuoden porvoolaiseksi hänet valittiin vuonna 1989.

”Korttitalo alkoi kaatua 1991-92 laman seurauksena. Yritin neuvotella päämiehen, autojen maahantuontiyrityksen kanssa, mutta se olisi hyväksynyt vain tietyntyyppisiä ratkaisuja, ja ne ratkaisut eivät taas olleet mahdollisia. SKOP, päärahoittajakin, katosi. Istuin puoli päivää Porvoon saaristossa ja mietin, että hyppäänkö mereen. Oli huhtikuun alku, ja vesi oli niin kylmää, että en hypännyt. Minut pelasti se, että perhe pysyi kasassa.”

Pyydä apua ajoissa

Verottaja haki hänet helmikuussa 1992 henkilökohtaiseen konkurssiin eli häneltä meni käytännöllisesti katsoen kaikki.  Sattumoisin hän tapasi itseään 30 vuotta vanhemman liikkeenjohdon konsultin, josta tuli hänelle mentori ja yrityskummi, vaikkei tukihenkilöistä puhuttu niillä nimillä vielä siihen aikaan.

”Hänellä oli ideoita ja pää leikkasi kuin partaveitsi. Ajattelin, että jos minä 30 vuotta nuorempana olen lyömässä hanskat tiskiin, niin vika on minussa. Minustakin tuli myöhemmin yrityskummi. Nyt meitä mentoreita ja yrityskummeja on toista tuhatta. Yksi ongelmista kuitenkin on, että kummit ovat usein varttuneita ja vaikeuksissa olevat yrittäjät nuoria. Kynnys lähestyä 40-50 vuotta vanhempaa henkilöä on aika korkea. Tässä pitäisi saada pehmennystä aikaiseksi.”

”Yrityskummi tai mentori ei maksa sinulle mitään.”

Konkurssin jälkeen Brusila on työskennellyt koti- ja ulkomailla liikkeenjohdon konsulttina. Hän on myös kokenut velkaneuvoja ja yrityskummi. Kun hän muutama vuosi sitten asui Mikkelissä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ohjasi hänen puheilleen nuoria, pari vuotta alalla olleita yrittäjiä, jotka olivat vaikeuksissa.

”He osasivat oman alansa tosi hyvin, mutta eivät tajunneet kirjanpidosta tai verotuksesta yleensä riittävästi. Siinä menivät sitten omat ja yrityksen rahat vähän sekaisin. Yrittäjä ei osannut, eikä uskaltanut kysyä kirjanpitäjältä, eikä mistään muualtakaan neuvoja ja apuja. Sitten yrittäjä oli tilanteessa, että voimat loppuivat, eikä näkynyt paljoa mahdollisuuksia. Tyypillistä oli, että oli yritetty liian pitkään yksin. Sama tulee vastaan nyt Talousavun keskusteluissa. Apua pitäisi pyytää mahdollisimman aikaisin.”

Brusila muistuttaa, miten tärkeää on valita ammattitaitoinen, auktorisoitu tilitoimisto. Valinta voi tosin olla aloittavalle yrittäjälle hankala, jollei mistään ole saatavissa suosituksia.

”Sanoinkin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolle, että kun sinne tulee uusia yrittäjäkandidaatteja, pitäisi olla antaa jonkinlainen lista tilitoimistoista, joita se voi suositella. Listassa pitäisi olla sellaisia yrityksiä, jotka esimerkiksi neljä kertaa vuodessa istuvat alas yrittäjän kanssa ja käyvät läpi kirjanpidon kausituloslaskelmat läpi ja selvittävät yrittäjälle, mistä tässä on kyse.”

”Tilitoimisto pystyy tulkitsemaan missä mennään.”

Brusila arvioi, että Mikkelin-vuosinaan hän saattohoiti parisenkymmentä yritystä. Muutama yritys saatiin myös pelastettua velkajärjestelyin.

”Se vaatii tietynlaista luonnetta yrittäjältä, että vaikka ajaa päin seinää, löytyy rohkeutta jatkaa. Jos yrityksen takana on ollut näkemystä, niin joku kyllä tulee ja täyttää aikanaan sen aukon.”

Etelä-Savon yrityskummit ovat aloittaneet yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja vakuutusyhtiön kanssa Turvarengas-palvelun, jonka joukko kokeneita asiantuntijoita auttaa silloin, kun omat voimat loppuvat.

”On yrityskummeja, joilla on liiketalouden kokemusta, entisiä pankinjohtajia, tilitoimistoihmisiä ja pari lääkäriä, joilla on terapiakokemusta. Nyt pitäisi saada leviämään tieto Turvarenkaasta alueen yrittäjille.”

”Tukirengas toimii ja early warning -verkosto rakentuu.”

Konkurssin leima haalenee

Brusila korostaa, että yrittäjällä pitää ylipäätään olla ympärillään laaja joukko ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta. Verkostoista löytyy tukea ja näkemystä. Pitäisi myös olla halua kouluttautua eteenpäin. Brusila itse on kouluttautunut myös muutosjohtamisen (turnaround management) asiantuntijaksi sekä Suomessa että ulkomailla. Konkurssista hänet nosti lopulta takaisin pinnalle ympäristönvaihdos ja oma tahto.

”Menin amerikkalaisen konsulttifirman palvelukseen ja olin pari vuotta töissä Ruotsissa ja Norjassa. Vähitellen muutimme Porvoosta Helsinkiin ja hukuimme siellä massaan.”

”Palattuani olin ammattilainen uudella alalla.”

Konkurssin läpikäyneet yrittäjät voivat olla suuri voimavara muille, samaan tilanteeseen joutuneille, mutta helppoa heidän löytämisensä ei kuitenkaan ole.

”Yrittäjällä, joka on kokenut yrityksen toiminnan ja tuhon sisältä päin ja pystynyt hoitamaan asioita eteenpäin, olisi paljon annettavaa muille. Osa meistä ei häpeän takia kuitenkaan halua tulla esille.”

Kun 30 vuotta sitten oli vielä mielikuva, että konkurssin tehnyt on lopun ikänsä velkavankeudessa, tilanne on nykyään eri ja helpotuksia on tulossa lisää.

”Ensin elinikäinen aktiivinen perintä lyheni 15 vuoteen. Nyt ollaan muuttamassa lainsäädäntöä niin, että ilmeisesti vuonna 2023 tulee uusi laki, jonka perusteella perinnät päättyvät jo muutaman vuoden kuluttua eli vallalle tulee eurooppalainen ajattelutapa. Myös luottotietomerkintöjen voimassaoloaikaa ollaan lyhentämässä.”

Brusila on vakuuttunut, että jos yritys menee nyt koronakriisin aikana nurin, asialle löytyy ymmärrystä.

”Koronan takia ollaan yritysten saattohoitovaiheessa kesään mennessä. Nyt kuitenkin ymmärretään, että konkurssi ei ole välttämättä yrittäjän, vaan koronan vika, eikä yrittäjän tarvitse ottaa siitä häpeää niskaansa.”

”Älä murehdi vanhoja, uusi ovia avautuu.”

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Palvelu on avoinna arkisin klo 9-16 numerossa +358 29 502 4880.

Yrittäjän tukiverkko -hanke auttaa yrittäjää tunnistamaan omaa tilannettaan, jaksamista, yrityksen tilannetta ja tulevia suunnitelmia. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Lue myös: Pirjo Taurun konkurssitarina.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo
Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen

Siivousyrittäjä kehittää digitaalisia työkaluja

Osku Nykänen teki jo 14-vuotiaana määrätietoisen uravalinnan. Kasvuyrittäjäksi hänet vei sattuma. Nyt Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja on tuomassa kansainvälisille markkinoille mobiilisovelluksen.

Osku Nykänen alkoi treenata jo 14-vuotiaana päästäkseen aikanaan armeijassa erikoisjoukkoihin. Siinä samalla lukio hoitui hyvin arvosanoin. Palkkatöitä hän teki turva-alan yritykselle. Kun armeija oli ohi, pääsykoe Maanpuolustuskorkeakouluun oli mennyt hyvin ja ammattikorkeakoulussa odotti opiskelupaikka.

”Kun entistä työnantajayritystä ei enää ollut, perustin oman turva-alan yrityksen saadakseni rahaa ja palkkasin siihen myös kaksi entistä työkaveriani. Liikeideana oli tarjota anniskeluravintoloille turvapalveluita. Ajattelin, että teen kesät sitä ja opiskelen talvet.”

Ennen kesäfestarikauden alkua oli kuitenkin parisen kuukautta, joille piti keksiä muita toimeksiantoja.

”Aloin tehdä kotisiivouksia imurin ja ikkunanpesuvehkeiden kanssa. Liikeideana oli, että ei tarvitse maksaa, jos jälki ei kelpaa. Olin alkuun markkinahäirikkö, joka kilpaili hinnalla. En halunnut panna rahaa markkinointiviestintään ja halusin, että homma on riskitöntä ilman lainaa. Jo niihin aikoihin syntyi asiakaslupaus eli meiltä ei jää rantuja.”

Kun koulu syksyllä alkoi, asiakkaina oli 20 kotitaloutta. Yritys vei puolet viikosta ja kymmenisen tuntia kului järjestyksenvalvojana ravintoloiden ovilla. Seuraavan kesän festareille olikin jo tilattu 11 tekijää yrityksen kautta.

”Kun lokakuussa tentit alkoivat, tajusin, että pitäisi ehtiä lukea. Lopetin ovihommat. Siivosin ympäri vuoden ja tein festareita kesät. Homma helpottui, kun tutustui ihmisiin.”

Siivousyritys kasvukiitoon

Ensimmäisen oman osakeyhtiön, Etelä-Savon Kotihoitajat Oy:n, Osku Nykänen perusti 22-vuotiaana vuonna 2011, ja yritys on edelleen olemassa. Pari vuotta myöhemmin syntyi uuden strategian pohjalta Mikkeli Siivotaan Oy. Osakkaita oli kaksi, ja yhtiölle oli tehty liiketoimintasuunnitelma, mietitty asiakasryhmät ja kokemustakin yrittämisestä oli.

”Silloin 22-vuotiaana ajattelin tosiaan, että valloitetaan koko maakunta, muttei ollut helppoa löytää työntekijöitä, jotka tekisivät asiat yhtä hyvin kuin minä itse tein.”

Tiukka työnteko kostautui terveysongelmina heti kolmen kuukauden jälkeen, kun työntekijöistä oli seitsemän samaan aikaan sairaana ja yrittäjä yritti tuurata heitä kaikkia.

”Lopulta jouduin ambulanssilla sairaalaan keuhkokuumeen takia. Sairauskierteessä meni useita kuukausia. Sen jälkeen tajusin, että pitää nostaa hintoja, jos meinaa joskus pitää lomaakin ja että toimintatapoja on kehitettävä.”

Yrityksen kasvu on rahoitettu työllä. Osku Nykäsen kokemus on, että pankit eivät rahoita siivousalaa. Kuitenkin laiteinvestoinnit ovat suuria, on oltava koneita ja pesulayksiköitä.

”On hiton vaikea olla pienyrittäjä tällä alalla, jos haluaa kasvaa. Kuitenkin me ollaan startup-yritys siinä mielessä, että ollaan kasvettu 40 prosentin kasvuvauhdilla, eikä toiminta ole vieläkään vakiintunut.”

”Rahoituksen saanti tälle toimialalle on edelleen hankalaa.”

Koronakevät alkoi näkyä yrityksessä, kun rajoitukset pakottivat asiakasyrityksiä sulkemaan oviaan ja kuluttaja-asiakkaat jäivät koteihinsa tekemään etätöitä.

Huhtikuussa yrityksen oli tarkoitus avata siivoustuotteiden kivijalkamyymälä Mikkelin ydinkeskustassa, mutta lopulta ovet pystyttiin avaamaan toukokuussa ja nyt ovet avautuvat sopimuksesta.

Verkkokauppa yrityksellä on ollut jo vuoden 2019 alusta. Sen kautta myytiin keväällä paljon hengityssuojaimia ja koko vuoden suojakäsineitä on mennyt hyvin kaupaksi. Toisaalta imureiden ja pesuaineiden kauppa hiljeni.

”Verkossa ovat liikkuneet vain ns. koronatuotteet. Avasimme myös oman koronasivuston heti helmikuun alussa neuvoaksemme asiakkaitamme. Yllätys oli, kun kävijämäärä kaatoi palvelimen. Nyt useaan osaan jaettu sivusto kestää kerrallaan kymmeniä tuhansia kävijöitä. Kehitimme myös tavan tarjota koneostoja tekeville osamaksusopimuksia ja tarjoamaan myös vuokraratkaisuja sekä huoltoja.”

”Verkkokauppa palvelee myös kuluttajia”

Mobiilisovellus kehitteille

Omaan tarpeeseen räätälöityä ohjelmistoratkaisua Osku Nykänen alkoi etsiä jo vuonna 2014. Seuraavana vuonna yritys otti käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, joka suunniteltiin itse ja sen toteutus tilattiin alihankkijalta. Nyt siitä on käytössä 7.2 versio.

Parhaillaan yritys on saamassa maaliin omana tuotekehityksenä suunnitellun mobiilisovelluksen, joka palvelee niin yrityksen johtoa, asiakkaita kuin työntekijöitäkin.

”Mobiilisovelluksessa ovat niin tilaukset, työkohteet, matkat niihin ja raportointityökalut. Sovellus tuottaa reaaliaikaista tietoa. Tiedämme, mitä töitä tehdään missäkin, mitkä ovat matka-ajat ja työntekijöillä on käytössään kartat kohteista. Sovellus auttaa meitä välittämään oikean tekijän oikeaan kohteeseen.”

”Tarvittiin toiminnanohjausjärjestelmä liikkuvaan työhön.”

Sovelluksesta on tehty myös englanninkielinen versio. Jatkossa kuluttajat voivat hyödyntää sovelluksen verkkokauppaosiota eli tehdä tilauksen ja maksaa sen saman tien. Osku Nykäsen ideoiman sovelluksen on toteuttanut mikkeliläinen Mindhive Oy. Sovelluksen oikeudet ovat Mikkeli Siivotaan Oy:llä, joka alkaa myydä sitä AppStoren kautta loppuvuoden aikana.

”Tästä tehdään kansainvälinen tuote, joka pilotoidaan kotimaassa ja Virossa. Sovellus sopii myös muiden toimialojen yrityksille, joiden toimeksiannoissa liikutaan paljon useissa kohteissa. Seuraavassa versiossa on mukana myös matkalaskun laskentaominaisuus.”

Verkostoista vetoapua

Vuodesta 2015 alkaen yrityksellä on ollut ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva hallitus.

”He antavat neuvoja, mutta katsovat myös, että en ole liian kunnianhimoinen. He antavat enemmän armoa minulle kuin itse antaisin ja pohtivat, millä aikataululla mitäkin on järkevää toteuttaa.”

Mikkeli Siivotaan Oy on mukana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Sata-hankkeessa.

”Lähden helposti mukaan erilaisiin hankkeisiin, koska haluan antaa mahdollisuuden uuden oppimiselle ilman suuria odotuksia. Mikseistä olen saanut oikeaa apua liiketoimintaan. Hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolinin olen tuntenut pitkään. Esimerkiksi Sata-hankkeen verkkokauppakoulutus oli tärkeä mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden kanssa onnistumisista ja virheistä.”

Osku Nykänen pitää erittäin tärkeänä myös hankkeen kautta saatua lakimiespalvelua.

”Sovelluskehitykseen liittyy sopimusjuridiikkaa ja lisenssejä. Myös verkkokaupassa myyntiin Sata-hankkeen asiantuntijat ovat antaneet apua ja viilanneet sanamuotoja.”

”Sata-hankkeesta on ollut meille monenlaista iloa.”

Yhdessä mikseiläisten kanssa on tehty myös tuotekehitykseen liittyviä rahoitusanomuksia. Tuotekehitykseen onkin saatu Tekesiltä ja Business Finlandilta kehittämisrahaa.

Yrityksen työntekijöistä noin puolet on ulkomaalaistaustaisia, joten yritys on kehittänyt tapoja perehdyttää heitä työvaiheisiin ja työturvallisuuteen videoita hyödyntämällä.

”Olemme luoneet koulutusmateriaalit itse, varanneet koulutuspäiviä niiden läpikäymiseen ja lopuksi ihmiset suorittavat tentin, joka on saatava 100-prosenttisesti läpi. Videotuotannossa on tehty yhteistyötä Xamkin ja Miksein Digiportaat-hankkeen kanssa.”

”Videoperehdytys toimii monikulttuurisessa työyhteisössä.”

Tällä hetkellä yritys työllistää noin 25 ammattilaista, sillä on yli 200 asiakasta ja noin miljoonan euron liikevaihto. Yritys toimii kotimaakunnan lisäksi muun muassa Espoossa.

”Yli puolet liikevaihdostamme tulee nyt Etelä-Savon ulkopuolelta ja siitä 70 prosenttia käytetään täällä Mikkelissä”, Osku Nykänen muistuttaa.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kansikuva: Mikkeli Siivotaan Oy:n toimitusjohtaja Osku Nykänen kehittää digitaalisia työkaluja vauhdittamaan yrityksen kasvua.

K-Suunnittelu Oy:n toimitusjohtaja Riku Vihko

K-Suunnittelu kasvoi kolmella yrityskaupalla

Perinteikäs mikkeliläinen Rakennuskonsultointi K-Suunnittelu Oy on viime vuosina syventänyt erikoisosaamistaan ja laajentanut asiakaskuntaansa kolmella yrityskaupalla.

Vuonna 1975 perustetun yrityksen nimi tiivistää sen, mistä yritys tunnetaan eli kokonaissuunnittelusta, rakennuttamisesta ja työmaavalvonnasta.

Nykyinen toimitusjohtaja, yrityksen historian kolmas, rakennusinsinööri (AMK) Riku Vihko tuli taloon vuonna 2007 opiskelujensa loppuvaiheessa ja valmistuttuaan hän on jatko-opiskellut lisää työn ohessa.  Osakas hänestä tuli seitsemän vuotta myöhemmin ja toimitusjohtaja vuonna 2017.

Ensimmäisen yrityskaupan mikkeliläisyritys teki, kun se osti vuonna 2016 imatralaisen Arkkitehtuuritoimisto Manninen & Kni:n suunnitteluliiketoiminnan. Vuotta aiemmin Mikkelissä oli aloittanut arkkitehtisuunnittelun tehtävissä Imatralla asunut arkkitehti Kimmo Hartikainen.

”Mietimme, että haluamme kasvaa ja tarvitsemme lisää referenssejä arkkitehtisuunnittelun puolelta. Kimmon kautta syntyivät kontaktit imatralaisiin ja pallottelimme yhdessä ideaa. Yrityksen omistaja Eeva Manninen alkoi lähestyä eläkeikää, joten liiketoimintakauppa oli luonteva tapa edetä arkkitehtisuunnittelupalvelujen tuotteistuksessa.”

Vihko muistuttaa, että ellei asiakaskuntaa ole olemassa ennestään, uudelle markkina-alueelle on haasteellista tuoda palveluja.

”Kaupan ehtona oli, että asiakasrekisteri siirtyy meille ja myyjä myötävaikutti siihen, että asiakassuhteet siirtyvät. Myös osa kauppahinnasta sidottiin tähän jatkumoon.”

”Imatran kaupalla saatiin referenssejä ja kompetenssia.”

K-Suunnittelulla ei ollut aiempaa kokemusta yrityskaupoista, joten sopimusteknisiin asioihin upposi pääomistaja, toimitusjohtaja Sari Ukkoselta ja Riku Vihkolta paljon aikaa. Tukena oli tilitoimisto, joka teki ostettavaan yritykseen Due diligence -tarkastukseen.  

”Meillä oli myyjän kanssa hyvä molemminpuolinen luottamus, joten selvisimme ilman ulkopuolisia konsultteja.”

”Meillä yrityskauppojen toteuttaminen on kestänyt noin puoli vuotta”.

Seuraavalla yrityskaupalla laajennuttiin Savonlinnaan joulukuussa 2019. Tällä kertaa vinkki ostettavasta yrityksestä tuli Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n palvelujohtaja Petri Pelliltä, joka tiesi K-Suunnittelun halun laajentua ja vahvistaa rakennesuunnitteluosaamistaan. Hän oli myös kuullut savonlinnalaisyrityksen etsivän jatkajaa.

Alkuvaiheen tunnusteluissa oli apuna yritysneuvoja Katja Remes Itä-Savon Uusyrityskeskuksesta. Kaupan toteutuksessa myyjä käytti juristia, mutta K-Suunnittelu luotti omaan tilitoimistoonsa ja aiemmasta yrityskaupasta saatuun kokemukseen. ”Meillä oli silloin tarvetta rekrytoida rakennustekniikan osaajia. Sari oli tutustunut vuonna 2014 puurakentamisen AA-täydennyskoulutuksessa Palsa Oy:n Jouni Muukkoseen, joten siinäkin kaupassa oli lopulta kyse tutuista ihmisistä. Ostimme Savonlinnasta suunnittelualalle asiantuntemusta, joka oli ollut meille pullonkaula.”

”Savonlinnan yrityskauppa vahvisti rakennetekniikan osaamistamme.”

Kolmas yrityskauppa toteutui tämän vuoden alussa, kun yritys osti mikkeliläisen Arkkitehtitoimisto Sajaniemi Oy:n suunnitteluliiketoiminnan. Taustalla oli pitkä yhteistyösuhde, sillä yritykset olivat toteuttaneet yhdessä paljon erilaisia hankkeita tutuille asiakkaille.

”Idea yrityskaupasta muhi parisen vuotta, kun toimitusjohtaja Kari Sajaniemi alkoi lähestyä eläkeikää. Mietimme yhdessä, miten pystyisimme tarjoamaan jatkossa palveluja yhteisille asiakkaille. Yrityskauppa vahvistaa Mikkelin seudulla jalansijaamme arkkitehtipalvelujen tarjoajana ja laajentaa asiakaskuntaamme myös asuntokohteiden puolelle.”

Tämänkin kaupan K-Suunnittelun johto toteutti ilman konsultteja ja juristeja.

”Kun takana oli jo kaksi yrityskauppaa, tiesimme miten muotoilla tietyt asiat niin, että ne toivat turvaa molemmille osapuolille ja sitouttivat myyjää paremmin.”

”Mikkelin kauppa vahvistaa jalansijaamme arkkitehtipalveluissa ja asuntotuotantokohteiden suunnittelussa.”

Yrityksen liikevaihto oli kesäkuussa 2019 päättyneellä tilikaudella liki 650 000 euroa, ja palkkalistoilla työskenteli seitsemän henkilöä. Viime vuoden kesäkuussa liikevaihto oli noussut jo noin 780 000 euroon.

Nyt yrityksen on palveluksessaan kymmenen työntekijää sekä pääomistaja RI Sari Ukkonen ja tj. Riku Vihko. Lisäksi yritys työllistää yhteistyökumppaneita sisuste- ja kalustesuunnittelussa, rakennesuunnittelussa ja LVIS-suunnittelussa. Myös yrityksen perustaja Pertti Turunen on edelleen mukana yrityksen hallituksessa.

Kuluvan vuoden aikana K-Suunnittelu aikoo palkata suunnittelujohtajan vastaamaan rakennusteknisestä suunnittelusta sekä rekrytoi lisää työntekijöitä rakennetekniikan ja rakennuttamisen tehtäviin.

”Olemme Sarin kanssa kumpikin erikoistuneet rakennetekniikkaan, mutta työaikamme kuluu nykyään pitkälti muissa tehtävissä. Tarvitsisimme ihmisen, joka pystyisi omatoimisesti vastaamaan rakennesuunnittelupuolesta.”

Uusia yrityskauppoja ei ole vireillä, mutta lähialueen kasvukeskuksiin laajentuminen kiinnostaa. Tällaisia suuntia voisivat olla esimerkiksi Jyväskylä, Kuopio ja Lahti. ”Omia toimistoja emme todennäköisesti perusta edelleenkään, vaan kyseeseen tulevat korkeintaan yrityskaupat.”

”Yrityskauppaa suunniteltaessa kannattaa panostaa asiantuntijoiden apuun.”

Kun asiakasyritykset ovat koronavuonna ottaneet harppauksen digiaikaan, se näkyy suunnitteluyrityksessä niin, etteivät työt ole enää paikkakuntasidonnaisia.

”Tällä hetkellä esimerkiksi Imatralta käsin teemme koulua Hartolassa, teollisuuskohdetta Varkaudessa ja asuinkerrostaloja Inkoossa. Digiloikka mahdollistaa sen, että pystymme palvelemaan maantieteellisesti laajemmalla alueella. Toinen ilmiö on, että nyt rekrytointiyritykset etsivät maakunnista töitä paluumuuttajille.”

Rakenneteknisen suunnittelun ylikuumentunut tilanne näkyy mikkeliläisyrityksessä niin, että etelän suurista kaupungeista tulee toimeksiantoja.

”Meidän etumme on, että pystymme kilpailemaan hinnoilla. Meillä on myös äärimmäisen sitoutunut henkilökunta. Hyvään työilmapiiriin kuuluu, että meillä jokainen saa suunnitella oman työpäivänsä ja -viikkonsa miten parhaaksi näkee.”

MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittää yritystä yhteistyöstä.

”K-Suunnittelu on kyllä oikein malliesimerkki toiminnan kehittämisestä ja laajentumisesta yritysostojen kautta; kun on koettu, että omasta paletista puuttuu jotain, se on hankittu ripeästi. Rekrytointien kautta samaan lopputulokseen pääseminen olisi vienyt paljon enemmän aikaa.”

Yritysneuvojana toimiva Meriläinen työskentelee omistajanvaihdosten parissa. MikseiMikkelistä saa maksutonta neuvontaa yrityskauppatilanteissa ja yritysneuvoja on prosessin tukena niin myyjälle kuin ostajallekin. Palvelua tuotetaan Enter to Business -hankkeen kautta, jota rahoittaa Etelä-Savon Maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahaston kautta.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Videotekstit: Riku Vihko, K-Suunnittelu

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n Raimo Liedes (vas), Pirita Huikuri ja Isto Huikuri

Ramin Konditoria laajentaa

Mikkeliläinen Ramin Konditoria Kahvila Oy laajentaa toimintaansa. Yritys rakentaa uuden 1500 neliön leipomon Mikkelin Visulahteen.

-Tilat on jo suunniteltu ja seuraavaksi vuorossa on rakennuslupavaihe. Tavoitteenamme on päästä rakentamaan uutta leipomoa keväällä 2021. Toimintaan leipomo on määrä avata keväällä 2022, Isto ja Pirita Huikuri kertovat.

Ramin Konditoria on kasvanut tasaisesti Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa. Noin kaksi vuotta sitten yrityksessä oli näköpiirissä, ettei nykyinen leipomokapasiteetti enää riitä.

-Nykyisissä leipomotiloissa Rokkalassa ei voida enää kasvaa. Tänä päivänä tarvitaan erityisesti kylmä- ja pakkastilaa. Kun remontit tiloissa olisivat kuitenkin pian edessä, päädyimme rakentamaan kokonaan uuden leipomon, yrityksen aikoinaan Mikkeliin tuonut Raimo Liedes kertoo.

Uudet tilat sijaitsevat Visulahdessa uuden 5-tien varressa. Tiloihin tulee noin 1000 neliön leipomotilojen lisäksi 500 neliömetrin myymälätilat.

Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy
Hahmotelma uudesta leipomosta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy

Toimintaa kolmessa sukupolvessa

Liedesten leipomoperheen juuret löytyvät jo 1900-luvun alkupuoliskolta Pohjanmaan Kannuksesta. Mikkelissä toiminta alkoi vuonna 1985 Raimo Liedeksen muutettua kaupunkiin ja ostettua tuolloisen Maken Konditorian toiminnan. Nykyinen osakeyhtiö muodostettiin vuonna 1997.

-Ensimmäisessä leipomossamme Mikonkadulla oli kaksi huonetta. Minä leivoin takahuoneessa samaan aikaan, kun tyttäreni Pirita myi tuotteita etuhuoneessa, Raimo kertoo.

Nykyisin Ramin Konditorialla on 7 toimipaikkaa. Yritys on kasvanut sykleittäin noin 2-4 vuoden välein sitä mukaa, kun aiemmat ideat on saatu vakiinnutettua käytäntöön.

Konditoria toimii edelleen perheyrityksenä. Raimo ei enää tee täysiä päiviä, mutta tyttäristä Pirita toimii yrityksen toimitusjohtajana ja Jonna vastaa leipomon toiminnasta. Tuotekehitystä Raimo ja Jonna tekevät edelleen yhdessä. Lapsenlapsistakin vanhimmat ovat jo kesätöissä perheyrityksessä.

”Ollaanko myö nyt ihan hulluja”

Valmistelut uuden leipomon rakentamiseksi aloitettiin kaksi vuotta sitten.

-Osallistuimme Mikkelin kaupungin järjestämään tilaisuuteen, jossa esiteltiin Visulahden alueelle tulevia uusia tontteja ja mahdollisuuksia, Isto Huikuri kertoo.

Tästä lähti valmistelu- ja suunnitteluvaihe, joka hiljalleen konkretisoitui toteutussuunnitelmaksi.

-Meidän kokemuksemme kaupungin toiminnasta ovat positiivisia. Kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin, niin kaupungin kuin kehitysyhtiönkin puolelta, Pirita kuvaa tähänastista etenemistä.

Ramin Konditoria hakee urakkavaiheeseen tällä hetkellä toimijoita. Paikallista osaamista on tavoitteena käyttää rakentamisessa niin paljon kuin mahdollista. Pääsuunnittelijana toimii Heikki Kirjalainen.

Leipomoprojekti olisi saattanut edetä nopeamminkin, mutta koronavuoden myötä perheyrityksessä otettiin vielä ylimääräinen aikalisä.

-Välillä on tullut mietittyä, että ollaanko myö nyt ihan hulluja, kun koronavuoden jälkeen lähdemme tällaiseen projektiin, Pirita Huikuri kertoo.

Sitten luottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen taas voittaa: pohjatöitä onnistumisen eteen tehdään koko ajan ja yrityksellä on luja usko omiin tuotteisiinsa.

-Tuotantomme ei jatkossakaan tule olemaan prosessiteollisuutta, vaan uskomme käsityönä tehtäviin laadukkaisiin leipomotuotteisiin, Isto toteaa.

Laajennus ei vaikuta Kouvolan ja Kuopion leipomoiden toimintaan. Mikkelin Rokkalassa kahvilatoiminta jatkuu, mutta leipurit ja kondiittorit siirtyvät jatkossa työskentelemään uusiin tiloihin Visulahteen. Myös tarvetta uusille työntekijöille tulee.

Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa
Ramin Konditoria Kahvila Oy:n uuden leipomon sijainti Mikkelin Visulahdessa

Kysyntää Mikkelin ulkopuolelta

Uusiin tiloihin tulee perinteisen leipomon lisäksi myymälä sekä pieni gluteeniton leipomo esimerkiksi kakuille. Kysyntää yrityksen leipomotuotteille on alan muissa yrityksissä ja pääkaupunkiseudulla.

-Kakuillemme on jo pidemmän aikaa ollut kysyntää Mikkelin ulkopuolella, mutta tuotantomääristä ja tiloista johtuen kysyntään ei ole voitu vastata, Pirita kertoo.

Lounastarjoilun lisäksi myymälätiloissa yhteistyötä pyritään tekemään muiden paikallistuottajien kanssa tuotevalikoiman monipuolistamiseksi.

-Haluamme tarjota asiakkaillemme Suomen herkullisimman taukopaikan, kertoo moninkertaisesti palkittu kondiittorimestari Raimo.

Mikä Ramin Konditoria?

Ramin Konditoria Kahvila Oy on Mikkelissä vuonna 1997 perustettu perheyritys. Perustaja Raimo Liedes on edelleen mukana yrityksen kehitystoiminnassa. Raimon tyttäristä yrityksen toimitusjohtajana toimii Pirita Huikuri ja leipomon vastaavana Jonna Liedes. Mukana toiminnassa on myös Raimon vävy Isto Huikuri.

Vuonna 2019 yrityksen liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää vakituisesti n. 35 henkilöä, kesätyöntekijät ja extraajat mukaan luettuna noin 50 henkilöä. Yritys toimii seitsemässä toimipisteessä Mikkelissä, Kouvolassa ja Kuopiossa.

Juvan Autohuollon artikkelikuva. Kuvassa Paavel Zaitsev, Pia Suhonen ja Veijo Piispa.

Juvan autohuollon sukupolvenvaihdos sujui sutjakasti

Hyvä asiakaskunta, loistava sijainti ja osaavat työntekijät takasivat sen, että Veijo Piispa sai tehtyä onnistuneen sukupolvenvaihdoksen elokuussa 2020. Autohuoltoyritystä jatkavat hänen tyttärensä Pia Suhonen ja 13 vuotta yrityksessä työskennellyt Paavel Zaitsev.

Yritys tarjoaa tällä hetkellä korjaamopalveluja, tekee yleis- ja peltikorjauksia, huoltaa ilmastointilaitteita, tarjoaa varaosia sekä hinauspalveluja. Lisäksi myynnissä on autoja.

Yrityksen 49 vuotta sitten perustanut Veijo Piispa on helpottunut luopuja. Hän myi yritystoimintansa uudelle osakeyhtiölle ja vapautti siten itselleen vapaa-aikaa pohjoisessa oleiluun. Toki kaikesta yritystoiminnasta hän ei vieläkään luopunut.

Piispa ryhtyi aikanaan autohuoltoyrittäjäksi käytyään armeijan ja tehtyään vieraalla töitä sen ajan, että hänen toivomansa tilat vapautuivat. Kommandiittiyhtiö toimi ensimmäiset viisi vuotta vuokratiloissa, ja palkkalistoilla oli neljä tuttua työntekijää.

Kun Viitostien varrelta Vehmaan risteyksestä tuli kaupan hänelle mieleinen tontti vuonna 1972, se ostettiin ja sinne rakennettiin toimitilat, joita on laajennettu useamman kerran.

Katso Juvan Autohuollon perustajan Veijo Piispan mietteitä yrityksen kehityskulusta.

”Kyläläiset ihmettelivät, että miksi korjaamo piti perustaa niin etäälle kirkonkylästä. Kävimme siihen aikaan monta kertaa päivässä Matkahuollossa hakemassa paketteja ja asiakkaat pääsivät kyytiin korjaamolle ja takaisin”, Piispa muistelee.

Alueen mökkiläiset ajoittavat nykyään autojensa huoltoja kesäksi tutulle korjaamolle. Koronavuotta ovat vilkastuttaneet Viitostien linjauksen rakentajat omine tarpeineen.

Jatkajat löytyivät lähipiiristä

Piispan tytär Pia Suhonen on tilitoimistoyrittäjä, joten hänelle on ollut luontevaa tehdä vuosia perheyrityksen taloushallinto. Suhonen oli kuullut toisen yritysneuvojan kautta, että Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä saa apua omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa ja otti yhteyttä Mari Meriläiseen

”Mari soitti sukupolvenvaihdoksesta myös Veijolle. Kun korona alkoi, teimme Marin kautta EU-rahoituksella yrityksen arvonmäärittelyn. Hän myös ehdotti, että käyttäisimme konsulttia apuna sukupolvenvaihdoksessa tai liiketoiminnan kehittämisessä. Lopulta päädyimme sukupolvenvaihdokseen.”

Vaihdosta vauhdittamaan löytyi Meriläisen kautta lappeenrantalainen kokenut konsultti Lasse Karjalainen. Kun koronakriisi tiputti yrityksen maksuosuuden konsulttipalkkioista kymmenesosaan, homma eteni vauhdilla.

”Vaikka olen itsekin taloushallinnon ammattilainen, oli tärkeää kuulla ulkopuolisen näkemys yrityksen tunnusluvuista. Lasse vahvisti, että näillä tunnusluvuilla yritys on kannattava ja hän myös selvitti, miten Veijo pärjää kaupan jälkeen.”

Varsinaiseen sukupolvenvaihdoksen tekoon kului vuoden verran. Asentajakoulutuksensa lisäksi autoalan merkonomiksi valmistunut toimitusjohtaja Paavel Zaitsev vastaa korjaamohallin toiminnasta yli 13 vuoden kokemuksella. Pia Suhonen hoitaa taloushallinnon.

Uusia palveluita tulossa

Uuden aikakauden alku näkyy jo sisätiloissa tehtynä remonttina ja yrityksen graafisen ulkoasun päivityksenä. Toimitilan ulkovuorauksen päivitys on sekin työlistalla. Digitaalisia palveluita aiotaan kehittää vähitellen. Myös uusia hankintoja on tehty.

Katso Juvan Autohuollon pitkäaikaisen työntekijän ja uuden toimitusjohtajan Paavel Zaitsevin mietteet yrittäjyydestä ja yrityksen tulevaisuudesta.

”Työkaluista ei meillä tingitä.”

Työntekijöitä yrityksessä on kolme asentajaa, ja kaksi osaajaa työskentelee myymälästä. Työntekijät suorittavat parhaillaan ajoneuvomekaanikon erikoisammattitutkintoa.

”Meillä on uusia ajatuksia palveluista, ja niiden tarjoaminen edellyttää työntekijöiltämme erikoisammattitutkintoja. Kouluttautuminen alkoi jo vanhan yrityksen aikana, joten tutkintopaperit ovat kohta valmiit.”

Pia Suhonen on tehnyt itselleen jo selvät pasmat siitä, koska hän jättää yrittäjyyden ja tekee puolestaan yrityskaupan Paavelin ja sen hetkisen henkilöstön kanssa yrityksen jatkon turvaamiseksi.  

”Kuulostaa todella hyvältä, että Pia on miettinyt jo tässä vaiheessa irtautumisensa autohuollosta. Ei siksi, että Pian mukanaolo olisi huono juttu, vaan koska se osoittaa, että hän kantaa yrittäjän vastuuta ja haluaa varmistaa yrityksen jatkuvuuden. Tätä pohdintaa ihan jokaisen yrittäjän olisi hyvä käydä aika ajoin, vaikka omistajanvaihdos ei ole millään tavalla ajankohtainen yrityksen arjessa siinä hetkessä. Kun myös luopuminen on harkittu ja suunniteltu asia, sen toteuttaminen lopulta on sujuvaa. Jatkajakin löytyy todennäköisesti helpommin, ellei sellaista ole omassa lähipiirissä. Me yritysneuvojat autamme mielellämme huomioon otettavien asioiden haltuunotossa, tulkaahan juttelemaan”, summaa Mari Meriläinen.

Pia Suhonen jatkaa Paavel Zaitsevin kanssa Juvan Autohuollossa isänsä työtä.

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Sata-hankkeen vuosi 2020: rahaston kokoaminen, työpajoja, kokeiluja ja innostamista

Uutiskirje

Nyt vuoden vaihtuessa kaksnollasta kaksykköseen on paikallaan katsoa taaksepäin ja arvioida kulunutta vuotta Sata-hankkeen (oikealta nimeltään Kiertotalous ja kehittyvien yritysten liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa) vinkkelistä.

Moni hankkeen tapahtuma siirtyi kevään jälkeen nettiin tai jouduttiin perumaan ärhäkän covid-19 -viruksen takia kokonaan, mutta paljon hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä saatiin toteutettuakin. Vuoden 2020 aikana perustetuista eteläsavolaisista startup-yrityksistä peräti 10 tuli mukaan Sata-hankkeeseen, ja tällä hetkellä hankkeessa on mukana yli 60 yritystä, jotka haluavat kehittyä, kasvaa ja tutustua muihin yrityksiin ja yrittäjiin.

Kartoituksilla, kyselyillä ja 3D-tulostuksella aloitettiin, ja muutaman kerran kokoonnuttiinkin ennen koronaa

Vuosi 2020 alkoi vauhdilla. Tammikuussa selvitimme hankkeeseen osallistuvien yritysten tarpeita yleisellä tasolla ja täsmällisemminkin, erityisesti toiminnanohjaus- ja laatuasioiden osalta. Kyselyt kerättiin webropol-lomakkeella, ja tulosten perusteella järjestimme aamukahvi- ja infotilaisuuksia TUMAlla. Alustajana laatuasioista oli Juha Routaharju, ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista kertoi Jarkko Rautio. Selvitysten tulosten perusteella toteutimme myös prototyyppien 3D-tulostusta Norolan Artisanluresille, Environicsille ja Joros Oy:lle. Hankkeen 3D-tulostinta myös lainattiin Environicsille tuotekehitykseen liittyviä kokeiluja varten, ja tulostinta voi edelleen lainata kokeiluja varten tai pyytää prototulostusta. Lisää tietoja 3D-tulostuksesta saat projektiasiantuntija Kimmo Haapealta.

 

Formlabs
Sata-hankkeen 3D-tulostuskalustoa

 

3D
Keväällä 2020 3D-tulostettu protokappale

Työpajoja

Järjestimme tammikuussa ”Ruuvi-työpajan” Kuortissa Plastep Oy:ssä. Työpajassa esiteltiin sensori-/anturipohjaisen IoT-datan keräämistä ja sovellusmahdollisuuksia eteläsavolaisissa yrityksissä. Asiantuntijoina toimivat Ruuvi.io:n asiantuntijat, ja tilaisuuteen osallistui 6 yritystä. Työpajan tavoitteena oli lisätä ymmärrystä anturiteknologian mahdollisuuksista ja tuottaa lisää toimintamahdollisuuksia alueen IT-yrityksille. Työpajan seurauksena käynnistyikin 2 kokeilua, joiden tuloksia odotellaan mielenkiinnolla.

Heti perään helmikuussa järjestimme Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden Veisto Oy:ssä Mäntyharjussa. Tilaisuudessa puhuttiin AMK-koulutuksesta ja toiminnanohjausjärjestelmistä, ja tietenkin kuultiin Veiston sekä yli 20 osallistujayrityksen ajankohtaisia kuulumisia. Alustajina olivat Markku Rautio (Veisto Oy), Kimmo Haapea ja Marjo Niittuaho-Nastolin (MikseiMikkeli Oy) ja Petri Kämäräinen (Puuni Oy).

Teollisuusasiaa 2020 -tilaisuuden osallistujia Veiston tehdaskierroksella 19.2.2020.

Tammikuussa tehdyn selvityksen perusteella Etelä-Savon pk-teknologiayrityksissä avautuu vuoteen 2025 mennessä reilusti yli 70 toimihenkilötyöpaikkaa ja yli tuplasti enemmän työntekijäpuolen työpaikkoja, ja yritykset haluavat oppilaitoksilta (lähinnä Xamk ja Esedu) vastauksia siihen, kuinka oppilaitokset ottavat tämän huomioon koulutuksia suunnitellessaan. Keskustelu avattiin Teollisuusasiaa -foorumissa, ja sitä on jatkettu yrityskohtaisesti mm. Casemetin ja oppilaitosten välisissä keskusteluissa. Keskustelu koulutuksesta ja työvoimatarpeesta jatkuu edelleen myös vuoden 2021 aikana, sillä yritykset odottavat kysynnän palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle ja ylikin, ja myös työvoimapulan odotetaan palaavan koronaa edeltävälle tasolle. Tuolloinhan osaavan työvoiman saaminen oli iso kasvun este eteläsavolaisissa teknologiayrityksissä.

Korona-avustuksia pahimpaan hätään

Teollisuusasiaa olikin viimeinen Sata-hankkeessa fyysisesti toteutettu joukkotapaaminen v. 2020, sillä maaliskuulle suunnitellut Lean-työpaja ja Business Blender jouduttiin siirtämään koronan tieltä nettiin tai myöhempään ajankohtaan. Hankkeen työntekijät joutuivat väliaikaisesti koronan aiheuttamiin tehtäviin, kuten puhelinpäivystys- ja neuvontatyöhön, kun pandemia hiljensi yrityksiä, kassat tyhjenivät, huoli selviämisestä kasvoi, ja tarvittiin äkkiä paljon kiireellistä tukea jotta tilanteesta selvitään. Tähän saumaan osuivat myös Business Finlandin ja ELY-keskuksen liiketoiminnan häiriörahoitukset, ja huhtikuun lopusta kesäkuun puoliväliin saakka Marjo ja Kimmo auttoivat useita kymmeniä yrityksiä hakemaan ja saamaan rahoitusta, mukana joukossa oli myös paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole mukana Sata-hankkeessa. Nopean toiminnan kautta alueen yritykset saivat 2 kuukaudessa käyttöönsä yli 3,5 miljoonaa euroa ELY-tukea ja yli 4 milj0onaa euroa Business Finlandin häiriötukea toiminnan kehittämiseen häiriötilanteiden varalta. Tämä ei kuitenkaan ollut varsinaisesti Sata-hankkeen työtä, vaan se tehtiin hankkeen työajan ulkopuolella.

Työpajat netissä

Työpajoja kuitenkin pidettiin, ne vain siirrettiin Teamsiin tai Google Meetiin. Aiheina olivat keväällä ja kesällä liiketoimintamallien ja liiketoimintaprosessien kehittäminen, Vainu-ohjelman hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa, sopimusjuridiikka sekä sosiaalinen media. Syksyn aikana netin ääressä tarjoutui tilaisuus osallistua Cluetail Oy:n Jos Schuurmansin Bisneksen teon sosiaalinen media -työpajaan.  Metatavu Oy:n Mikko Lampi alusti  Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.. Jälkimmäinen järjestettiin hybridityöpajana Casemetillä ja Teamsin kautta, eli pajaan oli mahdollista osallistua paikan päällä tai digitaalisesti. Tuotannon simulointia ja visualisointia kehitettiin Xamkin Mikko Hokkasen johdolla pidetyssä työpajassa lokakuun puolivälissä, ja Mainostoimisto Groteskin Janne Tallqvist isännöi hakukoneoptimointityöpajaa marraskuun alussa. Työpajoihin ja kokoontumisiin osallistui vuoden aikana pääasiassa hankkeeseen kuuluvia yrityksiä. Ideana on ollut järjestää työpajoihin erilaista tarjontaa eri alojen yritysten tarpeisiin, ja työpajojen sisältöä on muokattu sopivaksi niin  ohjelmisto- ja muita digitaalisia työkaluja käyttäville yrityksille, palveluyrityksille kuin valmistavan teollisuuden yrityksille. Yhdistäviä teemoja ovat olleet ainakin IoT, sosiaalinen media, sopimusjuridiikka, Lean-johtaminen ja digitaaliset trendit.

Jos olet kiinnostunut esim. Vainusta tai hakukonemarkkinoinnista, ole yhteydessä Kimmo Haapeaan (0440 361613).

 

Casemetillä työpajassa
Osallistujia paikan päällä Casemetillä Digitaaliset trendit ja kokeilut -työpajassa 4.9.2020

Pääomarahaston syntyminen varmistui

Vuoden aikana saatiin varmistus sille, että Etelä-Savoon on syntynyt uusi pääomarahasto tukemaan yritysten kasvua. Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin teki vuoden aikana todella merkittävän työn rahaston 3,5 miljoonan euron pääoman keräämiseksi määräaikaan mennessä: – Tiukoille meni mutta onnistuttiinhan siinä rahoituksen keräämisessä, ja nyt on hyvä mieli yli 2 vuoden pitkäjänteisen työn jälkeen. Rahasto ja siihen sijoittaminen kiinnosti kovasti alueella toimivia organisaatioita ja yksityishenkilöitä, Marjo toteaa iloisena.

Rahaston hallinnossa auttaa kilpailutuksella hallintoyhtiöksi valittu espoolainen Redstone Nordics Oy, joka hallinnoi pääomarahastoja 7 maassa. Etelä-Savon pääomarahaston avulla suunnitellaan rahoitettavan 15–20 yritystä, jotka hakevat voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä. Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ja ELY-keskus sijoittavat yhteensä hastoon 1,4 miljoona euroa, ja 2,1 miljoonaa euroa on kerätty yksityiseltä sektorilta.

Oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla yhteydessä Marjoon.

 

x
Sata-hankkeen projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin

 

 

Business Blender

Jouduimme siirtämään maaliskuulle Ravintola Iloon suunnitellun Business Blenderin alunperin kesäkuulle ja lopulta joulukuulle, ja  hybridiksi aiottu tapahtuma järjestettiin  kokonaan netissä. Onneksi saimme Metatavu Oy:n fasilitoimaan 50 henkilöä koonneen odotetun spektaakkelin, jossa puhuttiin kasvusta, kannattavuudesta ja ennen kaikkea tuottavuudesta. Monipuolisen paneelikeskustelun lisäksi saimme kuulla alustuksia, joita tarjosivat MPY:n Juha Häkämies, 3K Savon Pekko Häkli ja Sunprofilen Jyrki Koukkari. Lisäksi Business Blenderissä testattiin pyöreiden pöytien törmäytyskierrosta digitaalisena, ja – no, sanotaanko että seuraavalla kerralla toteutus onnistuu paremmin. Tilaisuuden videotallenteisiin ja muihin materiaaleihin voi tutustua edelleen MikseiMikkelin kotisivuilla.

Anneli
Avomielinen Anneli innosti osallistujia Business Blenderissä 4.12.

Pilotteja ja kokeiluja

Hankesuunnitelman mukaisesti v. 2020 saatiin toteutettua 2 pilottia, joiden avulla testataan uusia teknologioita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia liiketoiminnassa. Pilotteja on tarkoitus esitellä Sata-hankkeessa järjestettävissä tilaisuuksissa vuoden 2021 aikana, jolloin avautuu tilaisuus myös keskustella niistä tarkemmin. Lyhyt esittely kuitenkin seuraavassa:

3dBase:n toteuttamassa visualisointipilotissa testattiin 3D-mallien luomista GoSleepin nettimarkkinointitarkoituksia varten. Toteutus tarjoaa myös mahdollisuuden 3D-animaatioiden tekemiseen jatkossa.

GS
3dBase loi GoSleepin tuotteista 3-ulotteisia visuaalisia malleja

 

 

Mindhive Oy ja Suomi Connect Oy kehittivät yhteistyössä Saimaa Solutions Oy:lle autonomisen drone-laitteen peruskomponentit
-konseptin, jota voidaan hyödyntää useissa sovelluksissa. Pilotissa kehitettiin laitteisto ja ohjelmisto, jolla drone toimii automaattisesti ja lentää ennalta määrätyillä yksinkertaisilla reiteillä, valokuvaa määrätyt kohteet automaattisesti ja palaa turvallisesti lähtöpaikkaan.

e
LIDAR-pistepilvi -estimaatti, jolla arvioidaan puiden kasvua sähkölinjan alla.

drone
Testissä käytetty drone varusteltuna

Metatavun devaajat ovat kehittämässä pilottia Casemet Oy:lle, ja sen odotetaan valmistuvan alkuvuoden 2021 aikana. Todennäköisesti voimme kertoa siitä lisää seuraavassa uutiskirjeessä.

Ohjausryhmän kokoukset

Sata-hankkeessa on pidetty 2 ohjausryhmän kokousta  v. 2020 aikana, huhtikuussa ja lokakuussa. Ohjausryhmään kuuluvat Jyrki Suvimaa (Mainostoimisto Groteski Oy, ohjausryhmän pj), Tiina Nurmi (Business Finland), Aki Kauranen (Mikkelin kaupunki), Harri Haavikko (Harri Haavikko Oy), Mikko Laukkanen (Visla Solutions Oy), Tomi Pasanen (Tehomet Oy), Marko Tuhkalainen (Mecatroplan Oy/Siimet Oy), Teijo Puolakka (Compitec Oy) ja Kirsi Kosunen (Etelä-Savon ELY-keskus). Rahoittajan edustaja ohjausryhmässä on Tomi Heimonen (Etelä-Savon maakuntaliitto). Hankkeen työntekijät Marjo Niittuaho-Nastolin (projektipäällikkö) ja Kimmo Haapea (Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy) sekä Mikko Hokkanen (Xamk Oy) ovat luonnollisesti mukana kokouksissa.

Ohjausryhmä käsittelee kokouksissaan hankkeen toimintaraportin ja kustannukset sekä ottaa kantaa hankkeen toimintasuunnitelmaan.

Mitenkäs se kiertotalous?

Sata-hankkeessa on ylläpidetty MikseiMikkelin perustamaa teollisuuden kiertotalouden markkinapaikkaa Manufacturing Synergies , jonne yritykset voivat laittaa ilmoituksia myytävänä olevista ylimääräisistä varastoon jääneistä materiaaleista, osista ja komponenteista, tarpeettomiksi käyneistä koneista ja laitteista, logistiikka- ja muista palveluista tai työvoimasta. Sivusto on avattu jo v. 2018, ja v. 2020 sitä on Sata-hankkeessa paranneltu käyttöliittymän ja toiminnallisuuden osalta. Myös rajapintaa Motiva Oy:n ylläpitämään Materiaalitoriin on paranneltu. Käy katsomassa ilmoituksia ja katso löytyykö ”mansynsistä” teräsputkea, rakennuskoneita, ohutlevyä, siivouspalvelua tai kuljetuspalvelua, ja laita oma ilmoitus. Lisätietoja ja apua ilmoituksen lisäämiseen saa kehityspäällikkö Kimmo Haapealta tai Xamkin projektipäällikkö Mikko Hokkaselta (p. 040 673 8528).

Vuosi 2021

Uusi vuosi alkaa suunnittelulla. Lähestymme jälleen hankkeeseen osallistuvia yrityksiä kysymällä tarpeita, joten pyydämme teitä tarkkailemaan sähköpostia ja vastaamaan kyselyyn kun se julkaistaan. Järjestämme vastausten perusteella työpajoja ja infotilaisuuksia sekä kokoontumisia mielenkiintoisten aiheiden ympärillä. Seuraavaa Business Blenderiä suunnittelemme jo helmikuulle, teemana rahoitus ja erityisesti Etelä-Savon pääomarahasto, joka tuo lisää rahoitusmahdollisuuksia alueen kasvavien yritysten ulottuville.

 

Kiitämme hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana, toivotaan kovasti että vuodesta 2021 tulee edellisvuotta parempi!

t. Sata-hankkeen tiimi

 

Vipu

 

 

 

 

Sata-hanke saa rahoitusta Mikkelin seudulta, Xamkilta, hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä ja Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

 

 

 

 

 

Ski Tornimäen uusi yrittäjä Heidi Kelho

Tornimäen uusi yrittäjä päivittää palveluja

Lumivarman maineessa oleva mikkeliläinen Tornimäen laskettelukeskus laajentaa palvelujaan. Marraskuussa yrittäjänä aloittanut Heidi Kelho tarjoaa seudun yrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja haluaa tehdä keskuksesta entistä tunnetumman.

Ensimmäiset laskettelusukset jalkaansa nelivuotiaana saaneesta Heidi Kelhosta tuli jo nuorena hiihdonohjaaja. Hänet tunnetaan intohimoisena alan kehittäjänä, joka loi vuosia palveluja Vuokatinrinteille ja sen hiihtokoululle. Hän myös vastasi yritysmyynnistä ja ideoi vuonna 2013 avatun Lastentalo Hupilan.

”Idea Hupilaan syntyi, kun katselin lapsiperheitä. Jos perheen vauvalle tuli jokin tarve, koko perhe lähti pois. Hupilasta tuli paikka, joka tarjoaa palveluita eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Myös Tornimäelle haluan luoda uusia palveluja lapsiperheille.”

Heidi Kelho kehittää Tornimäen palveluja pala kerrallaan HupiSki Oy -nimisen yrityksensä kautta. Haaveissa on saada lumetettua jo tälle kaudelle yksi uusi, metsässä sijaitseva rinne.  Vuokraamo ja shop ovat jo saaneet uuden ilmeen, ja myyntiin tulee lasketteluvälineiden lisäksi myös vaatteita. Kahvilassakin on tehty pintaremonttia ja sen tarjonta laajenee.

”Haluamme pitää rinteet älyttömän hyvässä kunnossa joka päivä olipa keli mikä tahansa. Uutena juttuna tulee hiihtokoulu myös aikuisille, ja tammikuussa järjestämme alppihiihdon ohjaajakurssin. Tuon tänne lapsille myös Werneri-hiihtokoulukonseptin, joka opettaa leikin ja pelin varjolla laskemisen pelinsääntöjä.”

Heidi Kelho: ”Tälle talvelle toiveissa olisi jo yksi uusi rinne”

Idea Tornimäen omistajanvaihdoksesta tuli laskettelukeskusta vuosikymmeniä pyörittäneeltä Keijo Andersinilta, joka tunsi Heidi Kelhon alan kehittäjänä ja yhdistysaktiivina. Omistajanvaihdoksen jälkeen Andersin on ollut apuna lumettamassa rinteitä kuntoon, vaikka uusi yrittäjä onkin luonnollisesti päättänyt mitä tehdään ja miten.

Käytännön apua omistajanvaihdokseen Kelho sai Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamon toimitusjohtaja Heli Tavastilta, jonka kanssa hän ideoi kauppaa ja sai vahvistusta ajatuksilleen. Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yritysneuvoja Mari Meriläisen kanssa hän puntaroi asioita eteenpäin ja sai Miksein vetämän hankkeen kautta käyttöönsä myös juristin asiantuntemusta, mikä säästi niin aikaa kuin rahaakin. 

”Homma lähti jouhevasti eteenpäin. Mikkelin kaupunki omistaa kiinteistön ja tontin, joten tämä oli irtaimistokauppa. Tällä toimialalla omistajanvaihdokseen liittyy paljon laki- ja lupa-asioita ja erilaiset tarkastukset pitää olla tehty eli kaikki on tarkistettava.”

”Omat realiteetit täytyy pitää vahvana mielessä”

Kelho haluaa luoda Tornimäelle erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Paras pohja yhteistyökuvioille on hänestä luonnollisesti silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät.

Kelhon aloittama yhteistyö Suomen Nuoriso-opiston kanssa mahdollistaa erilaisten koulutusten ja leirikoulujen järjestämisen, sillä majoitukseen sopiva opiston hallinnoima Riuttalanhovi sijaitsee vain kävelymatkan päässä laskettelukeskuksesta. 

”Olemme kiinnostuneita kaikenlaisista yhteistyökuviosta.”

Tornimäen vahvuuksiin kuuluu lumivarmuus eli kun lämpötila pysyy öisin pakkasella, päästään lumettamaan ja saadaan rinteet auki jopa viikossa. Suunnitelmissa on ajan myötä kehittää latuverkostoa ja jos jääladun teko onnistuu, sellaisina talvina Tornimäen kahvila on suosittu latukahvila.

”Kun pohjat ja lumi on saatu tehtyä, tällä voi lasketella pitkälle kevääseen asti. Tykitämme nyt myös paikkolunta kevääksi, että kausi voi jatkua mahdollisimman pitkään.”

Kelho haluaa lisätä Tornimäen tunnettuutta. Mikkelin lähistöllä on useita kaupunkeja ja seudulla lomailee suuri joukko ihmisiä. Tornimäki tarjoaa koko perheelle tekemistä luonnossa. Suunnitelmissa on kehittää keskukseen myös ympärivuotista liikunnallista, luontoon liittyvää tekemistä.

”On iskun paikka kertoa, että Mikkelin korkeudelta löytyy näin upea keskus.”

MikseiMikkelin Mari Meriläinen kiittelee molempia yrityskaupan osapuolia yhteistyöstä.

-Tapasin Keijon ensimmäisen kerran maaliskuussa 2019 ja kävimme läpi omistajanvaihdokseen liittyvää prosessia ja erilaisia vaihtoehtoja.

Tornimäen yrittäjyys alkoi herättämään kiinnostusta kevään 2020 aikana.

-Kun juttelin ensimmäisen kerran Heidin kanssa, nostin oikein tosissani sormet ja varpaatkin ylös tämän neuvottelun maaliin saamiseksi. Heidin tausta ja kokemus huomioiden tämä paketti vaikutti juuri siltä, mikä olisi Tornimäelle ja sen edelleen kehittymiselle napakymppi. Matkan varrella keskusteluja käytiin useita, ja mukana oli myös uusyrityskeskuksen kollega Heli Tavasti. Oli hienoa saada olla mukana tässä koko alueenkin kannalta merkityksellisessä yrityskaupassa yritysneuvojan näkökulmasta, ja tarjota pientä lisävauhtia prosessiin.

MikseiMikkeli tuottaa omistajanvaihdosneuvontaa Itä-Savon Uusyrityskeskuksen kanssa yhteisen Enter to Business -hankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto.

Katso yrityksen kotisivut: www.tornimaki.fi