fbpx
Lygg Roope Kekäläinen, CEO, vasemmalla. Kuva: Lygg

Lygg aloittaa neuvottelut lennoista Mikkelin lentoasemalta maailmalle

Yhtiö on kiinnostunut aloittamaan säännöllisen lentoliikenteen Mikkelin lentoasemalta.

Uusi suomalainen lentämisen alustayhtiö Lygg käynnistää neuvottelut, joiden tavoitteena on aloittaa säännöllinen lentoliikenne Mikkelin lentoasemalta.

”Olemme antaneet alueen yrityksille ohjeellisen tarjouksen, jossa tarjoamme lentoyhteyksiä Mikkelistä Tampereelle, Tukholmaan, Riikaan, Helsinkiin ja Tallinnaan”, Lyggin toimitusjohtaja Roope Kekäläinen kertoo.

Tarjous on alustava ja ehdotettuja aikatauluja ja yhteyksiä tarkennetaan yhteyksien käyttöön sitoutuvien yritysten kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella. Alueen yritykset on kutsuttu infotilaisuuteen Mikkeliin 7.3.2023.

”Nyt annettu kohdevalikoima perustuu aiemmin alueella toteutettuun lentoliikenneselvitykseen”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Jukka Kumpusalo kertoo.

Yhtiö ehdottaa liikennöitäville reiteille kahta vuoroa viikossa. Jos kysyntää on enemmän, voidaan liikennöintiä laajentaa aina 5 viikoittaiseen reittivuoroon saakka.

”90 minuutin saavutettavuusalueella Mikkelin lentoasemasta asuu lähes 670 000 ihmistä. Vienti- ja matkailualan yritysten määrä lentoaseman vaikutusalueella on merkittävä,” Etelä-Savon Kauppakamarin toimitusjohtaja Teppo Leinonen kertoo.

Lygg toimii uudella ja täysin markkinaehtoisella toimintatavalla, jossa lentoihin ei kohdistu julkista tukea. Toimintamallissa optimoidaan alueellista lentämistä sekä aikataulujen että käytettävän konekoon suhteen. Tyypillisimmin yhtiö käyttää yhteysväleillään liikelentokoneita. Jokaisen lennon CO2-päästöt ylikompensoidaan Compensate ™-hyvityspalvelun kautta.

Katso Lyggin yrityksille antama alustava tarjous ja aiesopimus tästä:

Yhtiön esittely ja tarjous PDF-muodossa:
www.mikseimikkeli.fi/wp-content/uploads/2023/02/Mikkeli-offer-compressed.pdf 

Aiesopimus asiakkaille (ei sitova):
www.mikseimikkeli.fi/wp-content/uploads/2023/02/Purchase-Letter-of-Intent_LYGG_Mikkeli.pdf

Lämpimästi tervetuloa 7.3.2023 klo 15.00 Mikkeliin kuulemaan lentämisen mahdollisuuksista lisää. Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ennakkoon 6.3. mennessä oheisesta linkistä: https://mikseimikkeli.tapahtumakalenterit.fi/?q=VTJGb1RHVlsYMSslRTFQVzVmTW8QbS8Ec0Fu_TkFR2gSUiQ2N1NwTDgOQXj4bVFrbHg2NGIxZ0oMUUfxaHNhY10DSFJVUlVQ505B

Lisätietoja yhtiöstä: www.lygg.com

Kansikuva: Lygg

RekryOn 2023 banner

Rekrytointitapahtuma RekryON tulee taas!

RekryON 2023 järjestetään torstaina 9.3. klo 13-17 Kauppakeskus Akselin 2. kerroksessa ja www.rekryon.fi -sivustolla.

Rekrytointitilaisuutta on toivottu sekä yritysten että opiskelijoiden toimesta, joten päätimme ripeällä aikataululla laittaa tapahtuman pystyyn vielä tälle keväälle osaksi Mikkeli 185 v -synttäriviikkoa!

Tilaisuudessa yritykset voivat esitellä avoimia työpaikkoja sekä mahdollisuuksia opinnäytetöihin tai oppisopimukseen. Osallistuminen on yrityksille maksutonta. Työnhakijat puolestaan saavat tilaisuuden jututtaa yhdellä kertaa useampaa työnantajaa. Yritysten ilmoittautuminen tapahtumaan on käynnissä sunnuntaihin 19.2. saakka. Ilmoittautumaan pääsee osoitteessa www.rekryon.fi. Sieltä löytyy lisätietoja tapahtumaan liittyen, ja siellä myös julkaistaan kaikki mukaan ilmoitetut työpaikat viikko ennen tapahtumaa. Yritykset ja työnhakijat voivat osallistua tapahtumaan myös vain verkossa.

Tapahtuman järjestävät tänä vuonna Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy yhteistyössä Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon TE-toimiston kanssa. Kauppakeskus Akseli toimii tapahtuman yhteistyökumppanina.

Lisätiedot:

Mari Meriläinen, palvelujohtaja
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei
puh. 040 547 9716 tai
mari.merilainen@mikseimikkeli.fi

Miksei, Elinvoimafoorumi 2/2023

Elinvoimafoorumi toi viranhaltijat, päättäjät ja yrittäjäjärjestöt yhteen – elinvoimalupaus valmisteluun

Mikkelin kaupunki järjesti torstaina 2.2.2023 Elinvoimafoorumin, jossa läsnä olivat kaupungin johtavien viranhaltijoiden lisäksi kaupunginhallitus, lautakuntien puheenjohtajat, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin yrittäjien hallitus sekä Etelä-Savon Kauppakamarin ja Etelä-Savon Yrittäjien edustajia.

Foorumissa sovittiin konkreettisesta yhteistyön askeleesta, elinvoimalupauksesta, jota toimijat alkavat tahollaan työstämään. Elinvoimalupauksen kautta pyritään löytämään yhteinen tahtotila Mikkelin kehittämiseen.

”Mielestäni lupaus on hyvä ajatus ja muuttaa konkretiaksi tänään paljon keskustelua herättäneen yhteisen vision ja tahtotilan, eli meille kaikille paremman Mikkelin. Asioista yhteisellä suulla puhuminen on tärkeää, jotta saamme pallon pyörähtämään oikeaan suuntaan,” kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kertoo.

Elinvoimafoorumin eri puheenvuoroissa tuotiin esiin, että vaikka Mikkelillä on takanaan vaikeita talousvuosia, niin alueella on moni asia myös hyvin valtakunnallisesti vertaillen. Kipupisteiden lisäksi on tunnistettava myös onnistumisia, kuten esimerkiksi valtatie 5:n perusparannus.

Yhteisiksi haasteiksi tunnistettiin muun muassa osaajapula. Alueen TKI-toiminnan ja vetovoiman lisääjänä tunnistettiin tärkeäksi mm. nykyisten YAMK-ohjelmien muuttaminen Suomessa maisterin tutkintoon johtaviksi ohjelmiksi. Näin on jo muualla Euroopassa.

”Jos ammattikorkeakoulujen ylempi tutkinto nimettäisiin muiden maiden tapaan maisteri-tutkinnoksi, meillä olisi jo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä 11 maisteriohjelmaa,” rehtori Heikki Saastamoinen kertoo.

Elinkeinoelämän toive Mikkelille on pitää yllä vetovoimaa ja kehittää saavutettavuutta. Mahdollisuuksia on myös esimerkiksi vihreän siirtymän hyödyntämisessä.

”Meidän näkökulmastamme alueen energiaklusteri on vielä alihyödynnetty resurssi. Meillä olisi tässä huikeita mahdollisuuksia,” Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen arvioi.

Konkreettisia jatkoaskelia toivottiin niin elinkeinoelämän kuin päättäjienkin puolelta. Näihin vastataan elinvoimafoorumissa aloitettavaksi sovitulla elinvoimalupaustyöllä.

Leila Repo, Kyyhkylä

Kyyhkylän kuntoutuskeskus muuttui kansainväliseksi yhteisöksi

Mikkeliläisten sotaveteraanien kuntoutussairaalana tuntema Kyyhkylän kuntoutuskeskus on nykyään kansainvälinen yhteisö, joka tarjoaa laajan valikoiman palveluja eri kohderyhmille.

Kyyhkylän kartanon viereen, omaan pihapiiriinsä vuonna 1973 valmistuneen kuntoutussairaalan tiloissa toimii tällä hetkellä kuntoutus- ja hyvinvointikeskus. Kaksi vuotta palveluja kehittäneen Wellbeing365 Oy:n toimitusjohtaja Leila Repo arvostaa alueen perinteitä ja historiaa.

”Olen itsekin äidin puolelta Karjalan evakkosukua. Kyyhkylä opittiin tuntemaan vuosikymmeniä sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutuspaikkana. Nyt olemme asiakkaillemme hyvinvointi- ja kuntoutuskeskus, jonka palveluvalikoimaa kehitetään koko ajan.”

Kuntoutus- ja hyvinvointikursseja eri ryhmille

Repo vuokrasi Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen tilat kaksi vuotta sitten Mikkelin kaupungilta. Kuntoutuskeskuksen tiloissa järjestetään kuntoutus- ja hyvinvointikursseja, joille hakeutuu eri-ikäisiä ihmisiä ja perheitä eri puolilta maata joko omarahoitteisesti tai erilaisilla lähetteillä.

”Järjestämme esimerkiksi kaupunkien, kuntien ja yritysten henkilöstölle kuntoremontteja. Kela tarjoaa kuntoutuspalvelujamme työelämässä mukana oleville tuki- ja liikuntaelinvammoista kärsiville esimerkiksi ennen tai jälkeen leikkauksia. Myös erilaiset järjestöt tarjoavat jäsenilleen kurssejamme. Lisäksi meillä on kursseja esimerkiksi ADHD-diagnoosin saaneille lapsille ja heidän perheilleen, Parkinsonin tautia sairastaville sekä kuulo- ja näkövammaisille. Meillä käy myös kaveriporukoita virkistäytymässä. Tarjontamme on todella laajaa ja pyrimme kasvattamaan sitä edelleen.”

Kyyhkylä tarjoaa lääkäreiden, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, sairaanhoitajien, lähihoitajien, liikunnanohjaajien ja sosionomien palveluja.

”Asiakkaillemme tuotamme hyvin laajaa valikoimaa erilaisia hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan liittyviä palveluita. Meillä on myös terapia-altaita, kuten vastavirta-, kuuma- ja kylmäaltaat sekä hemmottelupalveluja, kuten hierontaa, kasvohoitoja ja kuumakivihoitoja.”

Kuntoutuskursseja Kyyhkylässä järjestettiin vuonna 2022 kasvavassa määrin.

”Edellisvuoteen verrattuna kurssien määrä kaksinkertaistui. Kursseja on ollut paljon, mutta kasvuvaraakin on vielä olemassa. Kaikilla kursseillamme tavoitteena on osallistujien kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys. Haluamme toimia asiakaskeskeisesti. Asiakaskokemus on meille kaiken keskiössä ja sitä haluamme jatkossa kehittää lisää.”

Kyyhkylän kuntoutuskeskus
Kyyhkylässä käy myös kaveriporukoita virkistäytymässä.

Paljon harrastemahdollisuuksia

Alueella voi harrastaa myös monipuolisesti liikuntaa, kuten uintia, soutua, melontaa, sup-lautailua, tennistä, rantalentopalloa, minigolfia tai retkeilyä. Talvella voi myös hiihtää, lumikenkäillä ja nauttia alueen laavusta tai kodasta. Käytössä on myös suuri liikuntasali, jonka erikoisuus ovat isot pelit, jotka kertovat tarinaa kesistä, jolloin salissa tanssittiin balettia venäläisohjaajien opastuksella.

Kuntoutuskeskuksen puolella sijaitseva Ravintola Armas tarjoaa kävijöille paikan päällä tehtyä kotiruokaa edulliseen hintaan. Tarjolla on niin aamupalaa, lounasta kuin päivällistäkin.

”Armas on kohtaamispaikka, jossa kuntoutusasiakkaamme, vastaanottopalveluiden asukkaat ja henkilökuntamme käy ruokailemassa. Olemme porrastaneet ruokailuaikoja niin, että jonoilta vältytään. Siellä on tarjolla terveellistä ja monipuolista kotiruokaa, ja ruokailemaan ovat tervetulleita kaikki eli ravintola on avoinna kaikille. Jatkossa ajatuksena on, että tarjoaisimme myös eri kulttuurien erikoisuuksia, kun meillä on täällä tosi monikulttuurinen yhteisö jo nyt eli voidaan puhua niin kutsutusta fuusio-keittiöstä. Armas toivottaa tervetulleeksi myös ulkopuoliset asiakkaat.”

Kaikkien asiakkaiden käytössä ovat myös muut alueen ravintolapalvelut, kuten kesäisin Bistro Rantakyyhky ja tällä hetkellä vielä pääosin tilausravintolana toimiva Ravintola Kartano.

Kuntoutuskeskuksen huoneissa ja oleskelutiloissa on tehty pintaremontteja, ja ne ovat esteettömiä.

”Jos kuntoutusasiakkailla on liikkumisvaikeuksia, he majoittuvat yleensä kuntoutuskeskuksen tiloihin, mutta myös Hotelli Rustholliin on mahdollista majoittua.”

Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen uima-altaat
Kyyhkylästä löytyy asiakkaille mm. moderni terapia-allasosasto.

Vastaanottopalvelut tuovat kansainvälisyyttä

Kesällä 2022 kuntoutuskeskuksen eteläisessä päässä rakennusta aloitti Wellbeing365 Oy:n Kyyhkylän vastaanottokeskus, jolle myös Kyyhkylän Kartano Oy ja Kyyhkylä Oy tuottavat palveluita.

Vastaanottokeskuksen eli kansanomaisemmin vokin yksiköissä asuu 200 ihmisiä eri puolilta maailmaa.

”Olemme ainoa tämäntyyppinen hybridimallinen paikka koko maassa, ja olen siitä erityisen ylpeä. Täällä suomalainen kulttuuri tulee tutuksi ja kotoutuminen nopeutuu. Teemme yhteistyötä muiden vastaanottokeskusten, palveluntuottajien, Maahanmuuttoviraston eli Migrin ja Kelan kanssa, jotta ihmiset voivat täällä hyvin. Otamme asiakaspalautteet huomioon palveluja kehitettäessä. Haluamme kehittää jotain sellaista, mitä ei vielä ole muualla.”

Vastaanottokeskus sijoittuu kuntoutuskeskuksen vastaanotosta katsoen uloimmaisiin yksiköihin. Kasvuvaraa on vielä kahden yksikön verran eli tarvittaessa paikkamäärä on mahdollista kaksinkertaistaa.

Työpaikkojen määrä kasvaa

Kun Leila Repo otti Kyyhkylän matkailu- ja kuntoutuspalvelujen vetovastuun, alueella oli töissä 20 ihmistä. Nyt työntekijämäärä on noussut 70:een.

Leila Repo on iloinen, kun on löytänyt ympärilleen hyvän tiimin. Korona vei matkailu- ja ravitsemuspuolelta paljon osaajia, joten työntekijäpula on näkynyt Kyyhkylässäkin.

”Työntekijäpula on tarkoittanut sitä, että olen tehnyt 18 tunnin työpäiviä. Minulle tämä on intohimo, eikä edes tunnu työltä.”

Leila Repo on ollut jo parisen vuotta kirjoilla Puumalassa. Toinen koti sijaitsee Hyvinkäällä.

”Käytännössä kuljen täällä Kyyhkylässä töissä Puumalan Viljakansaaresta. Pyrin olemaan paikan päällä maanantaista torstaihin.”

Repo pyrkii työllistämään vastaanottokeskuksen asiakkaita Kyyhkylässä erilaisiin tehtäviin.

”Tällä hetkellä meillä on töissä 11 tilapäisen suojelun tarvitsijaa tai turvapaikanhakijaa keittiöllä, siivouksessa ja kiinteistönhuollossa, pian varmaan myös vastaanotossa. Edellytyksenä on, että ihminen pystyy puhumaan englantia. Valitettavasti vain harva Ukrainasta sotaa pakoon joutuneista puhuu englantia. Meillä on täällä sekä miehiä että naisia, ahkeria ihmisiä. Jos vanhemmat saavat töitä, heidän lapsilleen järjestyy tästä alueelta päiväkotipaikka, ja isommat lapset käyvät koulua Ristiinassa.”

Repo on kartoittanut vastaanottokeskuksen asiakkaiden osaamista ja kertoisi heistä mielellään muillekin yrittäjille.

”Seudun yrityksille sanoisin, että meillä on hyvät kokemukset kansainvälisistä työntekijöistämme ja mielellämme kerromme heistä muillekin.”

Wellbeing365 Oy on elokuussa 2019 perustettu yritys, johon kuuluvat matkailupalveluista vastaava Kyyhkylän Kartano Oy ja kuntoutus- sekä vastaanottopalveluista vastaava Kyyhkylä Oy. Vastaanottopalveluista vastaa Wellbeing365 Oy.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

LUT levälaboratorio, Algae Laboratory, Separation science

Vesiteknologian diplomi-insinööriohjelma Mikkelissä kiinnosti: yhteishaussa 112 hakijaa

LUT-yliopiston Mikkelissä syksyllä 2023 alkavaan vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutukseen tuli 112 hakemusta 18.1.2023 päättyneessä yhteishaussa. Ohjelma on englanninkielinen, mikä on mahdollistanut koulutusohjelmaan hakemisen myös ulkomailta.

Hakijamäärään ollaan tyytyväisiä niin Mikkelin kaupungissa kuin LUT-yliopistossakin, sillä kyseessä on yliopiston ensimmäinen maisteriohjelma Mikkelissä. Ohjelma toteutetaan blended learning -periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että opetuksessa sovelletaan lähi- ja etäopetusta.

Mikkelin kaupungin näkökulmasta uusi maisteriohjelma on strategisesti erityisen tärkeä, sillä koulutus tukee vesiteknologian ympärille rakentuvaa Blue Economy Mikkeli -kokonaisuutta. LUT on aktiivisesti mukana osaamiskeskus Blue Economy Mikkelin eteenpäin viemisessä erityisosaamisenaan jätevedenpuhdistusteknologiat, prosessisuunnittelu ja lietteen käsittely.

Aloituspaikkoja uudessa vesiteknologian maisteriohjelmassa on noin 20. Vaikka yhteishaku on päättynyt, on ohjelmaan vielä mahdollisuus hakea jatkuvassa rolling -haussa, joka on avoinna 15.5.2023 asti.

Mikkelissä alkavaan vesiteknologian diplomi-insinöörikoulutukseen voivat hakea opiskelijat, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto. Laajuudeltaan ohjelma on 120 opintopistettä. Opinnot toteutetaan läheisessä yhteistyössä paikallisen yrityselämän kanssa. Tavoitteena on, että opiskelijat tutustuvat yrityksiin ja niiden tarpeisiin jo opintojen aikana esimerkiksi harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta. Opinnoissa hyödynnetään myös Mikkelin uuteen jätevedenpuhdistamoon rakennettua testausympäristöä.

Harri Haavikolle myönnettiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksein vuoden 2022 Edelläkävijä-palkinto

Mikkelin kehitysyhtiö Miksein yrityspalkinto myönnettiin Harri Haavikko Oy:lle

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy on myöntänyt vuoden 2022 Edelläkävijä-palkinnon Harri Haavikko Oy:lle. Palkinto luovutettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa lauantaina 21.1.2023. Edelläkävijä-palkinto jaetaan vuosittain Mikkelissä toimivalle ja toimintaansa kehittäneelle yritykselle.

Harri Haavikko Oy on nuori, innovatiivinen ja ennakkoluuloton yritys, jonka päätuote on cRoom-tuotemerkillä valmistettavat laitetilat mm. teollisuuden sähkötiloiksi, sähköasemiksi sekä tele- ja LVI-tiloiksi. Yritys tuottaa laitetilat omalla patentoidulla elementtiratkaisulla ja varustelee tilan asiakkaan tarpeen mukaan viimeiseen varoitustarraan saakka.

”Yrityksen tarinassa merkittävässä osassa on myös uudistumiskyky”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein toimitusjohtaja Timo Paakki kertoo.

Harri Haavikon tarina alkoi vuonna 2016 teollisuuden asennuspalveluiden tuottajana. Omana tuotantona tehtävät laitetilat olivat ensin yrityksen sivutuote, mutta vahvan kysynnän vuoksi yritys päätti keskittyä kokonaan laitetilojen valmistukseen ja ylläpitotoimintaan syystalvella 2021.

”Tarkastelimme toista kymmentä eri kandidaattia ja Harri Haavikon toiminnassa erottuu edukseen viisaus pysähtyä, tarkastella suuntaa ja kyky uudistua”, palvelujohtaja Mari Meriläinen muotoilee.

”Alun perin halusin perustaa konepajan, mutta siihen ei ollut rahaa”

Harri Haavikon yrittäjäura tuli perittynä isän kuollessa turvesuolle työn ääreen vuonna 2013.

”Olin tuolloin 29-vuotias kauppatieteilijä ja työskentelin Jyväskylästä käsin Puolustusvoimissa Mikkelissä ICT-puolella. Ajoin syysmyrskyssä suolle ja siitä homma lähti. Voisi kai sanoa, että minusta tuli pakkoyrittäjä.”

Lukioikäisenä Haavikolla ei ollut visiota tulevaisuuden ammatista, mutta insinööritekeminen, teollisuus ja näiden ympärillä olevat asiat olivat aina kiehtoneet. Opiskeluvalinta päätyi kuitenkin kauppatieteisiin, sillä sen avulla pystyi pitämään monet vaihtoehdot avoinna.

”Alun perin insinööritieteiden piti olla harrastus ja kaupankäynnin työ. Sitten totesin, että nyt käsissä onkin kaksi turvetuotantoyritystä ja kuljetusyritys. Jatkoin yrittäjän työn ohella vielä muutaman vuoden Puolustusvoimillakin töissä. Tehtävä oli kyllä mielenkiintoinen, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että halusin tehdä jotain omaa. Halusin tehdä teollisuuteen jotain.”

Turvetuotannosta teollisuuteen

Vuonna 2014 Haavikot muuttivat Jyväskylästä takaisin Juvalle ja jo 5 kuukauden jälkeen Mikkeliin. Syntyi ajatus Harri Haavikko Oy:stä ja teollisesta toiminnasta, jolle aloitettiin rakentaa hallia vuonna 2016. Varsinainen liiketoiminta aloitettiin vuonna 2017.

”Mikkeliä katsellessa tuntui, että jokaisella varteenotettavalla teollisuusyrityksellä piti olla halli, joten minäkin tein sellaisen. Alun perin halusin perustaa konepajan, mutta tarvittavien laiteinvestointien kokoluokka oli niin suuri, ettei siihen olisi ollut rahaa. Sitten ajattelin, että voin olla osa konepajaa. Minun ajatuksenani oli fasilitoida, toimia katalyyttinä ja hoitaa isoja projekteja. Tuotanto olisi jäänyt muille. Ajatus pelkästä projektinhallinnasta ei kuitenkaan kantanut ja yrityksen toiminta kääntyi omaan tuotantoon: teollisuuden rakentamispalveluihin, huoltotöihin ja maanrakennuspalveluihin.”

Vuonna 2018 yrityksen osakkaaksi tuli Tero Tuhkalainen. Yrityksen liiketoiminta kasvoi tasaisesti ja kokemus erityisesti teollisuuden rakentamisesta karttui.

”Toimimme teollisuuden rakentamisessa. Keskeisiä töitä olivat polttoainejakelimoiden purkaminen ja rakentaminen sekä voimalaitosten ja tehtaiden kunnossapidot. Työt sisälsivät mekaaniset asennukset, konetyöt ja sähköasennukset. Lisäksi merkittävän volyymin muodostivat sairaaloiden käyttöönottomittaukset.”

”Toiminnan osana havaitsimme tarpeen laitetilojen kehittämiselle. Toisaalta Terolla oli kokemus ja näkemys, missä laitetilojen tulee kehittyä ja mitkä muodostavat kriittiset menestystekijät kyseisessä markkinassa. Yhtäältä meillä oli haaste saada talven hiljainen kausi täytettyä työllä, johon näimme mahdollisuuden oman tuotteen kautta.”

cRoom-laitetilan sisätyöt menossa
cRoom-laitetilan asennustyöt käynnissä.

Keskittyminen laitetiloihin ja palveluliiketoimintaan

Vuonna 2021 Harri Haavikko Oy:ssä ajauduttiin totaaliseen umpikujaan. Syynä oli kasvuyrityksiä usein kohtaava kassakriisi, jossa kasvusta johtuvat rahoitustarpeet kasvavat nopeammin kuin käyttöpääoma. Nyt pääomaa tarvittiin samanaikaisesti useilla liiketoiminta-alueilla.

”Piti tehdä päätöksiä mihin keskitytään. Ratkaisumme oli ajaa alas maanrakennusurakointi ja painopiste käännettiin cRoom-laitetilatuotantoon sekä Service-liiketoimintaan. Voisi sanoa, että viime elokuusta lähtien tuotantokone on toiminut tasaisen hyvin. Vuoden 2022 loppuun mennessä olemme toimittaneet toistasataa laitetilaa, ja tilauskanta eteenpäin on tällä hetkellä 50–60 kappaletta.”

Harri Haavikko Oy toteuttaa cRoom -laitetiloja asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Teknisten määritysten lisäksi visuaalisten vaatimusten ja luokitusten kanssa on tehty paljon työtä, jotta tuotteet saadaan markkinakelpoisiksi. Tuotekehityksessä merkittävä tekijä ovat varsinaisten käyttövaatimusten lisäksi rakennusviranomaisten ja lupamääräysten kanssa toimiminen. Yritys toimittaa tällä hetkellä esimerkiksi merkittävän määrän uusien tuulivoimaloiden tarvitsemista sähköasemista. Tavoitteena on markkinajohtajuus.

Kotimaan myynnin lisäksi myös kansainvälistyminen on aloitettu ja tilauskannasta 5–10 % toimitetaan tällä hetkellä kansainvälisille asiakkaille. Määrä on kasvussa.

”Tuotteiden myynti vie meillä yleensä 1–3 vuotta, eli laitetilojen myynti on ylipäätään pitkä prosessi. Odotuksemme on, että ulkomaille mentäessä myyntiprosessi ei ainakaan lyhene. Yksittäisien myyntien tekeminen ei vielä tarkoita uuden markkina-alueen avaamista, vaan kansainvälistymisessä on kyse pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta kumppanuuksien rakentamisesta.”

Myös elinkaariajattelua viedään Harri Haavikko Oy:ssä eteenpäin. Yrittäjän näkemys on selkeä: mitään sellaista ei saisi rakentaa, jonka elinkaari on lyhyt. Kun puhutaan vastuullisuudesta, tuotteen elinkaaren hallinta on tulevaisuudessa keskeinen tekijä.

Välillä yrittäjänkin on hyvä epäröidä

Harri Haavikko kuvaa itseään prosessiosaajaksi, jonka erikoisosaamista on ymmärrys siitä, miten asiakasarvo muodostuu arvoketjussa. Toiseksi vahvuudekseen Haavikko laskee datalähtöisen johtamisen.

”Olemme jopa aloittaneet sellaisia projekteja, joista meillä ei ole vielä tilauksia, koska data on näyttänyt tilausten kyllä tulevan. Ajan mittaan olen myös huomannut olevani aika hyvä haistamaan uutta – löytämään niitä asioita, joista tulee uutta liiketoimintaa.”

Haavikko kuvaa nykyhetkeä kamppailuksi uusien toimintamallien ja varallisuuden keskittymisen välillä. Samaan aikaan, kun innovaatiosykli nopeutuu, raha keskittyy vanhemmille ikäpolville ja syntyy kuilu uusien innovaatioiden ja päätöksentekijöiden omaksuman maailmankuvan välille.

”Näen tätä paljon yritysmaailmassa: niissä yhtiöissä, joissa on totuttu toimimaan vanhoilla toimintalogiikoilla, uudet ideat eivät helposti lähde lentoon.”

Välillä innovatiivisellekin yrittäjälle tulee epäilyksen hetkiä. Harri Haavikko kertoo epäilyksen hetkiä olevan joka päivä. Välillä epäilykset liittyvät omaan tekemiseen ja yritykseen, välillä yhteiskuntaan laajemmin.

”Teenkö oikeita asioita? Välillä tuntuu, että mikään ei kanna ja välillä taas tuntuu, että kaikki kantaa. Tätä yrittäjyys on. Tunnustan että minulla on myös pieni maailmanparantajan syndrooma, joka ajaa huomion vakavampimielisiin aiheisiin. Olen sillä tavalla kotiseuturakas, että minua kiinnostaa miten Mikkelillä ja Suomella menee.”

Harri Haavikko Oy:n tuotanto toimii omissa tiloissa Mikkelin Lekatiellä. Taustalla myös cRoom-laitetiloja valmiina toimitukseen.
Harri Haavikko Oy:n tuotanto toimii omissa tiloissa Mikkelin Lekatiellä. Taustalla myös cRoom-laitetiloja valmiina toimitukseen.

Uutta osaamista hallitukseen – tekijöitäkin tarvitaan

Harri Haavikko Oy:llä on vahva kasvutavoite. Vuonna 2025 liikevaihdon pitäisi olla 6–8 miljoonaa euroa.

”Olemme taannoin vahvistaneet hallitusosaamistamme. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Väätäinen, joka on viime vuosina toiminut Solteq Oyj:n toimitusjohtajana. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Jorma Piironen, joka puolestaan on myynnin ja kansainvälistymisen osaaja Normet Oy:stä.”

Kasvu edellyttää jatkuvaa tuotteen ja tuotannon kehitystä.

”Kehitys haastaa meitä kaikkia, mutta palkitsee laajemmin. Vahva näkemys ja kova työ luo edellytyksiä uusille tekijöille. Hyville työntekijöille on nyt ja jatkossa tarvetta: tällä hetkellä haussa on pääsuunnittelija sekä osaajia tuotantoon. Osien ja tuotteiden hinta, määrä, käsiteltävyys, modulaarisuus, tuotantoaika, tasalaatuisuus, varustelu, tehdasvalmistusaste ja ylläpidettävyys. Jokaisessa prosessin osassa pitää löytää meitä ja loppuasiakasta hyödyttäviä muutoksia. Kehitysaskel on sellainen, jossa kerralla moni asia muuttuu paremmaksi. Kehitys vaatii ajattelevia osaajia.”

Turvetuotanto Haavikon yrittäjäperintönä saaduilla suoalueilla on loppunut ensimmäisessä vaiheessa 2019 ja nyt loput vuonna 2021, sillä vuonna 2005 alkanut muutos politiikassa ei enää tue turpeen tuotantoa. Kuljetusyrityskin myytiin vuonna 2021. Henkinen tilinpäätös on tehty ja entisen turvetuotantoyhtiön liiketoiminta on käännetty tieinfran talvi- ja kesäkunnossapitoon sekä toimintaa tukevaan urakointiin. Tämäkin muutos vaati oman ajatustyönsä ja mahdollisti vanhan toiminnan kääntämisen kasvu-uralle.

”En ole nirso sille, mitä tekeminen on. Sellaisia asioita on merkityksellistä tehdä, jotka tuottavat hyvinvointia ja tulosta.”

Lisätietoa palkinnosta

Edelläkävijä kehittää toimintaansa aktiivisesti ja tiedostaa megatrendien, kuten digitalisaation, merkityksen liiketoiminnassaan. Edelläkävijäyrityksen toiminnassa ilmentyy uudistumiskyky, ennakointi- ja reagointikyky sekä ketteryys. Yrityksen uudistumiskyvystä vaihtuvissa markkinatilanteissa on selvää näyttöä.

Edelläkävijä on muutoskykyinen ja pyrkii lamaantumisen sijaan hyödyntämään yllättävätkin liiketoiminnan muutostilanteet. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa, ja mahdollisesti kansainvälistymishakuistakin. Palkinnon edellytyksenä on, että yrityksellä on toimipaikka Mikkelissä.

Palkintona luovutettavan seinäkellon on suunnitellut mikkeliläinen muotoilija Pauliina Rundgren. Kellossa kulkee kaksi yrittäjyyden puuta ja muotoilijan mukaan yritykset ovat kuin tikat, jotka hakkaavat samaa puuta. Edelläkävijäyritys on tikka, joka hakkaa muiden mukana puuta kovemmin, määrätietoisemmin ja syvemmälle.

Lisätietoja:

Timo Paakki
toimitusjohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
040 809 1627
timo.paakki@mikseimikkeli.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen kaikissa yritystoiminnan kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä: www.mikseimikkeli.fi

Tiedotteen kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Kenkäveron alue ilmasta. Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Mikkelin seudun matkailun kehittämispalkinnot kahdelle pitkän linjan toimijalle

Mikkelin seudun matkailupalvelu ry myönsi Vuoden 2022 Matkailuteko-palkinnon Kenkäverolle ansiokkaasta työstä Mikkelin seudun matkailun hyväksi. Vuoden 2022 Matkailun edistämisteko -palkinnon sai pitkäaikainen vapaa-ajanasukas, Mikkelin seudun matkailun ja vapaa-ajan asumisen kehittäjä ja puolestapuhuja Ilkka Juva.

Palkinnot jaettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa, joka järjestettiin 21.1.2023 Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa.

Kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Kenkävero elää ajan hengessä

Vuoden 2022 Matkailuteko-palkinnon saaja Kenkävero on upea nähtävyys pihapiireineen 5-tien varrella, Saimaan rannalla Mikkelissä. Ravintola, myymälät, puutarha ja tapahtumat muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonne vierailijat tulevat viihtymään sekä läheltä että kauempaa.

“Koko yli kolmenkymmenen vuoden ajan olemme uskoneet omaan asiaamme ja arvoihimme. Niistä on vuosikymmenien aikana myös kehittynyt megatrendejä; suomalaisuus, paikallisuus, käsityöläisyys, aitous. Vastuullisuus ja käsityöläisyys ovat kuuluneet aina yhteen, ja vastuullisuus tulee olemaan myös tulevia kehittämistoimenpiteitämme ohjaava trendi lähivuosina”, kertoo Kenkäveron toiminnanjohtaja Anne Ossi.

Kenkäveron toimintaa ja palveluja on kehitetty kulttuurihistoriallisesti arvokasta pappilamiljöötä kunnioittaen, mutta myös ketterästi ajan haasteisiin ja kysyntään vastaten.

”Kenkävero on esimerkki yrityksestä, joka kehittää toimintaansa jatkuvasti ja joka on pystynyt muuntautumaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä hyvästä palvelusta ja laadusta tinkimättä. Kenkäveron koko henkilöstö on sitoutunut yrityksen ja Mikkelin seudun menestyksen edistämiseen. Intohimo kauneuteen, laatuun ja kestävällä tavalla tuotettuihin palveluihin sekä käsin tehtyihin tuotteisiin saa asiakkaat palaamaan Kenkäveroon yhä uudelleen. Suomen kaunein pappilamiljöö on saanut upean uuden elämän, josta koko Mikkelin seutu voi olla ylpeä”, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen perustelee valintaa.

Kotimaiset asiakkaat ovat Kenkäverolle, kuten monelle muullekin Mikkelin seudun matkailuyritykselle, tärkein kohderyhmä. Anne Ossi kiittelee paikallisia asukkaita kannustuksesta haastavina aikoina.

“Mikkeliläiset ovat huolehtineet siitä, että Kenkävero on ympäri vuoden avoinna oleva, yksi maakunnan suosituin käyntikohde. Paikalliset ihmiset ovat meidän kivijalkamme ja parhaita mainostajiamme. Tärkeä rooli menestyksessämme on myös sitoutuneella henkilökunnallamme, jolla on riittänyt intohimoa olla mukana uudistyössä vuodesta toiseen.”

Osansa kiitoksista saa myös Mikkelin seudun matkailun kehittämishankkeet.

“Teemme kehitystyötä koko ajan, jotta asiakkaidemme mielenkiinto säilyy. Siinä kehittämishankkeilla on ollut merkittävä rooli. Niillä on saatu aikaiseksi merkittäviä tuloksia ja se puolestaan on mahdollistanut jatkuvuuden”, Ossi toteaa.

Ilkka Juva on Mikkelin seudun pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja puolestapuhuja
Ilkka Juva on Mikkelin seudun pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja puolestapuhuja. Kuvassa Juva Mikaelissa Mikkelin seudun kesäasukastapahtumassa vuonna 2019.

Pitkäjänteinen työ Mikkelin seudun puolesta toi palkinnon Ilkka Juvalle

Vuoden 2022 Matkailun edistämisteko -palkinto myönnettiin Ilkka Juvalle ansiokkaasta vaikuttamisesta Mikkelin seudun matkailun ja vapaa-ajan edistämiseksi. Puumalan vapaa-ajan asukkaana jo vuodesta 1985 viihtynyt Juva on toiminut Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan (nykyisen kausiasukasvaltuuskunnan) jäsenenä ja puheenjohtajana, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2015 ja Sodan ja rauhan keskus Muistin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2019.

“Ilkka Juvan rakkaus Saimaata ja Mikkelin seutua kohtaan on tarkoittanut väsymätöntä edunvalvontaa valtakunnan ylimmillä tasoilla, aktiivista osallistumista ja osaamisen jakamista seudun matkailun ja vapaa-ajan kehittämiseen”, toteaa Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry:n toimitusjohtaja Maisa Häkkinen.

Motivaatiotaan aktiiviseen osallistumiseen Mikkelin seudun matkailun kehittämiseksi Juva kuvaa seuraavasti: “Mikkelin seudulla viihdyn tunnelman vuoksi. Eläminen, asiointi ja osallistuminen on helppoa. Työtä tehdään ja palveluja tarjotaan enemmän ihmiseltä ihmiselle kuin myyjältä ostajalle. Kun näen asiat näin, olen halunnut myös antaa oman panokseni.”

Juva näkee seudun järviluonnossa ja vapaa-ajan asumisen kehittämisessä valtavan potentiaalin.

”Tiedämme kauniin luontomme ja mökkien valtavan määrän, mutta emme taida vieläkään ymmärtää, että juuri näissä on seudun menestyksen luontainen perusta. Siksi on oltava rohkeutta investoida ja markkinoida, poistaa kehityksen ja viihtymisen esteitä matkailulta ja kausiasumisen käyttöasteen kasvulta. Ilman panostuksia ei tule tulosta”, kertoo Juva.

Lisätiedot:

Maisa Häkkinen
toimitusjohtaja, Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry
matkailujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219
maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry (MSM ry) on Mikkelin seudulla – Mikkelissä, Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä, Mäntyharjussa, Pertunmaalla, Puumalassa ja Ristiinassa – toimiva matkailun alueorganisaatio. MSM ry markkinoi Mikkelin seutua matkailualueena, tiedottaa alueen matkailupalveluista, edistää matkailuelinkeinon kehittymistä ja yhteistyötä sekä vahvistaa seudun vetovoimaa. Lisätietoa www.visitmikkeli.fi

Kansikuva: Kenkäveron päärakennus kuvattuna syksyllä 2020. Kuva: Pihla Liukkonen / Kontrastia

Kuvassa vasemmalla tehtaanjohtaja Janne Vilven ja oikealla teollisuusneuvos Timo Suutarinen

Vuoden 2022 Mikkelin kaupungin yrityspalkinto SBS Betoni Oy:lle

Mikkelin kaupunginhallitus on päättänyt myöntää vuoden 2022 yrityspalkinnon SBS Betoni Oy:lle. Palkinto julkistettiin Etelä-Savon Yrittäjägaalassa Mikkelin Mikaelissa lauantaina 21.1.2023.

SBS Betoni Oy on kehittynyt ja kasvanut menestyksellisesti heti perustamisestaan lähtien vahvaksi, osaavaksi ja arvostetuksi perheyritykseksi. Yrityksen toiminnan ja menestymisen perustana on yrityksen oma ja poikkeuksellisen vahva ja arvostettu osaaminen sekä jatkuva kehittäminen. Kehittäminen on ollut hyvin laaja-alaista ja yrityksen kaikkia toimintoja koskevaa, mutta huomattavan suuri osa kehittämistyöstä on kohdistunut tehokkaan tuotannon, uusien tuotteiden ja niiden ominaisuuksien kehittämiseen. Tehdyn kehittämistyön ansiosta yrityksen käytössä on useita patenteilla suojattuja ratkaisuja.

Myös julkiset kehittämis- ja riskirahoittajat tuntevat yrityksen ja luottavat yrityksen kasvu- ja kehityssuunnitelmiin, koska ovat rahoittaneet useita hyvinkin suuria kehitys- ja investointihankkeita viimeisten yli kymmenen vuoden aikana.

Kehittämis- ja investointityön ansiosta yritys edustaa selvästi toimialansa osaamisen kärkeä Suomessa. Yrityksen kehittämien omien betonireseptien ja yhteistyökumppani Finnsementti Oy:n tuorein kehitystyön tulos on ekobetoni. Sen valmistamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat vain noin puolet siitä, mitä perinteisen betonin valmistamisessa syntyy.

SBS Betoni Oy kuuluu Suutarinen Yhtiöiden vakavaraiseen maa- ja talorakentamisen sekä betoniteollisuuden yritysryhmään. Betonielementtitehdas sijaitsee Mikkelin Tikkalassa, jonne se valmistui 2014 ollen Suomen suurin seinäelementtitehdas. Yhtiön liikevaihto vuonna 2021 oli noin 15,5 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 962 000 euroa. Omavaraisuusaste on noussut viime vuodet ja on erinomaisella tasolla, noin 87 prosenttia.

”Olemme positiivisesti yllättyneitä tästä palkinnosta. On hienoa, että yhtiömme on huomioitu tällä tavalla”, kommentoi SBS Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Timo Suutarinen.

SBS Betoni Oy:n toimitusjohtajana toimii Juho Suutarinen ja hänen veljensä Markus Suutarinen toimii varatoimitusjohtajana, mutta myös Suutarinen Yhtiöihin kuuluvan Maarakennus V. Suutarinen Oy:n toimitusjohtajana.

Nykypäivän talouden taantuman keskusteluista Timo Suutarisella on näkemys alansa kautta.

”Nykyinen maailmantilanne vaikuttaa toki kaikkeen yritystoimintaan. Pystymme kyllä yhtiössämme menemään eteenpäin, mutta vaikutuksia on. Jos talouden taantuma on tapetilla koko ajan, ilman muuta juuri rakennusalaan se vaikuttaa suuresti. SBS Betoni kun on rakennusalalla materiaalituotteiden toimittaja.”

Työntekijöitä SBS Betonilla on 65. Suutarinen Yhtiöissä henkilöstöä on yhteensä noin kaksisataa. Betonielementit valmistuvat sekä Mikkelin Tikkalan että Suomenniemen tehtailla.

Viime vuosien referensseihin kuuluvat muun muassa Mielentalo Mikkeli, As Oy Mikkelin siilot, Mikkelin jätevedenpuhdistamo, Rantakylän koulu ja päiväkoti, As Oy Mikkelin polttimo sekä Helsingin Tripla-kauppakeskus, Kailastalo Heinola, Hotelli- ja toimistotalo Swing Espoossa, Haso Rantapuisto ja Heka Pukinmäki Helsingissä.

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto on perinteinen kaupunginhallituksen osoittama tunnustus Mikkelissä toimivalle yritykselle. Palkinnon saavasta yrityksestä tehdään arvioinnit seuraavista liiketoimintojen osa-alueista:

  • yrityksen toiminnan kannattavuus
  • yrityksen toiminta-ajatus ja tuoteideat
  • yrityksen toiminnan jatkuva, pitkäjänteinen kehitys
  • yrityksen tarjoamat työpaikat ja niiden pysyvyys
  • markkina-alueen laajuus
  • merkitys myönteisen Mikkeli-kuvan kehittymiselle

Kuvassa vasemmalla tehtaanjohtaja Janne Vilven ja oikealla teollisuusneuvos Timo Suutarinen.
Alkuperäinen tiedote julkaistu 21.1.2023 klo 19 Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.
Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

XAMK opiskelijoita

Xamkin englanninkielisiin koulutuksiin ennätysmäärä hakijoita

Korkeakoulujen kevään 2023 ensimmäinen yhteishaku on päättynyt. Yhteishaussa haettiin englanninkieliseen koulutukseen.

Kaikkien hakijoiden määrä kasvoi Xamkissa peräti 140 % edellisvuoteen. Valtakunnallisesti hakijamäärät kasvoivat 90 %.  Kaiken kaikkiaan Xamkiin jätettiin hakemuksia yhteensä 9473, kun viime vuonna hakemuksia saatiin 4009.

Sairaanhoitajakoulutus, liiketalous ja it-ala kiinnostivat eniten. Suosituimmat koulutukset olivat Kouvolassa järjestettävä liiketalouden koulutus, Digital International Business, ja Kotkassa järjestettävä englanninkielinen sairaanhoitajakoulutus, Nursing. Kolmanneksi vetovoimaisin koulutus oli Mikkelissä järjestettävä it-alan koulutus, Information Technology.

Digital International Business keräsi Xamkin historian suurimman hakijamäärän yksittäiseen koulutukseen, hakijoita oli yhteensä 3701.

Rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen pitää hakijamäärien kasvua erittäin tärkeänä.

– Xamkin tavoitteena on saada kansainvälisyyden avulla alueiden elinvoimaa kehitettyä. Siihen tarvitaan monia askelia, joista yksi ensimmäisistä on houkutella kampuskaupunkeihin kansainvälisiä opiskelijoita. Nyt näyttää siltä, että Xamkin vetovoima on erinomainen, mikä antaa hyvät mahdollisuudet jatkaa kansainvälisyyden kehittämistä alueilla.

Valintaprosessi jatkuu helmi-maaliskuussa järjestettävillä valintakokeilla. Osaan koulutuksista valitaan opiskelijoita myös todistusvalinnoissa toukokuussa. Opinnot alkavat syksyllä 2023.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hakijapalvelut
admissions@xamk.fi
puh. 050 345 8602 ja 050 3125 031

Kirjalan Kahvipaahtimon Anna Siitari sai horeca-alan PRO-tunnustuspalkinnon

Mikkeliläiselle Anna Siitarille valtakunnallinen ravintola- ja keittiöammattilaisten PRO-tunnustuspalkinto

Helsingissä Kaapelitehtaalla palkittiin eilen keskiviikkona hotelli-, ravintola- ja cateringalan parhaita tekijöitä. Horeca-alan parhaiden ammattilaisten PRO-tunnustuspalkinnot jaettiin nyt 21:nnen kerran. Kisaa finaalipaikoista käytiin jo viime syksynä. 

Mikkeliläisen Kirjalan Kahvipaahtimon barista Anna Siitari, 27, nappasi ykköspalkinnon uudessa Tulokas -sarjassa. Sairaanhoitajana ennen työskennellyt Anna Siitari johtaa Kirjalan Kahvipaahtimoa yhdessä isänsä Ollin ja veljensä Väinön kanssa.

– Uskallus alanvaihtoon tarjosi elämälleni uuden suunnan. Opiskelin googlettamalla, kokeilemalla, mokailemalla, verkkokursseilla ja Youtube-videoilta uuden ammatin. Olemme isänikanssa luoneet pikkukaupunkiin hienon kahviyhteisön, jossa jaamme intohimomme. Tämä ala tarvitsee heittäytyjiä!

Uutena lanseeratun Tulokas-sarjan tarkoituksena oli tuoda menestyneitä ja ahkeria horeca-alan nuoria ammattilaisia esille.

Kirjalan Kahvipaahtimoon kuuluu vuonna 2018 perustettu, nykyisin Saimaan rannalla Heimarissa toimiva paahtimo, sekä Mikkelin Nuijamiehessä koronan alkuaikana avattu pieni kahvila. Yritystoiminnassa on vuodenvaihteessa aloitettu sukupolvenvaihdosprosessi, jonka tarkoituksena on edelleen kasvaa ja kehittää kahviliiketoimintaa perheenä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Anna Siitari
Kirjalan Kahvipaahtimo
Nuijamiestenkatu 21, 50100 Mikkeli
040 7242296
anna.siitari@kirjalankahvipaahtimo.fi