Mikkelissä toteutettu kiertotalouskokeilu osoittaa ympäristöystävällisten ratkaisujen potentiaalin rakennusalalla. Kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy ja KIELO-hanke testasivat vuosina 2023–2024, miten kerrostalon purkumateriaalien uudelleenkäyttö voisi toimia käytännössä. Vaikka kustannushaasteet estivät kokeilun laajemman toteutuksen, hanke toi esiin kiertotalouden merkittävät ympäristöhyödyt ja alan kehitystarpeet.

Kokeilun idea: vanhan kerrostalon betonirakenteista uusi autokatos

Vihuritaival 7 C-D, vuonna 1979 rakennettu ja pitkään vajaakäytössä ollut Mikalo Oy:n omistama kerrostalo, valittiin kokeilun kohteeksi. Purkumateriaalit, kuten betonielementit, oli tarkoitus käyttää uudelleen uuden autokatoksen runkorakenteina. Katoksesta olisi tullut ekologinen lisä alueelle, jossa kaksi muuta saman tontin asuinkerrostaloa saneerattaisiin.

Alustavien laskelmien mukaan uudelleenkäytettävien betonirakenteiden hiilijalanjälki olisi ollut vain 5 % uuden betonin valmistukseen verrattuna. Uudelleenkäytetyt betonirakenteet autokatoksen rakentamisessa olisivat vähentäneet päästöjä jopa 8 800 kg CO₂e – määrä, joka vastaa yhden suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuoden aikana. Vertailun vuoksi, saman määrän hiilidioksidia tuottaisi, jos sähkösauna lämmitettäisiin 933,6 kertaa. (Lähde: https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin) On syytä huomioida, että valmis betoni karbonatisoituu, eli sitoo ilmakehästä hiilidioksidia itseensä, jolloin betonirakenteet voivat toimia hiilinieluna.

Uudelleenkäytöllä on merkittävät vaikutukset myös luontokadon torjunnassa, koska rakentamisessa tarvitaan vähemmän neitseellisiä raaka-aineita.

Kilpailutuksen tulokset: Tarjousten arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan

Projekti eteni markkinavuoropuhelutilaisuuden jälkeen tarjouskilpailuun, jossa tarjoajille annettiin kaksi toteutusvaihtoehtoa: Vaihtoehto 1: Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen autokatoksen runkona sekä kahden muun rakennuksen saneeraaminen sekä Vaihtoehto 2: Rakennuksen purkaminen ilman materiaalien uudelleenkäyttöä sekä kahden muun rakennuksen saneeraaminen.

Kustannukset nousivat kuitenkin ratkaisevaksi haasteeksi. Tarjouskilpailuun saatiin kaksi tarjousta ja joista molempien arvo ylitti hankintaan varatun määrärahan. Edullisinkin kiertotalousvaihtoehto oli hieman yli puolet kalliimpi kuin täysin uusista materiaaleista rakentaminen.

Toinen tarjoajista oli suhtautunut kiertotalouteen myönteisesti ja keksinyt myös muita uusio- ja uudelleenkäyttökohteita purkumateriaaleille, kun taas toinen tarjoajista oli lisännyt tarjoukseensa selvästi ”varmuuskerrointa”. Jatkoa ajatellen purku-urakka olisi hyvä kilpailuttaa erillisenä urakkana, sillä silloin tarjoajan ei tarvitse ostaa raskaspurkuun käytettävää kalustoa ja työtä alihankintana toiselta urakoitsijalta, jolloin kustannukset saadaan pidettyä alhaisempina. Jos tarjoajia olisi kannustettu lisäpistein myös edullisempien kiertotaloutta tukevien toteutusratkaisujen tarjoamiseen, olisi urakan hinta voinut laskea entisestään.

Kiertotalous rakentamisen uutena ansaintamallina – osaamisen kehitys avainasemassa

Kokeilun aikana järjestettiin markkinavuoropuhelu, johon osallistui paikallisia sekä ulkopaikkakuntalaisia rakennus- ja purkualan yrityksiä. Keskustelut paljastivat, että osaaminen ja valmiudet kiertotaloushankkeiden toteuttamiseen ovat vasta kehittymässä. Osa toimijoista näki kiertotalouden uutena ansaintamahdollisuutena.

Kokeilu osoitti, että uudelleenkäyttö vaatii alkuinvestointeja, mutta se tuo samalla uusia mahdollisuuksia alalle. Esimerkiksi erikoistuneita työtehtäviä, kuten purkumateriaalien kartoitusta, ehjänä purkamista, sen suunnittelua ja käytettyjen materiaalien jälleenmyyntiä, voitaisiin kehittää edelleen. Lisäksi markkinoiden kypsyminen ja alan toimijoiden osaamisen kasvattaminen käytännön kokeiluin voivat laskea kiertotalouden kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kysyntä ja tarjonta käytetyille materiaaleille ei vielä täysin kohtaa, jolloin on etuna, jos työn tilaajalla on osoittaa materiaaleille uusi käyttökohde.

Kiertotalouden kautta kohti vastuullisempaa rakentamista

Vaikka projekti ei saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, se avasi keskustelua kiertotalouden eduista ja haasteista, kannusti jatkamaan kiertotaloutta tukevien kilpailutuskriteereiden käyttöä ja rohkaisi alan toimijoita miettimään uusia ratkaisuja. Materiaalien uudelleenkäyttö ei pelkästään vähennä luonto- ja ympäristövaikutuksia, vaan se voi myös tuoda kunnille ja kaupungeille uusia mahdollisuuksia säästää hiilidioksidipäästöissä ja vähentää syntyvän jätteen määrää.

Mikalo Oy ja KIELO-hanke haastavat rakennus- ja purkualan yritykset sekä kuluttajat mukaan edistämään kiertotaloutta. Innovatiiviset kiertotalousratkaisut voivat piristää katukuvaa ja taantumasta kärsivää rakennusalaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi.

Lisätietoa

Jenina Luotolampi, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, KIELO-hankkeen projektipäällikkö, jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh 050 3459 403.

Tommi Kuvaja, Mikalo Oy, toimitusjohtaja, tommi.kuvaja@mikalo.fi, puh 015 321 3535.

KIELO, Kiertotalousloikka rakennusmateriaalien uudelleenkäytön parantamiseksi Mikkelissä -hankkeessa edistetään purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä sekä toteuttamalla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja Mikkelin seudulla. Tavoitteena on edistää eteläsavolaisten rakennusalan toimijoiden kiertotalousosaamista, jotta he osaavat vastata 1.1.2025 voimaan astuneen rakennuslain vaatimuksiin tulevissa urakoissa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu tutkii hankkeessa purkamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joita on tähän mennessä vielä niukasti tutkittu. Lisätietoa hankkeesta: www.mikseimikkeli.fi/kielo. KIELO on Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.