fbpx
Mikkeli tapahtumat

Mikkeli tapahtumakaupunkien kartalle kattavan verkkosivuston myötä

Mikkeli Events tuo esille sivuston kautta kaupungissa toimivat tapahtumien tekijät, tapahtumapaikat ja kokoustilat.

TIEDOTE

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Mikkeli Events -hankkeessa on tehty työtä hieman yli puolen vuoden ajan yhdessä tapahtuma-alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Koronan keskellä taistelevan alan kannalta tärkeintä on ollut saattaa kaikki toimijat yhteen tekemään yhteistyötä ja saada Mikkelin näkyvyys tapahtumakaupunkina kuntoon. 

Yhteistyö, markkinoinnin toteuttaminen ja uusien tapahtumien hakeminen kaupunkiin on jatkuvaa, mutta nyt työssä on astuttu uudelle tasolle. Mikkeliä esitellään tapahtumatoimijoille uuden verkkosivun avulla ja sivusto löytyy osoitteesta https://tapahtumat.mikkeli.fi. 

Etelä-Savon keskuskaupungissa on vuosien saatossa järjestetty useita suurtapahtumia. Ensi kesänä Kalevankankaan tapahtumakeskuksen alueella nähdään Farmari 2022 -tapahtuma, joka on eräs Suomen suurimmista kesätapahtumista. Näyttöjä siis löytyy siitä, että osaamista ja kykyä vaativien ja isojen tuotantojen tekemiseen Mikkelissä on. Nyt se tuodaan entistä paremmin muidenkin tietoon. 

-Mikkelissä on paljon osaajia ja osaamisen esilletuomisen kautta kaupunkiin on mahdollisuus hankkia merkittäviä taiteen, tieteen, musiikin, urheilun ja politiikan tapahtumia, kommentoi Mikkeli Events -hankkeen projektipäällikkö Olli Marjalaakso. 

Uusi sivusto on lähtölaukaus tapahtumakaupungin näkyvään markkinointiin. Osana tätä markkinointityötä julkaistaan myös Mikkelin uusi sähköinen tapahtumakalenteri myöhemmin keväällä. Onnistunut markkinointi ja viestintä edellyttää yrittäjien, järjestötoimijoiden, kaupungin ja MikseiMikkelin saumatonta yhteistyötä. Mikkeli Events kannustaakin kaikkia toimijoita olemaan rohkeasti yhteydessä, jotta tapahtumiin liittyvä palveluiden koko kirjo saadaan uudelle sivustolle näkyviin. 

-Haluamme, että mahdollisimman moni seudullamme toimiva tapahtumien tekijä sekä tapahtumatalo ja kokoustila tulee sivustollemme näkyviin. Soittoa vaan tänne suuntaan, niin tehdään yhdessä Mikkelistä parempi tapahtumakaupunki, toteaa Mikkeli Events -hankkeen tapahtumakoordinaattori Marle Kirvesniemi. 

Mikkeli Events -hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen rahoituksen on MikseiMikkelille myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

Lisätiedot: 

Olli Marjalaakso, p. 0453172651, olli.marjalaakso(at)mikseimikkeli.fi 

Marle Kirvesniemi, p. 0505177126, marle.kirvesniemi(at)mikseimikkeli.fi 

Ramin Konditorian Jani Partanen, Mirkka Hämäläinen ja Pirita Huikuri

Rami Visulahti avautui: ”haluamme olla maan herkullisin taukopaikka”

Viime vuodet toimintaansa laajentanut Liedeksen leipuriperhe avaa viitostien varteen Rami Visulahden maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Lattiapinta-alaltaan liki 1500 neliömetrin suuruisessa uudisrakennuksessa asiakkaita palvelevat kahvila-ravintola, myymälä, ammattikeittiö ja kaksi leipomoa.

Ramin konditorian uudet tilat Visulahdessa
Ramin konditorian uusien tilojen sisäänkäynti Visulahdessa.

Herkullista ruokaa kohtuuhinnalla

Kahvila-ravintolalla ja myymälällä on pinta-alaa yhteensä noin 500 neliömetriä. Ammattikeittiössä valmistetaan asiakkaille ruokaa ja leivonnaisia nautittavaksi paikan päällä tai napattavaksi mukaan. Päivällä tarjolla on buffet-lounaspöytä ja ruokalistalta voi tilata annoksia pitkin päivää ja pitkälle iltaan.

”Maku edellä mennään. Teemme asiakkaille käsityönä laadukkaista raaka-aineista valmistettua herkullista ja rehellistä ruokaa, jota asiakas saa kohtuullisin hinnoin. Joka päivä tarjolla on myös kasvisruokaa sekä vegaanisia ja gluteenittomia vaihtoehtoja”, Ramin Konditorian toimitusjohtaja Pirita Huikuri kertoo.

Keittiömestari Jani Partanen kuvaa Rami Visulahden keittiötä sanalla joustava eli hyödynnetään sesongin raaka-aineita ja kuunnellaan asiakkaiden toiveita. Pihvejä paistetaan, kalaa savustetaan ja kastikkeet tehdään paikan päällä käsityönä.

”Etsimme koko ajan uusia paikallisia raaka-aineita. Olisi hienoa löytää vaikka järvikalaa järkevään hintaan.”

Ravintolassa on kaikkiaan 140 asiakaspaikkaa, ja sulan maan aikaan käytössä on myös 60 henkilön terassi. Ravintolalle on haettu myös anniskelulupaa.

Gluteenittomia vaihtoehtoja

Myymälä-kahvila avautuu arkisin jo aamukuudelta, ja ovet pidetään auki iltayhdeksään. Kesän huipputapahtumien aikaan aukioloaikoja on mahdollista pidentää joustavasti asiakkaita kuunnellen.

”Kuten muissakin yrityksen toimipisteissä, tarjoamme asiakkaillemme laajan valikoiman makeita ja suolaisia herkkuja ja erikoiskahveja, jotka valmistamme itse jauhamistamme pavuista. Meiltä löytyy myös laaja valikoima itse kehittämiämme italialaistyyppisiä gelato-jäätelöitä. Uutuutena haluamme tarjota Visulahdessa myyntipaikan myös muiden paikallisten tuottajien tuotteille, jotka sopivat asiakkaillemme vaikka matkaevääksi tai tuliaisiksi”, ravintolapäällikkö Mirkka Hämäläinen muistuttaa.

Maaliskuun aikana yrityksen Rokkalassa sijaitseva leipomo muuttaa Visulahteen. Muuton jälkeen Visulahdessa aloittaa myös omat tilat saanut pieni gluteeniton leipomo. Yhteensä leipomolla ja ammattikeittiöllä on pinta-alaa noin tuhat neliömetriä.

”Keittiö- ja leipuritiimimme ovat jo pidempään kehitelleet yhdessä gluteenittomia tuotteita. Kun keittiö ja leipomo toimivat saman katon alla, kokit ja leipurit pääsevät tekemään tiivistä yhteistyötä. Esimerkiksi pizzojemme pohjat ja hampurilaisten sämpylät tehdään itse käsityönä samoin kuin jälkiruokapöydän kakkubuffet”, Huikuri kuvaa.

Työntekijämäärä kasvaa

Rami Visulahden keittiössä työskentelee yhteensä seitsemän ja ravintolasalissa 8-9 alan osaajaa.

”Meille on muuttanut muiltakin paikkakunnilta työntekijöitä eli Espoosta, Lahdesta ja Kouvolasta. Haluamme tehdä tästä mukavan fiiliksen paikan työntekijöille ja varmistamme, että kaikki pääsevät osallistumaan myös tuotekehitykseen”, Huikuri ja Hämäläinen vakuuttavat.

Yritys toimii tällä hetkellä neljässä toimipisteessä Mikkelin keskustassa eli Rokkalassa, Kauppakeskus Akselissa, Tuma-talossa, Mikonkadulla ja kesällä torilla. Keskustan toimipisteet palvelevat tuttuun tapaan Rami Visulahden avauduttuakin.

”Visulahden keittiön osaaminen monipuolistaa varmasti myös keskustan muiden toimipisteiden toimintaa ja laajentaa gluteenittomien ja kasvisvaihtoehtojen tarjontaa.”

Mikkelin lisäksi Kouvolasta ja Kuopiosta löytyvät tutulla konseptilla toimivat kahvilat, joilla on omat pienet tuotantotilat.

Ramin konditorian sisustusta Visulahdessa
Uusien asiakastilojen sisustuksesta löytyy monenlaisia kekseliäitä ideoita.

Perheyritys pysyy ketteränä

Liedeksen konditoriayrityksen historia alkoi Kannuksessa vuonna 1950, kun kondiittorimestari Raimo Liedeksen vanhemmat perustivat sinne Liedeksen leipomon. Mikkeliin Raimo Liedes muutti vuonna 1985 ja perusti Ramin konditorian vuonna 1997.

Perheyrityksessä työnjako menee niin, että tuotekehityksestä vastaa isänsä mestarikondiittori Raimo Liedeksen kanssa tyttäristä Jonna Liedes. Operatiivisesta toiminnasta vastaa siskoksista toinen, Pirita Huikuri, yhdessä miehensä Isto Huikurin kanssa.

”Olemme mittaluokaltamme pieni yritys, joten pystymme toimimaan joustavasti ja tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin, jos se on järkevää. Kuuntelemme nyt tarkalla korvalla myös yritysten toiveita. Meille voivat heittää ideoita niin tutut kuin tulevatkin yhteistyökumppanit ja asiakkaat”, Huikuri vakuuttaa.

Rami Visulahti on tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan juhlivan perinteikkään leipomo-konditoriayrityksen historian suurin investointi, joka on toteutettu mahdollisimman pitkälle paikallisin voimin.

”Korona ja rakennusmateriaalien, kuten puun ja teräksen, kallistuminen vaikuttivat jonkin verran hankkeen valmistusaikatauluun, mutta muuten kaikki meni hienosti suunnitelmien mukaan.”

Investoinnin kokonaishinta nousi noin neljään miljoonaan euroon. Hankkeen pääsuunnittelijana toimi Heikki Kirjalainen ja mikkeliläinen Rakennusliike Matti Nykänen Oy on vastannut käytännön rakennusurakasta yhdessä alueen erikoisosaajien kanssa.

Viime vuonna Ramin Konditoria Kahvila Oy:n liikevaihto oli noin 2,6 miljoonaa euroa, ja yritys työllisti noin 34 henkilöä. Rami Visulahden myötä liikevaihto ja työntekijämäärä kasvavat kuluvana vuonna merkittävästi.

Rami Visulahti on ensimmäinen kuluttajille avautuva uusi palveluntarjoaja Viitostien Visulahden eritasoliittymässä. Omaa toimitilaansa rakentaa parhaillaan liittymän toiselle puolelle Bilteman tavaratalo.

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Ukraina kuvituskuva

Onko yritykselläsi liiketoimintaa Venäjällä? Näin varaudut pakotteisiin.

Venäjä on aamuyöstä 24.2.2022 aloittanut sotatoimet Ukrainassa. Kansainvälisen tilanteen kiristyminen Ukrainan kriisin ympärillä on johtanut talouspakotteisiin EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.

Uusiin talouspakotteisiin Venäjän-kaupassa on syytä varautua huolellisesti.

”Juoksevassa liiketoiminnassa tärkeintä on tuntea kumppanit ja oma tuote tarkkaan, jottei päädy käymään kauppaa pakotelistatun yrityksen tai henkilön kanssa tai tuotteella, joka on vientikiellossa. Uusiin pakotteisiin varautumisen osalta periaatteena on ensin pohtia, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua ja sitten etsiä keinot vähentää havaittuja riskejä”, neuvoo Solid Plan Consultingin toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin koulutuksessa.

”Kriittiset pisteet kätkeytyvät koko tuotanto- ja toimitusketjuun aina rahoitusta myöten. Mitä jos keskeiseen raaka-ainetoimittajaamme kohdistuu pakotteita? Mitä jos tuotteidemme tai käyttämiemme komponenttien vientiä Venäjälle rajoitetaan? Mitä jos avainasiakkaamme tai avainjakelijamme Venäjällä joutuu pakotelistatuksi? Voivatko finanssisektorin pakotteet lukita rahamme Venäjälle? Kuinka riippuvaisia olemme yhdysvaltalaisista varaosista, komponenteista tai ohjelmistoista?”, Pursiainen jatkaa.

Koulutusta ja tietoa saatavilla

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut sivun Venäjä-pakotteista. Sivulta löytyy sekä tapahtumatietoa että käytännön vinkkejä.

Suomen Yrittäjät on julkaissut ”Kaikki Ukrainasta yrittäjälle” -sivun. Seuraava tietoisku järjestetään 17.3.2022. Yrittäjien jäsenille tarkoitettu lakineuvonta palvelee numerossa 09 229 222.

Kauppakamari on julkaissut infosivun ”Kaikki Venäjä-pakotteista yrityksille”. Suurempi tapahtuma tulossa 25.3.2022.

Solid Plan Consultingin Aleksi Pursiainen on julkaissut vuonna 2021 kirjan ”Kansainväliset pakotteet ja vientivalvonta”, jossa annetaan konkreettisia neuvoja ja käytännönläheisiä esimerkkejä suomalaisyritysten näkökulmasta. Teos on ostettavissa mm. Alma Talentin verkkokaupasta.

Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK järjestää useita webinaareja ja infotilaisuuksia pakotteista ja strategiasta pakotetilanteessa. Kauppakamari on Venäjän-kaupan asiantuntijaorganisaatio, jolla on palveluksessaan yli 20 asiantuntijaa. Kalenterissa on tulossa ainakin 6 eri infoa.

Myös kehitysyhtiö palvelee

Mikkelin seudulla on muutamia kymmeniä aktiivisesti Venäjän-kauppaa tekeviä yrityksiä. Tällä hetkellä alueella ei ole suunnitteilla omia infotilaisuuksia pakotteista, mutta kiinnostuksen ilmetessä voimme järjestää myös oman tilaisuuden. Meihin voi ottaa yhteyttä verkkosivujemme kautta osoitteessa www.mikseimikkeli.fi tai puhelimitse yrityspalveluihin klo 8-17 numerossa 010 340 3080.

Muokattu 28.2.2022 – lisätty tietolähteitä.
Muokattu 1.3.2022 – lisätty tietolähteitä.
Muokattu 16.3.2022 – päivitetty ja lisätty tietolähteitä

Juvan Teehuoneen Anna Grotenfelt-Paunonen

PihlasResort kehittää vastuullista matkakohdetta

Vuoden kuluttua Joroisissa avautuva PihlasResort tarjoaa majoitus- ja ravintolapalveluja uudenlaisella toimintaidealla, jossa hyödynnetään Juvan teehuoneen osaamista.

Teahouse of Wehmaisin yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunosen ja monialayrittäjä Pekka Viljakaisen yhteisyritys rakentuu Joroisiin Pihlasjärven rannalle, missä sijaitsee jo ortodoksinen rukoushuone kahviloineen. Mukaan on lähtenyt myös joukko suomalaisia sijoittajia.

Alueelle rakennetaan kymmenen korkeatasoista huvilaa, joista jokaisella on oma puutarha. Asiakkaiden käyttöön tulee erilaisia liikuntamahdollisuuksia, sauna-alue huoltopalveluineen ja kolme sähköautoa.

Konseptin ja palveluiden kehittämisestä vastaa toimitusjohtajana Grotenfelt-Paunonen. Hän haaveili jo teininä ruoka- ja matkailupalvelujen tarjoamisesta asiakkaille. Viimeiset seitsemisen viime vuotta hän on tehnyt työtä lähiruoan arvostuksen puolesta Teahouse of Wehmaisissa ja oli ideoimassa D.O. Saimaa -alkuperämerkkiä maakuntaan.

Kiinnostus lähiruokaan sai hänet opiskelemaan ekonomin tutkinnon lisäksi kokiksi ja teesommelieriksi. Lisäksi hänellä on vahva kokemus luomutuotannosta.

”Täällä ei vieläkään osata nostaa alueen ainutlaatuisia raaka-aineita tarpeeksi esille. Saamme puhtaista vesistä kalat, metsistä marjat ja sienet. Täällä tuotetaan maitoa, viljaa, juureksia, yrttejä ja lihaa. On hedelmäpuutarhoja, pienpanimoita ja viinitiloja. Luomutuotantoa. Kaikki ihan lähellä, käden ulottuvilla. Nautin lähiruoan kanssa työskentelystä ja kehittämisestä ongelmia ratkomalla.”

Teehuone luopuu bistrosta

Parisen vuotta sitten Grotenfelt-Paunonen mietti, että teehuoneen konseptia on muutettava, kun koronarajoitukset pienensivät asiakaspaikkamäärää. Ratkaisuksi löytyi muuntautuminen bistroksi, joka tarjoaa lähellä kasvatetuista raaka-aineista valmistettuja, itse ideoituja aterioita ja yhdistää niihin teetä. Bistro sai asiakkailta hyvän vastaanoton, mutta laajentaminen perinteikkäässä 1800-luvun hirsisessä tallirakennuksessa on haasteellista.

”Kun PihlasResort aloittaa, ravintola siirtyy teehuoneelta sinne. Erikoistumme sen jälkeen tarjoamaan Juvalla eri maiden teekulttuurien mukaisia iltapäiväteekattauksia makeine ja suolaisine herkkuineen. Tarjolle tulee englantilaisen iltapäiväteen rinnalle myös venäläisiä, aasialaisia ja ranskalaisia vaihtoehtoja. Teemyymälämme verkkokauppoineen jatkaa ennallaan.”

Resortin ravintola on auki ympäri vuoden

PihlasResortin ravintola palvelee pöytävarauksen tehneitä ympäri vuoden. Ravintolasta halutaan tehdä intiimi paikka, jonka ruokalista on kunnianhimoinen.

”Pyrimme intiimiin noin 50 asiakkaan paikkaan, jonka ruokalista on kunnianhimoinen. Ravintolan lisäksi meille tulee saunan yhteyteen klubi, ja alueella toimiva kahvila laajennetaan jo tämän kevään aikana. Eri tiloja ja puutarhoja hyödyntämällä pystymme palvelemaan jopa 400 asiakasta.”

Alueen lähiruokatuottajien kanssa pitkään yhteistyötä tehnyt Grotenfelt-Paunonen toivoo, että uusi matkailukohde kasvattaa lähiruokaraaka-aineiden kysyntää.

”Täältä löytyy paljon hyviä raaka-aineita. Vaikka meillä on paljon metsiä täällä, riistaa on vaikea saada eli toivoisin, että siltä puolelta löytyisi uusia kontakteja. Haluamme tarjota myös monipuolisia elämyspaketteja asiakkaillemme, joten erilaisia asioita paketoimaan ja toteuttamaan haemme yhteistyökumppaneita.”

Vastuullisuus näkyy kaikessa

Ravintolan ja uuden hotellin veden ja sähkön kulutusta seurataan tarkasti. Ravintoloissa käytetään raaka-aineita läheltä, jätteiden määrää pyritään pitämään pienenä ja biojätteet kompostoidaan.

Rakennuksissa hyödynnetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Rakennusmateriaaleina on siperiankuusta, lasia ja kiveä, jotta voidaan yhdistää myös uusia ja vanhoja materiaaleja. Osa katoista on viherkattoja.

”Rakentamisessa käytämme kahta asiantuntijaa, joista toinen on erikoistunut vastuulliseen rakentamiseen Pohjoismaissa ja toinen tarkastelee vastuullisuutta matkailun näkökulmasta.”

Yritys ottaa vastuullisuuden tosissaan. Asiakaspalveluun kuuluu, että asiakas ei tarvitse autoa päästäkseen kohteeseen.

”Haemme asiakkaamme tarvittaessa rautatieasemilta tai Varkauden lentokentältä. Vastuullisuus ei tarkoita meille vain sertifikaattien hakemista, vaan se on oma arvopäätöksemme, jonka pitää näkyä kaikessa.”

Kuva: Pihlas Resort Oy
Havainnekuva: PihlasResort Oy

Maakuntarajat eivät hidasta

Grotenfelt-Paunonen on kehittänyt PihlasResortia loppukesästä 2021 alkaen. Uusi kohde kiinnostaa alan osaajia työpaikkana jo nyt ja yhteydenottoja on tullut kiitettävästi.

Kahden eri paikkakunnilla sijaitsevan kokonaisuuden kehittäminen rinnakkain ei häntä askarruta. Työmatka kotoa Joroisiin jo jopa hieman lyhyempi kuin teehuoneelle, alle 20 kilometriä.

Myös teehuoneen tiimi suhtautuu muutokseen innostuneesti ja yrityksen päivittäiseen tekemiseen kuuluvat viestintäkanavat, joilla tieto siirtyy ihmiseltä toiselle joustavasti.

”Meillä on Juvalla hyvä työporukka, joka kehittää teehuonetta. Olemme tehneet jo järjestelyt sitä varten. Porukka myös tietää, että olen aina tavoitettavissa. Meillä on käytössä esimerkiksi viikkokirje ja yhteiset työalustat, joilla pystymme viestimään. Käytämme myös paljon Whatsappia, jotta kaikki pysyvät tilanteen tasalla.”

Se, että toinen yhteisyrityksen kohteista sijaitsee Etelä-Savon puolella ja toinen Pohjois-Savon puolella, ei jarruta kehittämistä.

”Saamme kehittämiseen ELY:ltä tukea kummassakin maakunnassa. Olen itsekin ollut yllättynyt, miten joustavasti asiat hoituvat. Myös Juvan ja Joroisten kunnan sekä Mikkelin kaupungin reaktiot ovat olleet positiivisia. Pyrimme yrityksenä tekemään yhteistyötä yli kunta- ja maakuntarajojen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

C21-kaupunginjohtajat: TE-uudistuksen rahoitusmallin ongelmat korjattava

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat esittävät muutoksia valmisteilla olevan TE-uudistuksen rahoitusmalliin.

TE-palveluiden järjestäminen on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Uudistus on toivottu, mutta valmisteltu rahoitusmalli sisältää kuntatalouden näkökulmasta kohtuuttomia riskejä. Nämä riskit tulee tunnistaa ja ottaa huomioon ennen lopullisen hallituksen esityksen antamista.

C21-kaupungit katsovat, että suunniteltu malli ei huomioi kaupunkien kasvua, työttömien tai työllisten määrän muutoksia eikä mahdollisia suhdannevaihteluja riittävällä tavalla.

Työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat muutoksen myötä jatkossa saman järjestäjän vastuulla, mikä tukee nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Uudistukseen liittyy myös uusi rahoitusmalli, jonka myötä kunnat joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osan työttömyysturvasta.

Valmistelussa esitetyn mallin mukaan kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnat ryhtyisivät maksamaan osan työttömyysturvan kustannuksista jo työttömän oltua etuudella sata päivää. Käytännössä suuri osa kunnan työttömyysturvan kustannuksista muodostuisi kuitenkin vuosia työttöminä olleista pitkäaikaistyöttömistä.

Rahoitusmalli kasvattaisi kuntataloudelle koituvia riskejä

Työttömyysturvan laajentaminen on palvelujen siirron myötä tarkoitus kompensoida kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta siinä poikkileikkaustilanteessa, jossa järjestämisvastuu uusista tehtävistä siirtyy. Näin kuntien työttömyyden sosiaaliturvakustannuksiin liittyvät lisämenot eivät kasvaisi heti.

C21-kaupunginjohtajat haluavat myös muistuttaa valtiota siitä, että perinteisesti kunta–valtio-suhteessa nimenomaan valtio kantaa julkiselle taloudelle aiheutuvat suhdanneriskit. Esitetty rahoitusmalli ei ole kestävän kuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukainen, sillä se ei huomioi mitenkään suhdannevaihtelujen vaikutusta työttömien määrään eli työttömyysturvan kustannusten kasvuun.

C21-kaupunginjohtajat esittävät, että valtionosuusrahoitusta koko kuntatasolle tulee tarkistaa säännöllisesti kunkin vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella siten, että rahoitusvastuun kompensaatio seuraa suhdannetilannetta. Valtion tulee kantaa julkiselle taloudelle aiheutuvat suhdanneriskit, eikä niitä voi siirtää kunnille määrittämällä rahoitusmallin kompensaation tason kiinteäksi. Työttömyysturvaan tulevaisuudessa tehtävät muutokset tai korotukset on huomioitava myös rahoituksessa ja kuntien osuus tulee läpinäkyvyyden vuoksi toteuttaa valtionosuusjärjestelmään erillisellä momentilla.

Kuntien keinot vaikuttaa työttömyyteen ovat rajalliset

Kuntien kustannukset työttömyydestä suhteutuu niiden mahdollisuuksiin alentaa sitä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien edellytykset työllistyä voivat olla heikot ja samalla kunta kuitenkin kunta maksaa uudessa rahoitusmallissa henkilön eläköitymiseen asti 50 prosenttia työttömyysetuuden perusosasta. Koska työmarkkinatuki on ensisijainen tukimuoto suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä, on uudessa rahoitusmallissa kyse enemmänkin sosiaaliturvakustannusten siirtämisestä kunnille kuin aidosta kannusteesta. Käytännössä myös hyvinvointialueilla on tärkeä rooli palvelujen tarjoamisessa pitkäaikaistyöttömille ja myös niille tulisi asettaa kannusteita. Valtion tulisi tunnistaa, että ensisijaista sosiaaliturvaa ei ole tarkoituksenmukaista maksaa tässä määrin kuntien toimintamenoista.

Vaikka TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille, jäävät kuntien vaikuttamiskeinot työllisyyteen rajallisiksi. C21-kaupunginjohtajat toteavatkin, että on oleellista, että valtio tarkastelee laajemmin työnteon ja työllistämisen kannustimia Suomessa ja ottaa työllisyyden edistämisen huomioon esimerkiksi uudistaessaan sosiaaliturvajärjestelmää. Ilman työllisyyden esteiden kokonaisvaltaista tarkastelua kuntien on vaikeaa vaikuttaa merkittävästi työllisyyden kehittymiseen.

C21-kaupunkien kaupunginjohtajat haluavat myös muistuttaa, että uudistuksen lähtökohtana tulisi olla se, että kuntiin luotetaan työllisyyspalveluiden järjestäjinä. Järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulisi olla lähtökohtaisesti kunnilla itsellään ja kuntien tulee voida sopia ja ratkaista miten ja millä yhteistyömallilla työllisyyspalveluita järjestetään alueen tarpeisiin vastaamiseksi.

Kuva: Jonne Vaahtera

Savcor Oy:n Pekka Toivola ja Jarmo Salo

Savcor pilotoi uutta innovaatiota

Perinteikäs mikkeliläisyritys kehittää tuulivoimaloiden korroosiosuojaus- ja monitorointiratkaisuja.

Mikkeliläinen Savcor pilotoi parhaillaan uutta tuulivoimaloiden perustusten ja tornin monitorointiratkaisua. Tuotekehitykseen saatiin TEMiltä tukea.

Yli 40 vuotta korroosionestoteknologiaa eri toimialoille kehittänyt yritys toimittaa nyt uusia ratkaisuja myös tuulivoiman tuotantoon.

Tuulienergian hyödyntäminen kasvaa lähivuosina merkittävästi Itämeren ympärysvaltioissa. Savcor on mukana 21 suomalaisyrityksen muodostamassa Team Renewable Arctic Finland -yhteenliittymässä, jota rahoittaa jäsenyritysten lisäksi Business Finland. Savcorin roolina on kehittää ja toimittaa maa- ja merituulivoimaloille uudenlaisia suojaus- ja valvontaratkaisuja.

”Merivesi altistaa merituulivoimaloiden rakenteet korroosiolle. Offshore-rakenteiden korroosionsuojauksessa on perinteisesti käytetty ns. uhrautuvia anodeja. Niistä liukenee kuitenkin vuosien varrella veteen sinkkiä ja alumiinia niin valtavia kilomääriä, että ne pystytään jopa mittaamaan merivedestä. Aktiiviseen sähköiseen korroosiosuojaukseen perustuvalla ratkaisullamme (Impressed Current Cathodic Protection) voidaan uhrautuvien anodien käytöstä luopua, mikä säästää luontoa ja tuo kustannustehokkuutta”, monitorointiratkaisujen liiketoimintaa johtava Pekka Toivola kuvaa.

Tuulipuiston kokonaisvalvontaa

Savcor alkoi muutama vuosi sitten kehittää tuulivoimalan perustusten ja tornin valvontaan mittausmenetelmiä. Esimerkiksi venymisanturit mittaavat rasituksia ja materiaalin väsymistä. Kiihtyvyysanturit puolestaan mittaavat muun muassa värähtelyä.

”Meidän ratkaisumme valvoo sekä perustusten korroosionsuojausta että rakenteiden kuntoa samalla ohjelmistolla. Maailmalla ei ole monillakaan tarjota vastaavia ratkaisuja.”

Ratkaisuille löytyy käyttöä myös muun muassa satamissa ja suuria siltoja rakennettaessa.

”Pystymme toimittamaan sekä teknologian että ohjelmistot. Meiltä voi myös hankkia koko korroosionsuojaus- ja monitorointipalvelun ilman, että asiakkaan tarvitsee investoida laitteisiin tai ohjelmistoihin itse”, toimitusjohtaja Jarmo Salo kertoo.

Maatuulivoimaloille pilotoidaan parhaillaan ratkaisua, joka kerää kohteista tietoa tuulipuiston kokonaisvalvontajärjestelmään. Ratkaisun viimeistelyyn Savcor sai suoraa TEMin tuotekehitysrahoitusta 57 000 euroa, mikä on puolet projektin rahoituksesta.

”Miksein ansiosta keksimme hakea tuotekehitykseen rahoitusta ministeriöltä. Kun aloitin kesäkuussa Savcor Care Oy:n toimitusjohtajana, Miksein toimitusjohtaja Juha Kauppinen kutsui tutustumaan Miksein palveluihin ja kertomaan kuulumisia. Pian meille antoivat rahoitusvinkkejä yrityskehittäjät Marjo Niittuaho-Nastolin ja Kimmo Haapea, jotka myös sparrasivat hakemuksen teossa.”

Tuulivoimalat ovat kasvattaneet nopeasti kokoaan. Nykyaikaisen voimalan korkeus voi olla jo 250 metriä. Tornin naselli eli generaattorin sisältävä konehuone voi vastata kooltaan jopa 15 rekka-autoa.

”Kun puhutaan näin valtavista rakenteista, voimaloiden pitää kestää niihin kohdistuvia suuria voimia ja säävaihteluita.”

Pekka Toivola muistuttaa, että voimaloiden koon ja määrän kasvaessa myös niiden tuottaman energian määrä on moninkertaistunut ja Suomessa tuulivoiman hetkellinen teho on jo saavuttanut ydinvoimaloiden tehon.

”Parisenkymmentä vuotta sitten käyttöön otetut voimalat tuottivat vain kymmenesosan nykyisten voimaloiden tuottamasta tehosta. Voimaloiden käyttöikäkin on pidentynyt. Nyt puhutaan yli 30 vuoden käyttöiästä, kunhan suojaus on kunnossa.”

Savcorilaiset odottavat Itämeren alueen valtioiden merkittävien, jo päätettyjen tuulivoiman rakennussuunnitelmien, tuovan tilauksia Mikkeliin.

”Uusia merituulipuistoja rakennetaan etenkin vuodesta 2024 alkaen. Kyseessä on valtava markkina. TEMin rahoitus mahdollisti, että saamme testattua tuotetta ja järjestelmiä oikeissa olosuhteissa maatuulivoimaloissa ja pystymme hyödyntämään kokemukset merituulivoimaloiden sovelluskehitykseen”, Salo kertoo.

Tekoälyn hyödyntämistä

Mikkelin Insinöörinkadulla sijaitsevassa Savcorin pääkonttorissa toimivissa kolmessa eri yhtiössä työskentelee parhaillaan 20 osaajaa ja maailmalla kymmenkunta lisää. Omat yksiköt yrityksellä on Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa.

”Savcor on aina menestynyt sillä, että on kehitetty jotain uutta. Tiedämme, että uusien ratkaisujen kehityskaaret ovat pitkiä. Esimerkiksi 20 vuotta saatu idea selluteollisuuden alkaalimittausjärjestelmästä kaupallistettiin parisen vuotta sitten, ja se lähtee parhaillaan lentoon. Kehitämme edelleen metsäteollisuuden prosesseihin säätöteknologiaa, joka lisää toiminnan ympäristöystävällisyyttä ja raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä.”

Yhtiö rekrytoi koko ajan uusia osaajia. Salo on itsekin syntyperäisiä mikkeliläisiä. Hänellä on takanaan pitkä ura kansainvälisen tietotekniikkayrityksen palveluksessa. Vuosien varrella hän oli pohdiskellut, että haluaisi työskennellä juuri Savcorissa. Viime keväänä siihen tarjoutui mahdollisuus, kun yhtiölle haettiin toimitusjohtajaa.

”Etsimme osaajia ja kumppanuuksia, joilla olisi annettavaa tuotekehitystyöhömme. Olemme kiinnostuneita etenkin tietohallinnon, tekoälyn ja esineiden Internetin (IOT) osaajista. Tavoitteenamme on hyödyntää tekoälyä jatkossa entistäkin enemmän.”

Lisätietoja:

Marjo Niittuaho-Nastolin
yritysrahoitus, startup-yritykset, Etelä-Savon pääomarahasto
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea
teollisuuden uudistuminen ja digitalisaatio
puh. 0440 361 613
kimmo.haapea(at)mikseimikkeli.fi

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Viitostien turvallisuus paranee Huruksen ja Hietasen välillä Mikkelin eteläpuolella

Mikkelin eteläpuolinen osa Viitostietä Huruksen ja Hietasen välillä parannetaan Väyläviraston hankkeessa.

Rakentamissuunnittelu on edennyt ja rakennuttajakonsultiksi on kilpailutuksessa valittu Ramboll CM Oy. Suunnitelmia esitellään yleisötilaisuudessa helmikuun lopulla.

Hankealueella on viime keväästä lähtien tehty pohjatutkimuksia ja maastomittauksia. Tulevaa rakentamista ennakoiden alueelta on jo poistettu puustoa. Varsinainen rakentaminen alkaa loppukesällä.   

Väylävirasto järjestää 23.2. kello 17.30–19.30 yleisötilaisuuden, joka pidetään etäyhteyksin Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään hankkeen rakentamissuunnitelmien luonnoksia, aikataulua, seuraavia vaiheita ja vaikutuksia. Osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Ilmoittautumislinkki tilaisuuteen.    

Huruksen ja Hietasen välisen tieosuuden parantaminen Viitostiellä kohentaa merkittävästi liikenneturvallisuutta erityisesti uuden, noin seitsemän kilometrin mittaisen keskikaiteen ansiosta. Sen ansiosta ajonopeus voidaan pitää talvellakin turvallisesti 100 kilometrissä tunnissa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan yksi uusi eritasoliittymä, jota pitkin on turvallisempaa liittyä valtatielle. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.  

VT5 Hurus-Hietanen perusparannus. Kuva: Väylävirasto
Valtatie 5:n perusparannus välillä Hurus-Hietanen. Kuva: Väylävirasto
MikseiMikkelin toimitusjohtaja Timo Paakki

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Timo Paakki

Timo Paakki siirtyy toimitusjohtajan tehtävään mikkeliläisen Entos Oy:n kaupallisen johtajan tehtävästä.

Valinnan myötä kehitysyhtiö saa käyttöönsä Paakin kahden vuosikymmenen kokemuksen myynnistä, kansainvälisestä kaupasta, liiketoiminnan kehittämisestä ja asiakkuuksien johtamisesta.

”Laajan valintaprosessin kautta poimimme loppusuoralle kolme ehdokasta, joilla oli mielestämme monipuolinen ja soveltuva kokemus asiantuntijaorganisaation johtamisesta”, hallituksen puheenjohtaja Tomi Sikanen kertoo.

”Hallitus arvosti erityisesti Timo Paakin kanssa käytyjä keskusteluja ja näissä esitettyjä näkemyksiä. Timo on joukkueen rakentaja ja valmentava johtaja. Uskomme ja odotamme uuden toimitusjohtajan myös haastavan vanhoja toimintatapoja”, Sikanen jatkaa.

Valintaan antoivat oman näkemyksensä myös kaupungin johto sekä konserni- ja elinvoimajaosto.

Timo Paakki on aiemmin toiminut mm. Environics Oy:n Aasian-Tyynenmeren alueen aluepäällikkönä, Observis Oy:n kaupallisena johtajana sekä Entos Oy:n vientijohtajana ja kaupallisena johtajana.

”Kiitän saamastani luottamuksesta ja lupaan antaa täyden panokseni Mikkelin elinvoiman kehittämiseen”, Timo Paakki kertoo ensikuulumisia.

Vastavalittu toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään 28.2.2022.

Lisätiedot:

Tomi Sikanen, hallituksen puheenjohtaja
Puh. 050 592 7942

Maarit Randelin, toimitusjohtajan sijainen
Puh. 0440 361 607
maarit.randelin@mikseimikkeli.fi

Timo Paakki, toimitusjohtaja 28.2.2022 alkaen
Puh. 040 809 1627

Mikkelin lentoasema ilmasta

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ja Etelä-Savon Kauppakamari selvittävät yritysten lentomatkustustarpeita

Etelä-Savon Kauppakamari ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei ovat lähettäneet Mikkelin seudun yrityksiin kyselyn lentomatkustustarpeista.

Kysely on lähetetty satunnaisotannalla valittuun 1200 yritykseen, mutta halutessaan mikä tahansa yritys voi osallistua kyselyyn.

-Mikkelissä on pitkään pohdittu Mikkelin lentoaseman roolia osana alueellista saavutettavuutta. Viimeisten kuukausien aikana olemme pyrkineet muodostamaan kokonaiskuvaa lentoaseman tilanteesta ja mahdollisuuksista. Osana tätä kokonaiskuvaa selvitetään myös alueella toimivien yritysten tarpeita, viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalo MikseiMikkelistä kertoo.

-Lentoliikennekyselyjä on viime kuukausina toteutettu mm. Pohjanmaan kauppakamarin ja Tampereen kauppakamarin toimesta. Tällä kyselyllä saadaan vertailukelpoista tietoa myös Itä-Suomen osalta, Tanja Puputti Etelä-Savon kauppakamarista toteaa.

Kysely on avoinna 18.2.2022 klo 23.59 saakka. Kyselyyn voi osallistua sähköpostitse saapuneen linkin kautta tai suoraan osoitteessa:
https://link.webropolsurveys.com/S/F6C5C75B25D6B998

Kysely tuotetaan Työ- ja elinkeinoministeriöltä saadulla alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitettua määrärahalla. Rahoittava viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätiedot:

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Jukka Kumpusalo, viestintäpäällikkö, puh. 044 794 5694
Olli Marjalaakso, Mikkeli-myyjä, puh. 045 317 2651

Etelä-Savon Kauppakamari
Tanja Puputti, koulutus- ja palvelupäällikkö, puh. 044 591 5093

Etelä-Savon maakuntaliiton logo, esavo