Näiden 15 vuoden aikana, jotka olen tukenut startup-yritysten kasvua, keskimäärin joka kuukausi on syntynyt uusi startup-yrityksen kriteerit täyttävä kasvuyritys, projektipäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin MikseiMikkelistä sanoo.
Mikkelin seudulla on pidetty rimaa korkealla startup-yrityksiä määriteltäessä. Kovaa kasvua odotetaan yrityksiltä, joiden liikeidea on skaalautuva eli tuotetta tai palvelua pystytään monistamaan kustannustehokkaasti. Lisäksi osakeyhtiömuotoinen yritys tähtää alusta saakka kansainvälisille markkinoille, ja sen ydintiimiin kuuluu vähintään kaksi, mutta yleensä 3-4 koulutettua ja kokenutta perustajajäsentä.
Kun aloittava yritys on hakenut alkuvaiheen tuen Mikkelin Seudun Uusyrityskeskuksesta, seuraavaksi kasvua havittelevista yrityksistä ottaa kopin Marjo Niittuaho-Nastolin. Kasvuyrityksen alkuvaiheessa hän syventyy yrityksen idean ja tiimin mahdollisuuksiin.
”Toimin usein kuin henkilökohtainen avustaja ensimmäisen vuoden ajan eli minulle soitetaan liki päivittäin. Tavoitteeni on, että kun päästän irti, yritys pärjää.”
Mikkelin seudulla syntyy uusia startup-yrityksiä etenkin ICT-alalle ohjelmistokehitykseen. Toinen merkittävä ryhmä ovat erilaiset tuotannolliset yritykset, joilla on oma suojattu tuote. Viime aikoina myös ICT-alan yritykset ovat suojanneet kehittämiään ohjelmistoja.
”Esimerkiksi Saimaa Solutions Oy:llä on pikkupatentti dronepalveluun liittyvään ohjelmistoon. Savonlinnalainen eLive Ecosystem Oy on suojannut uniapnean ennaltaehkäisyyn liittyvän laitteistonsa. Patentin tai pikkupatentin ovat hankkineet myös Suomen LVI-kotelo ja pieksämäkeläinen, unimunan kehittänyt GoSleep.”
Pääomarahasto lisää vetovoimaa
Eteläsavolaisten startup-yritysten neuvontaa on toteutettu EU-hankkeiden rahoituksella. Niittuaho-Nastolin teki vuosia työtä, jotta maakuntaan saatiin perustettua Etelä-Savon pääomarahasto vauhdittamaan nopean kasvun yrityksiä, jotka tekevät omaa vahvaa tuotekehitystä kehittäessään markkinoille tuotteita.
”Etelä-Savon pääomarahasto parantaa maakunnan imagoa, kohottaa brändiä ja lisää vetovoimaa. Se kiinnostaa yrityksiä, jotka pohtivat tänne sijoittumista. Tällä hetkellä on menossa neuvottelut useiden yritysten kanssa, joita sijoittuminen Mikkeliin kiinnostaa, mikäli rahoitus järjestyy ja yritykset pystyvät hyödyntämään ELY-keskuksen tukia. Erityisen tärkeää pääomarahoitus on silloin tuotekehitysvaiheessa, kun liikevaihtoa ei vielä kerry.”
Rahaston ensimmäinen sijoitus tehtiin vuonna 2021 mikkeliläiseen Metatavu Oy:hyn, joka kehittää avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuja asiakasyrityksilleen. Parhaillaan viitisentoista yritystä neuvottelee mahdollisuudesta saada rahastosta pääomarahoitusta.
Kasvu ottaa oman aikansa
Etelä-Savosta löytyy useita kiinnostavia kasvuyrityksiä. Niittuaho-Nastolin on kollegoineen ollut jo pidempään mukana muun muassa Observis Oy:n, Mindhive Oy:n, OiOi Oy:n, Harri Haavikko Oy:n ja Visla Solutions Oy:n kasvutarinoissa.
”Usein nopeasti kasvavaa yritystä luotsaa työtä pelkäämätön yrittäjä. Jokainen startup-yritys kasvaa omia polkujaan pitkin ja tarvitsee kasvuunsa oman ajan. Tyypillistä kuitenkin on, että ensimmäisenä vuonna yritys hakee rahoitusta eri lähteistä liki kokopäivätoimisesti voidakseen käynnistää tuotekehityksen.”
Kasvuyritykset kaipaavat neuvontaa etenkin erilaisista rahoitusvaihtoehdoista.
”Oma profiilini on sellainen, että yrittäjät soittavat halutessaan kattavasti tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Saan tällaisia puheluita päivittäin. Mielestäni yrittäjillä täytyy olla ilmaiseksi saatavilla neuvontaa, jossa tarkastellaan rahoitusvaihtoehtoja kokonaisuutena. Pidän lähes päivittäin yhteyttä myös Ely-keskukseen, sillä me teemme MikseiMikkelissä rahoitushakemusten esikarsintaa ja varmistamme, että hakemusten laatu pysyy hyvänä.”
Jos tuote tai palvelu saadaan nopeasti myyntikuntoon, yrityksen on päätettävä, mihin se laittaa seuraavaksi resurssinsa.
”Jos toisena vuonna tuote on myyntikunnossa, alkaa kaupallistamisvaihe. Silloin alkuvaiheen rahoitus on yleensä käytetty ja pitää päättää, pistetäänkö paukut toiseen rahoituskierrokseen vai keskitytäänkö myyntiin. Usein mielestäni olisi helpompaa keskittyä tuotteen myyntiin.”
Marjo Niittuaho-Nastolin sanoo tekevänsä töitä yritysten kanssa, joilla on periaatteessa hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta. Hän muistuttaa, että tällä hetkellä etenkään palvelualan yrityksillä ei usein ole muita vaihtoehtoja kuin hakea rahoitusta pankista.
Yrittäjät ovat kokenutta porukkaa
Eteläsavolaisille startup-yrityksille on tyypillistä, että niitä perustavat insinöörit ja diplomi-insinöörit, joilla on pitkä kokemus palkkatöistä, innostusta omien liikeideoiden kehittelyyn sekä rohkeutta irtisanoutua ja heittäytyä yrittäjiksi.
”Meillä on myös paljon sarjayrittäjiä, joilla on sormensa pelissä monissa yrityksillä. Joskus jostain yrityksestä lähtee paljon ihmisiä yrittäjiksi, mikä kertoo yrittäjämäisestä tekemisestä. Tällaisia yrityksiä ovat olleet esimerkiksi Savcor tai Environics.”
Kasvuyrityksiltä odotetaan nopeaa kansainvälistymistä. Niittuaho-Nastolin kuitenkin muistuttaa, että kansainvälistyminen edellyttää yleensä paljon rahaa, ja yrityksessä pitää olla intohimoa kansainväliseen markkinointiin. Yrityksen voi yllättää se, miten paljon myyntimatkat tai messuille osallistuminen maksavat.
”Usein voisikin olla helpompaa valloittaa ensin kotimaan markkinat. Toisaalta vaikkapa ohjelmointiyritysten on helppo myydä tuotteitaan verkossa ja tehdä niistä kieliversioita.”
Niittuaho-Nastolin muistuttaa, että vaikka rahoittajatkin tekevät neuvontatyötä, heillä ei ole velvollisuutta tai kokemustakaan kertoa laajemmin kaikista rahoitusmahdollisuuksista.
”Minulle on kertynyt paljon hiljaista tietoa rahoituksesta ja yritysten kokemuksista. Työni rikkaus on olla koko ajan tekemisessä erilaisten asioiden kanssa. Kun oppii uutta, sitä voi hyödyntää ja jalostaa asiakasyrityksille avuksi. Samalla pystyy varoittelemaan asioista, joiden kanssa muut ovat joutuneet pettymään.”
Hänestä on erittäin tärkeää, että eteläsavolaiset startup-yritykset myös näkyvät mediassa.
”Kun mediassa on juttuja startup-yrityksistä, se luo mielikuvaa, että alue on aallonharjalla. Kun alueen ulkopuolellekin näkyy, mitä täällä tapahtuu, alue alkaa kiinnostaa. Syntyy uutta yritystoimintaa, elinvoimaa ja työpaikkoja.”
Teksti ja kansikuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen, kuva otettu kesällä 2021
