fbpx
Geopark-arvioijat Mikkelissä 2018

Saimaa Geopark myötätuulessa: UNESCO Global Geopark -statusta ehdotetaan myönnettäväksi

UNESCO Global Geopark Council on päättänyt ehdottaa Saimaa Geoparkille UNESCO Global Geopark -statusta. Kansainvälinen asiantuntijajäsenistö äänesti yksimielisesti asian puolesta.

Lopullisen päätöksen Geopark-statuksen myöntämisestä tekee UNESCOn hallintoneuvosto kesään 2021 mennessä.

Saimaa Geoparkin kehitys on huomattu kansainvälisellä tasolla. Nyt tehdylle työlle ollaan saamassa sinetti. Saimaa Geopark ry:n puheenjohtaja Jouni Riihelä on luottavainen positiivisesta lopputuloksesta.

-Keväällä saatava UNESCO-status on korkeimman tason hyväksyntä alueella jo tehdystä työstä. Kiitokset kaikille Geoparkin eteen tehneille jo tässä vaiheessa. Kestävän kehityksen mukainen toiminta osana eteläisen Saimaan kansainvälistä matkailua, yritysyhteistyön laajentuminen eli Partner-toiminta ja geologisen perinnön vaaliminen on meidän ydintoimintaa. Kansainvälinen tunnustus kannustaa eteenpäin ja kasvattaa entisestään luontomatkailun taloudellista merkitystä alueella, Riihelä toteaa.

Geopark-status saadaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja jos Saimaa statuksen saa, on seuraava arviointikäynti kesällä 2025. Laakereille ei voi jäädä lepäämään, sillä kansainvälinen status edellyttää jatkuvaa kehittymistä, uusia globaaleja kumppanuuksia sekä vahvaa aluekehittämistä. 

Piskuisista resursseista huolimatta Saimaa Geopark on kehittänyt yritysyhteistyötä ja tuotteiden sekä palveluiden löydettävyyttä. Yrityspartnereita on 57 ja yhteistyötä on rakennettu kahden hankkeen voimin, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta sekä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten avustuksella. Rahoitusten avulla alueen yrittäjät ovat saaneet koulutuksia, webinaareja sekä tehneet verkostoitumista.

Myös alueen rahoitussäätiöt ovat huomioineet yritysyhteistyön ja Tuuliaisen säätiö sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ovat rahoittaneet yritysyhteistyöhankkeiden omarahoitusosuutta. 

Suuri kiitos lisärahoituksesta säätiöille ja ELY-keskuksille. Heidän avun turvin olemme voineet hakea hankkeita ja rakentaa Partner-toimintaa, kiittelee Saimaa Geoparkin toiminnanjohtaja Heli Rautanen. 

 Yritysyhteistyöhankkeiden suurin onnistuminen on ollut luontomatkailuportaali Outdoor Activen käyttöönotto alueella. Outdoor Active on keskieurooppalainen luontomatkailuportaali, jossa on esillä alueen retkeilyreitit ja -kohteet, Saimaa Geoparkin geo-, luonto- ja kulttuurikohteet sekä alueen yrittäjien tuotteet ja palvelut. Onnistumista mitataan puhtaasti löydettävyys-datalla. 

-Tänä vuonna meidän tiedot ovat nousseet esille yli 2,5 miljoonaa kertaa eri internet kanavissa ja hakutuloksissa. Näihin hakuihin ei edes lasketa Google-hakukoneen käyttöä. Toki vielä on matkaa siihen, että haut konkretisoituvat rahalliseksi tuloksi alueen yrittäjille, mutta portaalin kautta olemme tuoneet aluetta esille aika kivasti, myhäilee Rautanen. 

 Geoparkin läheisimmät kumppanit ovat olleet virkistysalueorganisaatiot. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) kanssa on tuotu Outdoor Activen toiminnot alueen retkeilijöille sekä yrityksille hyödynnettäväksi. 

Rautanen kiitteleekin tänä vuonna 30 vuotta täyttänyttä EKVAS:ia oivaksi kumppaniksi kehittää alueen matkailua. 

Kaksi pientä ja ketterää saa voimia toisistaan ja pystyy tekemään rohkeita asioita.

 

Kestävä kehitys on Saimaa Geopark Partner- toiminnan kivijalka, sillä mukaan haluavien yritysten tulee toimia vastuullisesti. Partneriksi liittyminen on maksutonta, mutta kriteerit tulee täyttää. Seuraava askel on lisätyn todellisuuden liittäminen geologisten ilmiöiden selkeyttäjäksi. Saimaa Geoparkin alueen kansainvälisesti merkittävä geologia halutaan tuoda mahdollisimman selkeästi niin alueen asukkaille kuin matkailijoille esille. Geopark on myös mukana Etelä-Savon liiton rahoittaman (EAKR-rahoitus) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoimassa GeoNaCu-hankkeessa. Hankkeessa geopark keskittyy alueen yhteisen mobiilisovelluksen rakentamiseen. 

-Lähtökohtana on, että se valtava määrä tietoa, joka on erilaisten nettisivujen ja sovellusten kautta saatavalla, voidaan kerätä yhteen. Tietoja ei syötetä uudestaan, vaan etsitään tapa, jolla tietovarannot löytyvät helpoimmin, visioi Rautanen. 

Geofood- lähiruoka teemaa jalkautetaan Etelä-Savossa Vespaikka-hankkeen kautta (hallinnoijana Etelä- Savon Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Etelä-Savo) sekä Etelä-Karjalaan haettavalla omalla hankkeella. Hanketoimintaa ei kuitenkaan tehdä vain hankkeiden vuoksi, vaan hankkeilla tulee olla aito lisäarvo alueelle. 

-Saimaa Geoparkin hankkeet tähtäävät vain ja ainoastaan konkreettisiin tekoihin. Toimenpiteiden tulos pitää elää myös hankkeen päättymisen jälkeen, avaa Rautanen hankkeiden taustaa. 

Saimaa Geoparkin tulevaisuus on myös Riihelän mielestä valoisa. Jäsenkunnissa on otettu geopark-työ vakavasti, kunnat ovat kehittäneet omia kohteitaan ja markkinointiaan resurssiensa mukaisesti ja ruohonjuuritasolla operoiva Saimaa Geopark on saanut innokkaan vastaanoton kuntalaisilta, yrittäjiltä sekä luottamushenkilöiltä. Riihelällä on jo mielessä seuraava kehitysaskel. 

-Tulemme kiertämään kaikissa jäsenkunnissa, yritysrajapinnassa ja kuuntelemme yhä aktiivisemmin mitä meiltä jatkossa halutaan. Tuomme toki esille mitä on jo tehty, mutta erityisesti tähyämme tulevaan. UGG statuksellisten geoparkkien tarkoitus on kasvattaa alueen elinvoimaa ja arvokkaan geologisen perinnön ymmärtämistä alhaalta ylös -ajattelutavan mukaisesti. Saimaa Geoparkista tulee vuosien saatossa asiassa maailmanlaajuisen UGG -verkoston mallioppilas, lupaa Riihelä. 

Lisätiedot:

Heli Rautanen, toiminnanjohtaja
p. +358405720797 

Jouni Riihelä, hallituksen puheenjohtaja
p. +358 44 794 2515

Kansikuva: UNESCOn Global Geopark -ryhmä arviointikäynnillä Mikkelissä Saimaa Geopark -kohteissa heinäkuussa 2018. Arvioijina toimi kaksi asiantuntijaa, Mr. Tan Van Tran Vietnamista ja Mr. Charalampos Fasoulas Kreikasta (kuvassa).

Saimaa Geopark on Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella sijaitseva yhdeksän jäsenkunnan muodostama yhtenäinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita. Jäsenkunnat ovat Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Ruokolahti, Imatra, Lappeenranta, Taipalsaari ja Savitaipale. UNESCO Global Geoparkit (UGG) ovat verrattavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintö- ja biosfäärikohteisiin. Statuksellisia geoparkkeja on 161, 44 eri maassa. Suomessa status on Rokua Geoparkilla ja Lauhavuori-Hämeenkangas Geoparkilla. Saimaa Geoparkin tehtävänä on vaalia alueen geologista perintöä, toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sekä tuoda elinvoimaa maaseutualueelle. www.saimaageopark.fi 

Saimaan alueen vastuullisen matkailun edistäminen vahvistuu – katso uusi Sitoumus2050

Valtioneuvoston kestävän kehityksen pääsihteeristö on hyväksynyt Visit Saimaan antaman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Sitoumuksella Visit Saimaa sitoutuu vahvistamaan Saimaan alueen vastuullista matkailua, viestimään Saimaan alueen arvoista, lisäämään yritysten tietoisuutta vastuullisuuden eri osa-alueista sekä lisäämään matkailijoiden ymmärrystä luontoa ja vastuullisempaa matkustamista kohtaan.

-Meillä vastuullisuus on läpileikkaava teema kaikessa tekemisessä. Sitoumus2050 on meille väline, jonka avulla jatkamme työtä vastuullisen matkailun edistämiseksi, teemme työtä näkyväksi ja haastamme mukaan myös muita toimijoita ja yrityksiä, Visit Saimaa -hankkeen vastuullisuuslähettiläs Sanna Eerikäinen kertoo.

-Olemme sitoumuksessa määritelleet myös konkreettiset toimenpiteet, joiden eteen jatkamme työtämme nyt entistäkin innokkaammin. Visit Saimaa liittyi samalla myös Etelä-Savon Maakuntaliiton ”Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialue maailmalle” -toimenpidesitoumukseen.

Tänään annettu Sitoumus2050 on luettavissa täällä:
https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/484948

Sitoumus 2050 on strategia ja työkalu

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa sovitaan toimintatavoista ja tavoitteista hyvän elämän mahdollistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskuntasitoumuksen visiona on luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Sitoumus on samaan aikaan sekä kestävän kehityksen strategia että työkalu.

Organisaatiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat antaa konkreettisen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpidesitoumukset annetaan sitoumus2050.fi -palvelussa. Palvelua hallinnoi Suomen kestävän kehityksen toimikunta.

Lisätiedot:

Sanna Eerikäinen, Vastuullisuuslähettiläs, Visit Saimaa 2 –Lakeland Finland -hanke
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. +358 50 4710 663, sanna.eerikainen@mikseimikkeli.fi
www.visitsaimaa.fi

Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen kiihtyy – kaksi palvelupistettä avattu Mikkelissä

Saimaan luonto- ja kulttuuriarvot voivat lisätä alueen vetovoimaa matkailijoiden keskuudessa. Uusi GeoNaCu Saimaa -hanke tarttuu mahdollisuuteen kehittämällä yhdessä kolmea keskeistä kohdetta: Anttolan luonnonkeskus Luonteria ja Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskus Astuvaa Mikkelissä sekä Saimaa Geoparkia.

Hankkeen projektipäällikkönä aloittaa 6.7.2020 Tarja Pönniö-Kanerva.

Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen kehittäminen pääsee nyt vauhtiin, ja luonnonkeskuksen ja kalliotaidekeskuksen palvelupisteet on avattu jo täksi kesäksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda Saimaan alueesta Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisesti tunnetuin luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun keskittymä Järvi-Suomessa.

– Haluamme kehittää alueen luonto- ja kulttuurimatkailua kansainvälisen matkailijan korkeiden vaatimusten tasolle olemassa olevia kohteita, reittejä ja palveluja hyödyntäen. Haluamme tarjota ainutlaatuisen, omakohtaisen luontokokemuksen, joka muuttaa matkailijan ajattelutapaa ja arvoja sekä auttaa ymmärtämään puhtaan ja monimuotoisen luonnon merkityksen hyvinvointimme lähteenä, toteaa matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Anttolan luonnonkeskus Luonterin palvelupiste

Anttolan palvelupiste toimii Terassiravintola Poijun yhteydessä Anttolan satamassa. Palvelupisteestä on saatavilla mm. tietoa Saimaan järviluonnosta, retki- ja reittineuvontaa sekä vuokravälineitä (mm. kanootteja ja sähköpyöriä). Alueen vetovoimaisia kohteita ovat Saimaan Luonterin lisäksi mm. Neitvuoren alueen retkeilyreitit ja Sydänmaan reitistö. Luonnonkeskus Luonterin kautta voi varata mm. opastettuja veneretkiä m/s Kuutilla ja m/s Anttolalla sekä Opas-Guide Tiina Leinosen melonta- ja luontoretkiä. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/luonteri

Ristiinan kalliotaidekeskus Astuvan palvelupiste

Ristiinan kalliotaidekeskuksen palvelupiste toimii Kallioniemessä. Kallioniemen palvelupisteestä on saatavilla tietoa Astuvansalmen kalliotaiteesta ja alueen historiasta sekä omatoimisista ja ohjatuista retkistä maalauksille. Kallioniemessä on myös vuokrattavana soutu-/moottorivene, jolla voi lähteä omatoimiretkelle. Opastettuja retkiä maalauksille järjestetään ke–su klo 12 ja 14 (poikkeukset nettisivuilla). Retken hinta on 25 € per henkilö. Lisätietoja: visitmikkeli.fi/astuva

Vetovoimaisen luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus

Anttolan luonnonkeskuksen ja Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen kehittämisessä painottuvat vahvasti kiinnostavat sisällöt ja toimijoiden verkostoituminen. Anttolaan suunniteltu luonnonkeskus ja Ristiinan alue ovat Saimaa Geoparkin toiminnan kannalta tärkeitä kohteita.

– Alueella sijaitsee kuusi geo-, luonto- tai kulttuurikohdetta, ja on myös geoparkin intressien mukaista kehittää aluetta useamman toimijan voimin. Hankkeen osatoteuttajana Saimaa Geopark ry kehittää erityisesti geokohteiden ja palvelujen löydettävyyttä ja sisältöjä eri kanavissa sekä tuottaa matkailijoille suunnatun ohjeistuspatteriston ja virkistyskohteiden yhteisen toimintamallin, toteaa Saimaa Geopark ry:n toiminnanjohtaja Heli Rautanen.

Lisätiedot:
Maisa Häkkinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
044 794 2219, maisa.hakkinen@mikseimikkeli.fi

Kansikuva: Astuvansalmen kalliomaalaukset, Pihla Liukkonen

GeoNaCu Saimaa – Anttolan luonnonkeskuksen, Ristiinan Astuvansalmen kalliotaidekeskuksen ja Saimaa Geoparkin kehittäminen -hankkeen yhteinen tavoite on asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen ja monikanavaisesti löydettävissä oleva luonto- ja kulttuurimatkailun kokonaisuus, joka houkuttelee paikallisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita.

Hanke toteuttaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan Saimaa-sopimusta luomalla yhteisiä Saimaa-sisältöjä ja vahvistamalla Saimaa-brändiä. Sopimuksessa linjattiin, että Saimaan alueen matkailun tavoitteellista kehittämis- ja markkinointityötä jatketaan vuosina 2020–2025. Tavoitteena on nostaa Saimaan alue Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle.

Hanketta hallinnoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, ja se jatkuu 31.12.2022 saakka. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto/Euroopan aluekehitysrahasto, Mikkelin kaupunki ja Saimaa Geopark ry.

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi

Hauhalan Hanhifarmi, artikkelikuva 1024x576

Hanhifarmista tuli valtakunnallinen brändi

Maan ainoa hanhitila, Hauhalan Hanhifarmi, sai viime syksynä tuotteensa Prisman valikoimiin ja otti käyttöön D.O. Saimaa -alkuperämerkin.

Virpi ja Antti Rantalainen ovat kehittäneet jo 23 vuotta Mikkelin Anttolan Hauhalassa sijaitsevaa hanhitilaansa. Agrologeiksi opiskellut pariskunta otti Antin kotitilalle ensin hanhia lemmikeiksi. Vuonna 1997 tuli ensimmäinen tuotantopolven poikaserä, noin 700 lintua. Koko tuotantoketju rehun kasvatuksesta markkinointiin on yrittäjäpariskunnan omissa käsissä.

Hanhitilan alkuvuosina tehtiin tiuhaa tahtia merkittäviä investointeja. Oma teurastamo rakennettiin jo vuonna 1999 entiseen konehalliin ja sitä on laajennettu vuosien varrella parikin kertaa. Pakastamo rakennettiin vuonna 2004. Siitä kahden vuoden kuluttua tehtiin linnuille uusi kasvatushalli ja rehusekoittamo. Jätevedenpuhdistamo valmistui 2007. Sen jälkeen pihapiiriin on noussut vielä lämpökeskus ja sen yhteyteen on teurastamolta siirretty höyhenkuivuri. Navetan vintillä on nykyään hautomo, ja emolinnuilla on oma hallinsa.

Nykyään poikasia haudotaan vuosittain noin 5000-6000. Ne kasvavat oman tilan vehnällä kauralla. Viljaa viljellään noin 35 hehtaarilla, josta 11 on omia peltoja ja loput vuokramaita. Rehu valmistetaan omassa rehusekoittamossa. Ostorehua käytetään vain muniville emoille ja pikkupoikasille, ja sekin teetetään rehutehtaalla tilan oman reseptin mukaan.

”Olemme viilanneet omia rehusekoituksia vuosien varrella”, Virpi ja Antti tuumivat.

Rehustukseen liittyy myös yksi tilan innovaatioista. Tila tuottaa ns. vaaleaa hanhenmaksaa eettisesti. Osalla hanhista maksa alkaa rasvoittua luonnonmukaisesti, kun niiden ahmimisvietti herää syksyisin ennen muuttomatkaa. Etenkin ranskalaistiloja on arvosteltu siitä, että ne pakkosyöttävät hanhia vaalean maksan tuottamiseksi. Rantalaiset kehittivät jo vuosia sitten rehuseoksen, joka laukaisee luontaisesti tämän hanhille tyypillisen tavan ruokailla syksyisin.

”Eettinen hanhenmaksa käy hyvin kaupaksi. Kuluttajille suoraan sitä myyvät myös Anton&Anton ja Disa´s Fish -ketjut. Osa kuluttajista haluaa ostaa pakastettua raakaa hanhenmaksaa valmistaakseen sen itse. Ympäri vuoden meillä on myynnissä myös valmiita hanhipateita kuluttajille.”

Tuotteita saa koko maasta

Hanhen liha ja maksa leikataan ja pakastetaan kotitilalla, mistä se matkaa esimerkiksi Inexin tukun kautta asiakkaille pakastettuna. Hanhitilan tuotteita, kuten pakastettua lihaa ja erilaisia maksatuotteita, on tarjolla eri puolilla maata ravintoloissa ja herkkupuodeissa.

Yksi merkittävistä asiakkaista oli Stockmannin Herkku. Sen siirryttyä S-ryhmälle, viime vuonna Rantalaiset alkoivat hieroa uutta sopimusta kauppaketjun kanssa.

”Kerroin neuvotteluissa, mitä tuotteita meillä olisi tarjota pakasteina Inexin tukun kautta ja sen pohjalta syntyivät ensimmäiset tilaukset”, Virpi Rantalainen kuvaa.

Yhteistyön aloittaminen edellytti Synkka-järjestelmän käyttöä. Eri kaupparyhmien yhteiskäytössä olevasta järjestelmästä on löydyttävä tuoteselostetiedot, ravintosisällöt, tuotteiden eri nimivaihtoehdot, pakkausten mitat, EAN-koodit sekä tuotteen ja sen pakkausten sisältämien osien painotiedot. Järjestelmän käyttöä opetetaan kaksi erillistä koulutuspäivää.

”Toisena päivänä käytiin läpi tuotetietojen oikeellisuutta ja toisena tuotetietojen syöttöä. Tietojen keräys on aika iso ponnistus ja siihen on varattava viikon verran työaikaa. Tietojen syöttö järjestelmään on mahdollista ulkoistaa ja niin mekin teimme.”

D.O. Saimaa herättää odotuksia

Rantalaiset ovat osallistuneet ahkerasti erilaisiin kehittämishankkeisiin. Yleensä he miettivät jo valmiiksi kysymykset asiantuntijoille, jotta saavat varmasti kaipaamansa tiedon.

Viime syksynä yritys lähti mukaan D.O. Saimaa -alkuperämerkin käyttäjäksi ja odotukset ovat korkealla. Rantalaiset odottavat saavansa uusia reseptejä jaettavaksi kuluttajille ja ravintola-asiakkaille, uudenlaisia työkaluja markkinointiin sekä korkealaatuisia kuvia tukemaan markkinointia.

Hauhalan Hanhifarmi, On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.
On tarkkaa puuhaa säätää savutettuun hanhifileeseen haluttu suolapitoisuus ja kypsyysaste ennen kuin resepti julkaistaan kuluttajille.

Tilan kummikeittiömestari Marjatta Pohjola neuvoi jo vuosia sitten kädestä pitäen, miten ravintoloissa tehdään pateeta. Myös D.O. Saimaan nimikkokeittiömestari Ilkka Arvola on tuttu yhteistyökumppani.

”Olisi hienoa, jos Ilkka voisi joskus vaikka tehdä eri tilojen aineksista annoksia, ammattikuvaaja kuvaisi ja saisimme kuvia käyttöömme. Vaikka tiedämme valmistuksen perusniksit, olisi kiva kuulla, minkälaiset lisäkkeet tai kastikkeet ovat trendikkäitä. Ruoka- ja annoskuvia tarvitaan paljon markkinointiin, mutta laadukkaiden ruokakuvien teettäminen on kallista.”

Yksi viime vuoden huippuhetkistä Rantalaisille oli Kokit ja Farmarit -tapahtuma Finlandia-talossa. Keittiömestari Timo Lepistö pyysi hanhitilan tuotteita valmistaakseen niistä alkuruokaa tapahtuman illallisvieraille.

”Sitten hän kertoi raaka-aineesta ja valmistamastaan ruoasta. Olimme esiintymislavalla yhdessä ja pääsin kertomaan raaka-aineesta ja tilastamme ja hän kertoi ruokalajin valmistamisesta. Onneksi Hauhala esiteltiin ensimmäisenä, ettei tarvinnut jännittää koko iltaa”, Virpi tuumii.

Itse hän on ideoinut ajatusta Herkuttelevista lähiruokatuottajista eli tuottajat opettelisivat tekemään yhdessä ruokaa toistensa raaka-aineista ja oppisivat siinä samalla ravintolaslangia.

Paikallisista verkostoistakin riittää uutta ammennettavaa. Vuosi sitten Virpi tapasi Mikkelissä järjestetyssä tilaisuudessa Opa Muurikka Oy:n ihmisiä ja kuuli, että yritykseltä on tulossa savustuslaite, jonka lämpötilaa voi säätää.

”Meillä oli jo olemassa kotisivuilla savustusohje, jonka teki Finlandia-talon Mika Heiskanen. Savustus on nyt trendikästä. Innostuin, että uusi laite ratkaisee lihan savustukseen liittyneen ongelman. Testailemme nyt savustuslaitetta Antin kanssa innolla. Ennen kuin julkaisemme reseptejä, kokeilemme ja säädämme niitä yleensäkin kyllästymiseen asti.”

Hanhifarmi, Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.
Virpi ja Antti Rantalainen testailevat parhaillaan hanhifileen savustusta Opa Muurikka Oy:n uudella savustuslaitteella.

Rantalaiset ovat innostuneet Saimaan alueen ruokamatkailun kehittämisestä. Jo nyt hanhi on raaka-aineena monissa alueen ravintoloissa ja kuluttajille myydään tuotteita myös paikallisissa kaupoissa ja kahviloissa.

Sosiaalisen median kanavissa hanhitila on näkynyt puolisentoista vuotta. Esimerkiksi Facebookin kautta kerrotaan mistä ihmiset voivat tuotteita löytää.

”Some helpottaa viestimistä kuluttajien suuntaan, vaikka tulokset ovat vaikeasti mitattavia.”

Kannattavuus pidettävä mielessä

Vienti ei Rantalaisia tällä hetkellä suuresti kiinnosta. Pakastettujen tuotteiden vienti on logistisesti hankalaa ja siitä tulee lisähintaa tuotteille. Myöskään pitkät messumatkat eivät saa heitä innostumaan.

”On pakko miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää. Messureissuun voi kulua 10 päivää. Jos voin käyttää sen ajan markkinointiin kotimaassa, saan varmasti parempaa tulosta tehtyä, vaikka vain joka kymmenes yhteydenotto tärppäisi.”

Joskus jo aiemmin solmitut yhteydet voivat synnyttää aivan uusia kumppanuuksia. Tällainen iloinen yllätys oli viime vuonna, kun hanhitilan tuotteita pyydettiin myyntiin japanilaisen designin lippulaivan, Mujin, myymälään Helsingin Kamppiin.

”Itse emme kyllä ole vieläkään ehtineet kurkistamaan myymälää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. MikseiMikkeli palvelee yrittäjiä yritystoiminnan aloittamisesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. 

D.O. Saimaa -hankkeen tavoitteena on edistää Suomen ja Saimaan alueen ruokakulttuuria ja gastronomiaa sekä nostaa Saimaan alue tunnetuksi ja vetovoimaiseksi ruokamatkailualueeksi kotimaassa ja kansainvälisesti. Hankkeessa on mukana kuntia ja toimijoita Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden seuduilta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.