fbpx

Yli puolet Etelä-Savon yrityksistä toivoo räätälöityä tukea kriiseihin

Mikkelin keskusta ja kävelykatu. Kuva: Heleen Paukkunen

Suuri osa Etelä-Savon yrityksistä on kärsinyt merkittävästi Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, kertoo LUT-kauppakorkeakoulun tutkimus.

Kustannustason nousu, tarjouspyyntöjen peruminen, materiaalien saatavuusongelmat ja rekrytointihaasteet ovat haastaneet yrityksiä. Yrittäjät kaipaavat räätälöityä tukea toiminnalleen.

LUTissa on tehty tutkimus COVID-19-pandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vaikutuksista Etelä-Savon yrityksiin. Tehty tutkimus on osa EU-rahoitteista Pk-yritysten muutoskyvykkyys -hanketta. Sen tarkoitus on rakentaa Etelä-Savoon tukea, jota tarvitaan erityisesti yritysten liiketoiminnan uudelleen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toimii hankkeessa päätoteuttajana.

Tutkimuksen mukaan suuri osa Etelä-Savon yrityksistä on kärsinyt merkittävästi erityisesti Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa esimerkiksi polttoaineiden hinnannousun ja eri materiaalien saatavuusongelmien vuoksi. Yrityksille suunnattuja tarjouspyyntöjä on peruttu, sovitut asiakasprojektit ovat venyneet erityisesti teollisuudessa, ja jo aiemmin tunnistetut rekrytointihaasteet ovat lisääntyneet.

Vähemmistö Etelä-Savon yrityksistä on myös hyötynyt tilanteesta.

”Ulkomaisten turistien tilalle on tullut kotimaisia matkailijoita, ja kotitalouksien panostukset asumiseen ja etätyöhön ovat nostaneet rakentamiseen ja remontointiin liittyvien toimialojen kysyntää. Yleinen inflaatio on myös luonut joillekin yrityksille mahdollisuuksia siirtää kohonneita kustannuksia myytävien tuotteiden hintoihin ja kasvattanut siten yritysten liikevaihtoa”, kertoo tutkija Seppo Luoto LUT-kauppakorkeakoulun Mikkelin yksiköstä.

Muutoksia yrityskulttuurissa ja tukitarpeissa

Yrittäjien mielestä kriisit ovat aiheuttaneet useita muutoksia organisaatioiden toimintatapoihin. Nopeasti vaihtuvat tilanteet ovat saaneet aikaan yleistä varovaisuutta, tulevaisuusnäkymien epäselkeyttä ja riskitietoisuuden lisääntymistä.

”Monissa yrityksissä kriisit ovat paineistaneet kehittämään uusia, kustannustehokkaita toimintatapoja. Digivalmiudet ovat kehittyneet ja useissa yrityksissä matkakulut ovat vähentyneet merkittävästi”, Luoto kertoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös yritysten tarpeita julkisille tukiorganisaatioille. Yli puolet yrityksistä toivoi erilaista tukea kriisien keskellä. Uusien myyntikanavien kehittäminen koettiin akuutiksi tarpeeksi, mutta yritysten tukitarpeet ovat hyvin monenkirjavia ja yrityskohtaisia.

”Osa tarvitsee tukea esimerkiksi digitalisaatioon tai tuotekehitykseen, osa henkilökohtaista psykologista tukea. Palveluita arvostetaan erityisesti silloin, kun ne liittyvät yritysten konkreettisiin haasteisiin omassa liiketoiminnassa.”

Tutkimuksessa tehtyyn kyselyyn saatiin kaikkiaan 461 vastausta, minkä jälkeen aineistoa täydennettiin haastatteluilla. Niissä 25 avainhenkilöä kertoi omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kriisien vaikutuksista.

Lisätietoja:

tutkija Seppo Luoto
LUT-kauppakorkeakoulu
seppo.luoto@lut.fi tai 050 4625929

kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
marjo.niittuaho-nastolin@mikseimikkeli.fi tai 0440 361 615

ESR_yhdistelmalogo

Julkaistu: 04.01.2023