Työ kuljettaa Pajatsalo-Portti Oy:n toimitusjohtaja Harri Väisästä pitkin maata asentamaan ja huoltamaan käsin valmistettuja metallisia portteja, aitoja ja kaiteita.

Kun yrityksen perustanut Pertti Pajatsalo kymmenisen vuotta sitten päätti siirtyä viettämään eläkepäiviä, hän myi yrityksensä Harri Väisäselle ja kahdelle hänen yhtiökumppanilleen. Nykyään Väisänen pyörittää omistajana ja toimitusjohtajana yritystä ja työllistää kaksi täysipäiväistä työntekijää.

”Ehdin olla yrityksen alihankkijana reilut kymmenen vuotta ennen kauppaa. Rakensin portteja ja pintakäsittelin niitä. Vain sähköön ja automaatioon liittyvään tekemiseen en puuttunut silloin.”

Otavan ytimessä sijaitsevan yritystalon uumenista löytyvät yrityksen tuotantotilat, joissa syntyvistä tuotteista peräti 90 prosenttia on portteja. Niitä valmistetaan mustasta ja ruostumattomasta teräksestä, sekä alumiinista. Metalli tilataan kotimaisilta tukkureilta.

”Kotimaisuusaste on tuotteissamme korkea.”

Ulkonäkö ratkaisee

Portteja tilataan etenkin Etelä-Suomeen taloyhtiöihin ja yksityisten omistamiin kiinteistöihin. Harri Väisänen suunnittelee itse portit asiakkaiden toivomusten pohjalta. Hän arvioi, että noin joka toinen asiakas tietää, mikä portin mallin pitää olla ja loput haluavat nähdä toteutettuja portteja ja valita niistä sopivan mallin.

”Design on aina ykkönen. Ensin mietitään asiakkaan kanssa, onnistuuko portin rakentaminen hänen toiveidensa mukaan niin, että se myös toimii. Porttien pitää olla sellaisia, että ne kestävät sukupolvelta toiselle. Pitää olla vankka tietämys siitä, mitä tekee, että uskaltaa sanoa asiakkaalle, että kyllä se toimii.”

Useissa pääkaupunkiseudun jugend-kerrostaloissa on otavalaisosaamisella syntyneitä portteja.

”Ne ovat haastavia kohteita, joissa pitää miettiä, mikä sopii kiinteistön ulkonäköön ja liittyy rakentamisajan tyyliin. Jos tallella on alkuperäisiä arkkitehdin piirtämiä kuvia, niistä on iso apu. Vanhojen arvokiinteistöjen porttien ulkonäkö pitää hyväksyttää myös kaupungin rakennusvalvonnalla ja tarvittaessa Museovirastolla.”

Käsin tehtyjä portteja tilataan Etelä-Suomeen myös yksityisten rakennuttamiin arvokiinteistöihin.

”Kun isolla rahalla rakennetaan, osataan vaatia laatua ja käsityötä, mutta ollaan siitä myös valmiita maksamaan.”

Yrityksen alkuvuosina Väisänen kokeili, että tarjolla olisi ollut muutamia vakiomalleja vakiomitoin.

”Yksinkertaisen malliston luominen ei kuitenkaan mennyt läpi. Asiakkailla on aina odotus, että valmis tuote on omannäköinen, eikä samanlaista tule naapuritontillekin.”

Tällä hetkellä liukuportit ovat suositumpia kuin perinteiset kaksioviset eli kaksilehtiset portit.

”Se on tietysti tilakysymyskin eli liukuportti jättää enemmän tilaa pihaan ja on malliltaan moderni. Kaksilehtisistä porteista saa vaikka kuinka koristeellisia. Olemme tehneet kaikkein koristeellisimmat portit isoihin kartanoihin. Yksi sellainen löytyy esimerkiksi Kymenlaaksosta Kirjokiven kartanosta.”

Automaatio tuli jäädäkseen

Automaatiota portteihin alettiin sisällyttää jo 1980-luvulla.

”Automaation merkitys on kasvanut koko ajan. Olen hankkinut itselleni automaatiopuolen osaamista. Nykyään tilaamme automatiikan tuotteisiimme Euroopasta ja teemme itse automaatiotyöt.”

Myös porttien huolto ja korjaaminen työllistävät yrittäjää. Vaikka portti kestäisikin vuosikymmeniä, siinä oleva automaatio vanhenee aikanaan.

”Joskus käy niin, että portin automaatio on toiminut niin kauan, ettei siihen enää löydy uusia osia, vaan automaatiojärjestelmä täytyy vaihtaa kokonaan.”

Osa asiakkaista teettää tuotteita myös mittatilauksena.

”Mökkiläisille tehdään jonkin verran turvallisuutta parantamaan portteja ja puomeja. Teräksestä teemme kaiteita ja aitoja kiinteistöihin.”

Uutena ideana muhii parhaillaan sisustamiseen liittyvien tuotteiden valmistus.

Puskaradio markkinoi

Harri Väisänen arvioi, että kun pääkaupunkiseudulta tulee yhteydenotto, soittaja on usein jo kuullut otavalaisyrityksestä ja sen tuotteista.

”Sen kyllä huomaa, että yritys tunnetaan. Tampereelta, Turusta tai Oulusta tulevat soitot ovat sellaisia, että joutuu enemmän kertomaan siitä, mitä olemme tehneet.”

Verkkokaupan yritys perusti Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n vetämän verkkokauppavalmennuksen aikana. Apuun saatiin viestintäpäällikkö Jukka Kumpusalolta, joka poikkesi muutaman kerran paikan päälläkin.

”Verkkokaupan kautta myymme puomeja. Verkkokaupassa käydään tyypillisesti katsomassa tarjontaa ja sitten laitetaan sähköpostia tai soitetaan. Nykyään hyödynnämme myös Facebookia ja Instagramia näkyvyyden saamiseksi. Puskaradiokin toimii niin hyvässä kuin pahassa.”

Yrityksellä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä blogeja pitävien asiakkaiden kanssa.

”Esimerkiksi Espooseen rakennettiin isoa kivitaloa, johon tuli porttejamme. Perheen äiti kirjoitti rakentamisen vaiheista blogia ja mainosti siinä myös meitä mukana olleita yrityksiä. Huomioimme näkyvyyttä sitten hiukan hinnassa. Tieto meistä levisi hyvin sitä kautta ja saimme yhteydenottoja.”

Korona-aika on ollut yritykselle tasaisen kasvun aikaa.

”Kun ihmiset eivät ole matkustelleet niin paljoa, heillä on ollut aikaa pistää pihoja ja kiinteistöjä kuntoon. Meilläkin korona-aikana liikevaihto kasvoi parisenkymmentä prosenttia. Kun ennen koronaa liikevaihto jäi alle 300 000 euron, nyt on menty noin 330 000 eurossa.”

Apukäsiä kaivattaisiin

Kasvuvaraakin olisi, mutta sitä jarruttaa osaajapula.

”Oikean henkilön löytäminen tälle alalle on haasteellista. Töitä ei voi haalia enempää kuin mitä pystyy varmuudella toimittamaan. On pakko olla realistinen. Ihanne olisi, jos apukäsiä olisi tarjolla kesällä ja syksyllä. En kuitenkaan voi seisoa vieressä neuvomassa, vaan ihmisten pitäisi olla oma-aloitteinen ja hänellä pitäisi olla hallussa perusteet metallitöistä tai hänen pitäisi olla taustaltaan sellainen, joka on tottunut rassaamaan koneita nuoresta ja oppisi alalle helposti.”

Yritysten kehittäjäorganisaatioille hänellä olisi vinkki, että saisiko seudulle luotua jonkinlaisen alihankkijajärjestelmän, josta löytyisi tiukan paikan tullen ihmisiä avuksi. Mukana voisi olla jo eläköityneitäkin osaajia ja yrittäjiä.

”Ei kukaan yrittäjä jaksa loputtomiin mennä aamusta iltaan, kun bisnes pyörii pienessä mittakaavassa ja kassavirran on oltava tasaista ilman pahempia notkahduksia. Uskon, että tälläkin alueella voi pärjätä, kun perusasiat ovat hyvin hanskassa.”

Otavaa Harri Väisänen pitää logistisesti erinomaisena sijaintipaikkana. Seudulla on paljon pieniä pk-yrityksiä.

”Lähipalvelutkin pelaavat täällä. On lähipalveluposti, kauppoja, huoltoasemia ja vuokralle löytyy erilaisia asuntoja.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen