Kolmisen vuotta sitten perustettu mikkeliläinen Puuni Oy on jo istuttanut kaupungin kanssa yhteistyössä asiakkailleen puita hiilinieluiksi kolmeen eri kohteeseen.

Yritykset kehittävät toimintaansa mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja viestivät siitä. Kun välttämättömiä päästöjä halutaan hyvittää, puiden istutuksesta on tullut yksi läpinäkyvimmistä ilmastoteoista. Puuni Oy:n mukaan se on ilmastoteko, jolla on juuret.

Käytännössä Puuni Oy toimii niin, että kuntien kanssa sovituille alueille, ns. jättömaille, istutetaan puita kunnan omien metsänhoitajien ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän metsänhoitosuunnitelman mukaisesti alueelle soveltuvia puulajeja. Kaupunkien metsäammattilaiset istuttavat puut paikoilleen. Halutessaan taimet ostava yritys voi osallistua talkoisiin.

”Istutuspäivät sovitaan yhdessä kaupungin kanssa. Istutuksesta vastaavat metsänhoitoinsinööri ja metsurit. Halutessaan asiakasyrityksetkin ovat päässeet mukaan istuttamaan puita ja siten osallistumaan konkreettisesti nielun toteutukseen. Tavoitteena on luoda lehtosekametsää, jossa on mäntyä, koivua ja jos esimerkiksi pihlajat siementävät niissä, ne saavat kasvaa rauhassa.”

Hiilinielujen hoidosta ja puuston huoltohakkuista vastaavat kuntien metsäammattilaiset. Kuntien kanssa solmitut sopimukset varmistavat puille vähintään 100 vuoden kasvurauhan, mitä muun muassa Finnwatch pitää uskottavana hiilinielun ikänä.

”Emme istuta ns. talousmetsää, joka korjataan noin 40 vuoden kuluttua. Emme myöskään istuta alueille, joista on korjattu puut ja jonne pitää jo lakisääteisestikin istuttaa uudet taimet. Meille on erittäin tärkeää, että meidän istuttamamme metsä syntyy ainoastaan, koska asiakkaamme on niin halunnut. Näin varmistamme, että yrityksen ostama uudelleen metsitys tapahtuu heidän ilmastotekonsa seurauksena.

Myös jaloja lehtipuita on mahdollista istuttaa, jos Luke ja kunta sitä toivovat”, Puuni Oy:ssä myynnistä, markkinoinnista ja operatiivisesta toiminnasta vastaava Miikkael Niemi sanoo.

Insinööritaustainen Niemi aloitti nykyisessä tehtävässään vuoden alussa ja on sitä ennen toiminut kehitystehtävissä teollisuudessa ja pk-sektorilla.

Istutettavat maa-alueet ovat tyypillisesti esimerkiksi heinittyvää entistä peltomaata tai turvetuotannosta poistunutta suota. Maa-alue säilyy kunnan omistuksessa, ja huoltohakkuista kertyvät puut ovat kunnan omaisuutta.

”Kunnat ovat meille hyvä yhteistyökumppani, koska näin varmistamme, että hiilinieluja hoidetaan jatkuvasti ja ammattitaidolla. Kunnissa toimintaa myös seurataan ja arvioidaan, ja päätöksentekoon osallistuu useita toimijoita.”

Edelläkävijänä Mikkeli

Mikkeli oli ensimmäinen Puunin kanssa sopimuksen ilmastoyhteistyöstä tehnyt suomalaiskunta ja todennäköisesti myös maan ensimmäinen kunta, joka aloitti uudelleenmetsittämisen tavoitteena taistella ilmaston lämpenemistä vastaan. Puuni Oy on solminut Mikkelin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka perusteella yrityksen asiakkaille on istutettu puita jo kolmeen kohteeseen Mikkelissä.

Pensaspelto on entistä maatalousmaata, jolle istutettiin keväällä 2020 koivikkoa. Myös Suonsaareen istutettiin samaan aikaan entiselle maatalousmaalle siperiankuusta ja rauduskoivua.

Kovalansuolla 15 hehtaarille aloitettiin istutukset tämän vuoden keväällä ja niitä jatketaan ensi keväänä. Entiselle turvetuotantoalueelle on istutettu mäntyjä ja tuhkaamisen ansiosta on saatu kasvamaan siemenestä myös hieskoivua.

”Mikkelissä on hyvät yhteistyökuviot ja jatkosuunnitelmat mahdollistavat hiilinielujen luomista laajemminkin.”

Mikkelin lisäksi Puuni Oy on istuttanut metsää myös Lempäälän kunnan alueella neljään kohteeseen.

”Lempäälässä yhdelle kohteista muodostuu ns. kansallisromanttinen koivikko, joka kaavoitetaan puistoalueeksi. Istutuskohteilla voi olla myös pitkäkestoista yhteisöllistä merkitystä alueen asukkaille.”

Käytännönläheinen visio

Puuni Oy:n kehittämisestä vastaa sen kolme perustajaa, joista tunnetuin on menestyksekkään kansainvälisen uran uimahyppääjänä tehnyt Joona Puhakka. Hän ideoi yrityksen toimintamallin ja toimii hallituksen puheenjohtajana.

”Taustalla on ajatus, että luomme yrityksille mahdollisuuden todentaa arvonsa ja ostaa selkeää ja helposti ymmärrettävää uudelleenmetsitystä, jonka seurauksena saamme sidottua hiiltä ilmakehästä pois hidastaen ilmaston lämpenemistä. Uskomme vahvasti, että kun saamme yritykset kunnolla mukaan, pystymme tekemään merkittäviä ja pysyviä toimenpiteitä luontomme ja ympäristömme puolesta. Ja kyllä, meillä on oma lehmä ojassa ja haluamme saada jätettyä Suomen metsät nykyistä parempaan kuntoon. Tässä kunnat saavat hyvää näkyvyyttä ja metsäalueet jäävät kuntalaisten perinnöksi”, Puhakka linjaa.

Niemi vakuuttaa, että puiden istutus on yrityksille loistava tapa tehdä konkreettista työtä ilmaston lämpenemistä vastaan ja samalla osoittaa käytännön toimien kautta yhtiön ympäristöarvoja.

”Hiilinieluja istutetaan sen verran, mitä asiakkaat niitä haluavat eli toiminnalla on suora kytkentä asiakkaan tarpeeseen. Takaamme läpinäkyvyyden, sillä kerromme kohteiden koordinaatit ja kuka tahansa voi käydä paikan päällä katsomassa puuston kasvua. Lisäksi meillä on lyhyt tuotantoketju, jossa ei ole välikäsiä tai monimutkaisia krediittijärjestelmiä. Hienoa on ollut myös se, että yleensä asiakasyritykset ihmettelevät, miten rahallisesti yllättävänkin halpaa puiden istutus ja nielujen hoitaminen voi olla.”

Puustellin väki jalkautui suolle

Perheomisteinen, yli satavuotias Harjavalta Oy valmistaa muun muassa Puustelli-tuotemerkillä keittiöitä. Mikkelissä sijaitsee yksi yrityksen harvoista omista tehtaanmyymälöistä. Siellä 27 vuotta työskennellyt, nykyään myymäläpäällikkönä toimiva Tero Immonen oli mukana keväällä istuttamassa puita Kovalansuolle.

”Siellä oli melkoinen kansanjuhla, kokki laittamassa ruokaa ja useita Puuni Oy:n asiakasyrityksiä oli mukana. Meiltä myymälästä lähti koko myyntipoppoo Kovalansuolle. Olen itse istuttanut tuhansia taimia ennenkin, joten se oli tuttua puuhaa. Paikalla oli aloittelijoita opastamassa kaksi kaupungin metsuria, ja he hoitivat urakan loppuun.”

Vastuullisuus näkyy vahvasti Puustellin keittiövalikoimassa. Tätä päivää on, että lastulevyn, laminaatin ja maalipintojen sijaan käytetään biokomposiittia. Tasoja valmistetaan muun muassa maasälvästä, savesta ja kvartseista. Nykyään keittiökaappien hyllyjä tehdään lasista ja ovia puusta. Myynnissä on myös Miinus-keittiö, jonka rakenteissa käytetään kotimaista patentoitua biokomposiittia, jossa hiilijalanjälki on 50 prosenttia pienempi tavalliseen kalustelevyyn verrattuna.

”Vastuullisuus näkyy kaikessa markkinointimateriaalissamme ja verkkosivustoillamme. Puuni Oy:n kanssa puiden istutuksesta sopi tehtaamme. Tampereen yrittäjävetoisella myymälällä on vastaavaa toimintaa Lempäälän istutuskohteilla. Olemme varmasti jatkossakin mukana, jos emoyhtiö niin haluaa. Kerron mielelläni myös asiakkaille siitä, että teemme oman osamme vastuullisuuden eteen täällä Mikkelin-myymälässäkin.”

Mikkeli etsii uusia alueita istutettavaksi

Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä on ollut alusta saakka luomassa yhteistyötä Puuni Oy:n kanssa.

”Alun perin ajatus siitä, että muutetaan maailmaa ja tehdään kompensaatiot todellisiksi, oli aivan keskeinen, tartuimme siihen ja innostuimme.”

Mikkelille on Riihelän mielestä luontevaa olla edelläkävijänä tämäntyyppisessä yritysyhteistyössä.

”Kaupunkina olimme ensimmäisten joukossa konkretisoimassa hiilijalanjäljen laskentaa, henkilöstön osallistamista ja varsinaista kompensaatiota istutettavilla puilla. Alleviivaisin tässä kuitenkin Puunin toimintatapaa ja osaamista. Se haastoi meidätkin tekemään toisin ja toki kaupunkina tartuimme aivan välittömästi tilaisuuteen ja olemme osaltamme tukemassa uutta liiketoimintaa.”

Mikkelin kaupungilla on valmius ja halua hakea uusia alueita puiden istutukseen.

”Toki riippuu yrityksen kaupallisesta onnistumisestä, kuinka ja missä vaiheessa uudet alueet ovat ajankohtaisia.”

Riihelä vinkkaa muillekin kunnille, että tämäntyyppinen toimintamalli on helppo tapa lähteä mukaan ilmastotalkoisiin.

”Minusta koko ketjuajattelun implementointi osaksi kunnan tai yrityksen toimintaa ja henkilökunnan sekä asiakkaiden ymmärrystä on ilmastotalkoissa aivan keskeistä. Varsinainen puiden istutus on se aktiivisen toiminnan osuus, piste i:n päälle. Ymmärrys taustoineen ja konkretia yhdessä motivoivat varmasti kantamaan oman korren kekoon.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Pääkuva: Puuni Oy:n Petri Kämäräinen, Miikkael Niemi ja Juha Siitonen Kovalansuolla