Porvoosta muuttanut Simolan perhe perusti 30 vuotta sitten Ristiinan Pellosniemelle Pellos Marin Oy:n, joka tarjoaa nykyään monipuolisia palveluja veneilijöille ja mökkiläisille.

Valtatie 13:n varrella sijaitseva yritys rajautuu Saimaaseen, joten asiakkaiden on helppoa kuljettaa veneensä talvisäilöön yrityksen rantaan. Alkujaan yritysideana oli myydä veneitä ja niihin liittyviä palveluita.

”Liikeidea on elänyt asiakkaiden tarpeiden mukaan. Isällä oli jo Porvoossa yritys, joka teki veneitä ja myi veneilytarvikkeita. Tänne muutettuamme kilpailu kuitenkin kiristyi ja veneiden myynti jäi vähemmälle. Sen sijaan laitureita alkoi mennä vauhdikkaasti kaupaksi ja teimme 100 veneelle talvisäilytystilat”, toimitusjohtaja Jari Simola kertoo.

Palveluja tarjolle

Nykyään asiakkaat odottavat entistä enemmän palveluita. Kun alkuvuosina joka kymmenes vene huollettiin talvisäilytyksen aikana, nyt huolletaan yhdeksän venettä kymmenestä.

”Nykyään teemme veneille kaikenlaisia huoltotoimia, mikä työllistää meitä sesongin ulkopuolella. Korjaamme myös veneiden pintoja ja paikkaamme pohjien reikiä.”

Yrityksen asiakkaista neljä viidestä tulee pääkaupunkiseudulta, joten sirpaleisen kohderyhmän tavoittaminen on haasteellista.

”Sen on tämän 30 vuoden aikana oppinut, että asiakkaat kaipaavat palvelupaketteja ja haluaisivat, että tieto kaikista palveluista löytyisi yhdestä osoitteesta, että kerralla saisi tilattua kaikki tarvittavat palvelut yhden luukun periaatteella.”

Veneiden koko kasvaa

Korona-aikana laitureiden myynti kasvoi entisestään.

”Sukupolvenvaihdokset lisääntyivät mökeillä, mökkikauppa kävi ja etätyötä tehtiin aiempaa enemmän. Laitureita meni hyvin kaupaksi. Tässä on vuosien aikana huomannut, että veneiden koko on kasvanut koko ajan. Veneet ovat yhä korkeampia ja leveämpiä, mikä on pannut meidätkin miettimään talvisäilytystilojen lisäämistä.”

Veneilijät ostavat nykyään yhä enemmän sähkömoottoreita. Sähkömoottoreiden vaihtamisesta onkin tullut yritykselle yksi uusi lisähuoltopalvelu.

”Sähkömoottorit sopivat hyvin hitaasti kulkeviin matkaveneisiin, joilla liikutaan päivässä 4-5 tuntia. Veneissä alkaa olla aurinkopaneelit katoilla ja sähkömoottoreiden akut ladataan sitten satamissa. Uskon, että muutamassa vuodessa polttoaineiden kallistuessa sähkömoottoreista tulee valtavirtaa.”

Venepaikkojen vuokraus kehittyy

Pellos Marin omistaa 40 prosenttia Navio Satamapalvelut Oy:stä, joka vastaa noin 1300 venepaikan vuokrauksesta Mikkelin kaupungin alueella, Anttolassa, Otavassa ja Haukivuorella.

Anttolassa yritys kehittää Lotjasaarta. Alueella on sähköt ja jätehuolto kunnossa ja taajaman palvelut löytyvät läheltä. Nykyään Lotjasaaren ulkokentällä on talvisäilytyspaikka 70 veneelle. Suunnitelmissa olisi rakentaa sinne lähivuosina veneiden talvisäilytykseen hallin.

”Talvisäilytyshalli on projekti, joka vaatisi kumppaneita. Uskon, että monta pientä on yhdessä vahvempi. Kokonaisuudessaankin tällä alueella erilainen yhteistyö olisi voimaa, että asioita päästäisiin kehittämään reilummin ja Saimaan alue näkyisi nykyistä paremmin veneilijöille.”

Simola uskoo, että veneilyssä piilee paljon kasvumahdollisuuksia. Lotjasaareenkin tulee koko ajan lisää asiakkaita ns. puskaradion kautta.

”Nyt kun merellä alkaa olla sinilevää, sieltä tulee veneilijöitä kokeilemaan, minkälaista Saimaalla olisi veneillä ja he jäävät sitten tänne. Mökeillä on paljon veneitä. Retkisatamia pitäisi saada tänne enemmän ja niitä pitäisi myös huoltaa, että ne houkuttelevat merellä veneilemään tottuneitakin.”

Yksityisten yritysten investoinnit alueella ilahduttavat Simolaa.

”Uusia palveluita syntyy. Pistohiekkaa kehitetään samoin kuin Sahanlahtea ja Kallioniemeä. Juuri sellaisia uusia palveluita tarvitaankin. Jos kunnat innostuisivat kehittämiseen, koko alueesta saataisiin vielä houkuttelevampi matkailijoille. Matkailusta hyötyvät kaikki, kun euro ja verotulot jäävät tänne alueelle.”

Myyntiosaaja hakusessa

Pellos Marin on perheomisteinen osakeyhtiö, mutta sen kyljessä toimii muitakin yrityksiä. Kokonaisuuteen kuuluva Touko Simola Oy tekee lujitemuovitöitä muun muassa teollisuuden alihankintana.

Pellos Marin valmistaa Pellmac septi- ja pilssi-imulaitteita Ristiinassa siinä määrin, että maan septitankeista valmistetaan noin puolet Ristiinassa. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat myös Eko-Roope-kuivakäymälät.

”Septitankit ja kuivakäymälät käyvät kaupaksi ympäri maata, ja niiden katteet ovat kohdallaan. Näitä on kuitenkin tehty vähän sillä ajatuksella, että tehdään kun ehditään. Nyt pitäisi löytää joku yhteistyökumppani, joka voisi keskittyä niiden markkinointiin ja myyntiin.”

Toimitusjohtajaa itseään Ristiinassa ei läheskään joka viikko enää näy. Hän kiertää Kemi-Tornionlaakson alueella ja Ruotsissa toteuttamassa hydraulisia kalateitä Kalasydän Oy:lle.

”Patojen yli rakennettavat kalatiet ovat kasvava ala. Idea hydraulisiin kalaportteihin tuli siitä, kun kehittelimme laituripuolelle kellutusta”, sanoo aikanaan merkonomiksi valmistunut Simola, joka on ottanut teknisen puolen innovoinnin haltuun tekemällä.

Verkostoja rakentamaan

Aluekehittäjille ja yrittäjille Jari Simolalta löytyy useampikin helposti toteutettava idea.

”Yrittäjillä voisi olla jokin yhteinen alusta, vaikka FB-ryhmä, josta voisi kysellä, kuka pystyisi tekemään mitäkin. Sitä kautta kuulisi minkälaista osaamista missäkin on ja voisi verkostoitua lisää. Yrittäjät ovat usein tosi tiukoilla oman tekemisensä kanssa. Pitäisi olla myös maatalouslomittajatyyppinen järjestelmä, että tiukoilla tai sairaana ollessaan saisi osaavan ihmisen hoitamaan juoksevia asioita. Kaipaan myös Ristiinan entisen elinkeinoasiamiehen tapaa toimia. Hän soitti kerran vuodessa läpi kaikki yritykset ja kysyi, onko tarvetta investoida ja miten voisi auttaa.”

Yrityksen sijaintipaikkaa, Ristiinaa, Jari Símola pitää edelleen hyvänä valintana. Saimaa ja runsas mökkikanta takaavat asiakasvirtaa.

Pellos Marin työllistää nykyään laituritoimeksiantoihin 4-5 työntekijää ja venepaikkoja pyörittää 1-2 ihmistä. Kaikkiaan sulan maan aikaan töissä on 6-10 ihmistä.

”Yritys on nyt joustavan kokoinen. Olen halunnut aina päästä itsekin tekemään asioita ja pidän siitä, ettei aikani mene kokonaan paperihommien pyörittämiseen. Toki kasvukin kiinnostaisi, jos se ei toisi mukanaan lisää byrokratiaa.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen