Monen eteläsavolaisen kesä alkaa retkellä haukivuorelaisen Katajakankaan puutarhan kukkaloistoa ihastelemaan ja samalla mukaan lähtevät kesän kestävät kukkaset.
Puutarha sai alkunsa lypsykarjatilan sivuelinkeinona. Lihakarjasta luovuttiin vuonna 1984, ja sen jälkeen puutarhan kehittäminen pääsi vauhtiin. Sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1990 yrittäjäksi tuli Harri Kohvakka, ja Pia Kohvakka aloitti vuonna 2000.
Kesäkukkiin erikoistunut puutarha alkaa heräillä talvihorroksesta helmikuussa. Kukkamyymälä avautuu toukokuussa, ja kesäsesonki jatkuu täydellä höyryllä juhannukseen saakka.
Mittavat investoinnit takana
Pariskunta investoi vuosien 2000-2010 aikana uusiin kasvihuoneisiin. Kymmenisen vuotta sitten rakennettiin myös oma haketta käyttävä lämpökeskus. Kaikkiaan investointeja tehtiin noin miljoonalla eurolla. Nykyään pihapiirissä on viisi kasvihuonetta kesäkukille. Yhdessä kasvihuoneista on osasto myös vihannesten ja hyötykasvien kasvatukseen.
”Meillä on yhteyksiä keskieurooppalaisiin kasvinjalostajiin, joilta saamme vinkkejä uusista lajikkeista ja viljelyohjeita”, Harri Kohvakka kertoo.
Taimet tulevat puutarhaan kotimaisilta välittäjiltä, ja kukkaset myydään aikanaan suoraan puutarhalta lähiseudun asukkaille ja mökkiläisille.
”Myymme 95 prosenttia tuotannosta lähikaupungeista tuleville asiakkaille täällä paikan päällä. Asiakkaita riittää, vaikka heidän on tultava tänne varta vasten. Meille tärkeintä ovat tuote ja sen laatu”, Harri Kohvakka tuumii.
Puutarhalla on kaksi oman alan laatusertifikaattia, jotka painottavat tuotannon ympäristöystävällisyyttä ja laaduntarkkailua. Vuonna 2012 yritys palkittiin maan parhaana kukkaviljelmänä.
”Olemme erikoistuneet myymään isoja kukka-amppeleita, jotka säilyvät kukkivina koko kasvukauden. Parasta markkinointia on, kun ihminen huomaa syksyllä terassilla istuessaan, että amppeli kukkii edelleen. Silloin syntyy ostopäätös, että ensi keväänä on taas tultava tänne meille ostamaan amppeli.”
Kukkien ostoreissusta halutaan tehdä mieleenpainuva elämys. Kasvihuoneesta numero neljä löytyy itsepalvelukahvila, jossa voi nauttia jäätelön tai hörpätä kahvin keskellä kukkaloistoa.
”Kahvila pyörii omillaan ja lisää ihmisten viihtyvyyttä. Olemme huomanneet, että kahvilassa istuskelu voi johtaa heräteostosten tekoon. Meillä on periaatteena, että kaikki esillä olevat kukat ovat myynnissä eli asiakas valitsee itse mitä haluaa ja kaikki työntekijämme osallistuvat asiakaspalveluun.”
Puutarhan kesäkauden valmistelu alkaa helmikuussa, kun Harri ja Pia Kohvakka alkavat ottaa kasvihuoneita käyttöön talven jäljiltä. Tänä vuonna maaliskuussa joukkoon liittyi yksi työntekijä ja kaksi työssäoppijaa. Sesonkiaikana palkkalistoilla on yli 10 ihmistä, joista työvuorossa on kerrallaan 5-7.
”Olemme saaneet hyvin työvoimaa. Meillä kaikki osallistuvat myös myyntiin, joten asiakkaita pitää pystyä palvelemaan suomeksi.”
Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina noin 400 000 euroa.
Trendit muuttuvat vähitellen
Kohvakoiden liikeideana on tarjota laaja valikoima kesäkukkia. Kannattavinta on myydä isoja amppeleita. Niiden valtakausi alkoi 1990-luvulla. Nykyään amppeleita myydään noin 6600 kappaletta. Kasvihuoneiden kukkivien kukkien amppelirivistöt ovat yksi niistä elämyksistä, joita Kohvakat haluavat tarjota asiakkailleen.
Puutarhassa ostajia odottaa alkukesästä 130 eri kasvilajia, ja niistä on tarjolla kaikkiaan yli 300 lajiketta.
”Yksittäisistä kesäkukista suosituin on pelargoni, josta meillä kasvatetaan lähemmäs 40 eri lajiketta. Niitä myydään kesässä noin 7500 purkkia.”
Kesäkukkien istutus on muuttunut viime vuosina. Enää asiakkaat eivät istuta kesäkukkiaan ulos kukkapenkkeihin, vaan kukkien annetaan kasvaa astioissa rakennetussa ympäristössä, kuten terasseilla.
Pia Kohvakka on huomannut, että kukkien ostoajankohta on aikaistunut. Kun kukat ostetaan rakennettuun ympäristöön, hallayöt eivät ole niin kohtalokkaita kesäkukille kuin kukkapenkeissä.
”Vielä 20 vuotta sitten toukokuussa myytiin kukista noin puolet. Nyt menee jo 85 prosenttia heti toukokuussa. Asiakkaat ostavat myös enemmän viherkasveja kuin aiemmin. Kun aloin 15 vuotta sitten kokeilla koristeheinien kasvatusta, silloin sitä vielä ihmeteltiin. Nykyään kukkia, viherkasveja, hopeaisia ja koristeheiniä yhdistellään rohkeammin.”
Suosikkiväritkin vaihtelevat. Tummanpunainen pelargoni ei enää käy kaupaksi entiseen malliin, vaan sen tilalle ovat tulleet vaaleanpunaiset ja valkoiset.
”Asiakkaat haluavat uusia, hemaisevan värisiä, vähän erikoisempia kukkasia.”
Yksi kesäkukkien ostajien kysymysten kestoaihe ovat hautakukat eli minkälaisia kukkasia kannattaisi istuttaa haudoille.
”Kesäbegonia on sitkein kestämään joka säässä, jollei paikka ole paahteinen. Haudoille kukat voi istuttaa laatikoihin, joissa on hyvä kasvualusta. Jos kukat istuttaa peltomultaan, maa tiivistyy, eivätkä kukkien juuret saa happea. Suurimmat virheet kukkien kanssa tekee ylipäätään, jos kasvualustaa ei valita oikein. Kun kasvin juuret voivat hyvin, kasvi voi hyvin.”
Hän muistuttaa myös, että kukkia ei kannata istuttaa liikaa, jos tietää, ettei ehdi hoitaa niitä.
”Kukkiahan istutetaan itselle iloksi. Jollei jonain kesänä ole aikaa niitä hoitaa, voi vaikka istuttaa vain yhden mieleisen, mutta hoitaa sen sitten hyvin. Kukista ei kannata tehdä riesaa itselleen.”
Mökkiläisille hän vinkkaa, että kukkia kannattaa istuttaa vaikka pataan, että ne pystyy kastelemaan kunnolla.
”Monet asiakkaat kyselevät kasvien hoitovinkkejä. Kun he haluavat pihasta kauniin, he myös yleensä noudattavat neuvoja. Kasveille kannattaa valita iso ruukku, oikea kasvupaikka ja laadukas kasvualusta. Haluamme myydä asiakkaillemme onnistumisen iloa.”
Turpeelle etsitään vaihtoehtoja
Kohvakat käyttävät kasvualustaa, jossa on 80 prosenttia vaaleaa rahkaturvetta ja 20 prosenttia rahkasammalta. Haukivuorellakin on turpeen nostoalueita, mutta niiltä nostetaan saraturvetta. Vaalea rahkaturve puolestaan nostetaan Länsi-Suomesta.
Katajakankaan puutarhalla halutaan olla etujoukoissa testaamassa turpeelle uusia vaihtoehtoja.
”Alamme testata ensimmäisten joukossa uudenlaista kasvualustaa, jossa on puolet rahkaturvetta. Meille on tulossa ensimmäisten joukossa kokeiluun myös biohajoava ruukku. On tärkeää, että jatkossakin ruukut pystytään täyttämään koneellisesti, ja ruukkujen hinta on järkevä”, Harri Kohvakka kertoo.
Hän on mukana alansa etujärjestön Kauppapuutarhaliitto ry:n toiminnassa. Tällä hetkellä edunvalvonnassa keskitytään kasvualustaan liittyviin asioihin.
”Kasvualusta on onnistuneen viljelyn perusta. Kasvien juurten hyvinvoinnista ei voida tinkiä. Turve ottaa hyvin veden vastaan ja vaikka ruukku olisi märkä, kasvien juurilta ei lopu ilmatila. Kokonaan turpeettomiin kasvualustoihin voi olla haastavaa siirtyä, mutta tutkimusta tehdään koko ajan.”
Maakunnan strategiat toteutuvat
Yrittäjäjärjestössä aktiivisesti toimiva Harri Kohvakka muistuttaa alueen päättäjille, miten vahvaa alkutuotanto on Haukivuoren alueella.
”Meillä on kehitetty täällä jo 1970-luvulta alkaen erikoiskasvien viljelyä. Täällä on pystyviä avomaan vihanneksia viljeleviä yrityksiä. Esimerkiksi 3T on maan suurimpia parsakaalin tuottajayrityksiä. Alkutuotannon lisäksi täällä on merkittävää metallialan yrittäjyyttä.”
Maakunnan strategiset painopistealueet metsä, vesi ja ruoka kuuluvat seudun arkeen.
”Me elämme täällä strategioita todeksi toisin kuin torin laidalla tapahtuu. Uskon, että maatalouden omavaraisuus on tässä maassa ehdoton välttämättömyys, eikä edes vaihtoehto.”
Kohvakka toivoisi, että Mikkeli tarkastelisi esimerkiksi maatalousrakennusten rakennuslupien hinnoittelua reilummaksi.
”Jos rakennuksen kehikon hinta on 80 000 euroa ja rakennusluvasta joutuu maksamaan 10 000 euroa, niin onhan siinä epäsuhta. Lisäarvon tuottajia ei saisi vetää ruoskalla selkään, vaan lupien hintojen pitäisi perustua toteutuneisiin kustannuksiin. Muuten kyseessä on vero, ei maksu. Tapauskohtaista harkintaa pitäisi olla, kun joku haluaa tuoda lisäarvoa yhteiseen kakkuun tällä seudulla.”
Haukivuorella alkutuotannon yrityksissä on paljon työvoimaa. Paikkakunnalle tulee kesäksi paljon työntekijöitä ulkomaita myöten. Heitä on myös muuttanut pysyvästi paikkakunnalle.
”Täällä kuulee harrastusporukoissakin montaa vierasta kieltä. Meidänkin alallamme eri puolilla maata on jo yrittäjinä useita maahan muuttaneita ihmisiä. He aloittavat yleensä yrittäjinä yrityskaupan kautta. Yrityksen arvo on yrittäjän osaamisessa, joten jatkajan haastetta helpottaa, jos hän on ehtinyt olla yrityksessä töissä ennen omistajanvaihdosta. Jokainen uusi ihminen merkitsee asuinseudulleen uutta elinvoimaa.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen