Lumettomuus pistää viilaamaan liiketoimintaa - Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy

Lumettomuus pistää viilaamaan liiketoimintaa

Ski Tornimäen yrittäjä Keijo Andersin

Lumeton talvi ei yllätä eteläsavolaisia yrityksiä, mutta ennakoimattomat säät kirittävät tekemään nopeita muutoksia viikoittaisiin rutiineihin.

Kun ns. tavallisena talvena Mikkelin Huoltotiimin väellä on 20-25 lumilähtökertaa, tänä vuonna ne jäivät helmikuun loppuun mennessä alle kymmeneen. Lumilähtö tarkoittaa noin viiden sentin lumikerrosta ja auraustarvetta.

Kun hiekoituskausikin on jäänyt lyhyeksi, mikkeliläisille taloyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille, on tehty tavallisesti kesällä tehtäviä töitä.

”Jotkut asiakkaat ovat tajunneet teettää meillä nyt puiden kaatoa, taajamametsänhoitoa, risukoiden raivausta ja kantojen jyrsintää. En muista, että kantoja olisi koskaan ennen jyrsitty tähän aikaan vuodesta”, 20 vuotta alalla ollut, yrityksen omistajiin nykyään kuuluva huoltomestari Eemeli Janhunen sanoo.

Yhtiön 35 työntekijästä kaksi kolmesta tekee tähän aikaan vuodesta yleensä töitä talven kanssa.

”Tällainen talvi näkyy liikevaihdossa, kun lumen aiheuttamat lisätyöt jäävät tilaamatta, mutta toisaalta kalustokuluja on vähemmän, eikä henkilöstölle tule ylityötunteja.”

Erilaisiin talvikeleihin yrityksessä varaudutaan tavallisestikin jättämällä ns. varastotyötä, kuten kaluston kunnossapitoa ja muita ei kiireellisiä töitä. Niitä tehdään yleensä pidempien pakkasjaksojen aikana, kun lumi- ja hiekoitustöitä ei ole.

”Tänä vuonna nuo työt oli tehty jo joulukuussa. Helmikuun alkupuolelta muutama mies on ollut jo hiekannostossa, vaikka sitä rajoittavatkin vielä yöpakkaset. Auran sijaan tänä talvena on ollut enemmän käyttöä harjalle.”

Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.
Mikkelin Huoltotiimi alkoi tehdä hiekannostoa asiakkailleen jo helmikuun alkupuolella. Huoltomestari Eemeli Janhunen muistelee, ettei koskaan ennen ole jyrsitty kantoja helmikuussa.

Puumala kiinnostaa ilman lumitakuutakin

Okkolan lomamökeilläkin Puumalan Niinisaaressa ehdittiin jo helmikuussa siistiä pihoja, kun lumitöitä ei ollut. Sähkölaskuja leuto talvi on pienentänyt. Tekemistä mökkivierailla on piisannut ilman lunta ja jäätäkin.

”Lumitakuuta ei ole voinut antaa tähän astikaan, vaan lumi on ollut plussaa. Jääkelitkin ovat olleet niin epävarmat, että olen paremminkin varoitellut asiakkaita menemästä jäälle, mutta pilkkimiehiä ei pidättele mikään”, yrittäjä Paula Okkola on huomannut.

Okkolan 17 lomamökin asukkaille on tehty Metso-hyvinvointipolku eli 1,5 kilometrin merkattu reitti. Lisäksi on katettuja nuotiokotia polttopuineen asiakkaiden käyttöön. Myös Puumalan Norppapolku palvelee hyvin talvellakin ja sen varrelle rakennetaan esteetöntä laavua.

”Onneksi täällä Puumalassa on alettu jo hyvissä ajoin satsaamaan reitteihin.”

Paula Okkola tuumii, että kieltämättä markkinointikärkeä voisi kirkastaa entisestään ja kertoa mitä kaikkea lumettomanakin talvena voi tehdä.

”Mökkilomalle tullaan olemaan perheen ja ystävien kanssa, nauttimaan hyvästä ruoasta ja saunasta. Aktiivinen tekeminen on vaan yksi osa lomaa ja vain osalle asiakkaita. Meidän mainoslauseemme on jo vuosikymmenet ollut: missähän saisi kerrankin olla rauhassa.”

Ski Tornimäki taitaa lumetuksen

Vuodesta 1992 Tornimäen laskettelukeskusta ensin osa-aikaisesti ja neljä vuotta myöhemmin täysipäiväisesti pyörittänyt Keijo Andersin tuumii, ettei tämä talvi mitenkään poikkeuksellinen ole ollut. Laskettelukeskus avasi porttinsa 7.12.

”Olisimme voineet avata aiemminkin, mutta lumenteko sähkönsiirtomaksuineen maksaa. Tilin teemme ennen joulua, kun täällä käyvät Helsingin seudulta mökkiläiset ja venäläisasiakkaat. Paikalliset alkoivat tulla vasta tammikuun lopulla. Mikkeliläiset lähtevät rinteeseen vasta, kun maassa on muutama sentti lunta. Se on jokin psykologinen ilmiö.”

Pariin vuoteen Saimaan jäällä ei ole ollut jäälatua, mikä on vaikuttanut laskettelukeskuksen kahvioon. Kunnon hiihtokeleillä murtomaahiihtäjiä saattaa tulla kahvioon 100-200 päivässä.

Andersin muistuttaa, että Tornimäki on ensimmäinen lumivarma laskettelukeskus Lahden Messilän yläpuolella. Hän toivoisikin, että Tornimäki näkyisi nykyistä paremmin kaupungin talvimatkailumarkkinoinnissa.

”Tänne pitäisi saada perheille monipuolinen talviliikuntapaikka, jossa olisi karuselleja. Myös mattohissi olisi tärkeä, mutta se on investointina sadan tuhannen euron luokkaa.”

Koululaisten määrä Tornimäellä on romahtanut sen jälkeen, kun kaupungit ja kunnat eivät ole enää maksaneet reissuja. Nykysäädösten mukaan perusopetukseen liittyvien asioiden pitää olla tasavertaisuuden takia kaikille ilmaisia eli enää retkiä ei voi rahoittaa keräyksin.

”Autottomia perheitä ja nuoria auttaisi, jos tänne olisi vaikka kaksi kertaa päivässä kuljetus keskustasta. Olemme sitä joskus kokeilleet torilta, mutta lähtöpaikka oli ilmeisesti väärä.”

Andersin jättää Tornimäen tänä talvena ja paikka on myynnissä. Rinteet ja hissit ovat kunnossa. Lumetuksestakin on kertynyt niin paljon kokemusta, että hän konsultoi ja suunnittelee rinteitä yhteistyökumppaninsa kanssa Baltian maissa ja Venäjällä.

”Meillä ovat isot asiat kunnossa. Moni käy täällä kokeilemassa lajia ja jää koukkuun. Myös niille, jotka käyvät kerran vuodessa Lapissa laskettelemassa, tekisi hyvää kartuttaa sitä ennen taitoja ns. kevyellä kausikortilla, jolloin mäessä tulisi käytyä 10-20 kertaa ennen reissua.”

Tornimäki on myös Xon-puiston moottorikelkka- ja mönkijäsafarien parkki ja siellä järjestetään värikuulatapahtumia.

Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.
Keijo Andersin päättää 1990-luvun alussa alkaneen uransa Ski Tornimäen yrittäjänä tähän kauteen ja jättää hyvässä kunnossa olevan paikan seuraavalle kehittäjälle.

Väylien hoito ollut haastavaa

Lahtelainen Viherpalvelut Hyvönen vastaa osasta Mikkelin kaupungin väyliä alihankkijoineen. Pakkasista vesikeliin vaihdellut keli on saanut nastarenkailla ajetut kadut reikiintymään. Myös soratiet ovat olleet koetuksella, kun vesikuopat ovat jäätyneet öisin.

”Kun ennen puhuttiin keväisistä kelirikoista, nyt niistä voi tulla ympärivuotisia”, työpäällikkö Tommi Juurinen tuumii.

Lunta ei ole ollut suojaamaan kasveja tai eliöitä. Runsaat tuulet ovat kaataneet puita ja jopa liikennemerkkejä.

”Jos merkkikanta on vanhaa ja pultit ruostuneet, merkkejä voi alkaa kaatuilla enemmänkin.”

Myös Hyvösen väki on jo raivannut vesakoita ja leikannut pensaitakin.

”Kerrankin on pystytty pitämään lomia ja pekkasia, kun ylitöitä ei ole kertynyt.”

Kalustoa pitää kuitenkin olla saatavilla koko ajan käsilumityövälineistä kuorma-autoihin.

”Kun tilanne on päällä, se on reaaliaikaista peliä, jossa yrityksen pitää selvitä säätä vastaan mahdollisimman hyvin. Jos aamukahdelta tiemestari saisi pitävän sääennusteen, ei olisi ongelmia. Nyt keli voi vaihtua neljä kertaa tunninkin sisällä.”

Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa kohteita hoitavalla yrityksellä on Mikkelissä vajaat 10 omaa työntekijää ja joukko alihankkijayrityksiä.

”Mikkeli on selvästi vakiintuneemman talven aluetta. Lahden Vesijärvi on ollut osittain jäätön.”

Kunnilla on suuri vastuu siitä, että väylät eivät ole liukkaita. Lahdessa on tänä talvena kokeiltu melttausta (suolausta) ja harjausta. Toissa talvena Lahdessa hiekoitettiin kevyen liikenteen väyliä pyöristetyllä sepelillä, joka ei riko renkaita. Muualla on kokeiltu myös lämmintä hiekkaa ja puurouhetta.

”Nyt kokeilemme Lahdessa kaliumformiaattia, joka levitetään yleensä rampista liuoksena tai lautaslevittimellä. Se on suolaa ympäristöystävällisempää, synteettisesti valmistettua ja bakteerituotanto hajottaa sen matkalla pohjaveteen hiilidioksidiksi ja vedeksi.”

Lauha sää näkyy sähkön kulutuksessa

Lumme Energia myy pääosin pohjoismaisissa vesivoimaloissa tuotettua sähköä. Pohjoisen runsaat lumimäärät ovat täyttäneet vesialtaat, mikä on heiluttanut hintoja.

Nykyään jo rakennusmääräykset edellyttävät energiatehokkaita ratkaisuja. Kehittynyt säätötekniikka antaa työkalut oman kulutuksen seurantaan. Tänä talvena kelit ovat näkyneet sähkön kulutuksessa.

”Marraskuussa sähkön kulutus oli vielä normaaliin verrattuna muutaman prosentin suurempaa, mutta väheni saman verran joulukuussa. Tammikuussa lauhtuminen vähensi kulutusta 15-20 prosenttia tavanomaisesta ja samanlainen sää jatkui helmikuussa”, liiketoimintajohtaja Mika Ahola sanoo.

Aurinkosähköstä on tullut tärkeä osa Lumme Energian liiketoimintaa. Yhtiö on pääomistajana Suomen suurimmassa aurinkosähköjärjestelmien toimittaja Solarigo Systems Oy:ssä, joka toimittaa järjestelmiä yrityksille ja teollisuudelle. Myös pienasiakkaiden kiinnostus aurinkosähköön kasvaa koko ajan.

”Pienasiakkaille toimitamme vuosittain satoja järjestelmiä, jotka täyttävät korkeimmat laatutasovaatimukset. Vaikka ylijäämäsähkön voi myydä takaisin verkkoon, paras hyöty investoinnille tulee, kun mitoittaa järjestelmän niin, että sähkön voi hyödyntää omaan käyttöön.”

Luonnon ääri-ilmiöt huolestuttavat Aholaa.

”Myrskyihin olemme oppineet jollain tavoin varautumaan, mutta täällä Pohjolassa sään vaihtelut vaikuttavat kulutuksen lisäksi voimakkaasti myös sähkön tuotantoon. Jos molempien osalta tulee voimakasta vaihtelua, se aiheuttaa epävakautta myös markkinoihin.”

Metsäkoneyrityksille haastava talvi

Antero Kiesiläisen metsäkoneyritys, Metsä-Kiesit Oy, pyörittää maastossa kuutta metsäkonetta. Tämä talvi jää yrittäjän mieleen lakoista, maailmanmarkkinoiden kysynnän keikkumisesta ja ennakoimattomista talvikeleistä. Maaston märkyys ja lumettomuus ovat haitanneet korjuuta samoin kuin pakkasten puuttuminen.

”Meillä ei ole kuitenkaan himmailtu. Olemme yrittäneet valita kohteita niin, että korjuuvaurioita ei tule.”

Tänä talvena metsään ei ole pystynyt jäädyttämään talviautoteitä, eikä puita ole voinut varastoida ns. peltovarastoihin. Kiesiläinen sanookin, että poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet paljon alan työllisyyteen ja lomautuksiakin on nähty.

”Ala on mennyt pitkälti puolilla valoilla tämän talven. Myöskään kuljetuksia tekevät automiehet eivät ole pystyneet hakemaan puita huonoilta teiltä. Nyt puuta saa jo pois teiden ääriltä. Kokonaisuudessaan tilanne normalisoituu varmaan kuitenkin vasta ensi syksynä.”

Talvikorjuu on vanha perinne, mutta paras korjuukausi alkaa Kiesiläisen mielestä heinäkuussa.

”Nyt kannattaisikin puukauppaa suunnittelevan miettiä, olisiko oma palsta talven sijaan kesäkorjuukelpoinen.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Valikko