Kirjoittanut: Jukka Kumpusalo, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Mikkelin yritysrakennetaulukko päivitetty 15.7. tuoreempaan versioon.
Tässä artikkelissa analysoidaan lyhyesti koronaepidemian vaikutuksia Mikkelissä verrattuna muuhun Suomeen. Artikkelin sisältö on tarkastamaton. Käytetyt tietolähteet esitetään artikkelin lopussa.
Mikkeli vaikuttaa selvinneen koronaepidemiasta keskimääräistä pienemmin vahingoin. Toukokuun loppuun 2020 mennessä valtakunnallinen työttömyysprosentti oli 16,5%, kun vastaava osuus Mikkelissä oli 15,7% ja Mikkelin seudulla 14,9%.
Työllisten määrän kehitys koronaepidemian aikana
Koronaepidemian taloudellisten vaikutusten jakautuminen vaikuttaa noudattavan pääsääntöisesti itse epidemian levinneisyyttä: pahiten koronaepidemiasta kärsineellä Uudellamaalla myös taloudelliset vaikutukset ovat olleet pahimmat. Uudenmaan työttömyysprosentti oli toukokuun lopussa 17%. Palkkasumma Vantaalla ja Helsingissä laski molemmissa yli 10%. Myös asumistuen hakijoiden osuus kasvoi suhteellisesti eniten Uudellamaalla.
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan palkkasumma on tarkastelualueen kaikille työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen summa ilman työsuhdeoptioita.
Poikkeuksia tilastoon kuitenkin mahtuu esimerkiksi alueellisen elinkeinorakenteen takia. Savonlinnassa, jossa tautitapauksia todettiin kesäkuuhun mennessä vain 12, alueellinen palkkasumma laski toukokuun loppuun mennessä 14% laskun ollessa maamme kaupungeista toiseksi suurin. Suurin euromääräinen pudotus palkkasummassa on ollut valtakunnallisesti teollisuudessa ja logistiikassa, joka näkynee Savonlinnan luvuissa.
Työttömyysprosentti määritellään työttömien osuutena työvoimasta. Mikkelissä työvoiman määrä on TE-keskusten tilastoinnissa 24 571 henkilöä, joka on 46,2% kaupungin väkiluvusta. Tässä artikkelissa työttömyys jaetaan kahteen osaan, eli lomautettujen määrään ja kokonaan työttömien määrään.
Työttömyysprosentin nopeaan kasvuun on Mikkelissä vaikuttanut erityisesti suuri lomautusten määrä. Lomautukset kääntyivät maaliskuussa jyrkkään nousuun, joka taittui vasta kesäkuussa. Haasteena on huhtikuusta alkaen ollut myös lomautusten kääntyminen kokonaan työttömyydeksi.
Lomautukset ovat yritykselle keino sopeuttaa kustannuksia, kun palkkojen maksuun käytettävä tulovirta on kokonaan tai osittain tyrehtynyt. Lomautus on usein lyhytaikainen: kun tulovirta palautuu, myös työllisyys palautuu.
Sen sijaan kokonaan työttömien määrän kasvu aiheuttaa Mikkelissä ja seudulla pidempiaikaisia ongelmia: työtä on vähemmän kuin kysyntää, tai työllisyyteen syntyy ns. kohtaanto-ongelma, jossa työttömien työnhakijoiden osaaminen ja työtä tarjoavien työnantajien tarpeet eivät kohtaa toisiaan. Kokonaan työttömyyden hoitoon tarvitaan voimakkaita työllisyystoimenpiteitä, joita voivat olla esimerkiksi yritysten kasvukannustimet, vientivetoisen uusyritystoiminnan tukeminen, ketterät koulutusmallit kohtaanto-ongelman ratkaisuun, työntekoon kannustava perusturva sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn suunnatut toimenpiteet. Yleisesti ottaen työttömyys on Suomessa ollut EU-27:n keskitasoa (6,7 % kesäkuussa 2020) korkeampi.
Koronaepidemia on lisännyt työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Eniten lomautuksista ovat kuitenkin toistaiseksi kärsineet palvelu- ja myyntialan työntekijät. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden määrä on kasvanut Mikkelissä ja koko Suomessa voimakkaasti. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Etelä-Savossa toukokuun lopussa 1174, mikä on yli 400 henkilöä tai 55% enemmän kuin vuotta aiemmin.
Koronaepidemian vaikutus elinkeinoihin
Mikkelin kaupungin elinkeinorakenne on hajautunut useaan tasavahvaan toimialaan, jonka vuoksi koronaepidemian vaikutukset nähtiin valtakunnallista tasoa heikompina. Hajautetun elinkeinorakenteen haittapuolena on, että vaikutuksia saatetaan nähdä pitkällä aikaväleillä sykleittäin.
Etelä-Savon maakuntakeskuksena Mikkeli on myös hallintokaupunki. Julkishallinto on energia-alan ohella ainoa ala, jossa työntekijöiden palkkasumma ei ole koronaepidemian aikana laskenut, vaan kustannukset ovat akuutin epidemian hoidon (työvoiman tarpeen) vuoksi pikemminkin kasvaneet. Tilanne ei kuitenkaan ole kestävä, vaan samanaikaisesti verokertymän alenemisen kanssa julkiset toimintamenot kasvavat ja näitä joudutaan rahoittamaan esimerkiksi velkarahalla tai omaisuuserien myynneillä.
Lähes kaikki toimialat ovat kärsineet koronaepidemiasta. Toimialoittain tarkasteltaessa pahiten kriisi on iskenyt majoitus- ja ravintola-aloille, matkailuun ja erikoistavarakauppaan sekä henkilöliikenteeseen. Suurin euromääräinen palkkasumman lasku on ollut teollisuudessa. Tukien osalta esimerkiksi suurimmat yksinyrittäjätuen saajaryhmät ovat parturi-kampaamot sekä hieronta- ja terapiapalvelut.
Noin puolet Mikkelin kaupungin yrityskannasta on hakenut jotain koronaepidemian vuoksi suunnattua yritystukea. Mikään tuki ei kuitenkaan korvaa menetyksiä täysimääräisenä, vaan kompensaatiot vaihtelevat ollen 20-50% yrityksille aiheutuneista menetyksistä. Kehitystuet ovat joissain tapauksissa saattaneet tuoda paremman lopputuloksen.
Merkittävä parannus oli työttömyysturvan väliaikainen laajentaminen koskemaan myös yrittäjiä. Toukokuun loppuun mennessä noin 1000 eteläsavolaista yrittäjää oli hakenut Kelan työttömyysturvaa. Yrittäjien kohdalla työttömyyden on katsottu olevan väliaikaista, jonka vuoksi näitä ei ole otettu huomioon virallisia työttömyyslukuja laskettaessa. Työttömyysturvaa saavien yrittäjien vaikutus työttömyysprosenttiin olisi reilu 2 prosenttiyksikköä.
Maalis-kesäkuussa Mikkeliin rekisteröitiin 64 uutta yritystä. Samaan aikaan 110 lopetti yritystoiminnan. Osalla lopettamisen syy ovat olleet talousvaikeudet, mutta merkittävä osa lopettaneista yrityksistä on ollut taloudellisesti terveitä ja päätös lopettamisesta on kenties kypsynyt jo pidempään. Koronaepidemia vaikuttaa vauhdittaneen näiden lopettamissuunnitelmien toteuttamista.
Seuraava taulukko esittää Mikkelin kaupungin yksityisten työpaikkojen osuutta toimialoittain.
Lomautukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea palvelualoille. Mikkelin elinkeinorakenteen ja työpaikkojen kannalta vakava isku on, mikäli muilla suurilla toimialoilla, kuten teollisuudessa tai rakennusalalla nähdään voimakkaita jälkivaikutuksia. Myös maa- metsä ja kalatalous ja vapaa-ajan asutus tuottavat merkittäviä toimialat ylittäviä vaikutuksia. Jälkivaikutuksia arvioidaan yleisesti tulevan ja esimerkkejä voivat olla mm. teollisuuden ja rakennusalan kysynnän heikkeneminen. Ennakkotietoja ilmiöstä on jo: valtakunnallisesti teollisuuden tilauksia saatiin toukokuussa 28,4% vähemmän kuin vuosi sitten. Tilausmäärät ovat laskeneet nyt viisi kuukautta peräkkäin ja tammi-toukokuun tarkastelujaksolla tilaukset ovat vähentyneet 12,2%. Tilauskanta on heikentynyt erityisesti paperi- ja kartonkituotteiden toimialalla ja metalliteollisuudessa, molemmissa noin 30 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että molemmilla aloilla kuukausivaihtelu on tyypillistä. Nämä toimialat ovat toistaiseksi osoittautuneet jälkisyklisiksi, eli nopean koronaepidemian vaikutusten arvioidaan iskevän viiveellä.
Vapaa-ajan asutuksen tuottama palvelujen kysyntä on koronarajoitusten purkamisen jälkeen osoittautunut monin paikoin jopa tavanomaista vuotta vilkkaammaksi. Toisaalta jo iskun saaneen palvelualan lisäksi kaupungin teollisuuden, rakentamisen ja maa- ja metsätalouden yritystoimintaa ja kehitystoimintaa olisi nyt olennaista tukea esimerkiksi hankintapolitiikalla, kehitystoimin ja edunvalvontatoimin, joilla myös valtion toteuttamia elvyttäviä hankkeita saataisiin alueelle. Esimerkiksi Mikkelin kaupungin vuosille 2020-2023 suunnitteleman 136,7 MEUR investointiohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 1775-2050 henkilötyövuotta riippuen siitä, kuinka suuri osa ohjelmasta kohdistuu infrastruktuuriin.
Suorien vaikutusten vanavedessä tulee kunnallisverovaikutus
Mikkelin kaupungin kannalta merkittävä tekijä on, miltä osin Suomen valtio korvaa koronaepidemiasta aiheutuvia kustannuksia. Tätä keskustelua ei ole vielä käyty loppuun.
Aiheutuneet kustannukset voidaan jakaa koronaepidemiasta johtuviin kasvaneisiin toimintakustannuksiin sekä välillisiin kustannuksiin, joita ovat esimerkiksi verokertymän aleneminen vuoden 2020 osalta.
Verokertymän aleneman osalta alueellinen palkkasumma on ensivaiheen mittari, josta saadaan karkea arvio verokertymästä. Kertymätilasto valmistuu noin kuukauden viiveellä, joten kesäkuun lopussa saatiin tiedot toukokuun palkkassummakertymästä.
Merkittävästä alenemasta huolimatta Mikkeli edustaa valtakunnallista keskitasoa: palkkasumma laski toukokuussa 8,2% vuoteen 2019 verrattuna, kun Etelä-Savossa esimerkiksi Savonlinnan osalta laskua oli 14%.
Jos ajatellaan, että Mikkelin kaupungin kunnallisverotulot vuonna 2019 olivat 204,3 miljoonaa euroa, merkitsee yksin toukokuun 8,2% lasku palkkasummassa jo lähes 1,4 miljoonan euron vajetta kaupungin verokertymässä olettaen, ettei kaupungin väliluku samalla muuttuisi. Julkisen talouden ja palvelujen kannalta toivottavaa on, että koronaepidemian aiheuttama lasku palkkasummassa jäisi lyhytaikaiseksi. Seuraava päivitys palkkasumman kehittymisestä saadaan elokuun alussa.
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy jatkaa koronavaikutusten arviointia, palataan jälleen elokuun alussa.
Lähteet:
Työllisyyskatsaus, toukokuu 2020, Työ- ja elinkeinoministeriö http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162332/TKAT_Touko_2020.pdf
Etelä-Savon TE-toimiston ennakkotiedot, kesäkuu 2020
Tilannehuoneen raportti 2.7.2020, Helsinki Graduate School of Economics
https://www.helsinkigse.fi/corona/tilannehuoneen-raportti-02-07-2020-viimeisimmat-kehityskulut-tyomarkkinoilla-kotitalouksissa-ja-yrityksissa/
Työttömyystietoja Etelä-Savosta 31.5.2020, Etelä-Savon Maakuntaliitto https://www.esavo.fi/resources/public/Tietoa-Etela-Savosta/Tilastot/Ty%C3%B6llisyys/tyottomyys_05_2020.pdf
Alueellinen tilannekuva ja kehitysnäkymät, Työ- ja elinkeinoministeriö https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162320/TEM_2020_35.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työmarkkinaennuste: Työllisyys voi notkahtaa pelättyä vähemmän, mutta riski heikosta työllisyyskehityksestä on merkittävä, Työ- ja elinkeinoministeriö 24.6.2020
https://tem.fi/-/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-voi-notkahtaa-pelattya-vahemman-mutta-riski-heikosta-tyollisyyskehityksesta-on-merkittava
Teollisuuden uudet tilaukset, Tilastokeskus
https://www.stat.fi/til/teul/index.html
Työllisyyden kuukausivertailu Mikkelissä, koostanut Jukka Kumpusalo
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy