Mikkelin keskusta-alueen tyhjät liiketilat ovat vähentyneet keväästä 11 liiketilalla. Tyhjiin liiketiloihin on avautunut muun muassa toimistoja ja arkisin auki olevaa palveluliiketoimintaa.
Lauantaisin aukiolevien kauppojen määrä on valtakunnallisen trendin mukaisesti vähentynyt myös Mikkelissä. Ravintoloiden määrä on sen sijaan pysynyt samalla tasolla. Mikkelissä on peräti 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa.
Keskustan elinvoimaa on seurattu kaupunkikeskustat ry:n menetelmällä vuodesta 2015 alkaen vuosittain keväisin. Laskenta tehdään kaupungin toimeksiantona. Menetelmässä seurataan liiketilojen käyttöä ja käyttöastetta.
Nyt tehty marraskuun laskenta oli välipäivitys, jonka avulla selvitetään, miten elinvoima on kehittynyt koronakevään ja kesän jälkeen. Syksyn päivityskartoitus tehtiin 16.11.2020 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:n toimesta.
Mikkelissä on verrattain vähän tyhjiä liikehuoneistoja keskustan alueella. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt keväästä 11 kappaleella ollen nyt 21 tyhjää liikehuoneistoa. Tämä tarkoittaa, että tyhjien huoneistojen prosenttiosuus kaikista käytössä olevista keskustan liikehuoneistoista on 5,07 prosenttia, joka valtakunnan keskiarvoon (11,0% / kevät 2020) verrattuna on alhainen. Kartoitushetkellä koronan vuoksi tilapäisesti suljettuja toimipaikkoja oli kaksi.
Vaikka valtakunnallisen trendin mukaisesti varsinaisten kivijalkakauppojen määrä vähentyy myös Mikkelissä, tiloihin on löytynyt muita toimijoita kuten arkisia palveluja ja toimistoja.
Koronakevään tiedetään kurittaneen kauppa- ja palveluyrityksiä, erityisesti erikoiskauppaa ja ravintoloita. Kartoituksen mukaan koronan tämänhetkiset vaikutukset näyttäytyvät Mikkelin keskustassa vähäisinä.
Keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy:stä kommentoi kartoituksen tulosta ja pohtii koronan ja etätyön mahdollisia vaikutuksia ravintolatoimintaan.
– Lauantaisin palvelevat kaupat ja ravintolat lisäävät elinvoimaa, tyhjät liiketilat puolestaan vähentävät sitä. Kaupunkikeskustoissa kauppojen määrä on laskenut vuosi vuodelta, näin myös Mikkelissä (nyt 113 kpl). Ravintoloiden määrä sen sijaan on pysynyt samalla tasolla – Mikkelissä on 50 lauantaisin palvelevaa kahvilaa ja ravintolaa. Jatkossa nähdään, kuinka ravintola-ala kokonaisuutena tulee selviämään etätyösuositusten ja toiminnan rajoitusten aiheuttamasta kysynnän laskusta.
Myös Mikke ry:n toiminnanjohtaja Kati Häkkinen on ilahtunut kartoituksen tuloksesta.
– Mikkelin keskustassa on erittäin palveleva ja laadukas tarjonta. Verrattuna useaan kaupunkikeskustaan, meiltä puuttuvat suuret kansainväliset ketjut, mikä mielestäni kertoo meistä mikkeliläisistä kuluttajina. Tykkäämme edelleen ostaa pienemmiltä toimijoilta. Olen todella ylpeä kaikista keskustan yrittäjistä ja toimijoista, jotka ovat venyneet äärirajoille koronan keskellä. Edelleen jatkamme yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä etsimme ratkaisuja, joilla pääsemme ensi kevään yli.
Kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä pohtii asiaa kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta.
– Tieto liiketilojen positiivisesta käyttöasteen muutoksesta Mikkelin keskustassa on ilman muuta kaupungin elinvoimaisuuden kannalta hieno uutinen. Se näkyy positiivisesti, niin asiointimahdollisuuksia ja palveluja haluavalle kuluttajalle, yritystoiminnalle ja yleisemminkin kaupunkikuvan yleisilmeessä. Samalla se kertoo mikkeliläisten yritysten muuntautumiskyvystä vaikeassa koronaepidemiassa, joka on vaikuttanut merkittävästi perinteiseen asiakaskäyttäytymiseen.
– Merkille pantavaa tilanteessa on, että keskusta-alueelle on säännöllisesti syntynyt uusia kerrostaloinvestointeja ja asukasluku on näin ollut kasvussa. Asukasluvun kehitys tukee erityisesti näissä tilastossa näkyviä keskustan ja markkinatorin liiketoimintoja. Kaupunkia tulee kehittää myös keskustan elinvoimaisuuden kehittymisestä huolehtien. Viimeisestä kaupungin omasta merkittävimmästä investointipanostuksesta alkaa olemaan kymmenkunta vuotta, joten tämä tilastotuloskin kannustaa miettimään kaupungin omia toimia kehityksen jatkuvuuden varmistamiseksi.