fbpx

Mikkelin Kiertotalouspäivät tarjoaa tietoa vastuullisesta kuluttamisesta 10.4.2025 Kauppakeskus Stellassa

Mikkelin Kiertotalouspäivät 10. huhtikuuta tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaikille kiertotaloudesta ja vastuullisesta kuluttamisesta kiinnostuneille. Päivän aikana Kauppakeskus Stellan Tähtitorin lavalla on muun muassa asiantuntijapuheenvuoroja, tietovisa ja Kestävä Design -muotinäytös. Esittelypisteissä käsitellään kiertotalouden eri osa-alueita osallistavalla ja mielenkiintoisella tavalla.

Tapahtuman järjestävät poikkeuksellisen monipuolinen joukko oppilaitoksia, korkeakouluja, yrityksiä, järjestöjä sekä julkisia toimijoita, jotka yhdessä rakentavat Mikkelin Kiertotalouspäivistä kiertotaloutta edistävän kaupunkilaisten kohtaamispaikan. Tapahtuman juontaa Mika Aro.

Lavaohjelma (muutokset mahdollisia)

Klo 10-11

  • Mikkelin Kiertotalouspäivien avaus: Mikkelin kaupungin hallintojohtaja Ari Liikanen ja musiikkiesitys, Päämajakoulun musiikkiluokka 5m.
  • Kiertotaloustietovisa, Ympäristöteknologian opiskelijat, Xamk.

Klo 11-12

  • Omavaraisuutta omasta puutarhasta kotitalouden ravinteita kierrättämällä, Helena Pakkanen, Vihermissio.
  • Vastuullinen kuluttaminen, Henna Mäntylä, Savo-Karjalan Luontoliitto.

Klo 12-13

  • Esittelypisteiden haastatteluja.
  • Tietoa ja vinkkejä sähkön kulutukseen, Heikki Majanen, Mikkelin Seudun omakotiyhdistys.

Klo 13-14

  • Kestävä Design -muotinäytös, Esedun opiskelijat.
  • Second hand on muotia: haastattelussa Heli Pitkänen, Kuplas Oy, ja infoa Kellarikirppis-tapahtumasta 12.4.2025 Kauppakeskus Akselissa.

Klo 14-15

  • Kiertotaloustietovisa, Ympäristöteknologian opiskelijat, Xamk.
  • Haastatteluja ja puheenvuoroja kiertotaloudesta ja vastuullisuudesta.

Klo 15-16

  • Kestävä Design -muotinäytös, Esedun opiskelijat.
  • Kiertotalouspäivien päätös.

Lauantaina 12.4. klo 10-14 Kuplas järjestää Kiertotalouspäivien Jatkot Kellarikirppiksen merkeissä kauppakeskus Akselin pohjakerroksessa. Tiedot ja pöytävaraukset: kuplas.fi/tapahtumat

Järjestäjät

Mikkelin Kiertotalouspäiviä ovat mukana järjestämässä: Mikkelin kaupunki, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Etelä-Savon ammattiopisto, Hukkapuu Oy, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kuplas Oy, Lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka Koppa, Metsäsairila Oy, Mikkelin Seutukirjasto, Mikkelin Seudun omakotiliitto, Pirtin Kehräämö, Savo-Karjalan Luontoliitto, Ympäristöteknologian insinööri -koulutuksen opiskelijat Xamk, ViaDia Mikkeli ry, Vihermissio, sekä LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto.

Mukana olevat hankkeet

  • Jakamistalouden Kehittäminen Etelä-Savossa, toteuttaja MikseiMikkeli, ja hanke on EU:n osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.
  • Laiturilla 3 – vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja hiilijalanjälki -hanke, toteuttaja MikseiMikkeli, hanke on EU:n osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto
  • BEM osaamiskeskus III -hanke, toteuttajat: Mikkelin kaupunki ja MikseiMikkeli, hanke on EU:n osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.
  • Arctic Water Excellence –AWE-hanke, toteuttaja: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja tuen on myöntänyt Pohjois-Savon liitto.
  • Kokonaiskestäviä ratkaisuja käytöstä poistuneille turvemaille Etelä-Savossa KORTES -hanke, toteuttajat: LUT-yliopisto ja Helsingin yliopisto. hanke on EU:n osarahoittama ja rahoituksen ovat myöntäneet Etelä-Savon maakuntaliitto ja Suur-Savon Energiasäätiö, sekä Mikkelin yliopistokeskus.
  • Kuivikelantojen hyödyntäminen biokaasutuotannossa ja pelloilla biolannoitteena (KUPELA), toteuttajat: LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu, hanke on EU:n osarahoittama ja rahoituksen ovat myöntäneet Etelä-Savon maakuntaliitto ja Suur-Savon Energiasäätiö.
  • Biohiili rakennusmateriaalina – DemoMelu -hankekokonaisuus, toteuttajat: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, MikseiMikkeli ja Mikkelin kaupunki, hankekokonaisuus on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Johanna Järvinen, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
johanna.jarvinen@mikseimikkeli.fi, puh. 050 465 5320

Jenina Luotolampi, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
jenina.luotolampi@mikseimikkeli.fi, puh. 050 3459 403

Jukureiden 22.3. Play Out -otteluun 200 lippua uusille yrittäjille

Tervetuloa Jukurit-Pelicans -otteluun 22.3. Let’s Go Areenalle! Panos on yksiselitteinen: meijän tulevaisuus.

Jukurit pelaa liigahistoriansa tärkeimmät ottelut, kun Liigan Play Out -sarjassa vastaan luistelee Lahden Pelicans. Play Out -otteluparin voittaja säilyttää paikkansa Liigassa ja häviäjän pelit jatkuvat taistellen liigapaikasta karsintaotteluissa Mestiksen mestaria vastaan.

MikseiMikkeli tarjoaa lauantain 22.3. ensimmäiseen Play Out -otteluun 200 kpl istumapaikkalippuja vuonna 2024 ja 2025 perustettujen yritysten yrittäjille. Lippuja on varattavissa 2 kpl / hlö.

Varaa lippusi täyttämällä verkkolomake.

Lauantaina 22.3. Jukurit-Pelicans -ottelun kiekko tippuu jäähän klo 17.00 ja Let’s Go Areenan ovet avataan klo 16.00.

Varatut liput on noudettavissa nimellänne Let’s Go Areenan pääovilta klo 16 alkaen.

Koko heimon tuki on nyt tärkeämpää kuin koskaan!

Asfalttisella kiitoradalla seisoo pienen lentokoneen kokoinen drone.

Drone Seminar 23.4. Mikkelissä: missä mennään miehittämättömän ilmailun toimialalla?

Suomi on osa isoa kansainvälisesti toimivaa miehittämättömän ilmailun toimialaa, mutta mitä tapahtuu tulevaisuudessa?

Drone Seminar -tapahtumassa 23.4. Mikkelin Mikaelissa näet laajan kattauksen droneja lähietäisyydeltä ja kuulet alan asiantuntijoiden näkemyksiä turvallisuudesta, osaamisesta ja koulutuksesta. Niin yritysten kuin myös viranhaltijoiden on tärkeää ymmärtää miehittämättömän ilmailun nykytila ja erityisesti se, miten kunnat voisivat varautua tulevaisuuteen.

Englanninkielisessä seminaarissa puhujina ovat kansanedustaja Jarno Limnell sekä Tommi Manninen, Summa Defence Oy, Lauri Lilja, Insta Oy, Tommi Oravasaari, XAMK ja Minna Salo, VTT. Tilaisuuden avaavat Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen ja Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen.

Aikataulu keskiviikkona 23.4. Mikaelissa:
09.30 Showroom aukeaa
11.00 Seminaari alkaa
13.00 lounastauko
16.00 Seminaari päättyy
17.00 Showroom sulkee ovensa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tutustu tapahtumaan täällä: Drone Seminar

Tapahtuman järjestää Mikkelin kehitysyhtiö Miksein hallinnoima Keula kohti Mikkeliä -hanke, jossa katse on pitkällä tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotteistetaan miehittämättömän ilmailun koulutusympäristö, tuotteistetaan lentoyhteyksiä Mikkelin lentoasemalle tilauslento-operaattoreiden kanssa, ja perustetaan kumppanuusmalli suurempien tapahtumien tuottamiseksi Mikkelissä ja Mikkelin lentoasemalla. Keula kohti Mikkeliä-hanke on rahoitettu Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahasta. Hankkeen rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

seinäelementit muodostavat puolikkaan suorakaiteen, maassa on turkoosi matto, jonka päällä korkeita messupöytiä ja messutuoleja. Yläilmoissa on neliö, jossa on lukuisia logoja.

Lähde MikseiMikkelin mukaan Alihankintamessuille 30.9.–2.10.2025

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:llä on tänäkin vuonna varattuna osastopaikka Tampereen Messujen alihankintamessuilta. Yhteisosastolle mahtuu 4-6 Mikkelin seudun yritystä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Osaston toteuttaa Messupojat Oy Naarajärveltä. Oheinen havainnekuva on viime vuoden messuilta, jolloin kustannukset olivat noin 3.000 €/yritys. Tämän vuoden osasto toteutetaan samankaltaisena.

Kysy lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan!

Hannele Hynninen, kehittämispäällikkö
hannele.hynninen@mikseimikkeli.fi
puh. 044 794 2217.

Tarkempia tietoa tapahtumasta voit lukea Alihankintamessujen kotisivuilta, josta löytyy myös tilastot vuoden 2024 kävijöistä.

Sinertävässä valossa pitkät rivit korkeita, mustia palvelinkaappeja, joiden sisällä vilkkuvat siniset ja vihreät LED-valot.

Datakeskusten aluetaloudelliset vaikutukset Mikkelissä merkittäviä

Datakeskuksista on käyty viime viikkoina aktiivista julkista keskustelua, ja media on uutisoinut aiheesta laajasti. Asiantuntijat ovat korostaneet datakeskusten merkitystä alueiden elinvoimalle, mutta myös niiden energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyviä kysymyksiä.

Mikkelissä datakeskusliiketoiminnan vaikutuksia on arvioitu jo vuonna 2020. Tuolloin laadittu selvitys osoitti, että mahdollinen suuruusluokaltaan 100  miljoonan euron datakeskusinvestointi toisi kaupunkiin merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä.

Rakentamisen aikana työllisyysvaikutus olisi noin 940 henkilötyövuotta, joista Mikkeliin arvioitiin kohdistuvan 840 henkilötyövuotta. Toiminnan aikana keskuksen suora ja välillinen työllisyysvaikutus olisi noin 110 henkilötyövuotta vuodessa, joista 100 Mikkeliin.

Verokertymästä kaupungille laskettiin muodostuvan vuositasolla noin 1,1 miljoonaa euroa, koostuen kunnallisveroista, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. Lisäksi rakennusvaiheen arvioitiin tuottavan noin 5,6 miljoonaa euroa kaupungin kassaan.

Uudet työpaikat ja investoinnin myötä lisääntyvä kulutus heijastuisivat myönteisesti myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen, palveluihin ja kauppaan.

Datakeskuksen vaikutukset ulottuisivat myös paikalliseen yritystoimintaan ja osaamiskeskittymään. Mikkelissä on jo ennestään valtakunnallisesti merkittävä arkistoinnin, digitoinnin ja tiedonhallinnan osaamiskeskittymä, Memory Campus. Uusi datakeskus voisi vahvistaa tätä ekosysteemiä ja synnyttää uusia yhteistyömahdollisuuksia niin IT-alalla kuin palvelusektorilla.

Pitkällä aikavälillä investointi voisi myös lisätä Mikkelin vetovoimaa teknologian ja innovaatioiden kaupunkina. Selvityksen mukaan datakeskukset voivat toimia referenssinä muille saman alan toimijoille, mikä voi houkutella uusia investointeja alueelle. Esimerkiksi Haminassa Googlen alkuperäinen investointi johti myöhempiin lisäinvestointeihin.

Huomionarvoista on, että viime aikoina Mikkeliin julkistettujen datakeskusinvestointien kokoluokka on nykyhetkellä yhteensä lähes kymmenkertainen raportissa arvioituun verrattuna. Tämä korostaa, kuinka merkittävistä investoinneista on kyse ja miten ne voivat muokata kaupunkien elinvoimaa ja taloutta pitkällä aikavälillä.

Lue tästä loppuraportti 30.11.2020, linkki aukeaa pdf-tiedostona.

sinisävyisen maisemakuvan päällä on tekstiä.

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland -koulutussarja

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland – koulutussarjassa keväällä 2025 käsitellään liiketoimintamahdollisuuksia NATON, Puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden kanssa.

Itä-Suomen yhteiset koulutukset on suunnattu puolustus-, turvallisuus- ja kaksoiskäyttötuotealoilla toimiville ja sinne haluaville yrityksille. Ne tarjoavat syvällistä tietoa ja käytännön vinkkejä siitä, miten yritykset voivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja menestyä alalla.

Tervetuloa verkostoitumaan alan asiantuntijoiden kanssa ja saamaan arvokasta tietoa, joka auttaa yritystäsi kasvamaan ja kehittymään.

Sisältö ja tavoitteet

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland – koulutussarjan tavoitteena on tarjota yrityksille käytännönläheisiä työkaluja ja lähestymistapoja, joiden avulla ne voivat menestyä dynaamisella ja vaativalla puolustus- ja turvallisuussektorilla.

Ohjelma käsittelee muun muassa:

  • Yhteistyömahdollisuuksia NATOn ja Puolustusvoimien kanssa.
  • Puolustusteollisuuden tarjoamia kasvumahdollisuuksia.
  • Parhaita käytäntöjä liiketoiminnan kehittämiseksi alalla.

Verkostoidu ja opi alan huippuosaajilta

Osallistujilla on ainutlaatuinen tilaisuus kuulla alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja vaihtaa ajatuksia muiden osallistujien kanssa. Koulutukset tarjoavat paitsi arvokasta tietoa, myös mahdollisuuden luoda tärkeitä kontakteja, jotka voivat edistää liiketoiminnan kasvua ja kehitystä.

Kenelle?

Liiketoimintamahdollisuudet puolustus- ja turvallisuussektorilla Borderland – koulutussarja on suunnattu kaikille yrityksille, jotka toimivat tai haluavat laajentaa toimintaansa puolustus- ja turvallisuusalalle sekä kaksikäyttötuotteiden pariin.

Älä jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä – lähde mukaan Borderland-koulutussarjaan ja ota seuraava askel liiketoimintasi kehittämisessä!

Lisätiedot

Lisätietoja kannatta kysäistä Ollilta tai Outilta:

Olli Marjalaakso, kehitysjohtaja, puh. 045 317 2651, olli.marjalaakso@mikseimikkeli.fi
Outi Suoninen, projektipäällikkö, puh. 040 543 8350, outi.suoninen@mikseimikkeli.fi.

Aikataulu ja sisältö

Koulutusten aiheet tarkentuvat ja koulutusten suunnittelussa otetaan huomioon yritysten tarpeita ja toiveita.

Osio 2: 26.3.2025 klo 14-15

Toimittajaksi Puolustusvoimille? Hankintaprosessi step by step:

  • Yhteydet
  • Vaatimukset
  • Rahoitusvaihtoehdot
  • Markkinointi ja myynti
  • Case esimerkki (alihankintaketju)
  • Keskustelua.

Puheenvuoro: Timo Vetri, hankinta-alan johtaja, Pääesikunta.

Live-tapahtuma Joensuu/Kuopio/Savonlinna/Mikkeli ja etänä Microsoft Teams.

Ilmoittaudu tästä.

Osio 3
: 24.4.2025 klo 14-15

Tapahtumapaikka tarkentuu.

Toimittajaksi Natolle? Vaatimukset ja mahdollisuudet

  • Kuka tilaa?
  • Mistä vaatimukset?
  • Keneen otetaan yhteys?
  • Jo toiminnassa mukana olevan yrityksen puheenvuoro
  • Mistä tukea? (rahoitus)
  • Markkinointi ja myynti.


Osio 4: 
22.5.2025 klo 14-15

Ohjelma ja tahtumapaikka tarkentuvat.

Menneet modulit

Osio 1: 13.2.2025 klo 14-15 // Etätoteutus Microsoft Teams

Johdanto aiheeseen ja koulutuskokonaisuuteen:

  • Tilaisuuden avaus, Jukka Kopra, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
  • Puolustustarvikealanverkostot yrityksille; case Savo Defence sekä Team Finland verkoston tuki, 
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Karoliina Tilaeus
  • Etelä-Savon Ely-keskus
- Borderland- koulutuskokonaisuuden esittely ja keskustelu yritysten tarpeista. 
Key Account Manager / ICT Hub & Digital Border Security Mervi Huttunen,  Business Joensuu.

 

Koulutussarjaa on järjestämässä MikseiMikkelin hallinnoima Etelä-Savo Goes Global -hanke, jonka keskiössä on eteläsavolaisten yrityksien vientivalmiuksien, vienninedistämistyön ja toimintamallien käytännönläheinen kehittäminen kokoamalla maakunnan keskeiset yritysten vientiä edistävät toimijat yhteen. Hanke on saanut EU-osarahoituksen ja rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

 

Pilvien yläpuolelta paistava aurinko heijastaa säteensä mereen jossa on pieniä saaria

Viisi Interreg-hanketta tuo Mikkeliin suoraa EU-rahaa 2,5 miljoonaa euroa

Nyt saatiin todella hyviä uutisia! Kaikkiaan viisi Interreg Central Baltic -ohjelman neljännelle hakukierrokselle jätettyä hankehakemusta meni läpi ja Mikkeliin saadaan suoraa EU-rahaa 2,5 miljoonaa euroa.

Interreg Central Baltic 2021–2027 -ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Ohjelmasta tuetaan aluekehityksen tavoitteita, vahvistetaan Itämeren aluetta eurooppalaisena talousalueena sekä etsitään yhteisiä ratkaisuja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden haasteisiin.

Mikkelin kehitysyhtiö Mikseille myönnetyt Interreg Central Baltic -ohjelman viisi hanketta liittyvät vesiliiketoimintaan ja -tutkimukseen, työllistymiseen sekä matkailuun.

Kolmessa vesiliiketoiminnan edistämiseen tähtäävien hankkeiden keskiössä ovat jäteveden teollinen uusiokäyttö sekä Itämeren mikromuovipäästöjen ja PFAS-kuormituksen vähentäminen.

Neljäs hanke edistää harvaan asuttujen alueiden nuorten työllistymistä tekstiili- ja muotialalla lisäämällä kestävää liiketoimintaosaamista sekä yrittäjyyden taitoja.

Viidennessä hankkeessa keskitytään Itä-Suomen matkailutarjonnan monipuolistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen rajat ylittävän yhteistyön avulla EU:n ulkopuolisilla markkinoilla.

”Hankkeissa yrityksillä on mahdollisuus testata, pilotoida ja kehittää vesialan innovaatioitaan sekä kaupallistaa niitä tiiviissä yhteistyössä kuntasektorin kanssa. Lisäksi yritykset saavat tietoa EU:n tulevista vaatimuksista, jotta ne voivat kehittää jätevedenpuhdistamoille säädökset täyttäviä teknisiä ratkaisuja samalla edistäen omaa liiketoimintaansa”, kuvaa Saija Tillgren, projektipäällikkö ja asiantuntija Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä.

”Toivon eteläsavolaisten yritysten aktiivista osallistumista hankkeen toimenpiteisiin, jotta ne pääsevät konkreettisesti parantamaan valmiuttaan kasvaa ja kansainvälistyä. Tässä on myös loistava tilaisuus verkostoitua eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja hankkia uusia asiakkaita”, Tillgren päättää.

Myönnetyt viisi hanketta ovat kolmivuotisia. Hankehakemusten kirjoittaminen on toteutettu Miksein hallinnoiman Suuntana Interreg ja Horisontti Eurooppa -hankkeen puitteissa. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon Maakuntaliitto.

Joukko ihmisiä seisoo ison kallioseinämän edessä

Mikkelin matkailuyrittäjät hakivat oppia Ranskasta – kalliotaide ja kulttuurimatkailu keskiössä

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishankkeen yrittäjät osallistuivat marraskuussa 2024 opintomatkalle Ranskan Ariègen alueelle. Matkan tavoitteena oli syventyä kalliotaidekohteiden hyödyntämiseen matkailussa, vahvistaa yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa sekä ammentaa ideoita kestävän kulttuurimatkailun kehittämiseen. Mukana matkalla olivat Uhkua Oy, Yöveden Ateljeekoti, Savo Nature Oy, RIB-Saimaa, sekä Mikkelin oppaitten Helena Partanen ja Elsi Heimonen-Kerkelä.

Viisipäiväisen matkan aikana yrittäjäryhmä vieraili Bédeilhacin ja Niauxin esihistoriallisissa luolissa, joissa sijaitsee jopa 14 000 vuotta vanhaa kalliotaidetta. Lisäksi ohjelmassa oli osallistuminen Prehistoric Rock Art Trails (PRAT) -verkoston seminaariin ja vuosikokoukseen, jossa keskusteltiin kalliotaiteen matkailullisesta potentiaalista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Uusia oivalluksia, verkostoitumista ja yhteistyömahdollisuuksia

Matkalta saadut opit vahvistivat suomalaisten kalliotaidekohteiden, kuten Astuvansalmen kalliomaalausten, merkitystä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Yrittäjät näkivät erityisesti tarinallistamisen ja kohderyhmäajattelun keskeisinä tekijöinä kulttuurimatkailun kehittämisessä.

”Matka kirkasti ajatusta siitä, miten voimme hyödyntää kalliotaidetta osana matkailupalveluita. Esimerkiksi opastettujen kierrosten tarinankerrontaa ja visuaalista esitystapaa voisi kehittää vastaamaan eurooppalaisia esimerkkejä”, kertoo Katja Antonoff Yöveden Ateljeekodista.

Matkan yksi keskeinen tavoite oli myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen ja tutustuminen, jotta yhteistyön aloittamisen kynnys madaltuisi. Yrittäjät kokivat, että tiivis yhdessäolo matkalla mahdollisti uudenlaisen keskustelun ja loi pohjaa konkreettisille yhteistyökuvioille.

”Yrittäjien yhteistyö tiivistyi ja päästiin jo konkretiaan. Olemme aiemmin keskustelleet yhteistyöstä, mutta arjen kiireissä yhteinen aika on ollut kortilla. Nyt saimme rauhassa ideoida ja jo suunnitella uusia matkailutuotteita yhdessä”, kertoo Asta Aalto Uhkua Oy:sta.

Lisäksi matkalla syntyi konkreettisia ideoita yhteistyöhön. Yrittäjät pohtivat esimerkiksi yhteispakettien kehittämistä, joissa yhdistetään kulttuuri-, historia- ja luontomatkailu sekä digitaalisten esitystapojen hyödyntämistä suomalaisissa kalliotaidekohteissa.

Kansainvälinen verkostoituminen avaa ovia

Päämaja-hanke vahvisti rooliaan eurooppalaisessa kalliotaideverkostossa, kun Tarja Pönniö-Kanerva valittiin PRAT-verkoston hallitukseen kaudelle 2025–2028. Tämä tarjoaa Mikkelin alueen matkailulle entistä paremmat mahdollisuudet näkyvyyteen kansainvälisillä markkinoilla.

”Matka osoitti, että Astuvansalmen kaltaisille kohteille on kiinnostusta myös kansainvälisesti. Yhteistyö muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa auttaa meitä tuomaan esiin kalliotaiteen arvoa ja kehittämään kestävää matkailua”, toteaa Pönniö-Kanerva.

Seuraavat askeleet

Matkan kokemukset tukevat Päämaja-hankkeen tavoitteita kehittää Mikkelin alueen kulttuurimatkailua ja lisätä kansainvälistä vetovoimaa. Yrittäjät aikovat hyödyntää opintomatkalta saatuja oivalluksia uusien palveluiden kehittämisessä ja kansainvälisen markkinoinnin suunnittelussa.

”Kesälle 2025 syntyi uusia takuulähtöisiä tuotteita, joissa yhdistyy usean yrittäjän palvelut Ristiinassa – opastuspalvelut, kuljetuspalvelut ja lähiruokaelämys Saimaan saaressa. Lisäksi verkosto tarjoaa muun muassa majoituspalveluja. Ristiinaan on syntynyt vetovoimainen kalliotaiteesta ja Saimaan upeasta luonnosta ammentava matkailudestinaatio”, iloitsee Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen.

Lisätietoja

Tarja Pönniö-Kanerva
projektipäällikkö, Päämaja-hanke
Mikkelin matkailun kehittämishanke
tarja.ponnio-kanerva@mikseimikkeli.fi

Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke on Mikkelin kehitysyhtiö Miksein ja Sodan ja rauhan keskus Muistin ryhmähanke, jossa kehitetään Mikkelin historiaan ja kulttuuriperintöön perustuvaa uutta ja kestävää matkailuliiketoimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Etelä-Savon maakuntaliiton valvoma hanke.

Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiäMonivärinen jousipyssy jonka alla tekstiä

       
Tummahiuksinen mies seisoo päällään harmaa huppari.

Lääkehävikki ja lääkkeiden saatavuushäiriöt voidaan saada hallintaan

Viime vuonna perustettu mikkeliläisyritys, Medscion Oy, sai tammikuussa valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen, joka vähentää lääkehävikkiä ja tuo siten hyvinvointialueille kustannussäästöjä. Nyt etsitään rahoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöitä ratkovan sovelluksen kehittämiseen.

Mikkelin keskussairaalan sairaala-apteekin proviisori Juha Hyyryläisellä on takanaan 10 vuotta kokemusta farmasia-alalta julkisella puolella. Idea oman yrityksen perustamisesta ja alan kaipaamista työkaluista nojaa vahvasti hänen omaan kokemukseen.

”Olen ollut kolme kertaa asiantuntijana 150 miljoonan euron lääkehankintakierroksilla, vedän kliinisen farmasian tiimiä ja älylääkekaappiprojektia sekä toimin tutkimuslääkevastaavana ja turvallinen lääkehoito ja lääkeneuvottelukunnan työryhmän jäsenenä. Olen myös ollut suunnittelemassa Mikkelin keskussairaalan uudisosien hankkeita lääkehuollon osalta. Mikkeli on loistava näköalapaikka kehittää uusia sovelluksia alalle.”

Lääkkeiden saatavuusongelmat hallintaan

Viime vuosina terveydenhuollon julkisella puolella kustannusten hillinnästä on tullut entistä tärkeämpää. Hyyryläinen lähti ideoimaan yhtiölleen sovelluksia, jotka toisivat lääkkeiden saatavuuteen tehokkuutta ja lääkkeiden hävikki vähenisi. Hän korostaa, ettei aina ole syytä tehdä niin kuin on tehty ennen.

”Oma näkökulmani kehittämiseen on tekninen. Prosesseissa olisi paljon tehostettavaa. Esimerkiksi kun lääkkeiden saatavuudessa on häiriöitä, korvaavan valmisteen selvitystyö vie paljon työaikaa, kun työ tehdään kaikissa sairaala-apteekeissa jokaisella hyvinvointialueella erikseen. Käytännössä työprosessit ovat samanlaisia ja työkaluina käytetään excel- ja word-taulukoita ja sähköpostia. Tietoa kaivetaan 5-6 eri tietolähteestä, eikä yhtenäistä tietoa ole. Julkisella puolella meillä on mahdollista korvata tuotepuutteita farmaseuttisesti riittävän samankaltaisilla tuotteilla eli voimme soveltaa tiedon perusteella.”

Kehitteillä oleva sovellus kokoaa tietoa lääkeyrityksistä, tukuista ja viranomaistahoilta yhteen paikkaan, tekee selvitystyötä varten käyttäjälle ehdotuksia automaattisesti, jolloin saatavuushäiriöitä voitaisiin hallita tehokkaammin ja myös dokumentoida paremmin.

”Tällä hetkellä jopa 1-4 ihmisen työpanos kussakin sairaala-apteekissa kuluu saatavuushäiriöiden selvittelyyn ja ennakointiin. Sovelluksemme toisi sairaala-apteekkien arkeen mittavan työajan säästön.”

Medscion Pharma Solutions Oy etsii parhaillaan rahoittajia sovelluksen kehittämiseen. Juha Hyyryläinen kuulee mielellään asiasta kiinnostuneista sijoittajista, säätiöistä ja muista rahoituslähteistä.

Hävikkitutka tuo kustannussäästöjä

Tammikuussa 2025 yritys sai valmiiksi Hävikkitutka-sovelluksen. Lääkehävikin vähentämiseen on kehotettu jo pitkään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sairaala-apteekkeja ja lääkekeskuksia koskevassa määräyksessään huomioinut lääkehävikin jo vuonna 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuodesta 2017 ohjeistanut samaan. Myös EU-tasolta tulee sama viesti. Lääkehävikki on merkittävä kansantaloudellinen ongelma myös Suomessa.

”Arvio on, että noin viisi prosenttia julkisen terveydenhuollon lääketukuista ostettavista lääkkeistä päätyy hävikiksi. Laskennallisesti tämä vastaa sitä, että lääkkeitä vanhenee noin 45 miljoonalla eurolla vuodessa hyllyyn. Mielestäni on tärkeää muistaa myös se, että hävikiksi päätyvien lääkkeiden koko elinkaari on ollut turha aina valmistuksesta, kuljetuksiin, varastointiin, hyllytykseen ja hävitykseen. Kun lääkehävikki pienenee, rahaa säästyy ja luonto kiittää.”

Medscionin kehittämä Hävikkitutka-sovellus tuo nykytilanteeseen kolme parannusta. Sen avulla on helppoa raportoida lääkehävikistä, tunnistaa lääkehävikin kulut ja ennakoida mahdollista tulevaa hävikkiä.

”Hävikkitutkan tiedon varassa on helpompi nähdä, pitäisikö tiettyjen lääkkeiden hyllyvarastomääriä pienentää, minkälaisia kustannuksia hävikistä muodostuu ja miten voidaan ennakoida tulevia lääkkeiden käyttötarpeita paremmin.”

Sovellus on herättänyt alalla kiinnostusta, ja ensimmäisiä sopimuksia solmitaan parhaillaan.

Ketterä tiimi haluaa kasvaa lähialueilla

Medscion toimii ketterästi kolmen osakkaan työnjaolla. Toimitusjohtaja Juha Hyyryläinen innovoi, myy ja markkinoi. Teknologiapäällikkö Simo Haatainen vastaa teknisestä tuotekehityksestä. Asiantuntijana toimii tohtori Tuomas Mansikkala, Oulun yliopiston postdoc-tutkija ja 14WORLD-tohtoriohjelman datavastaava.  Yritys hyödyntää tekoälyä osana tuotekehitystään.

Medscion haluaa kehittää terveydenhuollon julkiselle puolelle uusia innovaatioita, jotka tuovat kustannustehokkuutta ja säästävät työaikaa. Juha Hyyryläinen toivookin, että hyvinvointialueiden päättäjät eri puolilla maata muistaisivat, että säästöpaineidenkin aikana kannattaa edistää uusia asioita, jotka tuovat tehokkuutta toimintaan.

”Jos hyvinvointialue investoi 10 000 euroa ja saa sillä 200 000 euron vuosisäästöt, miksei sitä investointia voisi tehdä”, hän havainnollistaa.

Yritys haluaa ensin saada Hävikkitutkan ja lääkkeiden saatavuusongelmia ratkovan sovelluksensa käyttöön kotimaassa ja sen jälkeen on luontevaa laajentaa kansainvälisesti.

”Sairaala-apteekkien jälkeen tähtäämme avoapteekkipuolelle. Meillä on Suomessa yli 600 avoapteekkia ja niillä on sivuapteekkeja. Yksi markkina-alueistamme on siellä. Kun saamme tehtyä proof of concept -prosessit kotimaassa, sitten on luontevaa lähteä laajentumaan Pohjoismaihin ja Baltiaan, joissa on samantyyppisiä toimintamalleja kuin täällä meillä. Keski-Eurooppaa varten on sitten jo tehtävä iso markkinaselvitys, sillä siellä käytänteet ovat erityyppisiä.”

Yrityksen perustamisvaiheessa Juha Hyyryläinen koki saaneensa arvokasta käytännön tietoa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Marjo Niittuaho-Nastolinilta, joka on erikoistunut luotsaamaan startup-yrityksiä niiden tuotekehityksessä, rahoituksessa, kasvussa ja kansainvälisyydessä.

”Sain Miksei Oy:n Marjolta arvokkaita neuvoja yrityksen alkumetreille, osakaskäytänteisiin, osakeantiin ja rahoitusasioihin. Aikanaan varmasti saamme myös kansainvälistymiseen liittyen tukea.”

Lisätiedot

Juha Hyyryläinen
toimitusjohtaja, Medscion Oy
puh. 040 840 4208, juha.hyyrylainen(at) medscion.fi

Marjo Niittuaho-Nastolin
kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
puh. 0440 361615, marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi

Miksein hallinnoima Verstas VB -hanke (Venture Builder) varmistaa, että nuoret kasvuyritykset saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen kasvuun. Hankkeen avulla autetaan yrityksiä kehittymään houkutteleviksi rahoituskohteiksi Etelä-Savon pääomarahastolle, muille sijoittajille sekä julkisille ja yksityisille rahoittajille. Hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

mies seisoo keltaisessa takissa ja pipo päässä järvellä mustassa vesijetissä

Etelä-Savon pääomarahastolta merkittävä sijoitus mikkeliläisyritykseen: Sähköisiä vesijettejä kehittävä ja valmistava Viva Jets Oy sai pääomasijoituksen

Sähköisten vesijettien kehittämisen edelläkävijäyrityksiin kuuluva Viva Jets Oy (Viva Electric Jets) on saanut merkittävän sijoituksen Etelä-Savon pääomarahastolta (South Savo Growth Fund Ky). Rahoituksen turvin yritys voi nopeuttaa kestävästi ja ympäristöystävällisesti tuotettujen sähköisten vesijettien kehitystyötä ja tuotannon käynnistämistä.

”Ilahduimme Etelä-Savon pääomarahaston sijoituksesta. Etelä-Savon pääomarahasto on merkittävä pääomasijoittaja, joka tukee innovatiivisia startup-yrityksiä maakunnan alueella. Sijoitus kertoo luottamuksesta tavoitteeseemme luoda uudenlaista liiketoimintaa kevyen sähköisen vesillä liikkumisen toimialaan. Tämä sijoitus auttaa meitä tavoitteessamme käynnistää sarjatuotanto Mikkelissä. Olemme kiitollisia sijoittajillemme luottamuksesta ja tuesta. Jatkamme sähköiseen vesillä liikkumiseen liittyvää tuotekehitystä, ja olemme siten luomassa entistä kestävämpää tulevaisuutta alalle”, Viva Jets Oy:n toimitusjohtaja Timo Kronqvist sanoo.

Viva Jets aloittaa uuden sukupolven tuotteiden testauksen ensi kesänä, ja jeteistä kiinnostuneet voivat alkaa tehdä ennakkovarauksia.

Viva Jets on jo aiemmin saanut mukaan kehitystyöhön yksityisiä sijoittajia, ELY-keskuksen (TEM, työ- ja elinkeinoministeriö) ja Suur-Savon energiasäätiön.

Viva Jets Oy on Mikkelissä toimiva yritys, joka haluaa osaltaan mullistaa kevyen sähköisen vesillä liikkumisen toimialan tuomalla kuluttajille omaan suunnitteluun ja teknologiaan perustuvia tuotteita, ns. vesijettejä, jotka soveltuvat niin kuluttajien kuin viranomaisten käyttöön. Yhtiön tuotekehityksen tavoite on vähentää ympäristön kuormitusta kehittämällä äänettömiä, tilavia, tehokkaita ja kustannusedullisia ratkaisuja kevyeen sähköiseen vesillä liikkumiseen.

Klusteriyhteistyö vauhdittaa kasvua

Viva Jets kuuluu Etelä-Savoon muodostuneeseen kevyen sähköisen liikkumisen klusteriin, jonka yritykset kehittävät omia tuoteperheitään tavoitteenaan kasvaa ja kansainvälistyä hyödyntäen synergioita muiden klusteriyritysten kanssa. Vuoden 2024 helmikuussa alkanut hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025.

ELY-keskuksen osarahoittamaa hanketta Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä koordinoiva Marjo Niittuaho-Nastolin on vaikuttunut klusteriyritysten tuotekehityksestä ja valmiuksista kansainvälisille markkinoille.

”Luonto ja matkailijat kiittävät, kun sähköisestä kevyestä liikkumisesta tulee vesillä pian uusi normaali. Sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja kehittää uudenlaisia innovaatioita, tuotteita ja palveluita Etelä-Savon maakuntaan. Viva Jets on yksi sähköisen kevyen liikkumisen edelläkävijäyrityksistämme, joka on alusta saakka herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti”, kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä kuvaa.

Niittuaho-Nastolin oli myös edistämässä Etelä-Savon pääomarahaston (South Savo Growth Fund Ky) perustamista. Rahasto sijoittaa voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä hakeviin nuoriin siemen- ja kasvuvaiheen yrityksiin, joilla on yhteys Etelä-Savoon. Rahaston sijoittajiin kuuluu Etelä-Savon ELY-keskus ja alueen merkittäviä yrityksiä sekä sijoittajia sekä Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit.

Lisätiedot:

Timo Kronqvist, toimitusjohtaja, Viva Jets Oy
timo.kronqvist(at)vivajets.com
puh. 044 597 0609

Marjo Niittuaho-Nastolin, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
marjo.niittuaho-nastolin(at)mikseimikkeli.fi
puh. 0440 361 615

Etelä-Savon sähköisen liikkumisen klusteri edistää yritysten, oppilaitosten, tutkimusyhteisön ja julkisorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hanketta rahoittava viranomainen on Etelä-Savon Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus (ELY) ja hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama.


Vasemmalla Eurolippu, jonka vieressä sinistä tekstiä värillinen lehti jonka vieressä tekstiä