Hiilijalanjälki on oleellinen mittari kestävästä matkailusta puhuttaessa. Etelä-Savo laski ensimmäisenä maakuntana matkailun aiheuttaman hiilijalanjäljen.
Hiilipäästöjä syntyy, kun matkailijoita majoitetaan, heille tarjotaan ravitsemuspalveluja, matkailijat puuhaavat ja liikkuvat maakunnan alueella ja matkailua varten tehdään hankintoja.
Xamkilla useita kestävän matkailun hankkeita vetänyt Eeva Koivula muistuttaa, että suurimmat päästöt tulevat kuitenkin matkustamisesta maakuntaan ja täältä pois.
”Nykysuuntaus on, että matkailu kasvaa. Jatkossa lentomatkojen hiilijalanjälki varmasti ohjaa ja rakentaa matkailijavirtojen suuntia. Meille tulee paljon matkailijoita Euroopasta ja Venäjältä, jolloin lentomatkat eivät ole välttämättömiä tai pitkiä.”
Matkailu määritellään kestäväksi, kun paikallisyhteisö hyötyy siitä taloudellisesti, paikallista kulttuuria suojellaan eikä ympäristöä kuormiteta.
Koivulan vetämä Kohti vastuullista matkailua -hanke päättyi toukokuun lopussa. Hankkeen tuloksista syntyi useita julkaisuja, jotka löytyvät myös verkosta.
”Meillä on tarjota tutkimustietoon perustuvaa konkreettista ohjeistusta vastuullisuusviestinnän tueksi. Iso asia on, miten tästä eteenpäin kehitetään matkailua ilmastokestävään suuntaan. Eri toimijoilla, kuten vaikkapa Saimaa Geopark -verkostolla tai yhdistyksillä, on mahdollisuus vauhdittaa kehitystä kestävään suuntaan.”
Monissa eteläsavolaisissa matkailuyrityksissä vastuullisuus on ollut arkea jo vuosia. Oma juttunsa on sitten se, muistetaanko tehdyistä asioista kertoa asiakkaille tai ottaa tieto osaksi markkinointia.
”Vierailimme hankkeen aikana tutustumassa Irlannissa ja Itävallassa kestävän matkailun kohteisiin. Eivät asiat olleet niissä sen kummemmin kuin täällä, mutta he osasivat kertoa paremmin tekemisistään.”
Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa olivat mukana Härkäniemen tuvat, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Suur-Savon Osuuskauppa, Mikkelin Ravirata ja Kaidan Kiho.
Kaidan Kiho ottaa ekologisuuden tosissaan
Ristiinalaisten Leena ja Esko Valkosen Kaidan Kiho on vastuullisuuden kärkiyrityksiä. Vuosi sitten yritys sai Green Key -sertifikaatin ensimmäisenä mökki- ja maatilamatkailuyrityksenä maakunnassa.
Pieni koukkaus Mikkeli-Lappeenranta -tieltä Mäntyharjun suuntaan tuo matkailijan perinteikkään vehreän maalaistalon pihapiiriin, missä kupsuttavat kesäkanat ja laiduntavat pikkupässit.
Tilalla tarjotaan aamiaismajoitusta kolmessa huoneessa ja kesäisin kahdessa aitassa. Vastaanotto ja aamiaistila on tehty päärakennuksen entiselle kuistille.
”Asiakkaat tekevät nykyään varaukset netin kautta hyvissä ajoin. Kun ennen lapsiperheet saattoivat olla yhden yön, nyt ollaan kaksi tai kolme, käydään jossain kohteessa ja viihdytään loppu aika pihapiirissä puuhaillen ja grillaillen. Meillä käy paljon myös pyöräilijöitä”, Leena kertoo.
Aamiaisella tarjotaan kesäisin oman tilan kananmunia sekä puutarhasta löytyviä marjoja ja omenoita. Tarjolla on vain luomumaitotuotteita ja leipä leivotaan itse. Kaikki antimet ovat lähi- tai luomuruokaa.
Yksi vastuullisuuden mittari on, miten vanhoja rakennuksia on hyödynnetty.
”Vanhaan lampolaan on tehty kuivaushuone, jossa pyöräilijät voivat kuivata vaatteitaan ja pestä pyykkiään. Sieltä löytyy myös sauna. Majoitushuoneetkin olivat valmiina ja niissä asui lypsykarjatilan aikoihin maatalousharjoittelijoita.”
Kun aamiaismajoituksen asiakkaista kymmenesosa on ulkomaalaisia, huviloiden käyttäjistä heitä on 90 prosenttia.
Luontoystävällistä luksusta
Ensimmäinen mökki tehtiin käsin vuolluista paksuista hirsistä vuonna 2005. Karjan lähdettyä rakennutettiin kolme hirsihuvilaa lisää. Rakennushankkeisiin käytetään paikallisia osaajia ja palveluja. Huviloille tulee vihreää sähköä, eikä niillä ole nurmikoita.
”Huviloissa on pellavaeristeet, maalämpö, pinnat on maalattu ekologisilla maaleilla ja vessat käyttävät vähän vettä. Ostamme huviloihin valmiiksi ekologiset pesuaineet, petaamme sängyt valmiiksi ja teemme loppusiivouksen.”
Leena Valkonen on ollut mukana monissa vastuullisuushankkeissa. Ajan myötä pariskunnalla syttyi lamppu, että omat mökithän ovat ekologista luksusta ja niille voisi hakea Green Key -sertifikaatin.
”Sertifikaatin mukaan esimerkiksi lamppujen polttimoista pitää 75 prosenttia olla ledejä tai energiaa säästäviä. Meillä on uusissa huviloissa myös ajastetut suihkut. 75 % suihkuista pitää olla sellaisia, että vettä kuluu minuutissa alle yhdeksän litraa ja vesihanoista enintään kahdeksan litraa minuutissa.”
Sertifikaattiin kerrytetään pisteitä eri osioista, joista osa on pakollisia. Lisäpisteitä pitää kertyä vuosittain, mutta niitä voi pistää ennakkoon myös varastoon.
”Lisäpisteitä saa vaikka kompostoinnista, sähköperämoottoreista ja vihreästä sähköstä.”
Kaidan Kiho sijaitsee lähellä Ristiinan taajamaa, mistä löytyy palveluita. Tarjolla on vierailukohteita Astuvansalmen kalliomaalauksista Kosmos-festivaaliin tai Keskiaikatapahtumaan. Parin vuoden kuluessa avautuu vanhalle sotakoululle Kalliotaidekeskus.
”Asiakkaamme ovat luontoihmisiä, jotka käyvät erilaisissa luontokohteissa ja tykkäävät kalastaa, uida, käydä avannossa, pyöräillä, potkukelkkailla ja vuokrata vaikka paljun.”
Vastuullisuuteen kuuluu myös huolenpito asiakkaista.
”Meillä on huviloihin ovikoodit. Asiakas soittaa päästyään perille ja menemme opastamaan heitä kierrätyksestä ja jätehuollosta. Samalla kerromme alueesta ja tapahtumista..”
Valkoset korostavat, että vastuullisuutta on myös se, ettei poljeta hintoja.
”Emme tee mitään hirmuisia tarjouksia asiakkaille, vaan haluamme pitää toiminnan kannattavana.”
Viestinnässä riittää tekemistä
Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Miksei Mikkeli Oy:stä toivoo, että yritykset kertoisivat vastuullisuudestaan eri markkinointikanavissa.
”Vain harva yrityksistämme muistaa kertoa asiakkailleen kestävän kehityksen valinnoistaan. Kannattaisi hyödyntää omia kansainvälisiä viestintäkanavia, korostaa ainutlaatuista ja puhdasta luontoa sekä siihen liittyvää elämäntapaa.”
Häkkinen muistuttaa, että Mikkelin seudulla ollaan edelläkävijöitä paikallisten raaka-aineiden käytössä.
”Olemme lähiruoan osaajia ja edelläkävijöitä monessakin mielessä, luomutuotantoa unohtamatta. Alueellamme on poikkeuksellisen paljon matkailuyrityksiä, jotka tarjoavat lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa ja siihen liittyviä elämyksiä.”
Saimaa Geopark sai kahden vuoden lisäajan valmistellakseen pääsyä Unescon Global Geopark -verkostoon. Saimaa Geopark -status avaa uusille matkailijaryhmille alueen ainutlaatuista geologiaa sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä.
”Jokaisen yrityksen kannattaisi nostaa Saimaa Geopark mukaan omaan viestintään, jakaa siitä materiaalia asiakkailleen ja olla ylpeä alueemme ainutlaatuisuudesta. Myös tuotteistamisessa voidaan hyödyntää Geopark-brändin luomaa lisäarvoa nykyistä paremmin. Kohteet yhdistävät Saimaan alueen toimijoita hienosti ja tarjoavat asiakkaille ainutlaatuisia elämyksiä.”
Linkkivinkki:
Kohti vastuullista matkailua -hanke ja tutkimustuloksia: www.xamk.fi/vastuullinenmatkailu
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen