Mikkelissä reilut 15 vuotta asunut DI Markku Iivonen ryhtyi syyskuussa vetämään Vitrulan Groupin Mikkelin-yksikköä, jolle koronavuodet ovat olleet haasteellisia.

Itseään muutosjohtajaksi kuvaava Iivonen on tehnyt monipuolisen uran johto- ja kehittämistehtävissä eri toimialoilla, kuten elintarvike-, metsä- ja sairaalatarviketeollisuudessa.

Vuosien varrella hänestä on kehittynyt myös hallitusammattilainen, joka on toiminut muun muassa Pro Luomu ry:n, Maitolaituri Oy:n, Kuusamon Juuston, Boreal Plant Breeding Oy:n, Pyhäjärvi-instituutin, eurooppalaisen PROFEL-järjestön ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n hallituksissa.

Mikkeliläisille Iivonen tuli tutuksi johtaessaan Mönlycke Health Care -tuotantolaitosta Mikkelissä 9,5 vuotta. Vitrulan rekrytoi hänet vauhdittamaan yksikön kasvua.

”Koronavuosien aikana tuotannon volyymi aleni. Nyt haasteena on saada kapasiteetti nostettua ennalleen vuoden 2018 tasolle ja selättää toimitukselliset haasteet.”

Mikkelin-tehtaan omistajalla, saksalaisella perheomisteisella Vitrulan Groupilla on myös kaksi lasikuitutuotteita valmistavaa tehdasta Saksassa. Noin 97 prosenttia Mikkelin-yksikön tuotannosta menee vientiin.

Tuulienergia tuo kasvua

Mikkelin-tehdas valmistaa asiakkailleen tehokkaita, lujia ja kestäviä lasikuitupohjaisia lujitekankaita. Niille löytyy paljon erilaisia käyttötarkoituksia tuulivoimaloista meri- ja kuljetusteollisuuden sovelluksiin. Mikkelissä valmistetaan hyvin laajaa tuotevalikoimaa.

Lähivuosina kasvua odotetaan etenkin tuulivoimalainvestoinneista. Mittavia investointipäätöksiä syntyy eri puolilla maailmaa niin maalle kuin merellekin rakennettavista tuulivoimaloista.  Etenkin merelle rakennettavat offshore-tuulivoimalat ovat nykyään valtavan kokoisia, ja niitä varten Mikkelissä valmistetaan erikoisvirtaustuotteita.

”Sijaitsemme pohjoisessa ja olemme alalla pieni toimija, joten meillä on oltavat toimituskykyä valmistaa huippulaatuisia tuotteita. On tärkeää, että asiakkaat tietävät saavansa meiltä myös tuotekehitysapua. Haluan, että pystymme reagoimaan nopeasti, jopa etukäteen ennakoiden, asiakkaiden toiveisiin.”

Viime vuodet yritys on valmistanut myös hiilikuitulujitteita, joiden kysyntä kasvaa sekin maailmalla. Näiden tuotteiden avulla saadaan kehitettyä vaikkapa rekkojen koreista keveämpiä. Uusia käyttötarkoituksia löytyy esimerkiksi rakennusteollisuudesta, kun komposiiteilla korvataan terästä. Mikkelissä valmistuvat tuotteet auttavat osaltaan vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Osaavia tekijöitä tarvitaan

Yksikkö työllistää Mikkelissä noin 120 osaajaa. Yritys etsii kehitystyöhön uusia, korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, jotka tuntevat teollisuuden prosesseja, omaavat teknisten laitteistojen tuotekehitysosaamista sekä tuntevat investointiprosesseja.

”Tarvitsemme kokeneita tuotekehitysosaajia kehittämään uusia tuotteita asiakkaiden tarpeisiin.”

Tuotannossakin työntekijämäärä kasvaa. Iivonen laskee, että tänä vuonna työntekijöiden nettolisäys on noin kahdeksan osaajaa.

”Pitkällä aikavälillä koko maassa on haasteena löytää tuotannolliseen työhön osaajia. Meitä kiinnostavat erityisesti oman työnsä hallitsevat, itsenäistä työskentelyä arvostavat huippuammattilaiset, jotka ottavat vastuuta ja valtaa siitä, mitä tekevät. Niin syntyvät parhaat tulokset.”

Hän muistuttaa myös siitä, miten organisaation pitää pystyä toimimaan läpinäkyvästi, jotta tuloksia syntyy.

”Informaatiovirran on oltava hyvä, jotta ihmiset tietävät minkä puolesta töitä tehdään.”

Jotta alueen yrityksille riittäisi osaavaa työvoimaa jatkossakin, päättäjien pitäisi kuunnella yritysten tarpeita. Iivonen kantaa huolta siitä, että oppisopimusuudistus ei ole onnistunut, eikä ammatillisista oppilaitoksista valmistu ihmisiä, joita tarvittaisiin nykyaikaiseen tuotannolliseen työhön.

”Mikkelin seudulla on tälläkin hetkellä avoinna 400 työpaikkaa eri tuotannollisissa yrityksissä. Täällä pitäisi kouluttaa ihmisiä aloille, joilta työpaikkoja löytyy. Yritysten kaipaamaa koulutusta on pystyttävä tarjoamaan, jos halutaan, että alueella työskentelee ammattitaitoisia ihmisiä.”

Iivosen aiemmissa työpaikoissa on työskennellyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Hän toivoo, että Mikkelissä herättäisiin luomaan olosuhteita monikulttuurisemmille työpaikoille.

”Monikulttuurisuus pitää pystyä hyödyntämään. Tiedetään, että ulkomaalaistaustaisten ihmisten kiinnostus alueeseen lisääntyisi, jos siellä on heille yhteisöjä. Myös perhe sitoo ihmistä paikkakuntaan.”

Elinvoimaisuus näkyviin

Alueen vetovoimasta Iivonen puhuu myös omasta kokemuksestaan. Iivosten tiheään tahtiin paikkakuntaa töiden perässä muuttanut kaksilapsinen perhe päätti aikanaan muuttaa pysyvästi Mikkeliin, jotta lapsille saatiin kasvatettua juuret.

Markku Iivonen sukkuloi sitten vuosia Mikkelistä töiden perässä eri puolilla maata. Alkujaan Kotkasta kotoisin olevat Iivoset ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuunsa. Markku Iivosen Sari-vaimo vetää nykyään valtakunnallisena verkostona toimivaa Luomuinstituuttia.

Aluekehittäjille ja poliittisille päättäjille Markku Iivoselle on selkeä viesti.

”Elinvoimaa tavoiteltaessa positiivisen viestin on kannettava kauas, jotta uusia yrityksiä saadaan kiinnostumaan alueesta. Ihan sama, onko yritys siinä vaiheessa pieni, pk-yritys tai iso yritys. Viestin on pystyttävä tavoittamaan potentiaalit yritykset ja yrittäjät ketterästi.”

Mikkeli on profiloitunut viime vuosina logistiikkaosaamisen keskittymänä. Markku Iivonen tunnistaa alueen vahvuudet, sillä hän toimi pitkään elintarviketeollisuuden palveluksessa Pohjois-Savossa.

”Tilanne saattoi olla, että Pohjois-Savossa valmistuneet tuotteet päätyivät Sipooseen ja sieltä sitten takaisin kuluttajille Suonenjoelle. Nyt tuotteet eivät enää käy niin kaukana, kun voidaan hyödyntää Mikkeliä alueellisena jakelukeskuksena. Suomi on pitkä maa, joten elintarvikepuolella tämäntyyppistä hommaa riittää.”

Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen