Harva mikkeliläinenkään tietää, että kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin vaneritehdas, joka on samalla kaupungin suurin työnantaja. UPM:n Pelloksen tehdas käyttää syntyvät jätteet uudelleen, on kehittänyt työturvallisuuden huippuunsa ja hyödyntää myös uittoa.
Mikkelin Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevalla Pelloksen tehtaalla tarkoitetaan kolmen tehtaan kokonaisuutta, joka on rakentunut yli 50 vuoden kuluessa eli ensimmäinen yksikkö valmistui vuonna 1968, toinen vuonna 1994 ja kolmas vuonna 2002.
Pelloksella käytetään vuosittain noin miljoona kuutiometriä kuusitukkia pääosin kotimaakunnan metsistä. Tehtaalle tullessaan kuusitukki on läpimitaltaan yli 30-senttinen ja yleensä pituudeltaan 5,2-metriseksi katkaistu. Päivittäin Pellokselle saapuu noin 70-80 rekallista kuusitukkia, joten alueen tiestön pitää olla kunnossa myös rospuuttoaikana.
Peräti noin 15 prosenttia kuusitukeista uitetaan Ristiinaan ympäristöystävällisesti pitkin Saimaata. Uittaen tulee kuusitukkia etenkin pidemmästä matkasta, kuten Pohjois-Karjalasta.
”Uittolauttoja alkaa tulla heti, kun jäät sulavat. Jonkin verran puuta tulee myös laivoilla satamaamme”, nelisen vuotta Pelloksen tehtaanjohtajana työskennellyt Juhani Tenhunen kuvaa.
Raaka-aineesta valmistuu liki puoli miljoonaa kuutiota vaneria maailmalle. Siitä menee vientiin yli 90 prosenttia etupäässä eri puolille Eurooppaa. Peräti 40 prosenttia valmiista tuotteista lähtee tehtaalta junakuljetuksena kohti Kotkan satamaa. VR:n hallinnoima pistoraide valmistui vuonna 1979.
”Pistoraide on meille logistisesti merkittävä ja tärkeä osa tapaamme toimia vastuullisesti.”
Kuusivaneria valmistuu ympäristöystävällisesti
Pellos kuuluu UPM Plywood -yksikköön, jolla on kahdeksan tuotantolaitosta Euroopassa. Suomessa niitä on Pelloksen lisäksi Joensuussa, Kouvolan Kalsossa ja Savonlinnassa. Kaikki valmistettu WISA-vaneri on joko PEFC- tai FSC-sertifioitua eli raaka-aineen lähde tunnetaan ja puunhankinnassa turvataan metsien monimuotoisuus.
Asiakkaat käyttävät vaneria etenkin rakentamiseen, parkettiteollisuuteen ja muihin teollisiin käyttökohteisiin.
Tenhunen toivoo, että alueen päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa tehtaan toimintaan.
Vaikka uutisotsikot kertovat puuraaka-aineesta olevan pulaa, Pelloksen tehtaille siitä ei ole näkynyt merkkejä.
”Vaneri hyötyy megatrendeistä, ja sen markkina kasvaa maailmalla. Koska kuusella on hyvät lujuusominaisuudet, se sopii hyvin rakentamiseen ja on kevyttä käsitellä. Asiakkaamme arvostavat korkeaa ja tasaista laatuamme sekä toimitusvarmuuttamme. Haluamme, että brändimme näkyy tuotteiden pakkauksissa, joiden kaikki osat pystytään kierrättämään.”
Kaikki Pelloksen tehtaiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat pystytään hyödyntämään joko raaka-aineeksi tai polttamaan omassa lämpövoimalassa energiaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei Pelloksen tehtailta lähde kaatopaikalle mitään, ja jätevedet käsitellään omassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa.
Merkittävä vaikutus aluetalouteen
Tenhunen muistuttaa, että Pelloksen tehtaiden yhteisvaikutus aluetalouteen on peräti 14 miljoonaa euroa. Palkoista kertyy kunnallisveroja 3,7 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa tehtaat maksavat 0,14 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa miljoona euroa.
”Paikallinen kulutusvaikutuksemme on 24,4 miljoonaa euroa, ja koko maan osalta noin 55 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon vielä puun myyntitulot ja urakoinnista kertyvät tulot, puhutaan yhteensä noin 90 miljoonasta eurosta.”
Tehtailla on investoitu vuosittain ja kehitetty prosesseja, jotta toiminta pysyy kustannustehokkaansa.
”Paljon on kehitetty, ja sama tahti jatkuu.”
Uudet työntekijät koulutetaan itse
Pelloksen tehtailla työskentelee tällä hetkellä yhteensä noin 550 työntekijää. Kaikki uudet työntekijät tulevat kaksivuotisen oppisopimuskoulutuksen kautta. Syksyllä otetaan uuteen oppisopimuskoulutukseen noin 20 uutta työntekijää.
”Teollisuustyön brändi tarvitsee huomiota, ja Pelloksen tehdas lisää tunnettuutta. Usein tämä ala mielletään miesvaltaiseksi, vaikka kaikki työt sopivat myös naisille. Toivoisinkin, että naishakijoita olisi jatkossa enemmän. Yksi erikoisuuksistamme on, että meillä on käytössä koko UPM:n laajuinen kannustepalkkiojärjestelmä eli kun menee hyvin, jokainen saa tuloksesta oman osansa.”
Työturvallisuuden eteen on tehty vuosikymmeniä töitä. Tenhunen sanookin, että kun aikanaan noin puolet sairauspoissaoloista johtui tapaturmista, nyt tapaturmia sattuu vuosittain alle 10.
”Olemme tehneet paljon töitä asenteiden kanssa. Nykyään työntekijät havainnoivat mahdollisia turvallisuuspuutteita ja raportoivat niistä. Edistämme turvallisuusasioita myös vapaa-ajalla eli Turvanurkastamme voi lainata vaikka putoamissuojuksia, ränniputsareita, metsurin suojavaatteita ja ellei jotain tarvittavaa turvavälinettä ole, se hankintaan.”
Vetovastuu siirtyy uusille hartioille
Parhaillaan Pelloksen tehtaille etsitään uutta tehtaanjohtajaa. Juhani Tenhusella on UPM-konsernissa jo reilun 15 vuoden ura ensin Jyväskylässä käyttöinsinöörinä, sitten Venäjän Chudovon ja Savonlinnan tehtaiden johtotehtävissä.
Nyt hän on siirtymässä koko UPM Plywoodin eli vanerintuotannon tuotantojohtajaksi. Jatkossakin hän asuu perheineen Mikkelissä, mutta jakaa työaikansa eri kotimaan yksiköiden sekä Venäjän Chudovon ja Viron Otepään yksiköiden kesken.
Hän toivoo, että päättäjät kävisivät jatkossakin tutustumassa Pelloksen tehtaiden toimintaan. Nythän monelle 15-tien kulkijalle voi jäädä Pelloksesta vain mielikuva tien varrella rapistuvasta ostoskeskuksesta ja pusikoiden takaa pilkottavista kerrostaloista.
”Olen huomannut, että kun alueen päättäjät käyvät täällä tehtaalla paikan päällä, monella silmät avautuvat, että tämä on tosiaan Euroopan suurin vaneritehdas. Meillä on täällä hienoa teollisuutta, joka toimii ympäristöystävällisesti.”
Mikkeliläisenä hän toivoo, että kotikaupungin brändin eteen tehtäisiin kaikki mahdollinen.
”On tärkeää, miten Mikkeli nähdään muualla. Esimerkiksi korkea veroprosentti pitää saada alemmas, alueen vetovoimaa pitää lisätä ja aluetalous on laitettava kuntoon.”
Kansikuva: UPM Pelloksen tehtaanjohtaja Juhani Tenhunen
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen ja UPM