fbpx

Yrittäjä ei jää yksin talousvaikeuksien kanssa

Sakari Brusila, Yrityskummit ja Talousapu

Konkurssilain koronapykälät lakkasivat voimasta tammikuun lopussa, minkä arvioidaan lisäävän konkurssien määrää kesään mennessä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten konkurssin läpikäynyt Sakari Brusila on kulkenut vuosia talousvaikeuksiin joutuneiden yrittäjien rinnalla ja saattohoitanut yrityksiä.

Synnyinkunnassaan Rantasalmella nykyään asuva, agronomitaustainen Sakari Brusila on ollut vuodesta 2015 yksi Talousavun velkaneuvonnan päivystyksen kahdestakymmenestä asiantuntijasta. Tavallisesti hän päivystää puhelimessa 2-4 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee kullakin päivystyskerralla noin 6-10. Viime vuoden koronakeväänä neuvonnan tarve kasvoi niin, että palvelu oli poikkeuksellisesti avoinna neljä kertaa viikossa ja päivittäin puheluja tuli noin 50.

”Nyt tilanne on rauhoittunut. Päivystän noin 2-3 kertaa kuukaudessa, ja puheluita tulee 10-15 kerralla. Yleensä keskustellaan siitä, miten konkurssia haetaan ja minkälainen prosessi se on. Toiminimiyrittäjät voivat myös päästä velkajärjestelyn piiriin. Sitä varten he tarvitsevat Talousapu-neuvojalta lausunnon, jonka he toimittavat velkaneuvojille. Tällaisia lausuntoja tulee päivän päivystyksen yhteydessä tehtäväksi 2-3 eri puolille maata.”

”Konkurssi ei ole niin kamala asia kuin se oli aikoinaan”

Neuvotteluvaraa löytyy

Helmikuun alusta syyskuun loppuun on voimassa väliaikaislaki, jonka mukaan yritys voi kiistää velkojan konkurssihakemuksen 30 päivän ns. maksukyvyttömyysolettaman perusteella. Käytännössä yritys voi vastustaa konkurssihakemusta omalla näkemyksellään siitä, miksi yritys on maksukyvytön vain tilapäisesti. Myös koronakriisin voi ilmoittaa tilapäisen maksukyvyttömyyden syyksi.

”Aiemmin käytössä ollut ns. kahdeksan päivän kirje tippui pois, ja tuli 30 päivän kirje. On ajateltu, että yrittäjä pystyy sen 30 päivän aikana järjestelemään vähän paremmin mahdollisuuksiaan. En oikein usko siihen. Jos on ajanut itsesi seinään, ei yleensä riitä voimia lähteä uudelleen voimistelemaan siinä.”

Brusila aavistelee, että tuleva konkurssiaalto ei kuitenkaan ole niin paha kuin mitä aiemmin pelättiin. Eri toimialoilla tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja etenkin nuoret, pienet yritykset ovat tiukoilla.

”Taiteilijat, taksit, parturi-kampaamot ovat koronan uhreja. Partureilla oli mahdoton tilanne viime keväänä, kun kukaan ei uskaltanut mennä parturiin. Usein pienet yritykset ovat olleet tiukoilla jo pidempään.”

Sekä verottaja että vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet suhtautuvansa erilaisiin maksujärjestelyihin joustavasti, jos yrityksen toiminta saadaan jatkumaan jollain järkevällä tavalla.

”Ovat joustaneet hyvin tähänkin saakka, sitä ei voi kieltää. Etenkin verrattuna siihen, mikä oli tilanne 30 vuotta sitten, kun minä ajoin totaalisesti päin seinää, niin silloin verottaja ja pankit olivat ne pahimmat.”

Pitkän uran vähittäiskaupan alalla tehnyt Sakari Brusila tietää mistä puhuu, sillä hän kävi läpi konkurssin 30 vuotta sitten. Aikanaan hän pyöritti Porvoosta käsin yrittäjänä K-Maatalous ja rautakauppaa sekä autojen myyntiketjua ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Vuoden porvoolaiseksi hänet valittiin vuonna 1989.

”Korttitalo alkoi kaatua 1991-92 laman seurauksena. Yritin neuvotella päämiehen, autojen maahantuontiyrityksen kanssa, mutta se olisi hyväksynyt vain tietyntyyppisiä ratkaisuja, ja ne ratkaisut eivät taas olleet mahdollisia. SKOP, päärahoittajakin, katosi. Istuin puoli päivää Porvoon saaristossa ja mietin, että hyppäänkö mereen. Oli huhtikuun alku, ja vesi oli niin kylmää, että en hypännyt. Minut pelasti se, että perhe pysyi kasassa.”

Pyydä apua ajoissa

Verottaja haki hänet helmikuussa 1992 henkilökohtaiseen konkurssiin eli häneltä meni käytännöllisesti katsoen kaikki.  Sattumoisin hän tapasi itseään 30 vuotta vanhemman liikkeenjohdon konsultin, josta tuli hänelle mentori ja yrityskummi, vaikkei tukihenkilöistä puhuttu niillä nimillä vielä siihen aikaan.

”Hänellä oli ideoita ja pää leikkasi kuin partaveitsi. Ajattelin, että jos minä 30 vuotta nuorempana olen lyömässä hanskat tiskiin, niin vika on minussa. Minustakin tuli myöhemmin yrityskummi. Nyt meitä mentoreita ja yrityskummeja on toista tuhatta. Yksi ongelmista kuitenkin on, että kummit ovat usein varttuneita ja vaikeuksissa olevat yrittäjät nuoria. Kynnys lähestyä 40-50 vuotta vanhempaa henkilöä on aika korkea. Tässä pitäisi saada pehmennystä aikaiseksi.”

”Yrityskummi tai mentori ei maksa sinulle mitään.”

Konkurssin jälkeen Brusila on työskennellyt koti- ja ulkomailla liikkeenjohdon konsulttina. Hän on myös kokenut velkaneuvoja ja yrityskummi. Kun hän muutama vuosi sitten asui Mikkelissä, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ohjasi hänen puheilleen nuoria, pari vuotta alalla olleita yrittäjiä, jotka olivat vaikeuksissa.

”He osasivat oman alansa tosi hyvin, mutta eivät tajunneet kirjanpidosta tai verotuksesta yleensä riittävästi. Siinä menivät sitten omat ja yrityksen rahat vähän sekaisin. Yrittäjä ei osannut, eikä uskaltanut kysyä kirjanpitäjältä, eikä mistään muualtakaan neuvoja ja apuja. Sitten yrittäjä oli tilanteessa, että voimat loppuivat, eikä näkynyt paljoa mahdollisuuksia. Tyypillistä oli, että oli yritetty liian pitkään yksin. Sama tulee vastaan nyt Talousavun keskusteluissa. Apua pitäisi pyytää mahdollisimman aikaisin.”

Brusila muistuttaa, miten tärkeää on valita ammattitaitoinen, auktorisoitu tilitoimisto. Valinta voi tosin olla aloittavalle yrittäjälle hankala, jollei mistään ole saatavissa suosituksia.

”Sanoinkin Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus Dynamolle, että kun sinne tulee uusia yrittäjäkandidaatteja, pitäisi olla antaa jonkinlainen lista tilitoimistoista, joita se voi suositella. Listassa pitäisi olla sellaisia yrityksiä, jotka esimerkiksi neljä kertaa vuodessa istuvat alas yrittäjän kanssa ja käyvät läpi kirjanpidon kausituloslaskelmat läpi ja selvittävät yrittäjälle, mistä tässä on kyse.”

”Tilitoimisto pystyy tulkitsemaan missä mennään.”

Brusila arvioi, että Mikkelin-vuosinaan hän saattohoiti parisenkymmentä yritystä. Muutama yritys saatiin myös pelastettua velkajärjestelyin.

”Se vaatii tietynlaista luonnetta yrittäjältä, että vaikka ajaa päin seinää, löytyy rohkeutta jatkaa. Jos yrityksen takana on ollut näkemystä, niin joku kyllä tulee ja täyttää aikanaan sen aukon.”

Etelä-Savon yrityskummit ovat aloittaneet yhteistyössä yrittäjäjärjestön ja vakuutusyhtiön kanssa Turvarengas-palvelun, jonka joukko kokeneita asiantuntijoita auttaa silloin, kun omat voimat loppuvat.

”On yrityskummeja, joilla on liiketalouden kokemusta, entisiä pankinjohtajia, tilitoimistoihmisiä ja pari lääkäriä, joilla on terapiakokemusta. Nyt pitäisi saada leviämään tieto Turvarenkaasta alueen yrittäjille.”

”Tukirengas toimii ja early warning -verkosto rakentuu.”

Konkurssin leima haalenee

Brusila korostaa, että yrittäjällä pitää ylipäätään olla ympärillään laaja joukko ihmisiä yhteiskunnan eri alueilta. Verkostoista löytyy tukea ja näkemystä. Pitäisi myös olla halua kouluttautua eteenpäin. Brusila itse on kouluttautunut myös muutosjohtamisen (turnaround management) asiantuntijaksi sekä Suomessa että ulkomailla. Konkurssista hänet nosti lopulta takaisin pinnalle ympäristönvaihdos ja oma tahto.

”Menin amerikkalaisen konsulttifirman palvelukseen ja olin pari vuotta töissä Ruotsissa ja Norjassa. Vähitellen muutimme Porvoosta Helsinkiin ja hukuimme siellä massaan.”

”Palattuani olin ammattilainen uudella alalla.”

Konkurssin läpikäyneet yrittäjät voivat olla suuri voimavara muille, samaan tilanteeseen joutuneille, mutta helppoa heidän löytämisensä ei kuitenkaan ole.

”Yrittäjällä, joka on kokenut yrityksen toiminnan ja tuhon sisältä päin ja pystynyt hoitamaan asioita eteenpäin, olisi paljon annettavaa muille. Osa meistä ei häpeän takia kuitenkaan halua tulla esille.”

Kun 30 vuotta sitten oli vielä mielikuva, että konkurssin tehnyt on lopun ikänsä velkavankeudessa, tilanne on nykyään eri ja helpotuksia on tulossa lisää.

”Ensin elinikäinen aktiivinen perintä lyheni 15 vuoteen. Nyt ollaan muuttamassa lainsäädäntöä niin, että ilmeisesti vuonna 2023 tulee uusi laki, jonka perusteella perinnät päättyvät jo muutaman vuoden kuluttua eli vallalle tulee eurooppalainen ajattelutapa. Myös luottotietomerkintöjen voimassaoloaikaa ollaan lyhentämässä.”

Brusila on vakuuttunut, että jos yritys menee nyt koronakriisin aikana nurin, asialle löytyy ymmärrystä.

”Koronan takia ollaan yritysten saattohoitovaiheessa kesään mennessä. Nyt kuitenkin ymmärretään, että konkurssi ei ole välttämättä yrittäjän, vaan koronan vika, eikä yrittäjän tarvitse ottaa siitä häpeää niskaansa.”

”Älä murehdi vanhoja, uusi ovia avautuu.”

Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Palvelu on avoinna arkisin klo 9-16 numerossa +358 29 502 4880.

Yrittäjän tukiverkko -hanke auttaa yrittäjää tunnistamaan omaa tilannettaan, jaksamista, yrityksen tilannetta ja tulevia suunnitelmia. Katso lisää: https://www.yrittajat.fi/etela-savon-yrittajat/a/etela-savo/tietoa-etela-savon-yrittajista/hankkeet-548202

Teksti ja media: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Artikkeli on tuotettu osana Yritykset koronakriisin yli -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Lue myös: Pirjo Taurun konkurssitarina.

Euroopan sosiaalirahaston lippulogo

Julkaistu: 10.02.2021